Slider

Stressin monet kasvot ja stressin ennaltaehkäisy sekä lievittäminen

perjantai 1. maaliskuuta 2019

Kaupallinen yhteistyö NORDIQ Nutrition

Persoonallisuudessani on paljon piirteitä, jotka ajavat minut herkästi stressaantuneeksi. Toisinaan tuntuu, että minulle ja monelle muullekin stressi on suurimmaksi osaksi vapaaehtoista ja jopa jollain tasolla elämäntapa. Jatkuvasti pitäisi olla kiire ja tehdä jotain edes ilman selkeää päämäärää. Kiire onkin useimmiten laukaiseva tekijä haitalliseen krooniseen stressiin, joka voi muuttua distressiksi. Krooninen stressi tarkoittaa arkipäiväisiä stressiä aiheuttavia asioita, kuten työtä ja koulua. Distressi on stressitiloista haitallisin, eli negatiivista stressiä, joka aiheuttaa muutoksia terveydentilaan ja vaikuttaa meihin elämänlaatua laskevasti. Olemassa on muuten myös positiivista stressiä, eustressiä, joka aiheutuu positiivisista asioista, kuten suurista elämänmuutoksista.

Mainitsin olevani herkästi stressaava ja usein stressaan aika turhista asioista - aikaisesta herätyksestä, ajoissa uuteen paikkaan ehtimisestä tai tärkeää tapaamista. Mutta vastapainona minusta löytyy myös puoli, joka ei jaksa liikaa murehtia ja stressata pikkujutuista. Asiat onnistuvat tai eivät onnistu. Tekemällä parhaansa selviää kaikesta useimmiten mallikkaasti. Se, miten hyvin ihminen sietää stressiä ja hallinnoi sitä, on erittäin subjektiivinen kokemus ja jokainen käsittelee sitä omalla tavallaan. Se minkä ihminen kokee sopivaksi määräksi stressiä, riippuu paljolti meidän persoonasta sekä siitä, kuinka hyvin sopeudumme stressiin ja mitä sopeutumiskeinoja siihen käytämme. Mitä paremmin sopeutuu stressiin, sitä paremmin siitä selviää.

Jäin miettimään, että onko stressiin sopeutuminen omalla tavallaan todella haitallista ja muun muassa yksi uupumuksen aiheuttaja? Itse huomaan helposti tottuvani siihen, että jatkuvasti on kiire ja joku stressaa. Toisaalta olen hermostollisesti todella herkkä ja minussa on paljon erityisherkkyyden piirteitä, joten ehkä stressi on minulle luontaisempi, eikä välttämättä niin haitallinen tila, kuin niille, jotka eivät normaalisti koe olevansa stressaantuneita? Erityisherkän hermostohan reagoi tavallista herkemmin erilaisiin ärsykkeisiin ja niiden prosessointi on tavallista laaja-alaisempaa. Käytännössä erityisherkkyys ilmenee useimmiten tarkkana havainnointikykynä, syvempänä kokemisen tunteena sekä monipuolisena ja syvällisenä asioiden käsittelykykynä. Tästä syystä olen huomannut kuormittuvani keskivertoihmistä herkemmin ja tarvitsevani enemmän aikaa ärsyketulvasta palautumiseen. Olen huomannut, että todella sosiaalisen päivän päätteeksi olen ihan mielettömän väsynyt ja tunnen käyväni ylikierroksilla.

Stressillä on tunnetusti vaikutuksia meidän fyysiseen sekä psyykkiseen terveyteen. Fyysisellä puolella tunnettuja stressin aiheuttamat haitat ovat muun muassa iho- ja ruoansulatusongelmat, verenpaineen nousu ja immuunijärjestelmän heikkeneminen, joka muun muassa herkistää meidät flunssalle. Monesti puhutaan myös siitä, että stressi tekee meistä sairaita. Näin ei kuitenkaan ihan mustavalkoisesti ole, vaan usein syynä on se, miten stressi ajaa meidät muuttamaan elintapojamme epäterveellisemmiksi. Itse ainakin huomaan reagoivani todella stressaaviin hetkiin muuttuneella ruokahalulla (syön paljon epäterveellisemmin ja enemmän) ja liikunnan iloa on vaikeampi löytää. Monet myös reagoivat stressiin lisääntyneellä alkoholin käytöllä tai tupakoinnilla. Kaikki nämä ovat tekijöitä, jotka ajavat meidän sairastumaan herkemmin.

Psyykkisellä puolella stressi aiheuttaa muun maussa uniongelmia, kuten nukahtamisvaikeuksia tai katkonaista unta. Myös yleinen mielialan lasku, ärtyneisyys, jännittyneisyys ja levottomuus voivat johtua meidän mielemme ylikuormittumisesta ja stressistä. Vakava, pitkittynyt stressi edesauttaa myös masennukseen ja työuupumukseen sairastumista ja vaikuttaa meidän muistitoimintoihimme sekä vaikeuttaa päätöksentekoa.

Elämässä tulee vastaan tilanteita, jotka stressaavat meitä ja mainitsin myös positiivisesta stressistä, jota kohtaamme elämämme aikana. Emme pysty mitenkään elämään täysin stressitöntä elämää, joten oleellisena osana elämäämme meidän on löytää keinoja, joilla hallitsemme ja ennaltaehkäisemme stressiä. Helpoin tie stressinhallintaan on oman elämäntilanteen tajuaminen ja niiden asioiden korjaaminen, jotka aiheuttavat stressiä ja ajattelutapojen muuttaminen. Aina kuitenkaan stressitekijöitä ei voi tuosta vain pyyhkiä maton alle, vaan meidän on pakko oppia hallitsemaan ja käsittelemään stressiä erilaisin keinoin.

Stressaavina hetkinä elimistö ja mieli on kovilla, jolloin yleishyvinvoinnista huolehtiminen on entistä tärkeämpää. NORDIQ Nutrition Hormesis Complex on valmiste, joka osana monipuolista ruokavaliota toimii ennaltaehkäisevänä valmisteena ja tukee meidän yleishyvinvointiamme kiireisen elämän keskellä. Terveelliset, värikkäät vihannekset, yritit ja kasvit sisältävät paljon fytoravinteita, joilla on paljon terveysvaikutteista hyötyä. Fytoravinteista johtuva hormeesi auttaa ylläpitämään solujen omia normaaleja suojakeinoja erilaisia stressitekijöitä vastaan. Hormeesi on ilmiö, jota tietyt rohdoskasvien ainesosat auttavat ylläpitämään. Hormesis Complex sisältää muun muassa feruliinihappoa, oliviinlehteä resveratroli-polyfenolia, kurkumaa, lehtikaalia ja rosmariinia. Rosmariini on muuten täydellinen nautittava silloin, kun keho on kovilla, koska rosmariinilla on nootrooppisia vaikutuksia, joka edistää aivojen suorituskykyä, muistia sekä oppimiskykyä.

Yksinään mikään valmiste ei ennaltaehkäise tai paranna stressiä, vaan meidän on aktiivisesti hallittava stressiä erilaisten stressinhallintakeinojen avulla sekä opittava tunnistamaan tilanteet, jolloin olemme ajautumassa liian kuormittavaan elämäntilanteeseen.

Se, mikä auttaa meitä hallitsemaan stressiä, on yksilöllistä, mutta halusin jakaa muutamia keinoja stressin hallintaan ja lievittämiseen:

Hiljaisuus alentaa stressiä ja päivään kannattaa sisällyttää edes yksi hiljainen, ärsykkeetön hetki.

Kosketus ja läheisyys lisäävät mielihyvää ja meille tärkeiden ihmisten läsnäolo saa meidät paremmalle tuulelle, joka lievittää stressiä.

Hyvät sosiaaliset suhteet hillitsevät stressiä ja auttaa meitä hallitsemaan stressiä. Sosiaalisia suhteita voivat olla esimerkiksi perhe, ystävyys ja puoliso.

Optimismi ja se, miten asioihin suhtaudumme, vaikuttaa todella paljon siihen, kuinka käsittelemme stressiä. Jos stressaavina hetkinä pysyy optimistisena epätoivoon vaipumisen sijaan, on omaa stressiä huomattavasti helpompi sietää ja käsitellä. Kaikki on vain väliaikaista.

Liikunta on tutkitusti hyvä keino stressin lievittämiseen. Vaikka stressin keskellä tulee usein tunne, ettei liikunnalle ole aikaa, kannattaa edes lyhyet liikuntahetket pitää osana arkea. Tosin raskaiden stressikausien aikana liikuntaa kannattaa keventää ja harrastaa mieluummin kevyempiä lajeja vähentääkseen hermoston ylirasittumista.

Seksin on tutkittu lievittävän ja ehkäisevän stressiä. Seksi tuottaa todella paljon mielihyvää läheisyyden ja hyvän tunteen kautta, joka laskee stressiä.

Ruokavaliolla on todella suuri merkitys hyvinvointiimme ja stressatessaan olisi hyvä syödä mahdollisimman terveellisesti, mutta sallivasti.

Luonnon läsnäolo ja siellä liikkuminen rentouttaa mieltämme, jolloin mieliala kohenee ja ajatukset muuttuvat myönteisemmiksi. Vaikka metsässä istuminen ei yksinään poista stressiä, auttaa luonto meitä selkeyttämään ajatuksia ja sitä kautta antaa meille voimavaroja stressistä selviämiseen.

Luontaistuotteet ja lisäravinteet, kuten esimekiksi NORDIQ Nutrition Hormesis Complex, ja niistä saatavat antioksidantit lisäävät joidenkin tutkimusten mukaan elämänlaatuamme ja kohentavat monipuolisesti terveyttämme, joka alentaa stressiä.

Meditaatio, jooga ja mindfulness ovat tehokkaita keinoja stressin hallitsemiseen. Esimerkiksi jooga auttaa meitä oppimaan omien elintoimintojen, tunteiden ja henkisen elämän hallitsemista, jolloin stressi lievittyy.


Mitä ajatuksia stressi teissä herättää ja onko teillä jakaa muita vinkkejä stressinhallintaan ja lievittämiseen liittyen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela