Slider

Throwback: Napoli snaps

lauantai 23. heinäkuuta 2016

Heipparallaa! Jos pitää jokin oma huono tapa mainita, niin se on ehdottomasti asioiden lykkääminen, joille ei ole asetettua takarajaa valmiiksi saamiselle. Olen todella tehokas, kun joki pitää saada tehtyä päivään tai kellonaikaan X mennessä. Minua ärsyttää suunnattomasti ihmiset, jotka eivät hoida asioita ajoissa ja sovittuun päivään mennessä, mutta näissä blogijutuissa olen itse toisinaan todellinen laiskimus. Olen meinaan tämän postauksen kuvia käsitellyt VIIKON! Yhden kuvan käsittely tässä välissä, toisen ehkä huomenna, seuraava parin päivän päästä. Ja yhden kuvan läpikäymiseen ja tallentamiseen menee Lightroomin sekä photoshopin kautta noin kolme minuutia. Aina kun olen istunut koneen ääreen tekemään tätä postausta, olen keksinyt jotain muuta selailtavaa netistä, kuten Ikean sivut sekä tori.fi (hirveä sisustuskuume).

Ehkä tämä harmaa sää oli meant to be, koska muuten olisin tällä hetkellä makoilemassa auringossa tämän postauksen kirjoittamisen sijasta. Tarvitsisin varmaan itselle jonkinlaisen työnantajan, joka asettaisi mulle takarajoja postauksille. Olen yrittänyt kalenteriin merkkailla valmiiksi minkä postauksen teen milloinkin, mutta nuolilla ja suttauksilla niitä on aivan liian helppo siirtää!
 Napolin kuvia oli vielä julkaisematta ja Napoliin ihastuneena ja sitä kaikille hehkuttaneena halusin ehdottomasti julkaista lisää kuvia viime kuiselta reissulta. Tämän postaksen kuvat ovat otettu pääasiassa rantaviivalta, Via Partenopen varrelta sekä Castel dell'ovolta. Napolissa ei ole hiekkarantaa, vaan rantaviiva on isoa kiveä. Erityisesti paikallisia oli paljon nauttimassa lämmöstä kallioilla istuen ja sieltä veteen hyppiessä. Soutuveneitä ja muita pienempiä veneitä näkyi paljon, joissa ihmiset ottivat aurinkoa. Ensimmäisessä Napolin matkaa käsittelevässä postauksessa mainitsinki siitä, kuinka nopeasti tuolta pääsee esimerkiksi Sorrentoon tai Caprille, jos halajaa kunnon hiekkarantoja.
 Via Partenope oli ihana rantakatu, joka oli reunustettu leveällä kävelytiellä, kauniilla hotelleilla ja useilla kahviloilla sekä ravintoloilla. Ilta-aurinko paistaa siihen koko illan, joten sinne kannattaa ehdottomasti suunnata nauttimaan lämpimästä illasta ja viimeisistä auringonsäteistä. Kuvissa oleva linna on Castel dell'ovo, jonne sisäänpääsy oli ilmainen. Linnan huipulta oli ihanat näkymät Amalfi coastille. Linnan juurella on pieni satama, jossa oli ihania ravintoloita sekä innokkaita sisäänheittäjiä. Italiassa yksin kulkiessa voin taata, että treffikutsuja satelee!
Voi vitsit mikä matkakuume taas nousi, kun katselee näitä kuvia. Hollanti-ystäväni Riikka lähti juuri Kroatiaan ja yritti houkutella minua edes muutamaksi päiväksi mukaan. Harmi, että lompakko ei ollut asiasta aivan samaa mieltä. Onneksi ensi kuussa olisi tarkoitus mennä Espanjaan, jos työt antavat myöten. Saisi vähän helpotusta jatkuvaan matkakuumeeseen. Tai tulisi edes alkuviikon ihanat sää takaisin niin sekin auttaisi!

HOBilla on muuten vielä huomisen voimassa alennuskoodi, jolla saa alennustuotteista 30% lisäalennuksen. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Nyt laiskottelen hetken, jonka jälkeen alan siivoilemaan. Olen ollut tämän viikon talo- ja koiravahtina, koska muut ovat olleet reissulla. On ollut kiva pitkästä aikaa saada olla kunnolla rauhassa, vaikka seurana onkin ollut reilu tusina puudeleita. Ensi viikon jälkeen tosiaan muutan takaisin omaan asuntooni Hyvinkäälle, joten pitää nauttia vielä hetki täysinäisestä ja itsestään täyttyvästä jääkaapista, puudeliterapiasta sekä siitä, että kotona on joku kyselemässä kuulumisia. Kaipaan omaa rauhaa, mutta ei tämä kotona hetkellisesti asuminenkaan ole ollut hullumpaa.

Muualla hyvä, kotona paras

sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

 Suomessa ollaan. Tai itse asiassa on oltu jo viikon verran. Viime viikon sunnuntaina palasin muutama päivä sovittua aikaisemmin Suomeen. Henkilökohtaisista syistä ja niitä sen enempää täällä puitsematta koin parhaaksi lähteä hieman aikaisemmin. Eli kotona taas. Tai kotona ja kotona, koska käytännössä olen vielä pari viikkoa koditon ja majailen vanhemmillani Mäntsälässä, mutta Suomessa joka tapauksessa.
 Keväällä pohdin paljon Hollantiin jäämistä, mutta ajan myötä koin parhaaksi tulla ainakin hetkeksi Suomeen. Kosteusongelmien vuoksi olin koko kevään todella kipeä ja päälle vielä ongelmat vatsan kanssa, joten kropan hyvinvoinnin edistämiseksi oli pakko päästä Suomeen toipumaan. Henkisestä turhautumisesta puhumattakaan, kun lähes jatkuvasti oli kipeä olo tai flunssa iski. Pienoinen shokki iskikin kotiin palatessa, kun paino oli tippunut toukokuiselta Suomessa käynnistä yli kolme kiloa. Stressi ja liikkumattomuus teki näköjään tehtävänsä.

Nyt olenkin syönyt kaksin käsin koko viikon, jotta saisin nostettua painoa pikkuhiljaa ylemmäs. Tietenkin tuohon painon putoamiseen on vaikuttanut treenaamattomuus ja lihaspaineiden palatessa painoa tulee se kilo, jopa parikin nopeasti lisää. Tällä viikolla olen käynyt ahkerasti salilla (tuntuu niin hyvältä pitkän on-offin jälkeen!) ja kohta olen lähdössä ratsastamaan. Kävin jo aikaisemminkin tällä viikolla kokeilemassa nopeasti yhtä hevosta, mutta tänään on edessä kunnon ratsastelut. Alan käymään ratsuttamassa nuorehkoa Suomenpienhevosruunaa kerran-pari viikossa ja ex-heppatyttönä olen tästä aivan innoissani. Vielä homma tulee olemaan monet viikon hakemista istunnan ja apujen kanssa, mutta eiköhän asiat palaa nopeasti mieleen. Oma innostus on myös aivan huipussaa, joten halu oppia on kova.
Tällä viikolla olen yrittänyt laskea stressitasoja, ottanut aivan rennosti ja yrittänyt sopeutua Suomeen. Ei tätä Suomeen muuttoa vieläkään täysin tiedosta ja koko ajan on sellainen "lomamoodi" päällä ja tunne, että jonkun ajan päästä palataan takaisin Hollantiin. Parhaiten tämän kotiinpaluun tiedostaa oletettavasti siinä vaiheessa, kun saan oman asunnon avaimet takaisin käteen. Onneksi päivä päivältä asiat alkavat järjestyä ja sain tällä viikolla jo osa-aikatyönkin, joten pian pääsen osittain takaisin arkirytmiin ja työn makuun. Nyt relailen vielä tulevan viikon hyvällä omatunnolla. Tämä oli syy hiljaiseen blogiviikkoon. Tarvitsin aikaa selvittää ajatuksia ja tilanteeseen sopeutumiseen, mutta nyt yritän palailla taas rytmiin tämän bloggaamisen suhteen.

Tämän postauksen kuvat ovat viime viikon torstailta Utrechtista. Ihana ja kaunis Hollanti, kiitos kuluneesta 10,5 kuukaudesta.

Perheviikonloppu Espanjassa

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Moikka! Kirjoittelen tällä hetkellä Kööpenhaminan lentokentältä. Erinäisistä syistä johtuen lennänkin jo tänään kotiin alkuperäisen keskiviikon sijasta. Kiireiden vuoksi en ole kerennyt edes mainitsemaan, että palaan Suomeen. Kirjoitan siitä tarkemmin toisessa postauksessa. Lennon vaihdon vuoksi minulla on pitkä välilasku Köpiksen kentällä, mutta aika menee ihan mukavasti Loungessa istuskellen tietokoneen äärellä. Valilaskun kustannuksella saan kiireisten viikkojen jälkeen melkein viiden tunnin hengähdystauon ja hieman omaa aikaa. Maistuu muuten pari lasia viiniä tässä bloggaamisen ohessa aika hemmetin hyvältä. Olen todellakin ansainnut tälläisen rentoutumishetken vaikka itse sanonkin.
Viime viikonloppuna lensin pariksi päiväksi Espanjaan viettämään viikonloppua isäni toiselle kesäasunnolle Fuengirolaan. Alunperin meidän oli tarkoitus viettää lähes koko viikonloppu kolmistaan isäni ja äitipuoleni kanssa, mutta Norwegianin peruuntuneiden lentojen takia meitä olikin isompi joukko koolla. Äitipuoleni vanhemmat olivat siellä vielä viikonlopun ylitse ja toisiksi nuorin pikkuveljeni lensi lauantaina Espanjaan tyttöystävänsä kanssa. Mitä vanhemmaksi kasvaa, sitä enemmän osaa arvostaa ja nauttia tälläisistä mahdollisuuksista.

Viikonloppu oli aivan ihana ja oli mukava saada viettää isovanhempipuolien (sanahirviö heh!) kanssa kunnolla aikaa. Näemme aika harvoin ja usein vain ohimennen esimerkiksi joidenkin juhlien merkeissä. Puhumattakaan siitä, että oli mahdollisuus olla yhdessä Espanjassakin isäni ja äitipuoleni kanssa. Vaikka vuosittain siellä tulee käytyä, käyn yleensä Benalmadenan asunnollamme ystävieni kanssa elokuussa, kun taas isä on Espanjassa useimmiten kesä-heinäkuussa. En ollut edes käynyt tuossa Fuengirolan asunnossa vuoden 2013 joulun jälkeen. Uskomatonta kuinka nopeasti aika menee.
Perjantai meni rennoissa merkeissä auringosta nauttien, yhdessä grillaillen ja aikaa viettäen. Auringonoton ohessa vaihdeltiin kuulumisia äitipuoleni kanssa ja myöhemmin isä grillasi meille illallisen. Illalla kävin vielä kävelylenkillä rantakadulla. Hollannissa tuli vettä lähes 24/7 viimeiset viikot, joten piti ottaa kaikki irti ihanasta säästä, lämmöstä ja auringosta.
Lauantaina lähdettiin aamupäivällä kohti Marbellaa. Pyörähdettiin pikaisesti markkinoilla, josta suunnattiin Puerto Banukseen syömään. Ravintolaksi valikoitui mikä muukaan, kuin Picasso. Mainitsinkin muutama postaus taaksepäin sen olevan yksi lempi ravintoloistani. Joka kerta kun käyn siellä, muissa ravintoloissa on muutama pöytäseurue, mutta tuo on aina tupaten täynnä. Tälläkin kertaa jouduimme hetken odottamaan saadaksemme pöydän ja olimme siellä noin kolmen aikaan päivällä. Selittää varmasti, miksi päädyn joka kerta syömään tuonne Puerto Banuksessa käydessä. Ei petä ikinä!
Viime sunnuntaina lentoni lähti jo ennen puolta päivää takaisin Hollantiin. Olisin mielelläni jäänyt vielä pidemmäksi aikaa ja haikeissa tunnelmissa sanoin moikat perheelle. Olin muuten todella lähellä myöhästyä lennoltani ja pakko myöntää, että hieman harmittikin kun kerkesin sittenkin koneeseen. Muutama lisätunti auringossa ei olisi haitannut yhtään!

Nyt nautin tästä vapaudesta vielä hetken ennen seuraavalle lennolle suuntaamista. Palataan ensi viikolla Suomesta! En voi käsittää, että olen todellakin muuttamassa takaisin Suomeen enkä vain menossa lomalle. Huh!

Napoli snapshots

tiistai 5. heinäkuuta 2016

Moikka! Italian reissusta ehti kulua pari viikkoa ja vasta nyt olen kerennyt käsittelemään ensimmäiset kuvat matkalta. Muutenkin on pitänyt kiirettä, joten blogi on jäänyt hieman taka-alalle. Tässä postauksessa on sekalainen sekoitus Napolin kuvista pienen matkakertomuksen kanssa. Yritin jotenkin loogisesti rajata seuraavaan postaukseen tietyn tyylisistä kuvista selvyyttä antamaan.

Viikonloppu Napolissa oli aivan täydellinen. Kaupunki oli tunnelmallinen ja kaunis kapeine kujineen aidolla italialaisella äänekkyydellä maustettuna. Totesin viime viikonloppuna isälle kesäasunnollamme  Espanjassa käydessäni, että Italia on Espanjaan verrattuna paljon äänekkäämpi ja eläväisempi, vaikka molemmat maat ovat eläväisiä latinokulttuurin ansiosta. Pakko myöntää, että pidän itse enemmän italialaisista, kuin espanjalaisista. Onko muita, jotka ovat huomanneet tuon eron näiden kahden naapurimaan välillä?
Majoituin jälleen Airbnb:ssä, joka sijaitsi todella hyvällä paikalla Toledo-ostoskadun varrella sijaitsevalla kujalla. Metrolle oli muutaman minuutin matka ja esimerkiksi Piazza del Plebiscito oli aivan kulman takana. Ei olisi parempaa sijaintia kämpälle voinut toivoa! Otin tuon vielä sen enempää alueeseen tutustumatta sen perusteella, että vieressä sijaitsi paljon ketjuliikkeitä, joten oletin alueen olevan suht turvallista yksin matkaavalle. Näin todellakin oli ja alue oli todella siisti sekä sopivasti "turistivilkas".
Minulla oli vähän huono tuuri tuon matkan suhteen, koska tulin torstaina, päivää ennen lähtöä kipeäksi. Perjantai ja lauantai aamupäivä meni tästä syystä puolikuntoisena, mutta onneksi jaksoin suhteellisen hyvin kierrellä ja ihastella kaupunkia. Napolissa on todella paljon vanhoja linnoja ja olisinkin halunnut käydä vuoren päällä sijaitsevalla Castel Saint Elmolla. Olo oli lauantaina sen verran heikko, että tyydyin suosiolla vain kiertelemään omien voimien mukaan keskustan alueella.
Napoli on matkakohteena todella monipuolinen ja sen lisäksi, että kaupungissa itsessään on paljon nähtävää, pääsee sieltä helposti ja nopeasti tutustumaan lähiympäristään. Caprille ja Ischiaan menee lauttoja useita kertoja päivässä kauniita hiekkarantoja halajaville ja junalla pääsee reilussa tunnissa Sorrentoon, joka on monien julkisuuden henkilöiden suosima lomakohde. Unohtamatta tietenkään Vesuvion tulivuorta sekä Pompeijia. Itsellä oli harmillisesti aikaa vain kaksi ja puoli päivää, joten nämä nähtävyydet jäivät seuraavalle kerralle. Aion ehdottomasti palata Napoliin paremmalla ajalla.
Napoliin ei voi matkustaa syömättä pizzaa. Huonoa pizzaa tuosta kaupungista tuskin saa mistään ja itse päädyin syömään viimeisenä päivänäni legendaarisen Pizza Margheritani Pizzeria Napoli in Boccassa, joka sijaitsi hyvällä paikalla lähellä lentokenttäbussin pysäkkiä. Pizza oli aivan täydellinen ja valinnaisen juoman kanssa maksoi vaivaiset 5euroa. Tuolta olikin hyvä lähteä vatsa täynnä kohti lentokenttää. Täydellinen päätös lomalle!
Tälläkin kertaa loma meni ilman sen kummempia suunnitelmia kaupunkiin jalkaisin tutustuen ja Italian auringosta sekä värikkyydestä nauttien. Ihmiset olivat todella ihania, ainakin näin yksin liikkuvalle naiselle heh! Napolissa on shoppailua kaipaaville ihan hyvä tarjonta merkkiliikkeistä ketjuliikkeisiin ja markkinoihin. Erityisesti kenkiä kannattaa ostaa Italiasta. Löysin markkinoilta ihanat konjakinväriset aitoa nahkaa olevat korkokengät naurettavalla 15 euron hinnalla. Olisin voinut hamstrara vaikka kuinka monet kengät, mutta ostin vain kahdet kengät, joka on aika hyvin kaltaiselleni kenkähamstraajalle.
Voi vitsit, voisin palata noihin maisemiin vaikka heti!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela