4 x Oma hiuskatastrofi

Moikka! Blogissa on vietetty hiljaisempaa viikkoa, sillä muhun on monien muiden tapaan iskenyt todella ärhäkkä syysflunssa. Edelleen mennään puolikuntoisena, mutta toivotaan, että alkuviikosta pääsisin palaamaan töihin. Seinät alkaa pikku hiljaa kaatumaan päälle, kun olen jo useamman päivän viettänyt päivän sohvalla ja aktiviteetit ovat olleet Netflix, some ja satunnaiset käynnit ruokakaupassa.

Koska minulla ei ole jakaa mitään uutta eikä blogiin ole tullut työstettyä mitään materiaalia kuvien muodossa, päätin tänään viedä teidät aikamatkalle blogihistoriani kamalimpiin hiuskatastrofeihin. Rehellisesti sanottuna olisi tehnyt mieli painaa "poista" - nappia heti, kun löysin nuo postaukset. Sydämestäni toivon, ettei kukaan ole ainakaan hyödyntänyt jakamiani vinkkejä! 😃

Blogihistoriani kamalimmat hiuspostaukset:

"Vaalennusprosessi"

Julkaistu 2.8.2012

"Tukka"

Julkaistu 1.8.2012

"Kesätukka"

Julkaistu 17.7.2011

"The real hair katastrof"

Julkaistu 10.5.2011

Joopa joo. Aika sanattomaksi vetää ja onneksi olen sittemmin saanut taottua järkeä päähäni ja en rupea ainakaan vaalennusprojekteihin kotivärien avulla. Muutama vuosi sitten kokeilin vaaleaa hiusväriä ja yhdellä kampaamoreissulla sain todella kauniin honey blonde - värin hiuksiini (postaus täällä) ilman kärventynyttä tukkaa tai oranssin ja pissankeltaisen sävyn sekoitusta. Pliis kaikki blondista haaveilevat, tehkää vaalennus kampaajalla eikä kotiväreillä leikkimällä. Harvemmin siitä seuraa mitään hyvää... Onneksi nyttemmin osaa jo nauraa omille hiusmokailuilleen. Postauksen opetus? Don't do it yourself.

Toivottavasti nämä tekstit piristivät syksyistä lauantaita ja jakakaa alle omia kamalimpia hiusmokianne, joihin ette todellakaan lähtisi uudestaan. Jos muutkin hiusjutut kiinnostavat, löydätte kaikki hiusaiheuset postaukseni tunnisteen Hiukset- alta. Hyvää viikonlopun jatkoa teille kaikille!

Mahtava tarjous uuden takin metsästäjille

Pakko vinkata teille kaikille, että Nellyllä on mahtava  24 tunnin tarjous takeista. Täältä* pääset näkemään kaikki tarjoukseen sisältyvät takit, joihon kuuluvat muun muassa alla olevassa kollaasissa näkyvät toppikset.

Loppuun vielä muistuta, että älkää unohtako eilen julkaisemaani tekstiä "Mitä sitten, jos rakastuu tosi-tv:ssä", jos ette ole kerinneet sitä vielä lukea.

Mitä sitten, jos rakastuu tosi-tv:ssä

Jälleen on sen aika, kun sadat tuhannet suomalaiset nauliutuvat tiistaisin klo 21:00 ruutujen ääreen seuraamaan kahden toisilleen tuntemattoman henkilön rakkaustarinan alkua ja etenemistä. Ensitreffit alttarilla palasi muutama viikko sitten Avalle uuden tuotantokauden myötä ja tänä vuonna onnistuin koukuttamaan itseni tuohon sarjaan. Olen katsonut kaikista edellisistä kausista avausjakson ja muutamia satunnaisia jaksoja, mutta jostain syystä parit eivät ole iskeneet tarpeeksi, jotta olisin halunnut seurata heidän matkaansa loppuun asti. Tämän vuoden pareja on kritisoitu todella paljon muun muassa tylsyydellä, mutta jostain syystä tämän tuotantokauden parit kolahtivat minuun ja voi pojat, olen koukussa. Voisiko seuraava jakso jo tulla? 

Ensimmäisen kauden tultua muistan edelleen päivitelleeni ääneen, etten käsitä henkilöä joka haluaa osallistua tuollaiseen formaattiin. Ylipäätänsä olen ollut hieman skeptinen ihmisiä kohtaan, jotka lähtevät mukaan tosi-tv:hen. Tietenkin ohjelman luonne ja käsikirjoitus vaikuttaa mielipiteeseen ja luo mielikuvia osallistuvasta henkilöstä, mutta Ensitreffit alttarilla herätti todella vahvoja negatiivisia viboja. Ehkä oma vakava suhtautumiseni avioliittoon oli se suurin vaikuttaja jonka perusteella rakensin mielipiteeni - ei kukaan vain voi haluta mennä naimisiin olematta varma, että hän on se oikea. Ensimmäisestä Ensitreffit alttarilla - kaudesta on nyt kulunut tovi ja näiden vuosien aikana parisuhdetta, seurustelua ja loppuelämän liittoa paljon miettineenä mielipiteeni heittäytymiseen rakkauden vietäväksi on paljon sallivampi. Miten voi löytää mitään, jos ei uskalla etsiä?

Olen ihan hirveä realisti - ajattelen asioita jokaiselta näkökulmalta, kannalta ja järkiperäisesti. Teistä seuraajista saattaa tuntua, että osaan heittäytyä, mutta kaikkien tekojeni taustalla on aina todella perinpohjainen prosessi, jossa mietin tekoni seuraukset ja mihin suuntaan valintani tulee minua viemään. Olen kieltäytynytkin todella makeista jutuista, koska järjen ääni ja realisti-minä ovat lopulta vieneet voiton. Kuitenkin postauksen teemassa pysyäkseni palataan takaisin parisuhteisiin ja rakastumiseen.

Meillä jokaisella on se oma tyyppi, jonka tyylisestä henkilöstä kiinnostumme ulkoisesti. Varsinkin Tinder on tehnyt deittailusta todella karua ja edes haluamatta tietää henkilöstä sen enempää, laitamme tyypin jatkoon tai hylkäämme pyyhkäisemällä vasemmalle. Tinder on siitä myös vaarallinen, että monet kerrat kivannäköinen tyyppi on vahingossa pyyhkiytynyt väärään suuntaan, huulilta lipsahtaa "hups" ja menetetty mahdollisuus saattaa vähän harmittaa. Onneksi menetyksestä toipuu nopeasti ja selailu jatkuu normaaliin tapaan.

Ensitreffit alttarilla ohjelma sai minut ajattelemaan parinvalintaa enemmän ja kaikkia niitä ajatuksia, joita käymme läpi mielessämme suhdekeissien aikana. Mikä saa minun kiinnostuksen heräämään ja minkälaiset ihmiset eivät ole lainkaan minun oloisia. Ja miksi se ihan pienikin yksityiskohta tai detail esimerkiksi Tinder-profiilissa voi sammuttaa kiinnostuksen kokonaan vaikka ulkoisesti tyyppi olisi oikein hyvä. Toki on aivan luonnollista ja sallittua, että lähtökohtaisesti haluaa löytää henkilön, joka vastaa omaa ihannekumppaniaan mahdollisimman paljon niin ulkoisesti kuin sisäisestikin. Vähän sama kuin valitsisi kotiin ruman maton ihan vain sen takia, että "jokaiselle täytyy antaa mahdollisuus" tai "ei saa olla nirso". Omalla kohdallani sorrun liian usein epäröintiin enkä suo toiselle edes mahdollisuutta. Paketti saattaa tuntua olevan kaikin puolin kasassa, mutta jokin saa epäröimään enkä välttämättä edes tiedä itse, mistä kiikastaa. Tai pahimmassa tapauksessa olen epävarma itsestäni - mitä jos toinen onkin liian hyvä mulle? Näissä tilanteissa en panisi pahitteeksi, että joku kunnolla potkisi eteenpäin ja kehottaisi antamaan sen paljon  kuullun mahdollisuuden ja ennen kaikkea luottamaan itseensä.

On harmi, että ulkonäöllä on todella suuri merkitys siihen kenestä kiinnostumme ja ketkä henkilöt koemme puoleensavetäviksi, on täysin OK olla hieman pinnallinen - emme voi mitään omalle genetiikallemme miellyttyä omaan silmään esteettisistä asioista. Minä ja varmasti moni muukin teistä lukijoista on rakentanut oaan mieleensä vahvan mielikuvan henkilöstä, kuka tule olemaan se meidän oikea ja elämänkumppanimme. Nämä meidän rankentamamme mielikuvat, vaatimukset ja piirteet rankkaavat ulos ihan kamalasti potentiaalisia kumppaneita ja boksin ulkopuolelle näkeminen on hankalaa. Millainen olisi sitten se minun ihannekumppanini? Ulkonäöllisesti pirun pitkä, tatuoitu, kalju tai vähän pidemmät hiukset, parralla tai ilman ja käyttää nahkatakkia. Luonteeltaan? Sellainen, jonka mielestä minä olen maailman kaunein ja ihanin nainen koko maailmassa heti hänen oman äitinsä jälkeen. Sekä sellainen, joka veisi pois pelkoni ja ahdistuksen siitä, että joudun jakamaan arkeni ja oman tilani jonkun toisen kanssa.

Maailma muuttuu, parisuhteet muuttuvat ja enää ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa löytää tosirakkaus.

Vaikka minulla on ihannekumppanini (kenellä ei olisi?), olen onneksi iän myötä huomannut tuntevani vetoa ulkonäöllisesti aivan päinvastaisiin miehiin, kuin mitä mainitsin edellä. Kait se on vain myönnettävä, että iän myötä miellyn ihmisen luonteeseen ja eleisiin sekä siihen miten hän kantaa itsensä ja näkee maailman. Enää en kiinnitä huomiota ainoastaan "mun näköisiin" miehiin vaan olen oppinut avartamaan silmäni myös sen boksin ulkopuolelle. Sokea ei saa olla vaan täytyy olla avoin kaikelle, jota tulee vastaan. Viimeisen parin vuoden aikana olen käynyt deiteillä ja deittaillut miehiä aivan laidasta laitaan ja voin paljastaa, ettei yksikään ole ollut ulkonäillisesti se minun Man Crush. Mutta yhdistävä tekijä on ollut, että jokainen on ollut omalla tavallaan aivan huipputyyppi ja ne joiden kanssa on lopulta synkannut parhaiten, ovat olleet aivan erilaisia, kuin jollaisista luulen pitäväni. En edes halua laskea kuinka monta mahdollisuutta parisuhteeseen tai rakkauteen on jäänyt välistä, koska olen alkanut ylimiettiä ja analysoimaan mitä min aluan, mahdollisesti aliarvioinut itseäni tai jättänyt lähestymättä mielenkiintoisia tyyppejä. Miehille tiedoksi, jotka harmittelevat sitä, etteivät naiset tee aloitetta: Me olemme ihan hirveitä pelkureita ja mietimme liikaa - aina. Henkilökohtaisesti en pelkää pakkeja tai sitä, ettei natsaa vaan kärsin mies- ja treffikammosta. Kaikki se ajatustyö, jota mielessä pyörii ennen deittejä, tapailun alussa, aikana ja jälkeen. Ihan kamala päänsisäinen pyörremyrsky! Siihen vielä päälle se, että keräisi rohkeutta ja menisi spontaanisti tekemään aloitteen. Mutta monet meistä naisista unelmoi, että tulisi spontaaneja kohteliaisuuksia tai treffipyyntöjä, joten olkaa te miehet jooko vastaavaisuudessakin se aloitteellisempi tai jopa entistä aloitteellisempi osapuoli.

Teksti kadotti täysin punaisen lankansa ajatuksenvirran myötä, mutta alkuperäinen pointtini tekstille oli, että jokainen saa valita mitä kautta lähtee parisuhdetta hakemaan. Nykymaailmassa on aivan sama rakastuuko kameroiden edessä, Tinderissä, työpaikalla vai parhaan kaverin häissä. Tapaako spontaanisti kadulla vai valitseeko joku muu kumppanisi, jonka nait tv-kameroiden kuvatessa. Maailma muuttuu, parisuhteet muuttuvat ja enää ei ole sitä yhtä oikeaa tapaa löytää tosirakkaus. Olen kuunnellut vedet silmissäni isoäitieni rakkaustarinoita latotansseista ja siitä, kun ollaan oltu yhdessä 17 - vuotiaasta lähtien. Mikä oli ennen yleistä on nykyään harvinaista ja lähes historiaa - asioita, joilla leikittelemme mielessämme, mutta joita tuskin koskaan saavutamme.

Nyt, vuonna 2017 ja vuoden 2018 kynnyksellä, täytyy ajatella ainoastaan positiivisena asiana, että meille on suotu lukematon määrä mahdollisuuksia tavata elämänkumppanimme. Enää maa ei ole rajana vaan rajana on koko maapallo. Unelmien kumppani voi tulla missä vain vastaan ja vaikka välillä tulee kirottua, etten tule koskaan löytämään ketään, luotan siihen, että vielä tulee aika sitoutumiselle ja rakkaudelle. Pitää vain olla avoin sille kaikelle, mitä vastaan tulee ja uskaltaa heittäytyä tunteiden vietäväksi, sillä mun on ikävä ihastumista.

Poikkeaako teidän ihannekumppanit paljon siitä, millaisia päädytte tapailemaan?

Sotkuisesta siistiksi - siivousvinkit siistimpään kotiin

Olen ollut nuorempana todella sotkuinen ja paikkojen pitäminen siistinä oli minulle suuri haaste. Aikoinaan omilleen muuttaessani alkuvuodet olivat katastrofaalisia mikä tulee siistiin kotiin. Puolet vaatteista sohvalla, tiskit tiskataan vasta kun puhtaita astioita ei enää ollut ja joka puolella vallitsi jatkuva epäsiisteys - paitsi siivouspäivän, joka pidettiin aivan liian harvoin. Viime vuosina olen tullut todella hyväksi pitämään kotini siistinä ja ennen kaikkea jopa pitämään siivoamisesta. Jos kodin tai oman huoneen pitäminen siistinä tuottaa vaikeuksia, kurkkaa alta vinkkini siihen, kuinka minä sain kotiini jatkuvan järjestyksen.

1. Älä pidä siivouspäiviä

Kliseistä, mutta miksi lykätä jotain, jos sen voi tehdä jo tänään?

2. Siivoa jatkuvasti ja tavarat heti paikoilleen

Tiedän, kuulostaa todella tylsältä ja inhottavalta. Kuka jaksaa tai haluaa siivota koko ajan? Jatkuva pieni järjestely ja siivous on ikävä kyllä tehokkain keino siistiin kotiin. Kodin yleisilme pysyy siistinä, kun siivoaa heti näkyvät tahrat ja liat pois, laittaa kaikki käyttämänsä tavarat välittömästi omille paikoilleen ja pyyhkii pölyjä tai imuroi vaikka joka päivä. Tärkeää on ottaa rutiiniksi pitää hyvää järjestystä yllä ja tavarat sekä vaatteet omilla paikoillaan. Tällä tavalla koti pysyy aivan huomaamatta siistinä eikä yksittäisellä kerralla tarvitse käyttää tunteja siivoamiseen.

3. Tee tiskeistä kaveri

Tiskien tiskaaminen tai astianpesukoneeseen laitto tuntuu olevan monille suuri haaste ja asia, jota vihataan. Kokemuksesta tiedän, että likaisten astioiden laittaminen suoraan tiskikoneeseen tai niiden välitön tiskaaminen on asia, jonka jättää todella helposti tekemättä. Tiskien kanssa tulee helposti lumipalloefekti ja yksikin tiskipöydälle jätetty lasi aiheuttaa sen, että pian sen vieressä on täysi lavuaarillinen likaista tiskiä - varsinkin, jos kotitaloudessa asuu muitakin henkilöitä. Tiskaamalla tai laittamalla astianpesukoneeseen heti sen yhdenkin lusikan tai lasin, jota ei aioa käyttää uudestaan, saa vältettyä keittiön valtaavan tiskivuoren.

4. Petaa sänky joka aamu

Sängyn petaaminen kannattaa ottaa rutiiniksi vaikka omistaisi erillisen makuuhuoneen. Oma aamurutiinini on aina herätys, ison vesilasillisen juominen ja sängyn petaus. Koti näyttää heti siistimmältä ja illalla on mukavempi mennä nukkumaan houkuttelevan näköiseen sänkyyn. Myös petivaatteet pysyvät puhtaampina, kun ne suojataan päivän ajaksi.

5. Pidä eteisessä esillä vain ne kengät ja takit, joita käytät aktiivisesti 

Itse sorruin pitkään siihen, että eteisen lattialla oli helposti toistakymmentä kenkäparia. Nykyään pidän esillä vain sen verran kenkäpareja, jotka mahtuvat kaikki kenkäteliseeneen nätisti. Loppuja suht aktiivisessa käytössä olevia kenkiä säilytän sängynaluslaatikossa eteisen kaapistossa. Sama pätee takkeihin. Ylipursuava naulakko tai vaatetanko kuorrutettuna kenkäarmeijalla tekee eteisestä heti epäsiistin näköisen.

6. Pidä siivousvälineet helposti saatavilla 

Jos keittiön siivoussuihkeen tai peilin puhdistusaineen on jemmannut kaapin tai laatikon perimmäiseen nurkkaan, ei niihin tule tartuttua kovin helposti. Laita siivousvälineet imuria ja moppeja myöten paikkaan, josta ne saa käyttöön nopeasti.

7. Less is more

Yksinkertaisuus ja minimalistisuus sisustuksessa helpottaa kodin pitämistä siistinä eikä aivan jokaista vuosien aikana saamaasi koriste-esinettä ei tarvitse laittaa esille. Vaikka kaappien ovien takana vallitsisi epäjärjestys, kannattaa näkyvillä olevien esineiden määrään kiinnittää huomiota kodin jokaisessa huoneessa. Sen lisäksi, että ne keräävät pölyä, myös siivoaminen on vaikeampaa ja hitaampaa.

8. Hyvät säilytysjärjestelmät

Toimivat säilytysratkaisut ja ennen kaikkea niiden riittävyys ovat avain hyvään järjestykseen ja siistiin kotiin. Vaatteiden säilytys on monille se kaikista suurin haaste, joten niiden säilyttämiseen kannattaa panstaa ja kiinnittää huomiota. Itsellä auttoi siistimpään ja toimivampaan vaatteiden säilytykseen pystyviikkaus. Sen avulla löydän vaatteet lipastoista nopeammin, eikä koko vaatekaappia tarvitse kaivaa ulos laatikoista tai hyllyiltä, kun viikkaus on tehty fiksusti. Kuten tiskeihin, myös ympäriinsä lojuviin vaatteihin pätee se lumipalloefekti - yksi väärässä paikassa lojuva sukka muuttuu pian 30 kiloksi vaatteita.

9. Käy koko omaisuus säännöllisesti läpi

Muuttotilanteet ovat täydellinen hetki käydä koko omaisuus läpi ja luopua aivan kaikesta turhasta. "Roinalaatikot" ovat epäjärjestyksen alku ja juuri, joista on päästävä eroon. Niihin tulee helposti jemmattua kaikkea turhaa ja tarpeetonta, niistä ei löydä yhtään mitään ja samalla ne ovat hukattua säilytystilaa. Varastoon jemmauskaan ei ole mikään ratkaisu siistimpään kotiin, sillä sinne tavaroiden piilotus kostautuu jossain vaiheessa. Jos kaikkia tavaroita tai vaikka pelkkää varastoa ei ole tullut käytyä läpi vuosiin, on projektin aloitukseen suuri kynnys, mutta lopulta se on todella palkitsevaa. Samalla voi varailla kirpputoripöydän ja muuttaa tarpeeton tavara rahaksi tai lahjoittaa eteenpäin sitä tarvitseville.

10. Siivoaa jälkesi aina ennen kuin alkat tekemään jotain kivaa

Monien iltaan kuuluu rentoutuminen sohvalla selaillen nettiä, lukien tai katsellen telkkaria. Aamurutiiniini kuuluu sängyn petaus, iltarutiiniini taas se, että siivoan jälkeni joka ilta ja tavallaan palkitsen itseni rentoutumisella ennen nukkumaan menoa. Iltasiivoukseeni kuuluu aina tiskien tiskaus tai tiskattujen tiskien laittaminen takaisin kaappiin, pyykkien tyhjentäminen pois pyykkitelineeltä (okei, tässä välillä vähän huijaan ja järjestän vaatteet kaappiin vasta aamulla), meikkien ja muun kosmetiikan laittaminen paikoilleen ja tarvittaessa saatan pyyhkiä vähän pölyjä tai siivoa muuten esim kylpyhuonetta tai keittiötä, jos huomaan likatahroja. Illalla saa rentouduttuakin paremmin, kun koti on siisti eikä ympärillä ole ärsykkeitä turhista tavaroista.

11. Palkkaa siivooja

Jos siivous ja kodin siistinä pitäminen tuntuu todelliselta haasteelta, kannattaa harkita siivoojan palkkaamista. Apua saa varmasti siitä, kun ulkopuolinen tulee puunaamaan kodin katosta lattiaan kerralla kunnolla ja omaksi tehtäväksi jää vain siisteyden ja järjestyksen ylläpitäminen. Siivous- ja kotitaloustöistähän saa vielä verovähennystäkin kotitalousvähennyksen muodossa.

+ Älä ole kuitenkaan liian nipo ja tarkka.

Mikä on sinun suurin haaste kodin siisteyden suhteen?

Projektina tasainen ja viileän ruskea hiusväri

Olen äärimmäisen laiska värjäämään ja sävyttämään hiuksiani ja Tallinnaan muuton myötä päätäni on vallinnut suurimman osan ajasta järkyttävä hiuskatastrofi. Suomessa jaksoin suht ahkerasti varailla aikaa luottokampaajalleni, mutta täällä Tallinnassa homma on levinnyt täysin käsiin ja olen alkanut kärsimään pienestä kampaajakammosta liittyen hiusten värjäämiseen. Kampaajia ja hyviä sellaisia on täällä pilvin pimein, mutta teippipidennykset tekevät kampaamokäynneistä hieman haasteellisempia. Täällä hiustenpidennyksissä käytetään ylivoimaisesti enemmän sinettejä, joten ammattitaitoisen kampaajan löytäminen on tuntunut hankalalta, joka hallitsisi hiusten värjäyksen sekä leikkaamisen teippipidennysten huoltamisen ja laittamisen lisäksi. Viime kuussa kävin yhdessä paikassa huoltamassa hiustenpidennykseni, joka oli ainakin hiusten huollon että siellä käytettävän hiusten suhteen aivan täydellinen ja jossa olisi myös mahdollista värjätä samalla hiukset. Ehkä uskaltaudun kokeilemaan värjäämistä siellä seuraavalla kerralla, kun huollan hiukseni. Tai sitten varaas suosiolla laivaliput Suomeen, ajelen junalla Hyvinkäälle ja käännyn hiusten värjäämisessä Parturi-Kampaamo Lilan ihanan Erican puoleen.  Äh, miksi nämä kampaajajutut ovat aina niin stressaavia! En yhtään ihmettele niitä, jotka matkustavat satoja kilometrejä luottokampaajan luokse. Enhän itsekään käynyt Hollannissa asuessani kertaakaan paikallisella kampaajalla, vaan ajoitin kampaamokäyntini aina Suomen visiittien yhteyteen.

Koska olen alkanut kärsimään pienestä kampaamokammosta ja pelkkä kampaajalla käynnin ajattelu on alkanut aiheuttamaan harmaita hiuksia, olen sävytellyt viime aikoina hiuksiani ihan vain kotona. Kesäkuun alussa kävin värjäämässä tyven yhdessä kampaamossa teippien huollon yhteydessä, mutta ei puhuta siitä sen enempää... Alkuvuodesta sävytin hiukseni lähes mustanruskeiksi ja huhtikuussa purin mustan sävyn hiuksesta kampaajan avulla, jonka jälkeen hiukseni ovat olleet aika lähellä omaa hiusväriäni, joten hiusten sävyttely ja tyven piilottelu oman käden kautta kotivärien avulla on käynyt ihan kätevästi. Vaikka tietenkin kampaajalla lopputulos on paljon parempi ja ammattitaitoisen tekijän käsissä ei tarvitse miettiä meneekö väri mönkään, on tämä viime aikoina silti tuntunut ihan kelpo ratkaisulta. Jos ei ole tyytyväinen niin voi syyttää vain itseään!

Hiusvärini alkoi olemaan todella haalistunut ja lähellä lämmintä keskiruskeaa. Syksy teki taas tehtävänsä ja kaipailin hiuksiin vähän säväkämpää sävyä ja syvyyttä. Tavoitteena on saada hiuksiin hieman tummempi ja viileän ruskea hiusväri,. Laitoin omiin hiuksiini sekä pidennyksiin L'orealin Casting Creme Gloss - kevytvärin sävyssä 412 Iced Cacao. Tuo L'orealin sävyte on ollut jo pitkään luottokotivärini, sillä olen kokenut sen sopivaksi pidennyshiukselle, sävyjä on saatavilla paljon ja värin pysyvyys hiuksessa on hyvä ja se haalenaa nätisti. Onni onnettomuudessa tuo L'orealin kevytväri on suurin piirtein ainoa Viron marketeissa myytävä hiusväri, joka ei ole kestoväri. Henkilökohtaisesti en ymmärrä mikä näitä virolaisia oikein viehättää niissä kestovärimyrkyissä sillä niitä olisi noin sataa eri merkkiä tarjolla...

Alla on kuva lähtotilanteesta, jossa selkeästi huomaa omien hiusten latvojen olevan paljon vaaleammat verrattuna tyveen ja pidennyshiuksen sekä omien latvojen vahvan taittumisen punaiseen. Levitin hiusvärin aluksi tyvikasvuun ja sen jälkeen pituuksiin. Lopputuloksesta tuli ihan kiva ja sävy on huomattavasti freesimpi, kuin tuo yllä oleva värihirvitys. Väri vaalenee latvaa kohti, mutta se ei edes haittaa sillä tummanruskeassa hiusvärissä pieni liukuväriefekti on mielestäni vain kaunis. Tyvi sekä latvat jäivät vielä hieman lämpimiksi sekä pientä punaisuutta on havaittavissa, mutta sävyä saa onneksi helposti korjattua taittamalla sävyä kylmemmäksi.

Oma luonnollinen hiusvärini on keskiruskea todella vahvalla punapigmentillä, ja koska olen muutamia kertoja tämän vuoden puolella sävyttänyt hiuksiani punertavan ruskealla värillä, täytyy hiusten väriä nyt taittaa sävytteilla aika huolella. Ja olihan minulla punertava tulla muutamia kuukausia viime vuoden puolella, joten siitäkin on varmasti jäänyt hiuksiin jonkin verran punaista pigmenttiä vaikka sävytys tehtiin aina kampaajalla ja ylläpidin sitä suoraväreillä ja color maskeilla kotona. Minulta löytyi jo ennestään keskiruskeita, mustaa ja mustanruskeaa color maskia, mutta ostin punaisen sävyn tehokkaampaan pois taittamiseen vielä KC Professionalin Color maskin sävyssä Graphite. Graphiten sekä Coffee - sävyn* pitäisi olla hyviä sävyjä ruskean hiusvärin taittamiseen kylmemmäksi.

Olen pari kertaa levittänyt sävyjen Coffee ja Graphite sekä pelkkää Graphitea tyveen ja pituuksiin ja olen huomannut, että sävy on lähtenyt taittumaan hyvin kohti kylmemmän ja viileämmän ruskeaa väriä. KC Professionalin sävyttävät naamiot rakennepaikkaavat hiusta ja sisältävät muun muassa proteiineja. Kaikki rakennepaikkaavat ja proteiineja sisältävät tuotteet ovat vältettävien tuotteiden listalla mikä tulee hiustenpidennysten hoitoon, mutta pakko kehaista, että nyt päässäni oleva heinäkuussa laitettu slaavihius on laadultaan aivan täydellistä. Se ei takutu lainkaan, ei mene moksiskaan värjäämisestä tai rakennepaikkaavista tuotteista ja viime aikoina paljon hiukset auki nukuttuani, olen välillä meinannut unohtaa harjata hiukset ennen ovesta ulos lähtöä. Joidenkin pidennyshiusten kanssa on käynyt niin, että joudun käytännössä elämään hiusharja kädessä ja selvittämään tukkaa jatkuvasti. Olen todella neuroottinen pidennyshiuksen kunnon suhteen enkä voi sietää takkuisia ja pörröisiä hiustenpidennyksiä, joten tämä hius on ollut oikea löytö. Hiukset valmistetaan käsityönä, joten osioihin on mahdollista lisätä hiusta hultojen yhteydessä, joka tekee näistä pidennyksistä todella pitkäikäiset.

Luotatteko te hiustenvärjäyksen suhteen ainoastaan kampaajaan vai tartutteko kotiväreihin?

Sellaista hiushöpinää tähän väliin. Nyt on pakko laittaa töpinäksi, sillä olen menossa tutustumaan luonnonkosmetiikkaa maahantuovan Virolaisen yrityksen tuotteisiin. Laittakaa Instagram (@mikaelakosk) sekä Snapchat (@turkkis1) seurantaan ja pääsette heti näkemään mitkä tuotteet oli kyseessä. Kivaa perjantaita kaikille! Ja jos viikonlopun herkut on vielä päättämättä, kurkkaa jakamani resepti itse tehtyihin Nachoihin.

Helpot itse tehdyt nachot, salsa ja guacamole

Rakastan napostelu- ja finger foodeja, mutta kaupasta valmiina saatavat sipsit ja keksit eivät ole se paras vaihtoehto korkean suolapitoisuuden ja tyydyttyneen rasvan määrän takia. Silloin tällöin ne ovat tietenkin aivan sallittuja, mutta jokailtaiseen telkkarihetkeen ei niitä kannata yhdistää. Nyt voisin todeta, että napostele porkkanatikkuja hummuksen kanssa, mutta käsi ylös, jotka rehellisesti myöntävät niiden vievän kaikki napostelu- ja herkkuhimot. Minun käteni ei todellakaan siinä tapauksessa nouse. Onneksi pidän keittiössä puuhailusta ja valmistamalla esimerkiksi popcornit, sipsit tai nachot itse, saa säädeltyä huonon rasvan sekä suolan määrää. Eikä samalla tule huomaamatta syötyä sitä kokonaista 300 gramman megasipsipussia, kun se kerta on jo avattu...

En muista, olenko maininnut koukuttuvani tiettyyn ruokaan kausittain ja himo kestää monia viikkoja, jopa kuukausia. Tällä hetkellä minulla on menossa sipsi- ja nachokausi ja tämän postauksen myötä lähtee jakoon niin hyvä resepti, että oksat pois! Texmex ruoka kuuluu monen muun suomalaisen tapaan lempi keittiöihini - mitä tulisempana, sen parempi. Suht harvoin tulee kuitenkaan mentyä syömään Texmex ruokaa tarjoaviin ravintoloihin, koska ne ovat usein aika, noh, boring. Katukeittiönä ja nopeana snäkkinä toimii, mutta ravintolakokemukset haluan kokea muualla. Tortillat, fajitakset ja burritot on muutenkin niin helppo tehdä itse, nachoista puhumattakaan. Enkä tarkoita valmiin nachopussin ja salsapurkin ostamista. Vähän huijaten itse tehdyt nachot valmistuvat käden käänteessä.

Tarina tämän reseptin takana on oikeasti aika koominen. Onnistuin koukuttumaan kaupassa myytäviin riisistä valmistettuihin nachosipseihin, mutta sitten koitti päivä, jolloin ne loppuivat kaupoista, joissa niitä myytiin. Pettyneenä vaihdoin riisinachot ruissipseihin, mutta vaikka ruissipsit ovat hyviä, naturellimakuisina ne ovat aika hapankorppumaisia ja maustettuina taas huono vaihtoehto jokailtaiseen naposteluun. Nachoja teki mieli, valmisnachoja en halunnut ostaa, joten mieleen tuli tehdä nachot itse. Nyt hieman huvittaakin miksen ole aikaisemmin ajatellut niiden valmistamisen olevan niin helppoa, jos hieman oikaisee. Tortillalettuja ja uuni, jonka jälkeen edessä on kulhollinen maailman parhaita nachoja.

Itse tehdyt nachot uunissa

Valmiita tortillalettuja

Auringonkukkaöljyä

Suolaa

Leikkaa kylmät tortillaletut pizzaleikkurilla sopivan kokoisiksi nachoiksi. Levitä nachot uunipellille, sivele pullasudilla hieman öljyä nachojen pinnalle ja ripottele päälle suolaa. Paista 200 asteisessa (kiertoilma)uunissa noin 5-10 minuutia kunnes ne ovat saaneet hieman väriä. Kääntele nachoja puolessa välissä paistoa. Anna nachojen jäähtyä ja tarjoile salsan ja guacamolen kanssa.

Toimivin tortillalettu on Masa harina-jauhosta valmistetut tai esimerkiksi Santa Maria-merkiltä saatavat Corn tortilla - letut, jotka on valmistettu maissi-vehnäjauhoseoksesta. Voit myös valmistaa tortillaletut itse, mutta pelkästä vehnästä valmistettuja tortillalettuja en suosittele mauttomuuden takia.

Salsa Roja paprikalla

3-4 tomaattia

Keltasipuli

1/2 isohkosta paprikasta (värillä ei väliä)

2 valkosipulinkynttä

2 tuoretta chiliä

1/2 dl kanalientä

Kourallinen tuoretta korianteria

Suolaa

Kiehauta 1/2 dl vettä ja liota joukkoon puolikas kanaliemikuutio. Lisää liemen sekaan kuutioidut tomaatit, paprika, sipuli, chilit ja valkosipulinkynnet. Keitä ja hauduta hiljalleen välillä sekoittaen noin 10-15 minuutia. 

Valuta neste pois siivilän avulla ja annan hieman jäähtyä. Laita salsa tehosekoittimeen ja lisää joukkoon tuore korianteri ja hieman suolaa. Tarjoile täysin jäähtyneenä.
Ps. Säästä valutettu liemi, siitä saa mainion pohjan keittoliemeen!

Guacamole

1-2 avokadoa

Pari-kolme ruokalusikallista Salsa Rojaa

Tuoretta korianteria

1/2 limen tai pienen sitruunan mehu

Suolaa ja pippuria

Muussaa kypsä avokado haarukalla, lisää joukkoon hieman Salsa Rojaa, limen tai sitruunan mehu, hienonnettu tuore korianteri ja sekoita tasaiseksi. Mausta pienellä määrällä suolaa ja pippuria.

Tämä nachoresepti on aivan varma hitti seuraavissa illanistujaisissa tai leffaillassa! Valmistus on nopeaa ja helppoa, sillä Salsa Rojan voi huoletta valmistaa jo etukäteen ja nachotkin jo hyvissä ajoin samana päivänä. Guacamole on parasta mahdollisimman tuoreena, jotta se ei ala tummua. Lisää raaka-aineita reseptiin sen mukaan, kuinka monelle henkilölle tarvitset tarjottavaa.

Näiden nachojen myötä kiinnostus heräsi hankkia ruotsalaisen Jonas Cranbyn Texmex alusta alkaen - kirja*, joka on kerännyt todella paljon kehuja. En ole keittokirjoista tai aina edes täysin reseptien mukaan kokkaaja, mutta tuo keittokirja on ehkä pakko saada.

Jos testaatte tätä reseptiä niin tulkaa ihmeessä kertomaan mitä tykkäsitte. Ihanaa tiistaita kaikille!

Ensikosketus The Ordinaryn kosmetiikkaan

Toissa viikolla pistin menemään Asokselle tilauksen, jonka myötä sain käsiini kovan hypetyksen alla olleita The Ordinary - merkin tuotteita. Kosmetiikasta paljon kirjoittavana bloggaajana hävettää hieman myöntää, että havahduin The Ordinaryn olemassaoloon vasta muutama viikko sitten vaikka suomalaiset kosmebloggaajat ovat kirjoitelleet tuotteista jo alkuvuodesta. Rehellisesti en seuraa aktiivisesti kosmetiikkabloggaajia (enkä hirveän montaa muutakaan blogia), joten siitä syystä olen varmasti aivan jälkijunassa tämän merkin suhteen.

The Ordinaryn tuotteiden teho perustuu pääosin happoihin, jotka muun muassa kuorivat ihoa, jonka seurauksena epäpuhtaudet ja värimuutokset vähenevät sekä ihon ikääntyminen hidastuu. Olen siinä iässä, että ensimmäiset rypyt ja ihon kimmoisuuden menetys alkavat näkymään, joten happojen hyödyntäminen on ihonhoidon saralla oikein ajankohtaista. Jokaisella hapolla on oma tehtävänsä ja eri ihotyypit kaipaavat eri happoja. En ole aktiivinen INCI-luetteloiden lukija ja mitä enemmän olen alkanut kiinnostumaan erilaisten happojen käytöstä ihonhoidossa, yllätyin siitä kuinka monessa jo käyttämässäni tuotteessa oli aktiiviaineina happoja vaikkei tuotteen nimi sitä heti kertonut. En esimerkiksi osannut yhdistää salisyylihappoa BHA-happoon ennen parempaa perehtymistä. Happoja sisältävistä ihonhoitotuotteista totaalisesti innostuneena muun muassa Pixi Glow tonic ja Madara AHA peel mask ovat alkaneet toden teolla kiinnostamaan, joista molemmat sisältävät AHA-happoa, jotka kuorivat ihoa.

Palatakseni The Ordinaryn tuotteisiin, laitoin tilaukseen paljon hehkutusta saaneen ja lähes kaikkialla jatkuvasti loppuunmyydyn AHA 30% + BHA 2% kuorinnan, Lactic Acid 10%+ HA 2% seerumin ja Vitamin C Suspension 23% + HA Spheres 2% voiteen. Kaikki tuotteet olivat noin 8 euroa kappale, joka on happoja sisältäväksi tuotteeksi todella edullinen. Paljon arvosteluja ja kokemuksia lukeneena hinta-laatusuhteen on kerrottu olevan erinomainen ja jokaisen tuotteen täyttävän lupauksensa. Minulta löytyi jo ennestään muutamia happoja sisältäviä seerumeita V10Plussalta (postaus täällä), joten jätin niiden kanssa todella samanlaiset tuotteet tilaamatta. The Ordinaryn Retinoideja sisältävät tuotteet ovat todella suosittuja, mutta minulta löytyi jo ennestään V10Plus A-vitamiiniseerumi, joten vielä toistaiseksi jätin tilaamatta Advanced Retinoid 2% -seerumin. Toisaalta taas niin moni tuote jäi kiinnostamaan, voi olla, että tuo päätyy ostoskoriin seuraavan tilauksen yhteydessä.

Eniten odotin pääseväni kokeilemaan AHA 30% + BHA 2% kuorintaa, joka on väriltään punainen happokuorinta. Ainoastaan 10 minuutin vaikutusajalla oleva hedelmähappokuorinta uudistaa ja kirkastaa ihoa sekä puhdistaa ihohuokosia. Aivan nappituote epäpuhtaalle iholle! Kuorivien happotuotteiden ja auringon kanssa kannattaa olla todella varovainen, sillä niiden käyttö herkistää ihon auringolle. Enää ei onneksi tarvitse olla huolissaan voimakkaasta uv-säteilystä, joten kuorinnan voi tehdä huoletta kerran tai paristi viikossa.

Toinen tilauksen uudistava ja hellävaraisemmin kuoriva tuote oli Lactic Acid 10%+ HA 2% seerumi, joka on käytännössä maitohappoa. Tämä tuote soveltuu päivittäiseen käyttöön iltaisin käytettynä, sillä se on edellä mainittuun kuorintaan verrattuna niin paljon miedompi. Maitohappobakteerit kirkastavat ihoa, vaalentavat arpia ja parantaa ihon väriä kuorien ihon pintaa kevyesti. Olen todella epävarma ihostanuí ja vaikka se ei ole enää akneen taipuvainen, on ihoni sävy todella epätasainen, punottava ja kirjava nenän ja poskien alueelta. Toivotaan, että happoja sisältävien tuotteiden  aktiivinen ja säännöllinen käyttö toisi tähän edes hieman pelastusta. Onko kellään muuten kokemusta kosmetologin tekemistä happo/kemiallisista kuorinnoista? Kannattaisiko sellaista käydä kokeilemassa?

Tilauksen kolmatta tuotetta en ole vielä kokeillut lainkaan sillä käytössä on jo V10Plus C-vitamiiniseerumi. C-vitamiini on epäpuhtaan ja näppyläisen ihon nappituote, sillä C-vitamiini esimerkiksi supistaa ihohuokosia. Vitamin C Suspension 23% + HA Spheres 2% voide oli oikeastaan heräteostos juurikin sen takia, koska minulta löytyi jo ennestään paljon rakastamani C-vitamiiniseerumi. Tätä postausta varten tuli luettua enemmän tästä The Ordinaryn C-vitskuvoiteesta ja ilmeisesti kyseessä on paljon tujumpi tavara. V10Plus C-vitamiiniseerumi on iholle todella hellävarainen ja sitä voi huoletta levittää kasvoille aamuin ja illoin. Vitamin C Suspension 23% + HA Spheres 2% voide on voimakkaampi ja sitä suositellaan käytettäväksi kerran päivässä, mieluiten illalla, koska koostumus on rakeinen ja voide voi herkistää ihoa käytön aloittaessa ja aiheuttaa nipistelyntunnetta kasvoilla. Voi kuulostaa aika hurjalta, mutta MakeupAlleyn arvosteluja luettuani taidan korkata tämän tuotteen heti tänä iltana. Toivotaan, että herään huomenna kirkkaan ja kuulaan ihon kanssa!

Käytän kosmetiikkaa oikeastaan jokaisesta hintaluokasta aina selektiivisestä apteekki- ja markettikosmetiikkaan. The Ordinaryn kaltaiset löydöt ovat aivan huippuja sillä näillä ainesoilla markkinoitavat tuotteet ovat usein hintavia. Tähän astisten kokemuksien perusteella aion tutustua tähän merkkiin entistä enemmän ja ainakin kofeiinia sisältävä, silmänympäryksen täsätuote, Caffeine Solution 5% + EGCG, finnien nitistäjä Niacinamide 10% + Zinc 1% ja Coverage Foundation kiinnostavat aiemmin mainitsemani Advanced Retinoid 2% :en lisäksi.

Onko happojen hyödyntäminen ihonhoidossa jo osa teidänkin ihonhoitorutiineja? Entä onko teillä suositella jotain The Ordinaryn tai muun merkin happoja sisältäviä tuotteita?

Pesenkö koskaan käsiäni ja tosi-tv historiani - 8 x paljastus

Matto Ellos*

Seuraan salaa suomalaisia reality-ohjelmia ja kuuntelen suomalaista musiikkia

Harvoin kukaan myöntää seuraavansa suomalaisen tv-tuotannon helmiä, kuten Salattuja elämiä tai vaikka Paratiisihotellia. Minä, Mikaela Koskela, myönnän nyt teille kaikille seuraavani lähes jokaista suomalaista niin sanottua roskasarjaa. Aivan parasta viihdettä ja sopivan kevyttä katseltavaa iltaisin samalla kun esimerkiksi tekee ruokaa, syö, somettaa ja niin edelleen. Tällä hetellä tv-lempparini ovat Salkkarit (koukutuin sarjaan 1,5 vuotta sitten Hollannissa asuessani) ja Ensitreffit alttarilla. Lisäksi julkisilta Spotify-listoiltani ei oikeastaan löydy suomalaista musiikkia ja salillakin kuuntelen aivan toisenlaista musiikkia. Mutta yksin ollessani (tai muutaman viinilasillisen jälkeen) Spotifysta vaihtuu soimaan Robinit ja JVGt. Tämän hetken musalempparit ovat Robinin Me tehtiin tää ja  Bang for the buckin ja Reino Nordinin Rakasta mut palasiks. Long time favorite Uniikin Tikis - kappale.

Olen neuroottinen omasta käsihygieniastani

Pesen käsiäini aivan joka välissä, kärsin pienestä käsiin liittyvästä bakteerikammosta ja oloni on todella epämukava, jos koen käsieni olevan likaiset. Käsidesillä lotraukseen en onneksi ole vielä koukuttunut, sillä se kuivattaa jo ennestään kuivia käsiäni entisestää. Muuten kyllä voin esimerkiksi lattialta laittaa pudonnutta ruokaa suuhun ja käyttää huoletta julkisia vessoja.

Vihaan käyttää sukkia

Olen sukkanatsi. En pidä siitä tunteesta, kun sukat on jalassa, sukkien pitää olla juuri oikeanlaiset ja olen kaikista mieluiten ilman. Tämä ei kuitenkaan koske villasukkia, jotka löytyvät aina jalastani ellen käytä lämpimiä lampaannahkaisia tossuja. Lempi kenkäni ovat seitsemän vuotta vanhat Converset sillä ne ovat aivan taivaalliset sukattomissa jaloissa. Käytän muutenkin paljon kenkiä ilman, että jalassani on sukat. Syysnilkkurit ja lenkkarit - toimii ilman sukkia sisäänajon jälkeen.

Olen hakenut tosi-tv sarjaan ja saanut kutsun koe-esiintymiseen

Tämä tapahtui keväällä 2015. Hetken mielijohteesta naputtelin hakemuksen yhteen ohjelmaan ja muutaman viikon kuluttua sain kutsun koe-esiintymiseen. Tosi-tv - titteli ei ole life goals - listallani, joten kieltäydyin kohteliaasti. Sen verran voin paljastaa, ettei kyseessä ollut Paratiisihotelli haha!

Sheivaan säärikarvat kerran kuussa - jos silloinkaan

Kuvottavaa, mutta totta. Sheivaaminen on vain äärimmäisen ärsyttävää ja vihaan sitä tunnetta, kun sänki alkaa kasvaa. Kesäisin saatan olla vähän aktiivisempi, mutta itsekseen asustellessa ei ole niin justiinsa onko säärikarvoja vai ei. Olen muuten siinä mielessä onnekas, että säärikarvani ovat todella harvat, vaaleat ja kasvavat syntisen hitaasti, joten ihan gorillana en haahuile ympäriinsä. Välillä teen myös sitä, että sheivaan vain nilkat, sillä käytän enimmäkseen nilkkapituisia housuja tai treenitrikoita. Sielunsiskoja?

Vältän vaatteiden likaantumista kuin ruttoa

Syynään todella tarkkaan penkit, joille istun, syön aina todella varovaisesti ja pidän hyvän etäisyyden objekteihin, jotka voisivat liata vaatteeni. Kotona tosin vietän aikaa likaisissa kotivaatteissa ja kädet voi kokkailun lomassa aivan hyvin pyyhkiä tahraisiin kotihousuihin.

Käyn mielessäni etukäteen läpi tulevia keskusteluja

Voin aivan helposti käydä läpi todella pitkän vuoropuhelun mielessäni, jos edessä on jokin keskustelu. Itse asiassa käyn paljon keskusteluja ja vuoropuhelua itseni kanssa aivan turhanpäiväisistäkin asioista, jotka sattuvat tulemaan mieleen. 

Pystyn syömään järjettömiä määriä ruokaa kerralla

Olen välillä miettinyt puuttuuko minulta jokin kylläisyyden kertova välittäjäaine, sillä minuun uppoaa ihan tajuttomia määriä ruokaa ilman, että alkaa lainkaan yököttämään. Ainakin löytyy ruokahalua! Yksi guilty pleasurenikin on syömisvideoiden katselu Youtubesta ja lempparini ovat ehdottomasti fitness-tubettajien 10k challenget.

Mahtavaa viikonloppua kaikille!

Pari helppoa ja nopeaa kanttarellireseptiä

Viime postauksessa kävikin ilmi, että torilta tuli hankittua kiloittain kanttarelleja, joita on kokkailtu ahkerasti keittiössäni viimeisen viikon aikana. Sienet ovat aivan älyttömän monipuolinen raaka-aine sillä niistä saa loihdittua nopeasti ja helposti hyvää ruokaa - erityisesti, jos käyttää tarpeeksi voita ja sipulia. Vaikka rakastan kunnon voimäärässä ja runsaassa sipulissa paistettua kanttarellimuhennosta sekä täyteläistä ja kermaista kanttarellia, vinkkailen tässä postauksessa tylsimyksenä ja kunnon kansalaisena hieman terveellisemmistä, mutta maittavista, kanttarelliruoista.

Ensimmäinen resepti on se perinteinen, mutta pettämätön sienimuhennos. Käytän aika vähän maitotuotteita, joten kokkailin viikonloppuna kanttarellit muhennoksen muotoon maidottomana sekä laktoosittomana.

Maidoton ja gluteeniton kanttarellimuhennos syntyy paistamalla ensiksi pannulla sienet kokoon käyttäen pienen määrän oljyä, mutta hyvällä pannulla se onnistuu ilman öljyäkin, kunhan ei pidä lämpöä liian korkeana. Nesteen poistuttua kanttarelleista siirrä ne sivuun pannulta ja kuullota pilkottu kevätsipuli tai tavallinen sipuli pienessä määrässä öljyä. Lisää kanttarellit sipulin joukkoon, lisää sekaan loraus kasvipohjaista maitoa tai soijakermaa, suolaa ja pippuria. Anna muhennoksen muhia hetki. Muhennoksen voi suurustaa halutessaan Maizenalla tai gluteenittomalla jauholla.

Toinen resepti on gluteeniton, muttei maidoton, ellei sitä valmista maidottomaan jogurtin tai rahkan korvikkeeseen. Tulen ruissipsien suhteen aivan jälkijunassa ja olen vasta hiljattain ihastunut niihin. Onneksi mahani sietää ruista rouskuvassa ja kovassa muodossa suhteellisen hyvin, joten pahimmilta mahakivuilta on vältytty. Niitä kun ei pysty syömään vain muutamaa vaan hetkessä on koko pussi onkin tyhjentynyt. Maustamattomat ruissipsit ovat onneksi hyvä vaihtoehto napostelulle ja samalla tulee syötyä runsaasti kuitua.

Kanttarellitäyte ruissipseille (tai vaikka uuniperunalle) syntyy aloittamalla kanttarellien valmistuksen samalla tavalla, kun kerroin kanttarellimuhennoksen kohdalla. Eli nesteet pois kanttarelleista ja kuullotetaan sipuli pannulla. Kun sienet ja sipulit on saatu valmiiksi siirretään ne sivuun jäähtymään ja valmistellaan jogurtti. Jogurttina kannattaa käyttää jotain täyteläistä jogurttia, kuten bulgarian jogurttia tai turkkilaista jogurttia tai ranskankermaa. Maidottomaan versioon sopii parhaiten varmastikin Yosa kaurafraiche. Mausta jogurtti tai ranskankerma tuoreella tai pakastetulla silputulla tillillä, suolalla ja pippurilla. Lisää sekaan hieman jäähtynyt kanttarelli-sipuliseos ja anna vetäytyä hetki jääkaapissa ennen tarjoilua.

Toivottavasti näistä miniresepteistä oli iloa ja hyötyä. Ihanaa torstaita kaikille!

Viikon rahapäiväkirja #1

Puhe rahasta, palkoista ja elinkustannuksista on vuosi vuodelta mennyt avoimempaan suuntaan, joka on näkynyt blogeissakin positiivisella tavalla. Itse olen ollut aina avoin puhumaan raha-asioista enkä oikein edes ymmärrä miksi se tuntuu olevan todella vaivaannuttava keskustelunaihe jopa läheisten ystävien kesken. Kaikki ei tienaa saman verran, jokaisella ei ole yhtä suuret menot ja jokaisella on elämässään osa-alue, johon käyttää suurimman osan tuloistaan - toinen asuu mielellään ylellisesti, joka näkyy vuokrassa tai lainalyhennyksessä, toisella on iso autolaina ja kolmas syö ulkona jatkuvasti. Jollain on ainoastaan asuntolaina, toisella karkeasti sanottuna koko elämä.

Olen aika ajoin sivuuttanut raha-asioitani täällä blogissakin ja olen nyt reilu pari kuukautta pitänyt taulukkoa menoistani. On todella mielenkiintoista nähdä mihin ne omat rahat menevät ja samalla oppia bubjetoimaan omaa elämää entistä enemmän. Olen pitänyt muiden bloggaajien postauksista, joissa on pidetty rahapäiväkirjaa, joten halusin lähteä toteuttamaan sellaisen itsekin teidän nähtäväksi. Päiväkirja on kooste kaikista viime viikon menoisa.

4.9. Maanantai

Rimi 12,88€

3l pyykinpesunestettä, iso purkki suolakurkkuja, 4 kpl banaaneja, hammastahna ja ämpäri

Kristina Ilutuba 23€
Geelilakkauksen huolto

Humana 13,70€
Vintage 2nd hand - vaatteita

Solaris Toidupood 1,39€

100g riisikakkuja

Yhteensä 50,97€

5.9. Tiistai

Asos - tilaus 27,33€
The Ordinaryn kosmetiikkaa

Yhteensä 27,33€

6.9. Keskiviikko

Selver 5,26€
Hammasharja, 90g paketti riisikakkuja, porkkanaleipää ja sheivausvaahto

Tiger 1€
2 x kruunukynttilä

Solaris Toidupood 8,66€
Kaksi pakettia broilerin rintafilettä (~1kg), 2 x 100g pussi riisistä valmistettuja "nachoja", muutama porkkana, muutama sipuli

Yhteensä 14,92€

7.9. Torstai

Keskturg 6,20€
1kg kanttarelleja, 200g kevätsipulia, 100g tuoretta korianteria, 100g tuoretta tilliä

Selver 7,26€
Postimerkki (arvo 1,60e), porkkanoita, isohko purkki suolakurkkuja, purkki jalopenoja, 500g pussi pellavansiemeniä, 5 kpl sitruunoita

Yhteensä 13,46€

8.9. Perjantai

Solaris Toidupood 1,39€

100g pussi riisistä valmistettuja "nachoja"

Yhteensä 1,39€

10.9. Lauantai

Viking Line 13€
Marraskuulle edestakaisin reittimatka Suomeen

Elokuvalippu Coca-Cola Plaza 8,10€
It - elokuva

Prisma 45,94€
Soijajugtti 500ml x 3, 500g pussi pakastemansikoita, 800g pussi avokadoja, 430g yksi iso Fuerte-avokado, 144g jäävuorisalaatti, 1kg maustamatonta jogurttia, 300g juustoa, 200g pakkaus sulatejuustoa, 813g kokonainen paistamaton kananrinta, neljä banaania, iso salaattisipuli, 820g tomaatteja, 1,5kg lanttuja, 1kg keräkaali, Alpro coconut - ruokakerma, 1 kg perunoita, 120kpl paketti vanulappuja, 20m rulla leivinpaperia,  WC-raikastin, vaihtopääpakkaus tiskiharjaan, rulla roskapusseja, 2 x St.Moriz sävyttävä kosteusvoide, St.Moriz fast tanning - itseruskettava vaahto, Garnier deodorantti

Biomarket 2,69€
Miniriisikakkuja 200g pussi

Yhteensä 69,73€

11.9. Sunnuntai

H&m 29,99€
Hame

Keskturg 15€
2kg mustikoita, 1kg puolukoita, 1kg kanttarelleja

Yhteensä 44,99€

Koko viikon saldo: 222,79€

Ruokakauppa: 106,67€
Shoppailu: 72,02€
Viihde: 8,10€
Kauneudenhoito: 23€
Ekstrat: 13€

Tällä viikolla meni myös vuokra 430€, vakuutusmaksut 21€ ja puhelin ja netti n. 50€

Hui kamala! Summa yhden viikon menoille tuntuu todella isolta, mutta tälle viikolle osui paljon ostoksia, joita ei tule tehtyä viikottain. Muun muassa pyykinpesuaine värilliselle pyykille oli loppu, ostin tarjouksesta valmiiksi syyslomaa ajatellen laivamatkan Suomeen, Prismasta tuli ostettua pian loppuvia taloustarvikkeita, kynsien huolto on neljän viikon välein ja torilta tuli ostettua marjoja sekä paljon kanttarelleja talvea varten pakkaseen. Prismasta tuli hamstrattua St.Morizin tuotteita vähän enemmän ajatuksissa olleen yhden sävyttävän kosteusvoiteen sijaan, sillä niiden hinta oli alennettu n. 3,50 euroon kappale, joten näitäkään ei tarvitse sitten pitkiin aikaan ostella. Täysiä turhakkeita oli Asosin tilaus sekä H&m:n hame, Humanan annan vielä itselleni anteeksi sillä ne ovat 2nd hand- vaatteita.

Ruokaa ostelen pitkin viikkoa ja yleensä käyn tekemässä yhden suuremman kauppareissun kerran viikossa Prismaan tai suureen Rimiin. Minulla ei ole täällä autoa, joten noita kunnon suuria kauppareissuja ei kertaa enempää viikossa jaksa tehdä - se kauppakassien raahaaminen on niin ärsyttävää! Myönnän, että välillä menen julkisilla Prismaan ja tulen taksilla kotiin (maksaa noin 3,30e), mutta silloin teen todella isot ostokset. Tällä viikolla pihistelin ja kannoin kauppakassit kiltisti tramipysäkiltä kotiin. Käytän ruokaan aika paljon rahaa, mutta olen tosi hintatietoinen. Vertailen erityisesti lihoissa ja vihanneksissa kilohintaa ja ostan paljon tiettyjä tuotteita eri ruokakaupoista riippuen mistä sitä saa parhaalla hinnalla. Virossa elintarvikkeet eivät ole marketeissa todellakaan halpoja ja hetki sitten tuli ulos tutkimuskin, että Viron kauppakassin hinta on suurempi, kuin Suomen. Esimerkiksi kanttarelleja tai marjoja et todellakaan saa tuolla hinnalla marketeista tai kojuista keskustasta.

Kaiken kaikkiaan viikko oli ihan OK vaikka siihen kuului ei-pakollisia tuhlailuja, joita ilmankin olisin voinut elää. Mutta rahaa ei ainakaan hupene noutoruokaan tai siihen, että ostan eväät töihin, josta annan ison peukun itselleni. Erityismaininta myös pakko antaa siitä, etten lauantaina sortunut ottamaan taksia Prismasta kotiin tihkusateesta huolimatta ja isosta kauppakassista ja repussa olevista salikamoista huolimatta. Kun säästää jostain, voi tuhlata johonkin toiseen!

Paljonko teillä menee keskimäärin rahaa viikossa?

Kysymyksiä hyvinvoinnista

Mitä hyvinvointi tarkoittaa sinulle?

Hyvää oloa omassa kehossa sekä tasapainoista, onnellista elämää. Hyvinvoivin olen silloin, kun treenaaminen maistuu ja arki rullaa omalla painollaan sen kummemmin asiaa ajattelematta.

Lempi ryhmäliikuntatuntisi?

Olen todella huono käymään ryhmäliikunnoissa, mutta jos käyn, valitsen spinningin, pilateksen tai body balancen. Joogan kokeilu on ollut pitkään mielessä, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi itseäni tunnille. Jospa vaikka tässä syksyn aikana saisin toteutettua tuon suunnitelman, sillä salini tarjoaa joogatunteja.

Lempi kuntosalitreenisi?

Eniten pidän selkätreenistä. Myös olkapäiden treenaaminen on kova kilpailija ykköstreenin paikasta.

Suositko aamu- vai iltatreenejä?

Jos näistä kahdesta täytyy valita niin aamutreenejä. Kaikista paras ajankohta itselle on kuitenkin aamu- tai iltapäivä, eli noin klo 10-15 välimaastossa.

Miten liikut arkena?

Oma arkeni ajoittautuu maanantai-sunnuntai välille, joten oma käsitys arjesta on kaikki viikonpäivät. Kuntosalilla käyn yleensä neljästä viiteen kertaan viikossa ja pyrin harrastamaan hyötyliikuntaa mahdollisimman paljon. Käytän hissiä kotona ainoastaan, jos kannettavana on enemmän kuin yksi ruokakassi tai esimerkiksi matkalaukku, mutta muuten kipuan aina portaat neljänteen kerrokseen. Muutenkin kävelen tai pyöräilen paljon keskustan sisällä, vaikka vähän liiankin hyvät bussi- ja tramiyhteydet houkuttelisivat nappaamaan julkisen kulkuneuvon. Töissä teen myös töitä paljon seisten vaikka työ tapahtuu tietokoneella.

Miten liikut reissussa?

Pääosin reissussa liikunta on ainoastaan hyötyliikuntaa ja kaupunkilomilla lähes poikkeuksetta kävelyä tulee päivässä reilusti yli toistakymmentä kilometriä. Lämpimiin kohteisiin ja pidemmille matkoille pakkaan aina sali- ja lenkkikamat mukaani ja esimerkiksi viikon pituisilla matkoilla tulee yleensä käytyä lenkillä ja/tai salilla noin kolme kertaa. Erityisesti rantakohteissa on aivan mahtavaa aloittaa päivä reippaalla lenkillä!

Voisitko ajatella ryhtyä vegaaniksi? Miksi?

En voisi. Vaikka rakastan lihaa ja kalaa, niin siitä luopuminen ei olisi se vaikein asia, vaan stressi siitä, mitä voi ja mitä ei voi syödä. Kasvissyöjä voisi vielä juuri ja juuri mennä, mutta vegaanius ei. Minua kiinnostaisi kasvissyöminen todella paljon, mutta elimistöni ja IBS on rajoittanut siihen ryhtymistä todella paljon, koska en muun muassa pysty syömään päivässä kuin ihan pieniä määriä papuja ja linssejä. Joten itselle on sopinut parhaiten se, etten syö arkena kuin poikkeustapauksissa punaista lihaa, suosin kalaa ja linnunlihaa ja välillä korvaan eläinperäisen proteiinin kokonaan tai osittain kasviperäisellä vaihtoehdolla.

Syötkö ikinä mitään epäterveellistä, esim. pikaruokaa?

Voi kyllä syön! Ja söisin vielä enemmänkin, jos IBS:ni ei reagoisi vehnään. maitotuotteisiin ja sokeriin niin helposti.

5 raaka-ainetta, jota sinulta löytyy aina kaapista?

Soijarouhetta, kylmäpuristettua kookosöljyä, lanttuja, broilerin rintafilettä ja pakastekasvisekoitutus, jossa on muun muassa vihreitä papuja ja porkkanaa.

Idea napattu Jo's Secret - blogista

Niitä oikeita kuulumisia

Syyskuu on hurahtanut vauhdilla käyntiin ja kesälle on saanut heittää heipat. Kevyemmät toppatakitkin ovat jo päässeet käyttöön (käytin kylläkin kevytuntuvatakkia koko kesän viileinä aamuina...) ja viime viikonloppuna tein syyssiivouksen vaatekaappiin, siirsin kesävaatteet odottamaan ensi vuoden lämpöä ja muhkeat neuleet sekä syksyiset kengät tuli kaivettua laatikoista käyttöön. Moi moi kesän kepeys, keveys ja värit, tervetuloa melankolisuus, murretut sävyt ja pimeät illat.

Joka syksy olen kohta jo kyllästymiseen saakka kertonut siitä, että itselle syksy on uuden alun ja puhdistumisen aikaa. Kesällä itse jos kullakin tulee helposti elettyä YOLO - asenteella, ollaan laiskoja, juhlitaan liikaa, salikortti laitetaan jäähylle ja tehdään asioita, joista ei todellakaan kerrota äidille. Viimeistään elokuun vaihduttua syyskuuksi saa onneksi huokaista, ryhdistäytyä ja rauhoittua. Monille syksy tarkoittaa uutta koulupaikkaa tai mahdollisesti välivuoden alkua,  laihdutus- tai vähintään puhdistuskuuria, uudessa työpaikassa aloittamista tai jopa halua vaihtaa työpaikkaa - elokuu ja syyskuu ovatkin rekryjen suhteen vuoden suosituimmat kuukaudet. Oma ulkokuori, tyyli ja jopa koko elämä tuntuu kaipaavan jotain muutosta ja uudistusta kesän jäljiltä. Itse ainakin sorrun siihen, että sykyisin tekisi mieli tehdä kaikkia aika radikaalejakin muutoksia, jotka eivät olisi välttämättä tullut lainkaan mieleeni vielä keväällä - tai edes viime kuussa. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin kesän jälkeen minulle tulee halu jättää kesä kauas taakse, nollata ja olla uusi parempi minä. Rakastan kesää ja lämpöä ja odotan sitä joka vuosi, mutta silti tuntuu jollain tapaa lohdulliselta, kun se on ohi. Syksyisin olo on seesteisempi ja rauhallisempi ja itsetutkiskelulle on enemmän aikaa. En koe, että koko ajan pitäisi olla menossa ja tehdä jotain, vaan saa keskittyä enemmän itseensä.

Tänä vuonna kesän loppuminen tuntui erityisen hyvältä. Takana oli raskas kevät ja kesä sisältäen Tallinnassa asumiseen tottumisen, huolta perheenjäsenistä ja pitkiä työviikkoja. Käytännössä en tehnyt koko kesänä mitään muuta, kuin töitä, sillä energiaa riitti vain töihin ja pakottamalla vapaapäivinä jaksoim edes vähän nähdä kavereita. Heinäkuun puolessa välissä huomasin alkavani olemaan jo niin väsynyt, ettei mikään enää kiinnostanut ja kaikki energia meni työpäivän aikana. Rehellisesti sanottuna en nauttinut viime kesästä lainkaan. Suurin syy tuohon väsymykseen oli työaika, joka vaatii sen, että aikataulutan jokaisen päiväni. Nautin kyllä työstäni sekä työnteosta ja töissä oleminen tuntuu mielekkäältä, mutta tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on mennyt todella häilyväksi. Olin (ja olen edelleenkin) aina töistä kotona vasta puoli yhdeksältä illalla, joten siinä ne kaikki päivät menivätkin - töissä ja yksin illalla. Vapaapäivät asioilla juosten ja rästijuttuja tehden. Tiedän, että joillakin on vieläkin hankalammat työajat, mutta väsyminen ja vuorokausirytmi ovat niin henkilökohtaisia asioita, joita ei pysty vertailemaan kovin helposti. Omalla kohdalla työaikani on haaste, meni kauan, ennen kuin kehtasin myöntää kenellekään, että hei, olen ihan hemmetin väsynyt. Työasioiden suhteen olen tunnollinen ja tarkka, joten hävetti sanoa ääneen, etten olekaan superihminen, joka jaksaa aina.

Pelastukseni oli ehdottomasti äärimmäisen ymmärtäväinen ja hyvä esimieheni, joka oli enemmän kuin ymmärtäväinen sen suhteen, että säännöllinen 11:45-20:15 työaika on todella haastava jo pelkästään arkisten asioiden hoitamisen suhteen. Kerrottuani esimiehelleni olevani todella väsynyt, oli helpottavaa kuulla juuri hänen suustaan, että jokainen väsyy joskus eikä siinä ole mitään hävettävää. Työasioita en sen enempää halua avata, mutta koska ainakaan toistaiseksi ei ole mahdollisuutta tehdä edes muutamaa aamuvuoroa kuukaudessa, päädyin siihen, että marraskuusta lähtien teen 4,5 työpäivää viikossa viiden kahdeksantuntisen työpäivän sijasta. Näin saan yhden ekstra-aamupäivän viikkoihini tai vaihtoehtoisesti voin tehdä kuussa pari viikkoa viittä täyttä työpäivää ja pari viikkoa neljäpäiväistä työpäivää. Neljän tunnin vähentäminen viikossa ei näy palkassa liikaa ja samalla se antaa minulle mahdollisuuden työskennellä enemmän blogin parissa.

Olen todella kiitollinen ymmärtäväisestä esimiehestä, koska oli iso askel kertoa asiasta. Herään jo nyt arkiaamuisin ennen seitsemää, jotta kerkeän tekemään jotain ennen töiden alkua, joten ratkaisuna ei olisi toiminut vain se, että herään aikaisemmin - kaikkialla kun ei pysty asioimaan silloin aamuneljältä. Voin muuten sen verran paljastaa, että mielessä on pyörinyt viime aikoina paljon töiden painottamista freelancer - töihin ja yrityksen perustamiseen tänne Viroon. Tällä hetkellä kaikki on vielä niin mind map- ja mindstorming- tasolla, etten kerro tarkkoja suunnitelmia - ne kun eivät ole itsellenikään vielä täysin selviä. Mutta joka tapauksessa olen todella innoissani tästä kaikesta ja vaikka en ole haaveillut yrittäjänä toimimisesta, tuntuu mahdollinen tuleva pienimuotoinen "puuhailu" tämän työn ohella sellaiselta, joka voisi olla juuri se oma juttu. Jos tämä kaikki ottaa tuulta alleen, on minulla mahdollista vähentää nykyisessä työssäni vielä enemmän tunteja, jolloin voisin tehdä tasapainoisesti töitä yrittäjänä sekä toimistossa.

Mulla on ihan kiva elämä, vaikka kesällä ei siltä todellakaan tuntunut.

Tällä hetkellä olo on paljon parempi ja syksyn teemani tulee olemaan positiivisuus. Viime viikkoina olen unohtanut sen tärkeimmän elämänohjeeni, eli sen, että aivan jokaisesta tavallisestakin arkipäivästä pitää löytää jotain, josta on kiitollinen ja onnellinen - osata nauttia siitä aivan tavallisesta arjesta. Haastavan työajan lisäksi mieltä painoi kesän surkeat säät ja stressi sekä ajatukset siitä, että haluan vain pois Tallinnasta. Alakuloinen mieliala laukaisi pahan herkkukierteen ja silloin, kun suusta menee 80% moskaa ja 20% terveellistä ruokaa, ei olotila jo pelkän fyysisen hyvinvoinnin suhteen ole optimaalisin. Ja omalla kohdalla se "moska" ei ole suklaapäällysteisiä riisikakkuja vaan sitä ehtaa suklaata, jäätelöä, valkoista jauhoa ja rasvaa. Onneksi loman jälkeen sain napattua itseä niskasta kiinni ja sanottua stopin tuolle typerälle ruoalla lohduttautumiselle, josta jäi muistoksi muutama rasvakilo, muttei mitään muuta.

Jo pelkkä ravitsevaan ruokaan palaaminen ja pöhöttyneen ulkonäön poistuminen auttoivat parantamaan mielialaa. Kaiken lisäksi tässä syksyllä on kaikkea kivaa tiedossa, kuten paljon erilaisia tapahtua täällä Tallinnassa, muutaman viikon päästä olevat tupaantuliaiseni (hieman myöhässä...), joiden järjestämisestä olen innoissani, marraskuussa lähden Roomaan, jonne pyysin matkaseurakseni isoäitini ja jouluunkaan on enää alle neljä kuukautta. Lupaan itselleni, että tämän vuoden neljästä viimeisestä kuukaudesta aion ottaa kaiken irti, olla onnellinen siitä kaikesta, jota minulla on ja olla toiveikas tulevaisuuden suhteen. Mulla on ihan kiva elämä, vaikka kesällä ei siltä todellakaan tuntunut.

Millaisia ajatuksia teissä herättää syksyn tulo? Harmittaako kesän päättyminen vai tuntuuko sen taakse jääminen hyvältä?

Ps. Ellokselta saa vielä tänään 30% alennusta oman valikoiman normaalihintaisista tuotteista. Koodi koskee vaatteita, asusteita ja kodin tuotteita. Käytä koodi 365528 kassalla