Slider

10 x helmikuun paras

tiistai 28. helmikuuta 2017

Paras matka
Matkoja tuli tehtyä tasan tarkkaan yksi; neljän tunnin pikavisiitti Tallinnaan. Pyörähdimme silloin isän kanssa katsomassa tulevaa Tallinnan kotiani.

Paras kokkailu
Helmikuun kokkailuhitti on ollut ehdottomasti uunissa valmistetut peruna- ja lantturanet soijajogurttidipillä. Snäpissä minua seuraavat ovat varmasti huomanneet sen haha!

Paras ravintola
En ole suuri ravintoloiden kuluttaja, mutta tässä kuussa tuli käytyä vihdoin Helsingissä Fabiankadulla sijaitsevassa The Cock - ravintolassa. Heidän Tokyo Bowl tofulla oli ihan tajuttoman hyvä!

Kuukauden paras puhelinsovellus
Latasin kuun alussa Nordea Pay -sovelluksen puhelimeeni ja vitsit tuo on kätevä! Sillä pystyy maksamaan puhelimen nfc-yhteydellä kaupassa ostoksia, jos maksupäätteessä on lähiluku. Minulla ei ole puhelimessa kuoria, johon saisi kortteja, joten tuon ansiosta maksukortti kulkee aina mukana.

Paras herkku
 Viime postaksessa mainitsin ohimennen Maraboun Oreo filled -suklaan ja pakko nostaa se tähänkin postaukseen. Jos pidätte överimakeasta suklaasta, kuten vaikka Kinderin siitä täytesuklaasta, niin maistakaa tätä! Pienellä 320 gramman suklaalevyllä lähtee varmasti makeanhimo haha!

idnosto
Paras ostos
Tässä postauksessa huokailin Mules -kenkien perään. Mules - kenkäkokoelmani täyttyi heti kahdilla H&m:ltä tilaituista yksilöistä. Hintaakin tuli näille molemmille yhteensä alle 25 auroa! Vanhan koron ansiosta näillä on hyvä kipitellä pitkin Tallinnan mukulakivikatuja.

Paras arjen ilostuttaja
Luonani reilun kuukauden majaillut Pipsa-koira. Yleensä Pipsa on äidilläni Mäntsälässä, mutta nyt oli mahdollisuus ottaa neiti luokseni ilman, että se joutuu olemaan suurimman osan ajasta yksin kotona.

Paras Instagram -kuvani
 Eniten tykkäsin lisäämästäni kuvasta karkkikulhon kanssa. Teki muuten tiukkaa olla napsimatta joka välissä noita karkkeja, kun otin näitä kuvia. Kasvatti ainakin itsekuria (niin mitä itskuria...) haha!

Paras katsomani elokuva
 Olen aika huono katsomaan leffoja loppuun asti, mutta yksi todella hyvä oli Burnt, jonka katsoin Viaplaysta. Tai sitten elokuvasta teki hyvän vain pääosassa ollut kuumaakin kuumempi Bradley Cooper...

Paras kokemus
Paras kokemus oli toisiksi nuorimmaisen pikkuveljeni penkkareiden kokeminen. Harmitti, että missasin viime vuonna hänen Wanhojen tanssit Hollannissa olon takia, mutta onneksi pääsin katsomaan miltä Riihimäen oma Donald Trump näytti!

Kiillottamaton blogiteksti - kakkaviikon jälkipuinti

maanantai 27. helmikuuta 2017

idnosto
Tänään maanantai ja uuden viikon alkaminen tuntui todella hyvältä. Loppuviikko oli jotenkin todella ankea, eikä mieliala ollut todellakaan parhaimmasta päästä. En ollut nukkunutkaan moneen yöhön kunnolla ja tänään nousin sängystä vasta puolen päivän aikaan- unta vain riitti ja riitti. En oikein edes tiedä mikä viime viikon huonon fiiliksen aiheutti. Viime loppuviikko oli vain jotenkin plääh, eli siis kakkaviikko.

Itsellä nämä kakkaviikot näkyvät ensimmäisenä kasvaneessa herkkuhimossa ja kaikkeen makeaan tulee oikea pakkomielle. Viime viikolla meni aivan järjetön määrä karkkia ja suklaata (välihuomiona voin kertoa, että Marabou Oreo filled-suklaa on aivan järisyttävän hyvää!) sekä muitakin herkkuja. Maistui hyvältä, en kiellä sitä, mutta ehkä vähempikin olisi riittänyt. Käteen monen päivän herkuttelusta ei jäänyt kuin kasvojen turvotuksesta aiheutuneet silmäpussit sekä nesteisyydestä johtuva ei-niin-imarteleva peilikuva. Herkuttelu kuuluu elämään ja teenkin sitä hyvällä omatunnolla, mutta nämä ylilyönnit eivät ole mistään mieltä kohottavimmasta päästä. Pinnallista tai ei, niin herkkuturvotuksen aiheuttamat lisäsentit ympäri kehoa latistavat fiilistä todella paljon. Löysät vaatteet ja pari päivää kestävä peilien välttely onneksi auttaa; poissa silmistä, poissa mielestä haha!

Herkuttelun tuomia lisäkaloreita ei mielestäni saa lähteä todellakaan kompensoimaan millään paastoilla tai muutaman päivän pussikeittodieetillä, mutta pieni keventäminen voi olla oman fiiliksen kannalta ihan hyvä vaihtoehto. Kehon nesteisyydestä pääsee todella nopeasti eroon laskemalla jo yhdeksi päiväksi hiilihydraatit aivan minimiin, eli käytännössä viettämässä karppauspäivän. Itse palauttelen yleensä kroppaa normaalitilaan juurikin tuolla keinolla syömällä ihan kunnolla kaloreita, mutta laskemalla hiilihydraatit n. 20 - 30 grammaan. Ylimääräisen nesteisyyden poistuttua kehosta mielialakin piristyy, kun peilistä ei enää kummittele morkkis ihan vai vähän lapasesta lähteneestä herkuttelusta. Jos teillä on tapana kivuta herkkupäivän tai -päivien jälkeisenä aamuna puntarille (itsekin aikoinaan vaa'an omistaessani sorruin tähän!), niin ne mahdolliset lisäkilot ovat nestettä, jotka poistuvat kehosta aikanaan. Mainitsemani hiilihydraattien radikaali laskeminen on itsellä keino tuoda boostia nesteiden poistumiseen. Tänään päivän ruokalistalla on ollut ja on muun muassa bulletproof-kahvia, keitettyjä kananmunia, oikein kermaista broilerigratiinia ja iltapalaksi varmaankin krakovan makkaraa smetanan, sipulin ja sienien kanssa.

Tietenkin tällaisen kakkaviikon jälkeen haluaa analysoida, että mikä oikein mätti. Useimmiten ei edes ole mitään syytä - kiukutti, ärsytti ja harmitti ihan muuten vaan. Myönnän, että pientä stressiä tulevasta muutosta Viroon on havaittavissa, vaikka olen samaan aikaan todella innoissani. Tietenkin kaikki uusi ja kiva aiheuttaa lähes aina edes pientä stressiä ja itsellä suurimmat tekijät ovat olleet tiettyjen päivämäärien uupuminen. Nyt on onneksi alkanut selkiytymään päivämäärät aloitukselle, koulutukselle ja muulle tuollaiselle, joten pystyn vihdoin suunnitella milloin teen muuton Tallinnaan, mistä lähtien pystyn laittamaan Hyvinkään asuntoni vuokralle ja voin suunnitella kalenteriini minä päivinä matkustan Tallinnaan viemään muuttotavaroita, aloittamaan pakkaamisen, varata laivamatkoja sun muuta. Nuo ovat olleet varmasti ne suurimmat stressinaiheet, koska vihaan olla tavallaan tyhjän päällä enkä oikein tiedä mitä on tapahtumassa ja milloin.

Parasta tälläisten kakkaviikkojen jälkeen on ehdottomasti se, että tietää niiden menevän ohitse. Tunteita, fiiliksiä, hyviä ja huonoja päiviä tulee ja menee. Tämä kaikki on vain elämää, johon kuuluu enemmän tai vähemmän hyvät asiat. Kakkaviikot ovat onneksi sieltä harmittomimmasta päästä, josta suunta on vain ylöspäin. Ja mikä olisikaan mukavampaa, kuin aloittaa maanantai perinteisellä uudella alulla, johon ei kuulu aivan jokailtainen 300g jättisuklaalevy huuhdottuna alas irtokarkkipussilla...

Nyt lähden haukkaamaan happea ulos koirakaverin kanssa. Hyvää alkanutta viikkoa ja tsemppiä teille kaikille, joiden loppuviikko oli myöskin sieltä, jonne aurinko ei paista!

Tuoksut kuumille biitsipäiville ja kepeille kesäilloille

lauantai 25. helmikuuta 2017

idnosto
Kevään tulon suhteen on tullut tällä viikolla pientä takapakkia, muttei anneta sen lannistaa. Tänäänkin oli aivan mahtava auringonpaiste, ettei pakkanen ja kinokset haitannut pätkääkään. Kaikesta huolimatta kevään ja kesän tulo näkyy muun muassa kauppoihin myyntiin tulleiden tulppaanien ja keväisempien näyteikkunoiden ansiosta. Unohtamatta vuosittain keväälle ja kesälle lanseerattavia kosmetiikkauutuuksia!

Minulla ei ole talvelle mitään ominaisia talvituoksuja, mutta kevät- ja kesätuoksujen suhteen asia on aivan toinen. En ole mikään tajuton hajuvesihamsteri, mutta keväisin huomaan viettäväni kosmetiikkamyymälöissä enemmän aikaa nenä kiinni hajuvesinäytteissä. Kait naisen mieli on sellainen, että kivoille kevät- ja kesämuistoille tarvitsee oman tuoksunsa. Tuoksun, joka tuo mieleen kevään ensimmäiset terassivalkkarit, kuuman rantapäivän tai lämpimässä Suomen kesäyössä vietetyn koko yön kestäneet ulkodeitit. Mikä parasta, esimerkiksi kaikki kolme edellä mainittua tilannetta tarvitsevat omanlaisensa tuoksun, joten vielä parempi syy hankkia muutama eri kesätuoksu!

Sain tällä viikolla pari tämän vuoden uutuustuoksua kokeiluun ja koska molemmat tuoksuista olivat todella mieleisiä, halusin heti pikimmiten vinkata niistä myös teille. Toinen sopii täydellisesti helteisille rantakeleille ja toinen taas sopii kevät- ja kesäpäiviin kaupungissa. Tuoksut ovat Esteé Lauderin Bronze Goddess sekä DKNY Be Tempted Eau so blush. Bronze Goddess on lämmin ja hivenen kookoksinen ihotuoksu ja Be Temted Eau so blush on hedelmäinen ja freesi sekä hieman kukkainen parfyymi.

Estée Lauder Bronze Goddess Eau Fraiche Skinscent

 Olin aivan innoissani saadessani Bronze Goddessin, koska tämä on tuoksu, josta olen tuoksutellut aikaisempia versioita monet kerrat. Jos jostakin tuoksusta tulee heti mieleen kesä, niin se on ehdottomasti tämä! Omalla ihollani tuoksu on todella aromikas ja hieman kookoksinen, mutta tuoksu ei ole liian läpityöntyvä ja sen huomaa vasta lähellä ihoa. Tämä oikein huutaa hellepäiviä, rusketusta ja rantahiekkaa ja tulee olemaan ihan varmana tulevan kesän  käytetyin tuoksuni. Ihana, ihana, ihana!
DKNY Be Tempted Eau So Blush EdP
 Ihan ensimmäiseksi voin myöntää, etten ole ollut koskaan DKNY:n Be Delicious-tuoksujen suuri ystävä. Olin hieman skeptinen, kun sain ensimmäisen kerran tuoksutella Be Tempted Eau so blushia, mutta tykästyin tuoksuun todella paljon. Minulle oli jäänyt tämän sarjan tuoksuista mielikuva todella voimakkaista ja jotenkin ehkä pistävistä tuoksuista, mutta tämä oli ehdottomasti paljon hillitympi tuoksu. Tuoksu on mielestäni kiva sekoitus hedelmäisyyttä ja kukkaistuoksua olematta kuitenkaan liian makea tai sitten kukkainen. Tuoksussa on hieman myös sitrusta, joka tekee juuri sen pirteyden muuten todella lempeään ja helppokäyttöiseen tuoksuun. Tämä on mielestäni tuoksu, joka sopii mihin tahansa vuorokauden aikaan - toimistotyöhön, shoppailupäivään, illanviettoon tai niille kesäyön deiteille. Tuoksu on naisellinen, eikä mielestäni ollenkaan liian tyttömäinen. Sanoisin jopa, että tämä on mielestäni juuri sopiva minun ikäisille nuorille naisille, jotka eivät ole enää mitään ihan parikymppisiä.

Mitkä ovat teidän kesätuoksunne, jotka pääsevät tehokäyttöön ilmojen lämmetessä vai käytättekö samoja tuoksuja ympäri vuoden?
*Tuoksut saatu testiin blogin kautta

Kulmakarvojen microblading 2,5 kuukautta laitosta

perjantai 24. helmikuuta 2017

idnosto
Joulukuun alkupuolella kävin helpottamassa arkeani laitattamalla kulmiini microblading-pigmentoinnin (postaus täällä). Kulmani laitatin Sigridillä Helsingissä Runeberginkadulla sijaitsevassa FinBrow'ssa ja olen ollut tammikuun alussa tehdyn touch upin, eli toisen laittokerran jälkeen lopputulokseen todella tyytyväinen. Ennen tuskailin kulmakarvojen meikkauksen parissa pienen ikuisuuden, mutta nykyään kulmiin riittää pieni siistiminen kulmavärillä. En yhtään liioittele sanomalla, että arkimeikin tekeminen on nopeutunut vähintään kolmanneksella microbladingin ansiosta. Kulmien microblading = sano ei kulmaraivareille!

microblading kulmakarvat helsinki
Halusin lopputuloksen olevan sellainen, että näytän ilman meikkiä oikeasti meikittömältä. Luonnollisesti todella vaaleisiin ja hentoihin kulmiini tottuneena en halunnut meikittömän minäni muuttuvan radikaalisti - kunhan vain olisi edes jonkinlaiset kulmakarvat ilman meikkiäkin. Sigrid teki kulmakarvani vaaleimmalla värillä ja jätimme niiden mallin todella lähelle omaa luonnollista kulmaani. Minullahan ei ole lähes karvan karvaa ihan kulmien alkuosassa (kiitos teini-iän nyppimisen...), joten microbladingin avulla sain vihdoin fiksailtua kulmakarvojen aloituskohtaa. Juuri siihen sain aina kulumaan kaikista eniten aikaa kulmia meikatessa. Pirun hankalaa saada meikattua luonnollinen alku kulmakarvoille, lyhyt pinna ja useimmiten kiireessä meikkaaminen ei aina saanut aikaan sitä kaikista parasta lopputulosta. Nykyään minun ei tarvitse kuin vähän siistiä rajoja ja lisätä halutessa hieman intensiivisyyttä kulmiin kulmavärin avulla ja olen good to go kulmien osalta.

Tämän postauksen kuvat on otettu keskiviikkona ja näissä kuvissa kulmakarvoissa on ainoastaan microblading, eli ei ollenkaan kulmameikkiä. Kuten edellä sanoinkin, tulee yleensä meikattua kulmien rajat selvemmiksi ja lisättyä hieman tummuutta. Meikittömään minääni kulmat ovat aivan täydelliset ja pienellä hienosäädöllä täydelliset meikilliselle minälleni. Pigmentti on myös pysynyt ihan hyvin parantumisen jälkeen ja näissä kuvissa toisesta laittokerrasta on tosiaan kulunut noin seitsemän viikkoa. Microblading-kulmien pysvyys on keskimäärin 10-12 kuukautta, joten pitkälle syksyyn näiden pitäisi pysyä hyvinä. Saa nähdä miten aurinko vaikuttaa pigmenttiin, mutta toivottavasti sillä ei ole ainakaan suurta vaikutusta!

Sigridillä aukeaa ajanvaraus huhtikuulle 16.3., joten silloin kannattaa olla kärppänä, jos haluaa käydä laittamassa kulmat kuntoon ennen kesää! FinBrow'sin Facebook-sivua seuraamalla pysyy ajan tasalla myös mahdollisista peruutusajoista. Uusien microbladingien hinta on 250euroa ja sisältää touch upin.

Osoite:
Runeberginkatu 33 b 
 00100 Helsinki
Aurinkoista viikonloppua kaikille!
*Kulmat tehty yhteistyönä FinBrow'sin kanssa

Unohdettu ruokaklassikko: Borschkeitto

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

Olen itäeurooppalaisen keittiön ystävä ja rakastan niissä yhdistyviä täyteläisiä ja kotoisia makuja. Aivan liian harvoin tulee vierailtua slaavilaista ruokaa tarjoavissa ravintoloissa ja todella suositut bliniviikotkin tulee jostain syystä aina missattua. Unohtamatta sitä, että tekisi slaavilaisia ruokia omassa keittiössä - blinit, gulassikeitto, pelmenit, stroganoff... Nam! Ja se ihana borschkeitto suurella smetanasydämellä.

Rakastan punajuurta ja esimerkiksi kunnolla uunissa haudutetut punajuurilohkot ovat aivan taivaallisia. Jos minulta kysytään, mikään, mikä sisältää punajuurta ei voi olla pahaa. Vihanneslokerostani löytyykin melkein ympäri vuoden punajuuripussi, joita käytän paljon sosekeitoissa. Jostain syystä olin kuitenkin unohtanut täysin borschkeiton, vaikka syksyllä valmistin ahkerasti erilaisia kasvikeittoa. Yleensä ne kuitenkin tuli soseutettua, joten varmaankin siitä johtuen en edes muistanut, että kasvikset voi jättää lohkoissa muissakin keitoissa, kuin nakkisopassa tai kanakeitossa!

Muutama viikko sitten ruokajutuista äitipuoleni kanssa jutellessa hän kehaisi pakastealtaasta löytyvää Pirkan borschkeittoainespussia. Kyseessä ei ole eines, vaan 700g keittoainespussi, jonka ainoa E-koodi on stabilointiaine. Muuten se sisältää ainoastaan kasviksia sekä mausteita, joten se soveltuu myös kasvisruokaa syöville. Halutessaanhan keiton joukkoon voi lisätä esimerkiksi makkaraa tai kinkkua. Mielestäni borschkeitto on kuitenkin parhaimmillaan, kun se sisältää ainoastaan kasviksia.

borschkeitto borssikeitto resepti valmiskeitto pirkka
Keiton valmistaminen ei voisi olla helpompaa. Kattilaan vettä ohjeen mukaan tai hieman enemmän, veden kiehuttua sekaan pussin sisältö ja annetaan keittyä noin 20-30 minuutia. Jos haluaa, jossain vaiheessa haluamansa lihat joukkoon. Helppoa! Vielä helpommalla pääsee, kun aterioi keiton smetanan tai muun vastaavan kylmän lisukkeen kanssa. Tai ihan sellaisenaan.

Söin tällä viikolla keittoa smetanan uupuessa raejuustolla (toimi todella hyvin!) sekä Valion täyteläisen maitorahkan kanssa. Tuo Valion täyteläinen maitorahka (pinkki purkki) oli todella lähellä smetanan makua keiton joukossa! Ylipäätänsäkin tuo täyteläinen maitorahka hakkaa rasvattomat sisaruksensa mennen tullen vaikka marjojen kanssa syötynä ja toimii mielestäni hyvin esimerkiksi dippipohjana. Tulevaisuudessa aion ehdottomasti kokeilla tehdä miksin smetanasta ja maitorahkasta, jolloin saisin vielä enemmän smetanan makua keittoon, mutta samalla maitorahkasta proteiinia ainoastaan kasviksia sisältävään keittoon.

Peukut pystyyn, että Virosta löytyy jotain vastaavaa tuotetta kiireisten päivien pelastajaksi. Tai sitten täytyy aina hamstrata tätä Suomessa käydessä omaan pakkaseen! Tai vielä parempaa - hankkia poikaystävä, jonka äiti osaa tehdä jumalaista borschkeittoa. Tai tyytyä kuorimaan ja keittämään omat punajuureni. Tästä meinaan tuli oma holy grail-ruokatuotteeni.
Onko joku muukin todennut Pirkan borschkeittoainekset pakastealtaan helmeksi?

Yhdeksän kauneuslemppariani

tiistai 21. helmikuuta 2017

idnosto
Vinkkejä hyvistä kosmetiikkatuotteista ei mielestäni voi saada koskaan liikaa ja monesti on tullut löydettyä uusia lempi tuotteita juurikin muiden suosituksesta. Unohtamatta sitä, että uusia tuotteita ja merkkejä lähtee kokeilemaan ennakkoluulottomammin. Vaikka turhaan hyvää vaihtaa toiseen, on uusia tuotteita aina mielenkiintoista kokeilla ja samalla saattaa löytää jotain vielä parempaa. Tai edes hyvän kakkosen.

Bangerheadilta saa vain tänään 25 prosenttia alennusta lähes koko valikoimasta. BH:lla on todella kattava valikoima selektiivistä ja semi-selektiivistä kosmetiikkaa ja kauneudenhoitotuotteita. Myös näitä todella hyviä kampanjoita on paljon, joten kannattaa tutustua tuohon kauneuden nettikauppaan, jos et ole sitä jo tehnyt. Valikoimasta löytyy lähes kaikki kosmetiikan lempi tuotteeni ja - merkkini, joista kokosin teille kollaasiin yhdeksän ultimaattista lempi tuotettani. Monet ovat vilahtaneet blogissa aikaisemminkin, mutta sekaan mahtuu myös muutama uusikin tuote. Ja noita hyviä tuotteita ei vain voi koskaan hehkuttaa liikaa!

http://www.bangerhead.fi/trade/?tt=18711_12_62734_

Tänään voimassa oleva 25 prosentin alennus on merkattu tuotteisiin jo valmiiksi ja tässä postauksessa olevat hinnat ovat hintoja tuolla alennuksella. Kivoja shoppailuhetkiä!

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Vaniljainen chia-vanukas arjen herkkuhetkiin (M)

maanantai 20. helmikuuta 2017

Minulla käy todella monien ruokien ja ruoka-aineiden suhteen se, että kausiluontoisesti hullaannun jostain aivan täysin ja seuraavat viikot, tai ainakin muutamat seuraavat päivät, syön sitä samaa joka päivä. Päällekkäin saattaa olla muutamakin ruokavillitys, esimerkiksi välipalalle ja päivälliselle omansa, mutta idea on sama. Himoitsen sitä ruokaa ja tohkeissani ajattelen, etten kyllästy siihen ikinä. Niinpä vissiin ja viimeistään parin viikon päästä olen saanut överit ja vaihdain vihdoin johonkin muuhun ruokaan tai ruoka-aineeseen.

Vähän aikaa sitten minulle tapahtui tämä chia-vanukkaan kohdalla. Hiljattain mantelimaitoon tehty vaniljainen chia-vanukas kuului pari viikkoa ihan muutamaa poikkeuspäivää lukuun ottamatta välipalahetkeeni. Ja nimenomaan välipalahetkeen - sitä ei syöty muuna ajankohtana päivässä. En edes tiedä olisiko se maistunut niin hyvältä muuna vuorokaudenaikana haha! Sitä oli vain pakko saada joka päivä juuri välipalaksi. Nyt olen päässyt hieman yli tuosta villityksestä ja ihan joka päivä en ole enää herkutellut chia-vanukkaalla. Ei sillä, etteikö chia-siementen syöminen olisi hyvästä, koska ne ovat pullollaan kuitua, kasviproteiinia ja hyviä rasvoja omega-3 muodossa.

Chia-vanukas (tai chia-pudding, rakkaalla on monta nimeä) on yltiö helppo valmistaa. Parasta vanukas on mielestäni kunnolla, vähintään pari tuntia kylmässä tekeytyneenä, mutta chia-vanukas on valmis jo vaikka vartissa. Tärkeintä on, että chia-siemenet ovat kunnolla turvoneet. Siemenet itsessään ovat aivan pikkuruisia ja nesteeseen liottaessa ne imevät nestettä ja turpoavat. Tällä tavalla saadaan valmistettua muun muassa chia-geeliä ja chia-hilloakin.

idnosto
Vaniljainen chia-vanukas yhdelle (M)
3 rkl chia-siemeniä
n. 2 dl makeuttamatonta mantelimaitoa*
ripaus luomu vaniljajauhetta tai vanilja-aromia
(makeutusta esim. steviasta tai hunajasta)

Mittaa chia-siemenet ja mantelimaito tarjouluastiaan, lisää joukkoon vanilja sekä halutessa makeutus. Sekoita hetki ja laita kylmään valmistumaan. Noin 5-10 minuutin jälkeen kannattaa käydä sekoittamassa, jotta siemenet eivät geeliydy pohjalle. Jätä tekeytymään vielä ainakin hetkeksi. Chia-vanukkaan voi valmistaa jo vaikka illalla ja syödä vasta aamulla. Chia-geeli säilyy hyvin pari päivää, mutta muista huomioida käyttämän nesteen säilyvyys! Herkuttele vanukas marjojen tai hedelmien kanssa.

*Nesteeksi sopii hyvin mm. makeuttamaton kookos-mantelimaito, suklainen tai vaniljainen kaura- tai riisijuoma, maustetut tai sokeroimattomat soijamaidot tai miksei vaikka kookosmaitokin.

Ihanaa alkanutta viikkoa teille kaikille!

Ps. Lisäsin postauksiin käytettäväksi uuden Reseptit-tagin, jonka alta löydätte kaikki blogissani julkaistut  reseptit.

Pps. Ystävänpäivän arvonnassa arpaonni osui Elisalle, johon otan yhteyttä sähköpostitse.
"Pitkäaikaisiakin ystäviä löytyy, mutta kaikista parhaimman/rakkaimman ystäväni tapasin noin puolitoista vuotta sitten töissä. Aloitimme molemmat yhtä jännittyneinä samaan aikaan perehdytyksen kausiapulaisen tehtävään Stockalla. Meillä klikkasi heti ja jokainen työpäivä oli niin ihana, koska tuntui, että teki töitä ihmisen kanssa, jonka olisi tuntenut aina.

Ajan myötä mentiin työkeikan päätyttyä kahville ja siitä se sitten lähti. Viime syksynä muutin itse ulkomaille ja ystäväni jäin Suomeen, silti tiedän, että me kaksi olemme ikuisesti ystäviä."

Kiitos kaikille ihanista tarinoista, kuinka tapasitte parhaan ystävänne!

Treenifilosofiani vuonna 2017

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Saan tasaisin väliajoin toiveita, että kirjoitan postauksia treenikuulumisista ja erityisesti siitä millaisessa kondiksessa kroppani on tällä hetkellä. Myönnän, että olen hieman vältellyt tuohon aiheeseen paneutumista, koska mielestäni ihmisiä määritellään nykyään liikaa treenaamisen (ja treenaamattomuuden) kautta. Elämässä on niin paljon muitakin asioita, kuin oma tai muiden treeni, laihdutus, painonnousu tai kuka syö minkäkin ruokavalion mukaan. Ja toiseksi, se miltä kroppani tällä hetkellä näyttää vaatteilla tai ilman ei ole ketään muuta, kuin minua itseä hetkauttava asia. Aikoinaan, kolmisen vuotta sitten, laihduttaessani blogissa oli paljon kehityskuvia, mutta enää en halua julkaista itsestäni blogiini sen kaltaisia kuvia. En ole tainnut edes ottaa mitään puhtaita treenaamiseen liittyviä kehityskuvia itsestäni puoleentoista vuoteen. Eipä sillä että jotain huimaa progressiota olisi muutenkaan tapahtunut...

Tympeän alkusaarnan jälkeen on hyvä jatkaa itse postauksen aiheeseen, eli millainen sitten on minun treenifilosofiani nykyään. Käyn edelleen salilla keskimäärin viitisen kertaa viikossa lepoviikkoja lukuunottamatta ja suunnittelen treenipäivät etukäteen kalenteriini. Jälkimmäinen tosin kuuluu puhtaasti omaan ajanhallintaan ja siihen, ettei huomaamatta tule tehtyä kovia salitreenejä liian montaa päivää putkeen. Nautin liikkumisesta ja salilla treenaamisesta ja olen iloinen, että siitä on tullut luonnollinen osa jokapäiväistä elämääni. En joudu tekemään mielentyötä, jotta liikkuisin, vaan salilla käyminen tai muu liikunta on rutiini, joka tulee tehtyä ja joka on kaiken lisäksi aivan hemmetin mukavaa. Tietenkään aina ei huvittaisi eikä jaksaisi, mutta se on ihan normaalia. Sama ilmiö voi päteä kaikkeen kivaan puuhasteluun - ei esimerkiksi shoppailukaan aina jaksa kiinnostaa, vaikka yleensä se on meille naisille ihan mukavaa puuhaa.

idnosto
Viime syksynä aloitin pitkästä aikaa seuraamaan paperille painettua saliohjelmaa ja pari kuukautta jaksoin lähes 100 prosenttisen tunnollisesti tehdä treenit, kuten paperiin oli painettu. Tämän jälkeen huomasin, että alkaa maistua puulta ja päätin alkaa soveltamaan liikkeitä ja ohjelmaa mieluisammaksi. Jälleen jaksoin pari kuukautta seurata paperia noin suurin piirtein ja kantaa treenivihkoa mukana treenissä, kunnes tuli jälleen stoppi. Onneksi siihen väliin tuli sopivasti lepoviikko salitreenistä ja vielä muutama ekstrapäivä lepoa pienen flunssa muodossa, joten sain pienen paussin treenaamiseen. Lepoviikon vietettyäni ja flunssasta parannuttuani ensimmäiselle treenille suunnatessa jätin treenivihkon ja saliohjelman kokonaan salikassiini. Halusin tehdä jotain kivaa ja nauttia treenistä, jättää ne ei lemppareimmat liikkeet tekemättä ja tehdä sarjat sellaisina, kuin huvittaa sillä hetkellä - tavoitteena hyvä treeni ja treenin tuoman hyvän olon fiilistely. Muutama puulta maistuva treeni on mahtunut kuluneeseen viikkoon, mutta enimmäkseen salille on ollut todella kiva mennä ja viimeistään treenin aikana juttu on alanut luistamaan. Olen pari vuotta tehnyt treenit enimmäkseen ilman etukäteen suunnittelemista ja jälleen tuli huomattua, että tuo tyyli sopii minulle parhaiten. Hampaat irvessä ja orjallisesti valmiin treeniohjelman seuraaminen ei yksinkertaisesti ole minun juttuni. Omalla kohdalla se pelkkä suorittaminen tappaa motivaation ja treeni-innon.

Vaikka tavoitteenani ei ole fitnesslavat enkä koe olevani kovin tosissaan otettava treenari, olen ottanut tavaksi mennä sinne salille, vaikka ei kiinnostaisi pätkääkään. Jos on treenipäivä, on treenipäivä. Poikkeuksen teen vain, jos olo on todella väsynyt esimerkiksi huonosti nukutun yön ja kiireisen sekä pitkän päivän jäljiltä. Silloin jään kotiin lepäämään tai saatan käydä pienellä kävelyllä. Päivinä, jolloin motivaatio treeniin ei ole korkeimmillaan teen yleensä jotain vauhdikkaampaa treeniä, kuten paljon harjoitteita omalla kehonpainolla, kuntopiirityyppistä treeniä tai sisällytän treeniin paljon supersarjoja. Treenin aikana ei tuolloin kerkeä kiukuttelemaan, kun ei olisi kiinnostanut tippaakaan ja tehokas treeni on halutessa paketissa todella nopeasti. Yleensä moodi muuttuukin treenin aikana ja huomaamattani tuleekin tehtyä lämmittelyineen ja loppujäähdyttelyineen lähes 1,5 tunnin treeni. Vauhtiin päästyä tuleekin yleensä tehtyä vielä vähän tuota ja tätä, koska treenaaminen on niin kivaa.

Olen käynyt kuntosalilla aktiivisesti 2013 syksystä lähtien ja olen saanut säilytettyä motivaation liikkumiseen siitä lähtien. Kehonhuoltoon, sairasteluun ja esimerkiksi nielurisaleikkauksesta toipumiseen tarvittavan levon lisäksi salilta tai minkäänlaisesta liikkumisesta tullut pidettyä taukoa. Salitreenin maistuessa puulta olen treenannut jollakin toisella tavalla. Esimerkiksi yhdessä vaiheessa minulla olin noin kuukauden kausi, kun tein paljon HIIT-treenejä ja käytin lihaskuntotreeniin trx-valjaita sekä oman kehon painoa. Viime kevät-kesällä tykästyin hetkellisesti ulkona treenaamiseen ja tuli käytyä paljon juoksemassa sekä tekemässä HIIT-treenejä puistoissa. Pienen syrjähypyn jälkeen salitreeni on alkanut taas maistumaan ja olen palannut rakkaimman harrastukseni ja raudan pariin. Motivaatiota ei saa säilytettyä, jos ei nauti pätkääkään tekemästään. Tärkeintä on, että liikkuu edes vähän jossakin muodossa. Sen ei tarvitse olla kuntosalia tai salitreenin ei ole pakko sisältää supersarjaa ja jokaista erikoistekniikkaa treenatakseen "tosissaan". Jokainen osaa treenata edes jollakin tavalla saadakseen terveyshyödyt liikunnasta.

Olen esimerkiksi kauhuissani ihmisistä, jotka eivät ole käyneet koskaan aikaisemmin kuntosalilla ja ottavat heti jonkun bikini fitness super beach body-nettivalmennuksen, joka yleensä sisältääkin aivan turhan monimutkaisia treenejä aloittelijoille. Eritysesti painonpudotusmielessä yksinkertaisempikin salitreeni tukee laihdutusta ja kiinteytymistä. Siihen ei tarvita 5-jakoista saliohjelmaa pudotussarjoilla ja giant seteillä. Itsellä ei ainakaan säilyisi motivaatio, jos esimerkiksi aloittaisin tanssiharrastuksen ja minut laitettaisiin suoraan edistyneiden tunnille, jossa en osaisi yhtään mitään ja tuntisin itseni surkeaksi ja epävarmaksi. Jaksaisin käydä tunneilla hammasta purren tietyn ajanjakson, jonka jälkeen heittäisin tanssikengät roskiin ja vannoisin, etten enää ikinä mene tanssitunnille. Sama ilmiö tapahtuu varmasti monien elämäntapamuutosta tai laihdutusta aloittavien kohdalla - jaksetaan suorittaa se tietty ajanjakso, jonka jälkeen ei ole pätkääkää intoa jatkaa, koska koko homma ja salitreeni oli ihan hanurista. Puhumattakaan massatuotettuiden verkkovalmennuksien grammantarkoista ruokavalioista, joissa ei välttämättä ole tarpeeksi energiaa etenkään hyvin ylipainoisille ihmisille.

Kiteyttäisin oman vuoden 2017 treenifilosofiani sanoihin rentous, nautinto ja hyvinvointi. Pyrin haastamaan itseäni salilla, teen tiukkoja sarjoja ja treenaan kroppaa tasapuolisesti kaikki lihasryhmät huomioiden. Kuitenkin, kuten edellä mainitsinkin, haluan nauttia siitä tekemisen meiningistä ja otan rennosti treenin suhteen. Jos olen suunnitellut treenaavani jalat, mutta raskaiden kyykkyjen tai jalkaprässin tekeminen ei kiinnosta, saatan tehdä plyometrisiä harjoitteita tai teen esimerkiksi muutaman sarjan raskailla painoilla jotain liikettä ja muuten keskityn pidempiin pumppaaviin ja eristäviin jalkaliikkeisiin. Treeni muotoutuu sen mukaan miltä sinä päivänä tuntuu ja mitä tekisi mieli pitäen kuitenkin ohjenuorana sille päivälle osuvan lihasryhmän treenaamisen. Osaan treenata vaikka en lukisi mitään paperista. Nytkin minulla on toissapäiväisestä takareisi-pakaratreenistä pakarat todella juntturassa, vaikka vedin treenin ihan fiiispohjalta ja tein suurimman osan treenistä aika kevyillä painoilla.

En kiellä, etten treenaisi ulkonäöllisistäkin syistä. Totta kai pidän itsestäni enemmän sen näköisessä kunnossa, että treeni näkyy edes hieman ulospäin. En treenaa hampaat irvessä massiivisten pakaroiden kuva silmissä vaan haluan ulkonäöllisesti olla hyvinvoivan näköinen. Hyvä lihaksisto tekee esimerkiksi ihmeitä ryhdille ja sille, miten ihminen kantaa itsensä. Oma kroppani ei ole mikään kovin kireä ja rasvaa löytyy, mutta treeni mahdollistaa omat kaikki tai ei mitään-herkkuöverini sekä rennon suhtautumisen ruokailuun. Olen todellinen suursyömäri, perso herkuille ja yleensä se olen minä, jonka suihin kahvipöytään laitetut tarjoilut mystisesti katoavat. Jos en liikkuisi yhtään, olisi aikoinaan laihduttamani 20 kiloa tullut aikoja sitten takaisin. Tietenkin olen tarkkaillut arjessa syömisiäni, mutta kyllä minä olen viimeisinä vuosina syönyt edes jonkun herkun viikottain tai viettänyt kunnon herkuttelupäiviä monta kertaa kuukaudessa ja paino pysyy suurin piirtein samoissa lukemissa aina välillä vaa'an päällä vieraillessani. Tietenkin pidemmät herkkujaksot vaikuttavat kehon koostumukseen, mutta standarditilan palauttamiseen riittää pari vähän siistimpää syömispäivää. Tällä hetkellä voin myöntää olevani pehmeämmässä kunnossa verrattuna vaikka viime kesään ja tarkoitus on keväämmällä siistiä hieman kuntoa. Keväällä yleensä innostun hyvässä säässä juoksemisesta ja liikkumisesta, jolloin lisääntyvän aerobisen liikunnan ja kulutuksen myötä kroppani yleensä kiinteytyy, vaikka en muuttaisi syömistottumuksiani ollenkaan. Joten tuota odotellessa ja nyt mennään millä mennään!

Tällä hetkellä olenkin aika tyytyväinen tilaani, sillä olen vihdoin alkanut saamaan ajatustasolla mieleni siihen tilaan, että herkku silloin tällöin ei minun tilanteessani vaikuta ulkonäöllisesti yhtään mihinkään ja pystyn aika vapaasti syömään mitä haluan. Olen myös ymmärtänyt, etteivät ne viikottaiset kerran tai pari tapahtuvat vähän suuremmat herkuttelut esimerkiksi kokonaisen suklaalevyn ja kahvipöytäherkkujen muodossa hetkauta suuntaa mihinkään. Seuraavana päivänä en herää kymmenen kiloa painavempana, ainoataan herkuttelu saattaa näkyä hieman kasvoissa pienenä nesteisyytenä ja vatsa on pyöremämpi, mutta sekin on ohitse viimeistään parissa päivässä. Ja vielä lisäyksenä tähän postaukseen liittyen, niin ruokavaaka majailee edelleen häkkivarastossa.

Pääprioriteetti treenaamisee suhteen kohdallani on nauttia siitä, että liikunta on minulle itsestäänselvyys ja sille löytyy iso paikka sydämessäni. Liikkuminen ja treenaaminen on oikeasti aika hemmetin siistiä! En tarvitse sen suurempaa tavoitetta motivoidakseni itseäni. Riittää, kun voin puuhata jotain painojen parisa.

Millainen on teidän treenifilosofianne ja löydättekö itseänne kirjoituksestani?

Ps. Ellokselta saa talviekstra-merkityistä aletuotteista 50% lisäalen 26.2. asti!

Kuusi huonoa tapaani

perjantai 17. helmikuuta 2017

idnosto
1. Olen todella laiska viemään roskia. Eteiseen kertyy aina kamala kasa pahvin- ja kartonginkeräykseen menevää roskaa, roskapussit vien vasta, kun ne ovat ääriään myötä täynnä ja yleensä jo kerkeä aloittamaan uutta roskista ennen vanhan pois viemistä. Hävettää myös myöntää, että parvekkeellani on edelleen viime _elokuulta_ muutosta ja maalauksesta tullutta  pahvi- ja muoviroskaa odottamassa roskiin ja kierrätykseen viemistä...

2. Jätän lipastoille lojumaan käytettyjä nenäliinoja ja topsipuikkoja. Ne saattavat tyytyväisinä odottaa roskiin heittämistä parikin päivää. Kuvottavaa!

3. Minulla on todella huono muisti ja unohtelen asioita hyvin helposti. Nimet tuottavat minulle todella suuria vaikeuksia ja välillä saattaa mennä kuukausia, että opin muistamaan jonkun henkilön nimen. Onneksi olen alkanut petraamaan erityisesti nimien muistamisen kanssa, koska nimen muistamattomuus on todella epäkohteliasta. Jotta mikään muistettava asia ei unohtuisi, kirjoitan kalenteriini ja muistilapuille jokaisen muistettavan ja hoidettavan asian. Minulla menee unohtelun takia viesteihin vastaamiseenkin aina pieni ikuisuus, koska unohdan koko saapuneen viestin, jos en kerkeä/jaksa vastata siihen välittömästi.

4. En vie oikeastaan koskaan vaatteita takaisin paikoilleen vaatekaupoissa vaan jätän ne sovituskopeilla oleviin rekkeihin tai tasoille. Mielestäni vaatteiden paikoilleen vieminen ei ole asiakkaan tehtävä. Niin urpo en kuitenkaan ole, että jättäisin vaatteet pitkin sovituskoppia sikin sokin lojumaan.

5. Nälkäisenä olen todella kiukkuinen ja itsekäs, välillä jopa lapsellinen. Silloin vastaukseksi tulee aika topakasti inhoamani "ihan sama" ruokapaikkaa miettiessä, ruuan pitää olla juuri eikä melkein haluamallani tavalla valmistettu tai sitten minulle ei kelpaa mikään muu paikka, kuin se mistä saa minun haluamaani ruokaa. Onneksi nälkäkiukun saa pidettyä kurissa, kun osaa ennakoida mahdollisesti pitkiksi venyvät ruokailuvälit laukusta löytyvillä pienillä hätävaraeväillä.

6. Toisinaan minun on todella vaikea keskittyä itseeni liittyvissä asioissa yhteen ja samaan asiaan kerralla. Esimerkiksi elokuvaa katsoessa selailen samalla puhelinta, toisen kanssa jutellessa saatan puuhata muuta juttelun yhteydessä ja ylipäätänsäkin saatan touhottaa miljoonaa asiaa samaan aikaan. Esimerkiksi blogipostauksia kirjoittaessa käsittelen kuvia, kirjoitan tekstiä ja siinä ohessa vielä surffailen netissä päällekäin ja mahdollisesti kuivaan vaikka hiuksiakin siinä sivussa. Ei vain pysty tekemään järjestelmällisesti yhtä asiaa kerralla loppuun ja sitten siirtyä seuraavaan.

Volyymiripset testissa - Lashes by Riina Hyvinkää

torstai 16. helmikuuta 2017

idnosto ripsienpidennykset volyymiripset hyvinkää ripsihuolto järvenpää riihimäki hyvät volyymiripset ripsienpidennykset kokemuksia volyymiripsipidennys almond cocoa day spa jonnab voxyhair
 Luovuin ripsienpidennyksistä vuoden 2014 tammikuussa ja omiin, luonnollisiin ripsiin tottumisen jälkeen lähes vannoin, etten tule enää ikinä ottamaan ripsienpidennyksiä. Nyt, kolme vuotta myöhemmin, alkoi ajatus ripsien laittamisesta kutkuttamaan, koska volyymiripsiin käytettävän tekniikan ansiosta ripsienpidennykset ovat mielestäni todella hyvännäköiset, jos ne ovat maltilliset. Eilen kävinkin ripsiä jo viiden vuoden ajan tehneen Riinan hellissä kätösissä  ja silmiini loihdittiin volyymi- ja klassisten ripsien yhteistekniikkaa käyttäen todella ihanat ripset. Riina tekee Lashes by Riina -nimellä volyymiripsiä, klassisia ripsienpidennyksiä sekä ripsien kestotaivutuksia Hyvinkäällä Parturi-Kampaamo Lilan yhteydessä.

Toiveenani ripsien suhteen oli luonnollisuus ja ne eivät saa olla liian pitkät. Ero klassisten ja volyymiripsien välillä on se, että volyymiripsissä käytetään paljon ohuempia ripsiä, joista tehdään haluttu määrä ripsiä yhdistämällä "viuhkoja", jotka asetetaan omiin ripsiin. Tästä syystä volyymiripsillä on mahdollista tehdä niitä todella näyttäviäkin ripsiä viuhkan ripsimäärää säätelemällä sekä siksi, että yksittäiset ripset ovat todella ohuita ja kevyitä, joten ne voidaan kiinnittää kaikista hennoimpiin ja lyhyimpiinkiin ripsiin.

ripsienpidennykset volyymiripset hyvinkää ripsipidennys ripsihuolto järvenpää riihimäki hyvät volyymiripset ripsienpidennykset kokemuksia volyymiripsipidennys almond cocoa day spa jonnab voxyhair
Volyymiripsien hoito laiton ja huollon jälkeen on äärimmäisen tärkeää, jotta ripset pysyisivät kauniina pitkään. Kastelua pitää välttää mielellään 48 tunnin ajan, mutta tuon ajan jälkeen ripsien päivittäinen puhtaanapito on tärkeää, jottei mitään tulehduksia pääse syntymään ja omat ripset pysyvät hyväkuntoisina. Puhdistus tulee tehdä öljyttömällä meikinpoistoaineella ja sainkin kokeiluun näytteen ripsienpidennysten puhdistukseen ja vesiliukoisen meikin poistoon tarkoitettua Lashloversin Beauty washia. Omiksi uusiksi rutiineiksi tuli myös näide ripsien myötä päivittäinen ripsien harjaus ja suihkun jälkeinen kuivaus. Vahamaisia ripsen tyveen laitettavia meikkituotteita on myös hyvä välttää. Oli muuten mielenkiintoista kuulla, että ripsien pysyvyyteen vaikuttaa muun muassa hormonitoiminta, raskaus ja imetys sekä stressi. Pysyvyyttä heikentää myös saunominen sekä runsas hikiliikunta. Eli jos on taipumusta hikoilla paljon kasvoista, ei kannata suunnata jumppaan heti ripsien laiton tai huollon jälkeen.

ripsienpidennykset volyymiripset hyvinkää ripsihuolto järvenpää riihimäki hyvät volyymiripset ripsienpidennykset kokemuksia volyymiripsipidennys almond cocoa day spa jonnab voxyhair
Onhan nämä ripset todella kivat ja ilme on paljon pirteämpi verrattuna ripsivärillä sudittuihin ripsiin. Tosin tänään aamulla herätessä vielä näytti omaan silmään omituiselta, koska on tottunut näyttämään ripsettömältä myyrältä haha! O ou, vaikuttaa uhkaavasti siltä, että saatan olla taas koukussa... Kiitos vielä Lashes by Riina upeista ripsistä! Alla hinnasto volyymiripsiin Riinalle sekä linkki ja numero ajanvaraukseen, jos etsitte ammattitaitoista ripsientekijää Hyvinkäältä.

Ripsihinnasto Riinalle:
Uudet volyymiripset 115€
Huolto 2vk 60€
Huolto 3vk 65€
Huolto 4vk 70€

Ajanvaraus:
Slotissa (klik) tai whatsapp +358 45 2139225

Osoite:
Parturi-Kampaamo Lila
Kauppatori 1
05800 Hyvinkää

Instagram:

*Ripset tehty yhteistyössä Lashes by Riina

Kolmen viikon salaisuus

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Olen todella huono pitämään salaisuuksia, jotka liittyvät johonkin mukavaan juttuun. Esimerkiksi mitään lahjoja en voi ostaa liian aikaisin tai muuten malttamattomuuksissani ja innostuksissani kerkeän paljastamaan jo kymmenen kertaa, mitä lahjansaaja tulee saamaan. Jotain kivaa on vain niin vaikea odottaa! Nyt olen saanut pidettyä kolme viikkoa teiltä salassa yhtä juttua. Aivan lähimpiä ihmisiä lukuun ottamatta kerroin tästä asiasta kavereille ja tutuillekin vasta reilu viikko asian varmistumisen jälkeen. Oletteko valmiita?

idnosto tallinna töihin tallinnaan viroon
Viime kuussa, kolme viikkoa sitten, sain puhelun, jossa minulle tarjottiin töitä. Olin itse asiassa saanut sillä viikolla jo kaksi muutakin työtarjousta, joista olin pyytänyt mietintäaikaa. Tämän kolmannen otin vastaan. Se miksi olen pitänyt työn saamisesta näin matalaa profiilia johtuu siitä, että työn myötä tulen vaihtamaan maata - sain töitä Virosta! Aika lailla kuukauden päästä alan tekemään ensimmäisiä reissuja Tallinnaan muuttomielessä ja itse työ alkaa heti huhtikuun alussa. Siihen kuuluu viiden päivän koulutus Suomessa, jonka jälkeen työ alkaa pyöriä Tallinnan päässä. Lauantainen pikapyörähdyn Tallinnassa liittyi puhtaasti tähän työkuvioon, koska kävin katsomassa yhtä asuntoa, josta tuleekin uusi kotini. Asunnossa on neliöitä puolet enemmän, kuin nykyisessä yksiössäni, sijainti aivan huippupaikalla Tallinnan keskustassa sekä läheltä menee suoraan bussi työpaikan oven eteen. Arvaatte varmaan, että olen aika hemmetin innoissani! Asuntoasioista ja muusta sellaisesta tulen kertomaan tänne blogiin myöhemmin, kunhan olen itse saanut konkreettisesti käytyä koko rumban lävitse, joten en ala tähän hätään siitä sen enempää kirjoittamaan.

Työstä en halua puhua nimillä blogissa, mutta kokoaikainen konttorityö on kyseessä ja työkielinä suomi, ruotsi ja englanti. Luonnollisesti kokoaikatyön tultua kuvioihin, on blogiin vähemmän aikaa, mutta olen varma, että postausrytmi tulee olemaan kuitenkin aktiivinen. Niin paljon kaikkea uutta tulossa elämään. Haluan jakaa teille vinkkejä Tallinnaan, kun pääsen itse paikalliseen elämänrytmiin kiinni, kodin sisustamista on luvassa ja ylipäätänsä miten elämän Tallinnassa poikkeaa verrattuna elämään Hyvinkäällä. Aivot tulevat varmasti raksuttamaan aivan ylikierroksilla kaikesta, jota haluaa jakaa, joten sisältöä tulee aivan varmasti! Ensi kuu tulee menemään vielä pitkälti rennosti pakkaillessa omia tavaroita, muuttoa suunnitellessa, Suomen päässä asioiden järjestelyn parissa ja malttamattomana uuden elämänvaiheen alkamista odottaessa. Pääsin myös vuokrafirman kautta tekemään keikkatyötä kaupan kassalle ensi kuun loppuun saakka ja ensimmäiset vuoroni ovat ensi viikolla. Mukava saada kerrytettyä hieman säästöjä ja keikkatyö mahdollistaa kuitenkin hyvin blogin päivittämisen sekä ajan asioiden järjestelyyn muuton tullessa ajankohtaisemmaksi. Ja onhan tässä jo kuukausi tullut työskenneltyä kotiseinien sisällä, joten tekee hyvää päästä tekemään töitä kodin ulkopuolellekin!

Huh, nyt se on sanottu! Halusin saada enemmän varmuutta kaikkiin sopimuksiin, vuokra-asuntoon ja päivämääriin ennen kuin mainitsin mitään asiasta teille. Mitä vain olisi voinut vielä tapahtua tai oma mieli muuttuakin ennen virallisen Viron päästä tulleen työtarjouksen hyväksymistä. Muutamat panikoinnit purinkin äidille pari päivää saamani puhelun jälkeen ja aloin epäilemään haluanko sittenkään lähteä. Pää syy tähän oli kuitenkin rahan riittäminen sinne saakka, koska muuttoon kuluu rahaa enemmän, kuin mitä olin laskenut perus elämiseen ja kiinteisiin kuluihin täällä Suomessa. Viime kuussa käydessäni isäni ja äitini kanssa Tallinnassa tuli kuitenkin fiilis, että kyllä minä haluan tätä ja perhoset alkoivat lentelemään vatsassa. Vain hetki ja sanon tätä kaupunkia kodikseni. 

Perheeni on jälleen aivan mahtava ja kaikki ovat luvanneet auttaa minua, jos tarvitsen apua. Ylipäätänsä kaikki se perheeltäni saamani kannustus ja ihanat sanat ovat jotain uskomatonta. Hain tätä työtä pari päivää ennen rekryn sulkeutumista, juuri ennen vuoden vaihtumista mainitsematta asiasta kenellekään perheestäni tai lähipiiristäni. Pelkäsin hieman myös sitä, miten lähimmäiseni reagoivat siihen, että lähden taas ulkomaille ja tällä kertaa mahdollisesti loppu elämäkseni. Kirjoitinhan syksyllä (postaus) siitä, etten halua olla aina se, joka lähtee. Onneksi pelkoni oli aivan turha ja eimerkiksi äitinihän olisi valmis lähettämään minut vaikka heti Tallinnaan saadakseen itselleen syyn käydä siellä vieläkin useammin haha! On alkanut vahvasti vaikuttamaan, että pian minulla on oma äitini kämppäkaverina...

Voi juku, onneksi aika tulee menemään nopeasti ja ihana päästä muuttamaan Tallinnaan vuoden kauneimpaan aikaan - juuri kevään parhaina hetkinä. Ylipäätänsä olen innoissani kaikesta siitä mitä Tallinnassa voi tehdä ja nettiselaimeni yksi välilehtikansio alkaa olemaan jo kilometrin pituinen kaikista ravintoloista ja kahviloista, joissa haluan käydä. Onneksi olen täpinöissäni muistanut myös laittaa ylös asioita, jotka pitävät hoitaa ennen muuttoa täällä Suomen päässä. Jos muuten blogini lukijoista löytyy Tallinnassa asuvia niin laittakaa rohkeasti viestiä! Uutena tulokkaana kaupunkiin tutustun enemmän, kuin mielelläni uusiin ihmisiin.


Nähdään kohta Tallinna!

Ajatuksia ystävyydestä + arvonta

tiistai 14. helmikuuta 2017

Ystävänpäivä - tiistai toisten joukossa.Ystävänpäivän toivotuksia ja postiluukusta tipahtanutta postikorttia lukuunottamatta tämä päivä tulee olemaan itselle aivan tavallinen. Onneksi minulla ei ole vuosikausiin ollut mitään stressiä ystävänpäivän vietosta ja tärkeimpien muistaminen on riittänyt. Ehkä sitten parisuhteen ja perheen myötä päivä voisi saada erilaisen merkityksen ja englanninkielinen nimi Valentine's day kuvaisi tätä päivää paremmin. Toistaiseksi menen suomalaisittain ystävänpäivällä. Olen kiitollinen ja onnellinen jokaisesta ystävästäni sekä lähimmäisistäni joka ikisenä päivänä, myös huomenna ja ylihuomenna, mutta ajattelin näin 14. helmikuuta kunniaksi kirjoittaa muutaman ajatuksen ystävyydestä. Siitä, mitä ystävyys minulle merkitsee.

Olen koko ikäni ollut todella valikoiva ystävistäni ja ihmisistä joiden seurassa vietän aikani. On ihmisiä, jotka viettävät aikaa kavereiden kanssa isommassa porukassa tai lähimmät ystävät koostuvat tiiviistä, enemmän kuin kolmen henkilön joukosta, joiden kanssa vietetään aikaa yhdessä. Minulla on pienestä lähtien aina tähän ikään asti ollut kerralla yksi tai pari läheistä ystävää, joiden kanssa olen ollut paita ja peppu.Tosi peruskoulussa sekä lukiossa kouluaikana tuli vietettyä aikaa isolla porukalla, mutta vapaa-aikani vietin pääosin aina kahdestaan silloisen parhaan ystäväni kanssa. Esimerkiksi ala-asteella asuessani Imatralla olin yhden luokkalaiseni tytön kanssa kuin paita ja peppu. Kävimme samalla hevostallilla ratsastamassa, leikimme ja olimme yhdessä lähes kaiken vapaa-aikamme, yökyläilimme paljon toistemme luona ja koulussakin hengasimme aina samassa porukassa.

idnosto
Yläasteella minulla oli muutama läheisempi ystävä, joiden kanssa vietin koulun ulkopuolellakin todella paljon aikaa. Mutta tällöinkin jokaisen kanssa yleensä erikseen. Vaikka erityisesti nuorena olin todella sosiaalinen ja seurallinen, paljon äänessä kaveriporukassa ja niin edelleen, ystävien kanssa haluan antaa 100% itsestäni. Mielestäni on hankalaa olla täysin oma itsensä, jos ympärillä on paljon ihmisiä. Tietenkin olen oma itseni kaikissa tilanteissani, mutta joitain piirteitä jää aina pimentoon. Milloin jättää sanomatta omaa mielipidettään tai on muuten vain hieman vieraskoreampi - vaikka ympärillä olisi pelkkiä tuttuja tai kavereita. Parikymppisenä ja sen jälkeenkin minulla on aina ollut se yksi todella läheinen ystävä missä tahansa maailmankolkassa asuessani - Ruotsissa Petra, Etelä-Afrikassa Veera ja Hollannissa Riikka sekä Sonja. Se yksi läheinen ystävä, kenen kanssa on vain klikannut ja jonka kanssa on pystynyt viettämään aikaa hiljaa samassa huoneessa ollessa.
Ps. Olette naiset ihania!

Luokioikäisenä ja sen jälkeen tiiviit ystävyyssuhteet ovat alkaneet korostumaan. Ihmisiä on tullut ja mennyt elämässä, mutta muutama tiivis side on jäänyt ja joiden olen varma säilyvän koko loppu elämäni. Asuin minä tai he missä tahansa maassa tai kaupungissa. Muutenkin aikuiseksi kasvaessa vapaa-aika on harvemmassa, eikä sitäkään voi tai edes halua aina käyttää ystävien tai kavereiden kanssa olemiseen - on pidettävä kodista huolta, on perhettä ja parisuhdetta, haluaa saada omaa aikaa ja ylipäätänsä rauhoittua omia juttuja puuhaillen arjen päälle. Tässä mielestäni korostuu se kavereiden ja ystävien ero. Ystävät ymmärtävät ja pysyvät rinnalla, vaikka yhteydessä ei olla joka päivä. Ystävä tietää, että hän on silti tärkeä.

Nykyään arvostan ystävyyssuhteissa sitä, ettei ystävyys ja ystävänä oleminen tunnu kuormittavalta. Ystävyyssuhteen ylläpitokin on helpomaa, kun molemmat ovat samalla sivulla ja taakka suhteen toimivuudesta ei ole vain toisen harteilla. Itsellä on muutamat hyvinkin pitkät ystävyyssuhteet kaatuneet juuri tuosta syystä - aina ei jaksa olla se, joka ottaa yhteyttä. Olen onnellinen, että minulla on pari tällasta ystävää sen lisäksi, että perheenjäsenissäni on sellaisia henkilöitä, joiden kanssa koen olevan perhesiteen lisäksi myös ystäviä. Ihmisiä, joiden kanssa vietän aikaan niin perheenä, kuin ystävinäkin.

Viimeisenä ihanaa ystävänpäivää juuri Sinulle! Kiitos teille kaikille lukijoilleni siitä, että olette ystäviäni. On ihana jakaa teille iloni ja surini, saada tsemppausta ja kauniita sanoja. En pysty aivan yhtä henkilökohtaisesti tekemään samaa myös teille, joten ajattelin piristä teitä pienen pienellä arvonnalla. Kertomalla tähän postaukseen missä tapasit nykyisen parhaan ystäväsi sekä jättämällä sähköpostiosoitteesi osallistut pienen kosmetiikkatuotepaketin arvontaan. Pikkuisessa paketissa on L'ocittanen matkakokoista kosmetiikkaa, Roosa Nauha-invisibobble sekä Yves Rocherin ihana punainen kynsilakka. Arvontaan osallistuminen päättyy 15.2. klo 23:59.


Nauttikaa ystävänpäivästä ja lähettäkää läheisillenne tuhat sydänemojia!

Viime viikosta uuteen viikkoon ja luottoaamupalani

maanantai 13. helmikuuta 2017

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille! Parin harmaamman päivän jälkeen tuntuu taas ihanalta, kun sai herätä sälekaihtimien takaa pilkistävään aurinkoon. Tuli nukuttua puoli kymmeneen asti, joten päätin aloittaa uuden päivän ja uuden viikon lähtemällä suoraan sängystä reilun puolen tunnin lenkille heräilemään. Aamupäivät menevät nykyisin lähes poikkeuksetta blogin kimpussa, joten teki todella hyvää käydä haukkaamassa raitista ilmaa heti aamusta.

Viime viikko meni todella nopeasti ja piti ihan tätä postausta kirjoittaessa avata kalenteri viime viikon kohdalta, koska en edes muistanut mitä kaikkea tuli puuhattua! Alkuviikon olin hieman nuhassa ja kurkkukivussa, mutta onneksi lähes jokaiselle arkipäivälle oli kalenterissa joitain hoidettavia asioita. Salitreeni on rytmittänyt päiviä mukavasti, mutta kipeänä luonnollisesti ei ole salille asiaa, joten kalenterin muut täytteet saivat päivät menemään vikkelästi. Viime viikolla tuli käytyä hierojalla, hammaslääkärissä kahdesti (hamppitarkastuksessa ja irrotettavan viisaudenhampaan röntgenissä), kontrollikäynnillä naistentautien poliklinikalla, vietettyä perjantai-ilta Feel Delightedin kokkausillassa ja viikonloppuna pyörähdin isän kanssa Tallinnassa. Tämä viikko tulee olemaan paljon rennompi, eikä vielä ole kalenterissa kuin pikkuveljen penkkareiden katsominen torstaina sekä myöhäisen ystävänpäivän vietto viikonloppuna.

Tällä viikolla tulee olemaan paljon aikaa käytettävissä blogiin, mutta pää lyö jostain syystä ihan tyhjää aiheiden suhteen. Minulla on word-tiedosto täynnä toteuttamattomia postausideoita, mutta jotenkin mikään niistä ei juuri nyt nappaa. Ruokajuttuja voisin postailla vaikka kuinka, mutta haluan säilyttää blogini monipuolisuuden ennallaan. Vaikka kirjoitankin Inhimillistä turhamaisuutta puhtaasta rakkaudesta bloggaukseen ja käytän tätä väylänä itseni toteuttamiseen, haluan myös palvella juuri teitä - tuottaa jotain, joka kiinnostaa lukijoitani. Totta kai voisin kirjoittaa vain ruokajuttuja, mutta lähes yhdeksän vuoden jälkeen täyskäännös blogin pääaihealueeseen tuntuu jotenkin typerältä. Varsinkin kun itse kirjoittaja, eli minä, on kunnon tuuliviiri ja kiinnostuksen kohteet hyppivät asiasta toiseen hyvinkin helposti! Saisiko muuten jonkinnäköinen ruokateemaviikko blogin puolella kannatusta? Teemaviikolla voisin jakaa blogissani reseptejä ja muita ruokajuttuja, kuten jääkaappini- ja kauppakassini sisältöä, ruokapäiväkirjaa ja niin edelleen.

idfoodlover
Jottei postaus mene ihan turhanpäiväiseen höpöttelyyn niin laitan tähän samaan lähes poikkeuksetta jokaisena aamuna toimivaan aamupalaani - proteiini bulletproof kahviin. Söin vuosia aamupalaksi puuroa, mutta kohta kahden vuoden ajan olen suosinut aamupalana nopeaa, täysin hiilihydraatitonta kahviaamupalaa. Välillä olen juonut sen rasvakahvina käyttäen seassa luomuvoita, mutta maitotuotteita enemmän pois jättäen on sekin jäänyt kokonaan pois. Nyt tähän ihanaan herkkukahviin uppoaa vain maustettua heraproteiinia, kookos- tai MCT-öljyä sekä ripaus ruususuolaa.

Superhyvä superkahvi
3dl luomupuruista valmistettua kahvia
2-3 rkl kookosöljyä tai MCT-öljyä
1 mitallinen maustettua heraproteiinia
ripaus ruususuolaa

Keitä kahvi normaalisti . Kahvin valmistumista odottaessa lisää yksi mitallinen heraproteiinia (vanilja tai suklaa, esimerkiksi minttu-suklaa, toimivat erinomaisesti!), öljy sekä ripaus suolaa blenderiin. Lisää kuuma kahvi blenderiin ja surruttele hetki, kunnes kahvi muuttuu vaaleaksi ja vaahtomaiseksi. Nautiskele heti lempi mukistasi tai kaada termariin ja ota mukaan matkalle. Huom! Muista tarkistaa tehosekoittimen soveltuvuus kuumiin juomiin! Voi olla, että kahvi pitää lisätä käynnissä olevaan blenderiin korkkiaukosta sotkua välttääkseen.


Nyt lähden käymään pyörällä postissa sekä kaupassa ja illan kulutan salilla. Laitelkaa tämän postauksen kommentteihin toiveita blogipostauksista, jos on jotain mielessä. Saisin niiden avulla vähän inspistä tämän viikon sisältöä varten. Kivaa maanantain jatkoa kaikille!

Tällä hetkellä inspiroi - Trend edition

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

Olenko ainoa joka on aivan tohkeissaan tulevan kevään ja kesän trendeistä ja joka on selaillut kaikkien mahdollisten nettikauppojen uutuudet inspiraatiota etsien? Tai ei ehkä edes niistä muotivillityksistä, vaan ylipäätänsä siitä, että pääsee toteuttamaan itseään enemmän pukeutumisen saralla ja vaatekaapista tulisi valittua päälle useammin jotain muuta, kuin sitä mustaa. Talvisin ja syksyisin olo on jotenkin skarpimpi ja tyylitellympi mustaan, mahdollisesti kokomustaan, pukeutuessa, mutta auringon alkaessa pilkahtelemaan enemmän leikkisämpi puoleni alkaa ottaa valtaa vaatevalinnoissani.

Less is more on oma ohjenuorani ja kuvaa hyvin tyyliäni. Asusteita ei ole ikinä paljoa, yleensä vain kello ranteessa eikä edes pieniä korvakoruja, ja ylipäätänsäkin yhdistelen paljon malliltaan ja leikkauksiltaan simppeleitä vaatekappaleita keskenään. Minua kuitenkin kiehtoo paljon asut, joissa on jokin pieni juju, kuten näyttävät kengät, värikäs laukku, erikoisesti leikattu paita tai isoa printtiä, esimerkiksi housuissa. Pieni jippo yhdistettynä muuten hillittyihin vaatekappaleisiin viimeistelee mielestäni asun ja pyrin usein itsekin lisäämään jonkin pienen ekstran asuuni - vaikka juuri sillä värikkäällä laukulla tai yksinään näyttävällä vaatekappaleella. Esimerkiksi tässä postauksessa näkyvä Etelä-Afrikassa ostamani jumpsuit on ollut tuon matkan lisäksi jo kahtena kesänä todellinen kuumien kelien luottovaatee. Vaate on itsessään niin näyttävä, että se pääsee oikeuksiinsa parhaiten yksinkertaisten asusteiden kanssa.

2017 keväälle ja kesälle olen jo ideoinut roppakaupalla asuja ja vaatekappaleita sekä asusteita, joiden ympärille haluan rakentaa tulevan kevät- ja kesätyylini. Tein kollaasit Pinterest-kuvia käyttäen seitsemästä tällä hetkellä itseäni paljon inpiroivista trendeistä ja vaatekappaleista, joita olen jo hankkinut ja jotka ovat etsinnässä vaatekaappiani täydentämään. Seassa ovat muutamat hieman ektrammat jutut, kuten kirjaillut farkut sekä tekoturkissandaalit, mutta olen rakastunut noihin juuri siitä syystä, että yhdistämällä ne johonkin todella klassiseen ja yksinkertaiseen, pystyy rakentamaan jotain todella toimivaa.







idnosto fur sliders



Tulevina kuukausina päälläni tullaan näkemään paljon rentoa ja viimeistelemätöntä farkkua, unisex-tyyliä, tyttömäistä röyhelöä sekä hauskoja ja leikkisiä yksityiskohtia. Miltä näyttää teidän tuleva kevät- ja kesätyylinne? Löytyykö samoja elementtejä, kuin minun inspiraatiokollaaseissa?

*Postaus sisältää mainoslinkkejä

Pakkasihon pelastajat La Roche-Posaylta

perjantai 10. helmikuuta 2017

 Olen lukuisat kerrat kirjoitellut aivan äärimmäisen ärsyttävästä ihotyypistäni - finnejä ilmestyy helposti, kasvot rasvoittuvat meikin alla nanosekunneissa ilman kunnon pohjustustuotteita ja kasvojen puhdistuksen jälkeen ihoa kiristää kuivuuden takia. Lämpimillä säillä tilanne on onneksi parempi, mutta heti ilmojen viiletessä, tuulen lisääntyessä ja pakkasen puriessa erityisesti ihon kuivuus pääsee valloilleen. Kiristää ja kinnaa ihan  hemmetisti. Onnekseni olen löytänyt luottotuotteita pitämään ihoni aisoissa, mutta kosmetiikkaa rakastavana henkilönä kuitenkin kokeilen mielelläni uusiakin tuotteita. Pakkasten jälleen paukkuessa haluan vinkata kahdesta ihanasta apteekkikosmetiikan tuotteesta, jotka ovat omiaan hellimään pakkasen ärsyttämää ihoa - lähdevesisuihke sekä rauhoittava yövoide.

idnosto la roche posay
  Sain loppusyksystä La Roche-Posaylta muutamia tuotteita, jotka pääsivät vuoden vaihteen jälkeen käyttöön. Piti ensiksi malttaa tyhjennellä kylpyhuoneen kaappia jo avatuista voiteista ja samalla tehdä tilaa uusille tulokkaille! Talvi-ihoa hellimään pääsivät tehokkaasti ihoa rauhoittava yövoide Toleriane ultra nuit sekä aivan uusi tuttavuus, kaikkialle iholle soveltuva lähdevesisuihke. Erityisesti tuo jälkimmäinen oli tuotteena todella kiinnostava, koska en muista kokeilleeni aikaisemmin vastaavaa kosmetiikkatuotetta. Minulla on ainoastaan positiivisia kokemuksia La Roche-Posayn ihonhoitotuotteista ja tälläkin hetkellä käytössä on näiden lisäksi Effaclar -mikrokuoriva kasvovesi, jonka olen itse ostanut.

 Minulla on jo pitkään ollut tapana pestä kasvot perin pohjaisesti ja viimeistä meikinripettä myöten. Käytössä on Konjac-sieni, puhdistusaine, välillä savella puhdistaminen, kasvovesi, silmämeikinpuhdistusaine... Voitte varmasti kuvitella, että tuon kuurauksen jälkeen ihoa kiristää! Aina ihon kunnon ja tarpeen mukaan olen välillä sekoitellut ihoöljyä kosteusvoiteeseen, käytän korjaavia seerumeita ja ylipäätänsä levitän iholle kunnon kerroksen oikein kosteuttavaa kasvovoidetta. Nyt olen jonkin aikaa käyttänyt muutamana iltana viikossa saamaani La Roche-Posayn Toleriane ultra overnight rauhoittavaa yövoidetta iltapesun jälkeen ja olen rakastunut tähän aivan totaalisesti! Käytön edetessä aloinkin harventamaan tarkoituksetta käyttökertoja, koska iho tuntui iltapesun jäljiltä paremmalta eikä niin kiristävältä, kuin mihin olin tottunut. Nyt käytän voidetta kahtena tai kolmena iltana viikossa ja muina iltoina levitän kosteusvoiteen lisäksi iholle korjaavaa seerumia.

 La Roche-Posay ei pettänyt kummankaan tämän postauksen tuotteen kohdalla. Olen nimittäin aivan koukussa tähän lähdevesisuihkeeseen! La Roche-Posay Lähdevesisuihke kosteuttaa ja rauhoittaa kuivaa ja ärtynyttä ihoa. Lisäksi se sisältää mineraalien lisäksi paljon antioksidantteja. Suihketta voi suihkutella huoletta päivän mittaan kasvojen lisäksi muualle tehohoitoa tarvitsella ihoalueelle. Itse olen laittanut esimerkiksi suihkauksen molempiin kainaloihin karvojen ajelun jälkeen ja tämä on aamuisen kasvojen hellävaraisen putsauksen viimeistelijä. Sitä unohtamatta, että meikittöminä päivinä olen vähän väliä suihkuttelemassa tällä kasvoja! Toisinaan kasvojani alkaa kiristämään myös meikin alla, joten tämä on omiaan tuomaan myös lisäsuojaa ja -kosteustusta iholle. Suihke on soveltuva myös esimerkiksi auringon ärsyttämälle iholle, joten tämä on ihan varmana todella ihana tuote rantalomalle tai Alpeille suuntautuvalle laskettelumatkalle mukaan pakattavaksi. Lähdevesisuihke on saanut myös allergia- ja astmaliiton tunnuksen, joten sitä voi huoletta käyttää perheen pienimilläkin. Suosittelen tutustumaan tähän tuotteeseen!

Apteekkikosmetiikasta voin lämpimästi suositella La Roche-Posayta ja se kilpailee ykkössijasta rakastamani Vichyn ihonhoitotuotteiden kanssa. Edullisempana apteekkikosmetiikan merkkinä, erityisesti herkän ihon hoitoon, suosittelen tutustumaan Acon tuotteisiin. Onko teillä suositella joitakin luottotuotteita apteekkikosmetiikasta?


*La Roche-Posay tuotteet saatu, mutta postaus ei ole yhteistyö
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela