Slider

Heinäkuun kauneussuosikit

tiistai 31. heinäkuuta 2018

*Tuote saatu, sisältää affiliate-linkkejä/**Sisältää affiliate-linkin

Koko kesä on mennyt kuin siivillä ja on taas aika tuttuun tapaan jakaa edeltävän kuun kauneuslemppareitani. Viime kuussa avainasemassa oli selkeästi päivetys, ihon puhdistaminen sekä kevyet meikkituotteet. Vaikka tänä vuonna auringon ottaminen oli ihan minimissään eikä ihoa kaunistanut tuttuun tapaan auringossa hankittu rusketus, oli vallitseva trendini heinäkuussa siitä huolimatta (feikki)rusketuksen korostaminen.

Lushin naamiot ovat minulle vanhoja tuttuja (yksi postaus täällä), mutta tuorenaamiot olivat minulle uusi tuttavuus. Lush Cupcake -tuorenaamio lähti mukaani Lushista käydessäni palauttamassa tyhjiä pakkauksia (vitsit, rakastan näitä kierrätysjuttuja! Itselle tulee hyvä mieli ja säästetään luontoa). Sain myyjältä apua itselle sopivan naamion valitsemiseen ja päädyttiin yhteisymmärryksessä puhdistavaan Cupcakeen. Kaakaojauhetta sisältävä savinaamio syväpuhdistaa ihoa sekä tasapainoittaa öljyistä ihoa. Naamiossa on myös tuoretta minttua ja pellavansiemenuutetta.

Päädyin tähän naamioon, koska halusin viime aikoina epäpuhtauksiin taipuvalle iholleni kunnon syväpuhdistusta. Ja rehellisesti rakastuin naamion tuoksuunkin niin paljon, että en voinut olla valitsematta tätä. Käyttökokemuksien perusteella naamio on täysi 5/5 ja muun muassa ihohuokoset ovat selvästi pienemmät naamion käytömn jälkeen. 75 gramman naamiossa sanotaan olevan 4 käyttökertaa, mutta itse levitän naamiot aina siveltimellä ja vaikka olen käyttänyt naamiota ainakin neljä kertaa, on siitä jäljellä vielä vaikka kuinka paljon. Tuorenaamioissa säilyvyys on muutamia viikkoja ja ne tulee säilyttää jääkaapissa, joten se kannattaa huomioida naamiota ostaessa.

Itseruskettavien kanssa tulee olla todella tarkkana, jos niitä käyttää kasvoilla. Itse uskallan laittaa vain paria laadukasta itseruskettavaa kasvoille ja pääsääntöisesti luotan ainoastaan kasvojen iholle tarkoitettuihin tuotteisiin, jotka eivät varmastikaan tuki ihohuokosia. Swiss Clinic Hydrating Self-Tan Pads** ovat laiskan valinta, kun illalla ei jaksa käyttää aikaa ihonhoitoon tai itseruskettavien levittämiseen. Parabeenittomat, dermatologisesti testatut itseruskettavat laput sisältävät ihoa kosteuttavia ainesosia sekä itseruskettavaa. Lapuilla yksinkertaisesti pyyhitään puhdas iho ennen nukkumaanmenoa, eikä sen jälkeen tarvitse enää levittää erikseen yövoidetta tai muutakaan kosteusvoidetta.

Lapuilla kasvoille ja dekolteelle syntyy kaunis päivetys eikä ihoa todellakaan tarvitse erikseen kosteuttaa. Heinäkuun ajan olen ruskettanut kasvojani näiden avulla ja nämä ovat ihan super käteviä ja helppo ottaa mukaan esimerkiksi reissuun. Vaikka tykkään tuotteesta todella paljon, on pakko antaa miinusta siitä, etteivät nämä ole pitkällä juoksulla luonnon kannalta se kaikkein paras valinta, vaikka muuten idea sekä tuote on mitä mainioin! Ja muuten, koodilla mikaelakosk20 saatte alennusta tilauksestanne!

Origins GinZing SPF 40 Energy-boosting Tinted Moisturizer* on korkean 40 suojakertoimen sisältävä päivävoide, jonka sisältämä kofeiini ja ginseng herättävät ihon hehkumaan. Voide on väriltään lähes valkoista, mutta sävy syntyy kasvoille kapsuloitujen vöripigmenttien avulla. Tämä tuntuu olevan todella trendikästä tällä hetkellä, koska esimerkiksi kotimaisen Lumenen uuden Natural Perfection CC -meikkivoiteen toimintaperiaate on täysin sama. Tämä on niin kesän ja aurinkolomien must have!

Originsin sävytetty päivävoide antaa iholle kevyttä tasoitusta ja virkistävältä sitrukselta tuoksuva voide luo iholle heti pirteän hehkun. Omalla ihollani on epäpuhtauksia, joten olen rokannut tämän kanssa levittämällä päälle kevyen meikkivoiteen (kuten tuota Lumenen Natural Perfection CC:tä) ja peittänyt pahimmat silmäpussit ja finnit peiteaineella. Kesällä meikkipohja saa olla kuulas ja "epätäydellinen", joten tuo combo on toiminut täydellisesti. Paksu meikki näillä helteillä tuntuu muutenkin epämiellyttävältä, joten olen ilo mielin jättänyt paksut meikkivoiteet odottamaan syksyä.

Kora Organics Rose Quartz Luminizer* on ollut tämän kesän go to -highlighter ja kruunaa kevyen kesämeikin. Kosteuttava, vaaleanpunainen, koostumukseltaan whipmainen (eli jotain geelin ja kiinteän väliltä :-D) korostussävy on helppokäyttöinen, eikä monien muiden nestemäisten korostussävyjen tapaan lähde irrottamaan meikkiä korostuksien alta. Itse olen käyttänyt tätä iholle kostealla beauty blenderillä taputtaen, jolloin lopputulos on ollut luonnollinen ja korostettaviin kohtiin on syntynyt kaunis kuulas hohde. En pidä liian selkeästä highlighter-kiillosta, mutta tämä tekee juuri täydellisen ja luonnollisen hohteen iholle.

Ei kesää ilman itseruskettavaa. Koska minua ei ole huvittanut makoilla auringoss rusketusmielessä, olen hankkinut kesäbrunani lähes ainoastaan purkista. Rakastan Vita Liberatan väritöntä itseruskettavaa ja lähtiessäni kokeilemaan St.Tropez Self Tan Purity Bronzing Water Moussea*, jouduin vaikean valinnan äärelle siitä, kumpi näistä on parempi. Vita Liberatat on jo käytetty loppuun ja tässä kuussa olen käyttänyt pääosin vain tätä St.Tropezia. Ero Vita Liberatan vastaavan kanssa on se, että tässä St.Tropezin versiossa on trooppinen tuoksu ja sävy on huomattavasti lämpimämpi. Olen aikaisemminkin maininnut, että omalle pohjasävylleni sopii parhaiten lämpimän sävyn antavat itseruskettavat. Purity Bronzing Water Mousse imeytyy ihoon nopeasti eikä tämäkään kilpailijansa tapaan tahraa vaatteita tai lakanoita. Itseruskettavat myös haalistuu iholta kauniisti. Tätä käyttäisin mielelläni toisenkin pullollisen, koska omassani on enää muutama tippa jäljellä!

MAC Cremesheen lipstic, Pretty Boy** päätyi meikkipussiini MACin pisteellä myyjän suosituksesta käydessäni palauttamassa tyhjiä tuotteita ja hakemassa huulipunaa niiden tilalle. Pretty Boy on pinkkiin vivahtava korallisävy, joka sopii täydellisesti hieman päivettyneelle iholle. Hieman kiiltävä lopputulos huulilla tuo meikkiin raikkautta, eikä tämän punan kanssa tarvitse lähteä kikkailemaan silmämeikin kanssa. Skarpit kulmat, hyvä pohja, ripsiväri ja tämä huulipuna ovat olleet viime aikoina eniten nähty meikkilookkini.

Pitkästä aikaa suosikkien joukossa on jotain K-Beautya, vaikka edelleenkin käytän niitä päivittin ihonhoidossani. Klairs Supple Preparation Facial Toner* on yksi uusimmista tuttavuuksistani, jonka sain kokeiluun kesäkuussa. Hetki tämän saamisen jälkeen pH:ta alentava, Secret Key First Treatment Essence loppui ja pääsin ottamaan käyttöön tämän Klairsin kehutun kulttituotteen. Vaikka nimessä on toner, on tämän kasvoveden koostumus hieman essencemäinen, kun taas tuo Secret Key on täysin vesimäinen. Kummallakin on kuitenkin suht sama tarkoitus, eli ne ovat tarkoitettu käytettäviksi kasvojen pesun jälkeen tasapainottamaan ihon pH-arvon ja valmistelemaan sen vastaanottamaan muita ihonhoitotuotteita.

Supple Preparation Facial Toner on ihan mahtavat. Vaikka koostumus on paksuhko kasvovedeksi, imeytyy neste ihoon nopeasti (levitän aina kämmenien avulla taputellen) ja iho tuntuu täyteläiseltä ja pesun jälkeinen kiristävä tunne katoaa heti. Ainesosissa on muun muassa hyaluronihappoa, aminohappoja, lakritsia, aloe veraa sekä laventeliöljyä. Eli todella hyvä yhtälö toimivia raaka-aineita! Tämä todellakin ansaitsee tittelinsä K-Beautyn kulttituotteena. Tämän avulla voi muuten toteuttaa myös 7 skin method-rutiinin, jossa kasvovettä lisätään peräti seitsemän kerrosta.

Ekstrana heinäkuun kauneussuosikkina on pakko mainita Yumi lashes-kestotaivutus. Ripset ovat edelleen kaarevat eikä ripsien taivuttaminen ole tullut mieleenkään. Olenkin viime aikoina käyttänyt eniten sellaisia ripsivärejä, joista en oikein välitä, koska ripsivärin kuin ripsivärin kanssa ripset näyttävät upeilta. Lisäksi meikittä kasvoilla on paljon enemmän ilmettä, koska ripset ovat taivutetut ja värjätyt. Pelkään pahoin, että tulen jäämään koukkuun ripsien kestotaivutukseen.


Sellaisia suosikkeja tässä kuussa. Toivottavasti löytyi mielenkiintoisia tuotteita tai mielipiteeni vahvistaa ostopäätöstä jostain harkinnassa olevasta tuotteesta. Tämän kuun focus oli todellakin kesätuotteissa, joten saa nähdä miten suosikit elävät vuodenajan kääntyessä pikku hiljaa syksyn puolelle. Onneksi vielä on hellepäiviä paljon jäljellä, eikä tiedä, jospa saataisiin nauttia kunnon intiaanikesästäkin tänä vuonna.

Viikon positiiviset

sunnuntai 29. heinäkuuta 2018

Ah, viikko pulkassa. Voin kertoa, ettei hetkeen sunnuntai ole tuntunut näin hyvältä. Takana on kahdeksan päivän työputki ja eilen kuudelta töistä päästyäni oli tankki aika tyhjä. Tuuletin mielessäni sitä, että kaikki tutut olivat jossain tämän viikonlopun - sai hyvin mielin viettää koko eilisillan rentoutuen eikä kukaan ollut ehdottelemassa jotain tekemistä.

Loppuviikkoa kohden hymy meinasi alkaa hyytymään, väsymys painoi ja perjantaina illalla kiukutti oikein urakalla. Tällaisina viikkoina on tärkeä keskittyä niihin hyviin hetkiin ja tänään aamulla halusin lähteä ajattelemaan niitä kaikkia kivoja asioita, joita viikkooni on kuulunut.

Kevyt työpukeutuminen- Meillä pelaa ilmastointi töissä todella hyvin, mutta siitä huolimatta on ihanaa, kun aamulla voi pukea päälle kevyen kesämekon tai ilmavan hameen. Tulee hiki jo pelkästään miettiessä, jos aamulla pitäisi pukeutua pitkiin housuihin ja peittävään yläosaan.

Nopeasti hoitunut fillarin korjaus- Torstaina töistä kotiin pyöräillessäni huomasin, että takarenkaani oli tyhjentynyt. Perjantaina lähdin soittelemaan fillarihuoltoja läpi ja aluksi näytti huonolta, etten saa ennen ensi viikkoa uutta sisäkumia Tunturiini. Onneksi olin päässyt perjantaina aikaisin töistä ja kotimatkalla bongasin Annankadulta pyöräliikkeen. Suureksi ilokseni sisäkumin vaihto onnistui samana päivänä ja sain hoidettua homman alta sekä pyörän alleni vielä perjantain aikana.

Lämpimät kelit- Hehkutan tätä säätä jatkuvasti, mutta kuinka makee tämä kesä on ollut! Vaikka olenkin ollut paljon töissä, on niin ihana lähteä töihin ja töistä kotiin ulkona ollessa lämmin. Tällä viikolla en käynyt salillakaan, kuin pari kertaa, koska olen mieluummin lenkkeillyt ulkona.

Jäätelö-överit- Ah, jäätelö. Kohdallani jäätelö ei kuulu ainoastaan kesään, vaan se on ykkösherkkuni ympäri vuoden. Viime aikoina olen kuluttanut ilman ainuttakaan morkkista lukuisia Pirkan valkosuklaa jäätelöpuikkoja sekä legendaarisia Amppari, Koppis ja Leppis -mehujäitä. Murkku ei ole suosiossani ja jää kaupan pakastealtaaseen.

Löydöt Punavuori kierrättää -kirppisryhmästä- Bongasin tällä viikolla kahdeksalla eurolla kaksi kaunista smaragdinvihreää Iittalan Kastehelmi-lasia. Kastehelmi on Iittalan kauneimpia sarjoja ja lasit sopivat täydellisesti yhteen nykyisten Tuokio- ja Paratiisi-astioideni kanssa. Lauantaina taas bongasin Riviera Maisonia rakastavalle äidilleni kahdeksalla eurolla suuren juuttia olevan ovimaton.

Pimennysverhojen osto- Valoisa asunto on oikea lottovoitto, mutta aamuisin ennen aamukuutta aurinko paistaa ikkunasta suoraan silmiini. En ole verhojen suuri ystävä, mutta nyt oli pakko hankkia pimennysverhot, jotta saan nukuttua paremmin. Lisäksi verhojen avulla saan pidettyä asunnon päivisin viileämpänä. Pakko myöntää, että vaikka pimennysverhot ovat rumat kuin mitkä, olen nukkunut paljon paremmin, eikä päivisin asunnon lämpötila nouse niin korkeaksi.

Ekstempore Köpikseen- Vihdoin vuosia To Do-listalla ollut Kööpenhaminan reissu toteutuu ja lähden ensi perjantaina yksin muutamaksi päiväksi Köpikseen! Tämä kuukausi on pitänyt sisällään niin paljon kaikkea uutta, joten aloin kaipaamaan pientä irtiottoa arjesta. Aluksi mietin Amsterdamia, mutta lentojen ollessa niin kalliit, hylkäsin Hollannin ja menen sinne myöhemmin. Laitoin Skyscanneriin (lempi nettisaittini tsekata lennot!) kohteeksi koko maapallon ja haluamilleni päiville sattui naurettavan edulliset suorat lennot Köpikseen hyvillä lentoajoilla. Lähden jo perjantaina töiden jälkeen ja paluulento lähtee maanantaina neljän kieppeillä. Eli kaksi kokonaista päivää sekä yksi aamupäivä aikaa tutustua kaupunkiin. En malta odottaa!

Pari ihanaa PR-lähetystä- Tällä viikolla minua on hemmoteltu parilla kivalla PR-paketilla, jotka ovat todellakin piristäneet kiireisiä arkipäiviä. Pieni epäonni tosin kävi toisen paketin kanssa, koska yksi saamistani hiusnaamioista oli auennut kuljetuksen aikana. Onneksi keittiötarvikkeista löytyi nuolija ja sain pelastettua puolet naamiosta! Ekana tuli väsymyskiukku, mutta muuttui lopulta hymyksi. Vahinkoja sattuu, eikä tuollaiselle epäonnelle voi mitään.

Yksin sushibuffetissa- Minulla oli monta päivää kestävä sushihimo, johon sain viimein eilen helpotusta. Tänä viikonloppuna kaikki kaverini tuntuvat olevan poissa kaupungista. Himoitsin nimen omaan sushibuffettia, mutta jotenkin sellaiseen meno yksin ei-lounasaikaan tuntui omituiselta ja ehkä vähän nololtakin. Eilen illalla kuitenkin heitin tyhmät ajatukseni kaivoon ja kävin Iso Roballa sijaitsevassa sushibuffassa yksinäni. Sushihimon selätys check, mukavuusalueelta poistuminen check! Eikä muuten ollut yhtään niin kamalaa, kuin kuvittelin!

Näiden positiivisten ja iloa tuottaneiden asioiden saattelemana toivotan kivaa loppusunnuntaita teille kaikille. Ja kertokaahan mikä on ilostuttanut teitä viime aikoina!

Hypen arvoinen theBalm?

torstai 26. heinäkuuta 2018

*Tuotteet saatu oletkaunis.fi, sisältää affiliate-linkkejä

Mattapunien ystäville theBalm* on varmasti tuttu, erityisesti merkin hehkutetut Meet (M)atte Hughes mattapunat. Tallinnassa asuessani olin monet kerran pyöritellyt merkin mattapunia käsissäni (niitä myydään Kaubamaja-tavaratalossa), mutta jättänyt ne kuitenkin hankkimatta. Nyt vihdoin ja viimein pääsin kokeilemaan kyseisiä mattapunia sekä muutamaa muutakin TheBalmin tuotetta, sillä nettikauppa Oletkaunis.fi* lähetti minulle pienen tuotepaketin. Sain samalla jaettavaksi alennuskoodin, jolla saatte kaikista theBalm-tuotteista 20% alennuksen koodilla BALMIT . Koodi toimii 31.8. asti.

TheBalmin tunnuslause on "kauneutta viidessä minuutissa, kiitos!" ja monet tuotteista sisältävät hoitavia ainesosia. Kaikki tuotteet on pakattu leikkisiin pakkauksiin ja itse olen mielissäni siitä, että monet tuotteista tulevat jämäkissä pahvipakkauksissa muovisten sijaan. Mattapunien lisäksi theBalmin kulttituotteita ovat hohdetta tuovat Lou-Manizer -puuterit sekä Bahama Mama -aurinkopuuteri, jonka valitsin itsekin kokeiluun. Miten käsi tuotteiden? Worth the Hype vai jäikö ihan neutraali maku?

Aloitetaan Bahama Mama -aurinkopuuterista* Bahama Mama on mattainen, ei yhtään oranssiin taittava talkiton aurinkopuuteri. Koostumus tarttuu hyvin siveltimeen, levittyy tasaisesti ja on tarvittaessa helppo häivyttää. Oma ihoni on päivettynyt, mutta tämä ei ole minunkaan ihonsävylle liian vaalea korostuksiin käytettynä. En yhtään ihmettele, miksi tätä suositellaan kaikille ihonsävyille. Itse koen tämän olevan omiaan nimen omaan varjostuksiin. Itse tuon väriä kasvoille mieluiten hieman kimaltelevalla ja lämpimämmän sävyisellä aurinkopuuterilla. Tosin nämäkin ovat mielipidekysymyksiä ja omaan ihooni olen huomanut toimivan lämpimän sävyiset aurinkopuuterit oikein mainiosti.

Koostumukseltaan ja sävyltään Bahama Mama muistuttaa minua paljon rakastamastani Too Faced Chocolate Soleil -aurikopuuterista. Minulla kävi tuuri, koska kyseinen varjostuksiin eniten käyttämäni aurinkopuuteri vetelee viimeisiään ja tämä tuli kuin tilauksesta korvaamaan sen! Bahama Mama -aurinkopuuteri maksaa Oletkaunis.fi -nettikaupassa 20,90€, mutta juuri nyt se on  30% alennuksessa!

Halusin kokeilla toistakin puuterimaista tuotetta ja halusin kokeilla kuvissa täydellisen sävyiseltä näyttävää Frat Boy -poskipunaa*. Frat boy on mattainen, pinkkiin vivahtavan, persikkaisen sävyinen poskipuna, jonka sävy on aivan nappi jokaiselle! Kuvissa sävy hieman vääristyy, mutta kannattaa kurkata kunnon swatchit. Poskipunassa on ihan mahtava pigmentti ja vain pieni sipaisu siveltimellä riittää. Olen käyttänyt ainoastaan tätä poskipunaa siitä lähtien, kun sain paketin käsiini. Myös tämä on tällä hetkellä alennuksessa ja sen saa klikattua itselleen alle 13 eurolla!

Meet (M)atte Hughes -mattapunista valitsin kokeiluun sävyt Brilliant*, Doting* ja Charming*. Huulipunissa on ihana minttuinen tuoksu ja koostumus levittyy huulille helposti ja tasaisesti. Kuivuminenkaan ei vie kauan ja kestävä lopputulos syntyy nopeasti. Omilla huulillani on taipumusta kuivua meganopeasti, mutta näiden kanssa ongelma ei ole ollut niin paha, kuin monien muiden mattapunien kanssa. Puna pysyy mielestäni huulilla hyvin, eikä lähde kulumaan rumasti. Plussaa annan sävyvalikoimasta, joka on todella laaja! Hintaa näillä on 18,90€.

Primerhulluna oli aivan pakko valita kokeiluun Time Balm -meikinpohjustaja*. Vitamiineja sisältävä, ihoa rauhoittava primer luo iholle tasaisen pinnan ja häivyttää pieniä juonteita ja ihohuokosia. Primer ei ole koostumukseltaan liian tuhtia, kuten monet ihohuokosia häivyttävät, silikonia sisältävät primerit. Voide levittyy kasvoille helposti ja pieni määrä riittää. Kesäisin ihon kuivumisen kanssa ei omalla kohdallani ole ongelmia, mutta meikkivoiteen alla iho saattaa alkaa kiristämään. Tämän kanssa samanlaista kiristävää tunnetta ei ole tullut ja monet meikkivoiteet levittyvät tämän päälle kauniisti, eikä lähde karkaamaan iholta. Kaiken kaikkiaan olen pitänyt tästä primerista todella paljon. Se ei ole mullistanut elämääni, mutta tekee tehtävänsä paremmin, kuin hyvin. Tämäkin on nyt kesäalessa ja rokottaa lompakkoa tällä hetkellä alle 19 euroa.

Helle on ilmeisesti sekoittanut pääni täysin ja unohdin kuvista täysin pari tuotetta. Paketin uumenista löytyi ihan perfect Mr.Write -silmänrajauskynä*, jonka mustaakin mustempi sävy Seymour Diamonds levittyy ripsien tyveen pehmeästi. Koostumus on pitkäkestoinen ja rajaus pysyy paikoillaan hikisen treeninkin ajan. Rajauskynällä ei saa aikaiseksi pikkutarkkaa jälkeä, mutta itse pidän rajauskynistä, jotka eivät vaadi teroitusta ja tekevät paksuhkoa, pehmeää jälkeä. Mr.Write on heittämällä parhaimpia kokeilemiani silmänrajauskyniä. Sain kokeiluun myös Pick Up Liners -huultenrajauskynän sävyssä Fineapple*. Tämänkin rajauskynän koostumus on pehmeä ja kynä levittyy huulille vaivatta. Rajaus pysyy huulilla erinomaisesti. Sävy Fineapple on nätti roosa nude ja koostumuksen ansiosta kynällä voi rajausten lisäksi värittää huulet myös kauttaaltaan. Tykästyin molempiin kyniin todella paljon.


Tykästyin theBalmin tuotteisiin ja tämän ensikosketuksen myötä houkuttelisi kokeilla sarjan kehuttuja luomiväripalettejakin. Punnitsin kauan otanko kokeiluun jonkin luomiväripaleteista, mutta muut tuotteet houkuttelivat silloin enemmän. Oletkaunis.fi nettikaupassa on todella hyvä valikoima theBalmia, joten kannattaa kurkata tarjonta sekä alennuksessa olevat tuotteet läpi!

Löytyykö teiltä jotain theBalmilta?

Miten somen vähentäminen on vaikuttanut minuun?

maanantai 23. heinäkuuta 2018

Ei stressiä somesta, ihan best! 
Toppi Bik Bok / Housut Zara / Kengät Nike Air Max 95* / Laukku Ebay / Kello Daniel Wellington (saatu)

Olen ollut viime viikot normaalia epäaktiivisempi somessa ja arvatkaa mitä? Nämä viikot ovat olleen ihan huippuja! Sosisaalinen media on kunnon aikasyöppö, niin vaikuttajille kuin seuraajillekin, ja yhden vuorokauden aikana someen saa uppoamaan useita tunteja ihan huomaamatta. Seuraajille sosiaalinen media on enemmän viihdyke ja ajanviete - yhteen kuvaan tai blogitekstiin käyttää aikaa parista sekunnista muutamaan minuuttiin. Vaikuttajalle taas se yksi kuva tai blogiteksti on päivien työ. Kuvitelkaa, että päivitätte blogin kerran päivässä, samoin Instagramin kuvafeedin. Päälle vielä Insta Storyt. Ihan hullu työmaa. Jo pelkkä Instagram on nykyään todella aikaa vievä, koska esimerkiksi Insta Storiesit ovat muuttaneet muotoaan esteettisemmiksi ja harkutummiksi - storyt editoidaan siinä missä feedinkin kuvat.

Vaikka olen vaikuttaja ja vaikutan blogin lisäksi muun muassa Instagramissa, en ole halunnut ottaa liiallista stressiä täydellisestä Instafeedistä tai siitä, ettei kuvavirta päivity päivittäin. Yhdessä vaiheessa aloin ajautumaan siihen suuntaan, että blogin lisäksi koin stressiä Instagramista ja lähdin vertailemaan itseäni muihin somettajiin. Yritin olla aktiivisempi ja suunnitelmallisempi, latasin erilaisia sovelluksia joilla saa suunniteltua omaa kuvavirtaa ja tarkastelin kaikkia lisäämiäni kuvia todella kriittisesti. Päivä päivältä some alkoi ärsyttämään, eikä oma profiili enää oikein kiinnostanut. Eikä oikeastaan muidenkaan. Samanlaisia kuvia käyttäjä käyttäjältä, ei mitään tunteita herättäviä Insta Storyja, ei mitään aitoa. Ehkä olen ihmisenä sellainen, joka pitää enemmän aidoista, eletyn näköisistä hetkistä, kuin loppuun asti harkitusta kuvavirrasta tai elokuvamaisista Insta Storyista. Ehkä tuo on syy, miksi olen itse aina halunnut panostaa enemmän blogiini, kuin muihin sosiaalisiin medioihin. Ymmärrän, että monille esimerkiksi Instagram on työ ja tulonlähde ja yrityksille oiva paikka mainostaa, mutta minuun se ei vain nappaa.

Blogiin ei enää tule joka päivä uutta postausta, Instagram päivittyy silloin kun sattuu huvittamaan. Muutenkin Instagramin ja osittain muidenkin sosiaalisten medioiden käyttöni on vähentynyt huomattavasti, joten aikaa on jäänyt aika paljon kaikkeen muuhunkin. Toki päivätyö vie osansa somevapaasta ajastani, mutta vapaa-aikaa on siitä huolimatta enemmän, kuin ennen. Miten olen käyttänyt aikani, kun sosiaalinen ei ryöstä niin paljon aikaa päivistäni?

Aivan ensimmäisenä pakko mainita, että olen herännyt ihan uudelleen henkiin deittailun suhteen! Tehdessäni lähes kolme kuukautta ainoastaan blogia työkseni, huomasin olevani todella väsynyt ja kuormittunut päivän päätteeksi. Vaikka vietin suurimman osan päivästä yksin kotona kirjoittaen, kuvaten ja editoiden, ei sosiaalisuus houkutellut lainkaan päivän päätteeksi. Tietenkin nyt asun uudella paikkakunnalla, mahdollisuudet deittailuun ovat suurempia ja niin edelleen, mutta eivät nämäkään ole ainoita syitä. Deittailulle, ja ylipäätänsä sosiaaliselle elämälle, on paljon enemmän aikaa, kun en ole jatkuvasti puhelin kourassa ja somet auki. Osaan myös nauttia sosiaalisista hetkistä enemmän, kun saan keskittyä täysillä siihen hetkeen sen sijaan, että kuvaan jatkuvasti. Yksi tai pari kuvaa ja nopea päivitys Insta Storyyn ihan tarpeeksi. Loput ajasta puhelin lepää laukussa.

Ovathan nämä säät ihan mahtavat ja tekisi mieli olla jatkuvasti ulkona. Liikunnan suhteen olen kuitenkin pitkään suosinut treenaamista, myös kesäisin, mutta nyt olen huomannut, että minun tekee mieli lähteä juoksemaan tai kävelemään ulos. Aktiivisemmin somea käyttäessäni ulkoilin paljon vähemmän - salilla pystyi esimerkiksi loppujäähdyttelyn aikana päivittämään Instagramia tai vastaamaan kommentteihin sekä ylipäätänsä tsekkaamaan, mitä somessa tapahtuu. Juostessa tai kävellessä tämä ei ole mahdollista, joten valitsin mieluummin salin, koska sain käytettyä kaiken ajan tavallaan hyödyksi. Ihan typerä ajatus! Nyt mielestäni ulkona liikkumisessa parasta on juuri se, että saan keskittyä 100% hyvään musiikkiin, asioihin ympärilläni, podcastiin tai omiin ajatuksiini. Urheilun pitäisi olla puhdistavaa ja rentouttavaa, ei mieltä kuormittavaa.

Henkisellä puolella sosiaalisen median vähentäminen on piristänyt mielialaani huomattavasti. Olen nykyään paljon aktiivisempi, koska sosiaalinen media ja blogityöt eivät pyöri mielessä jatkuvasti. Myönnetään, että blogin sisältöä ideoin ympäri vuorokauden, inspiraatiolle kun ei voi asettaa rajoja, mutta päätös jättää Instagram vähemmälle huomiolle on tehnyt todella hyvää. Suurin osa ajasta, jonka Instagram ennen vei, ei mennyt suinkaan oman profiilin päivittämiseen. Kaikista eniten aikaa meni siihen turhaan selaamiseen, varsinkin juuri ennen nukkumaan menoa. En enää oikein edes keskittynyt mihinkään näkemääni, kunhan vain selasin, ja harva siellä nähty kuva tai video aiheutti minkäänlaisia tunteita tai ajatuksia. Kuormitin aivojani turhilla asioilla, kun olisin voinut käyttää ajan esimerkiksi lukemiseen tai mielen rauhoittamiseen. Päivän kulussa sosiaalisen median vähentäminen näkyy taas siten, että jaksan arjessa paremmin - nukun paremmin, ulkoilen enemmän enkä stressaa niin paljoa.

Pakko myös mainita kliseisesti, että itsetuntoni on parempi sosiaalisen median vähentämisen myötä. Näen jatkuvasti upeita naisia kadulla, mutta katukuvassa kiinnitän ihmisiin täysin eri tavalla huomiota, kuin kuvissa. Arkielämässä kauniita ihmisiä nähdessä mielessä on vain ajatus, että henkilö näytti hyvältä. En lähde viemään ajatuksia pidemmälle ja vertailemaan itseäni tähän henkilöön. Kuvat antavat meille mahdollisuuden tarkastella asioita kriittisemmin - onhan vertailukohde niin sanotusti edessämme mustalla valkoiselle painettuna. Koen harvoin kateutta tai alemmuuskomplekseja kauniita ihmisiä kohdatessani, mutta kuvat ovat niitä, jotka tekevät meistä kriittisiä. Seuraan Instagramissa vain tilejä, jotka tuottavat minulle positiivisia tai neutraaleja tunteita, mutta someen uppoutuessa vastaan tulee sisältöä, jota ei pysty suodattamaan. Silmille ponnahtaa haluamattaan sisältöä, joka voi aiheuttaa riittämättömyyden tunteita. Itse osaan suhtautua näihin tunteisiin aika neutraalisiti ja saan pyyhittyä alemmuuskompleksin mielestäni yhtä nopeasti, kuin kuvan pois scrollaamiseen menee, mutta en yhtään ihmettele, miksi sosiaalinen media aiheuttaa nykyään niin monelle mielipahaa ja stressiä. Ymmärrän myös sen, miksi "tavikset" käyttävät tunteja omaan feediinsä tykkäyksien ja seuraajien toivossa. Huomio on koukuttavaa, muttei todellakaan sen arvoista, että jättäytyisi ulkopuolelle oikeasta elämästä. Tuo on oikeastaan se suurin syy, miksen haluaisi tehdä kokopäiväisesti työtä vaikuttajana. Haluan edes joskus irtautua somesta ja elää hetket hetkinä. Olla ihan tavallinen.

Tekstistä tuli hieman negatiivissävytteinen, mutta tarkoitukseni ei suinkaan ole tyrmätä sosiaalista mediaa tai Instagramia. Mielestäni on upeaa, mitä kaikkea sosiaalinen media mahdollistaa ja kuinka se on muuttanut työelämää. Kunnioitan yrittäjiä ja yrittäjyyttä, joten on ihan mahtavaa, kuinka aktiivisilla vaikuttajilla on mahdollisuus työllistää itsensä somella. Sosiaalinen media on kuitenkin työ, joka ei todellakaan sovi kaikille ja omasta kokemuksesta ymmärrän vaikuttajien työuupumuksen. Harvoissa ammateissa joutuu olemaan samanlaisen informaatiotulvan keskellä ja jatkuvasti tavoitettavissa monessa eri kanavassa. Tästä syystä arvostan niitä kaikkia, jotka pystyvät tuohon työhön. Itse olen nautiskelija ja arvostan vapaa-aikaani. Epätasapaino levon, työn ja oman ajan välillä uuvuttaa minut jatkuvasti, joten omalla kohdalla paras päätös oli vähentää sosiaalisen median käyttöä. Päätös ei edes tullut tietoisesti ja päättämällä, vaan ihan huomaamatta. Eikä haittaa ollenkaan!

Miten te koette somen, erityisesti Instagramin? Ja onko somekäyttäytymisenne muuttunut kuluneen vuoden aikana?

Muuttoapu.com - iisimpi muutto muuttopalvelun avulla

perjantai 20. heinäkuuta 2018

Kaupallinen yhteistyö Muuttoapu.com ja Pakumuutto.com kanssa
Kaksi viikkoa sitten tavarani pakattiin muuttoautoon ja siirsin elämäni Hyvinkäältä Helsinkiin. Käsittämätöntä miten nopeasti aika menee! Tavallaan tuntuu, kun olisin asunut täällä jo ikuisuuden, onhan Helsinki niin tuttu paikka ja täällä on tullut vietettyä paljon aikaa. Olen kotiutunut todella hyvin ja omat kotikulmat tuntuvat jo omilta. Minun on ollut aina helppo kotiutua uusiin paikkoihin, niin ulkomaille, kuin Suomeenkin, joten ei ihme, että asettuminen uuteen kotikaupunkiin on sujunut näin smoothisti.

Muuttaminen on ihan kamalaa. Vihaan pakkaamista, stressiä tavaramäärästä ja pelkästään ajatus tavaroiden siirtämisestä kodista A kotiin B aiheuttaa päänsärkyä. En ole kova stressaaja, mutta tämän tyyppiset asiat saavat tuskanhien kohoamaan otsalle ja panikoin valmiiksi aivan kaikkea - sujuuko kaikki mallikkaasti, entä jos tavarat eivät mahdukaan autoon, saanko muuttoapua ja niin edelleen. Suurin stressin aiheeni oli huonekalut ja fakta, että muun muassa törkypainava runkopatjasänkyni täytyy kantaa kuudenteen kerrokseen. Voi apua! Lähdin miettimään ratkaisuja kantoapuun ja päädyin Muuttoapu.com nettisivulle, joka lopulta koitui suureksi avuksi. Lähestyin yritystä itse ja ilokseni sain myöntävän vastauksen yhteistyöehdotukseeni. Stressi muutosta katosi täysin ja en joutunut itse edes koskemaan sänkyyni muuton yhteydessä. Aivan parasta!

 Muuttoapu tarjoaa kokonaisvaltaisen muuttopalvelun muuttoautosta kuljettajaan ja kantoapuun, sekä halutessaan myös muun muassa laadukkaat muuttolaatikot, pakkausavun sekä apua siivoukseen. Oma muuttoni sisälsi tilavan muuttoauton, yhden kuljettajanakin toimivan muuttomiehen, koska apua löytyi jo omasta takaa, sekä kantoavun. Muuton suunnittelu lähti käyntiin sillä, että minulta kysyttiin tietoja nykyisen ja uuden asunnon koosta, asuntojen sijainnit, oma arvioni tavaran määrästä, jotta muuttoa varten osataan varata sopivan kokoinen auto sekä omien kantajien määrä. Muuttoapu.com sivulla on muuttopalvelun kustannuksen laskemista varten kätevä laskuri, jonka avulla saa laskettua kustannusarvion muutolleen.

Olimme sopineet, että muuttoauto saapuu perjantaina klo 12 aikaan Hyvinkäälle. Auto sekä kuljettaja, joka toimi muuton apumiehenä, oli täsmällisesti paikalla ja ei noin puolessa tunnissa olimme pakanneet tavarani muuttoautoon. Sain siirrettyä yhdellä kerralla koko omaisuuteni huonekaluja ja polkupyörää myöten uuteen asuntoon, eikä minun tarvinnut stressata lainkaan, että mahtuuko tavarat yhdellä kerralla tai tarvitseeko tehdä pari keikkaa Hyvinkään ja Helsingin välillä. Muuttoauto oli todella siisti, joten edes runkopatjaani tai huonekalujani ei tarvinnut suojata erikseen. Juuri tällaista helppoutta ja ajansäästöä kaipaa muuttoon!

Helsingin päässä urakka oli hieman suurempi, koska vastassa oli tosissaan pieni vain hissi ja asunto kuudennessa kerroksessa. Onneksi nokkakärryt nopeuttivat tavaroiden siirtoa huomattavasti ja Helsinginkään päässä ei kulunut ikuisuutta saada tavarat autosta asuntoon, vaikka hissi oli todella pieni ja sänkykin piti kantaa erikseen rappusia pitkin. Omat stressitasoni olivat hyvin sujuneen muuton osalta sen verran alhaalla, ettei hymy hyytynyt edes tuossa vaiheessa!

Jo kolmen aikoihin olimme valmiita muuton kanssa, vaikka ajomatka Hyvinkäältä Helsinkiin kesti noin 50 minuuttia. Oli ihana tavaroiden kannon jälkeen alkaa suoraan laittamaan tavaroita paikoilleen, eikä tarvinnut lähteä esimerkiksi palauttamaan vuokrattua pakettiautoa tai tekemään uutta keikkaa vanhalle asunnolle, koska tavaroita ei saanut tuotua kerralla. Muutto on mahdollista hoitaa omallakin porukalla, mutta voisin ihan ehdottomasti seuraavan muuton yhteydessä ottaa palvelun uudestaankin muuttoavuksi. Kokonaisvaltainen muuttoapu on mahdollista saada lähtemään ja tulemaan seuraavista kaupungeista tai niiden lähialueilta: Helsinki, Vantaa, Espoo, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Riihimäki, Hämeenlinna, Mäntsälä, Lahti, Heinola, Kouvola,Porvoo, Loviisa, Kotka, Hamina, Lappeenranta, Imatra, Mikkeli, Varkaus, Savonlinna, Kitee, Joensuu & Kuopio. Lisää palvelusta voitte tosiaan lukea Muuttoapu.com nettisivuilta.

Jos näin kokonaisvaltaiselle muuttoavulle ei ole tarvetta, on mahdollista vuokrata ainoastaan pakettiauto Pakumuutto.com -sivulta. Myös pakettiauton vuokrauksiin on mahdollista ottaa lisäpalveluita, kuten esimerkiksi kuljettaja tai tilata samalla muuttolaatikot.

Muuttamisessa on aina oma stressinsä ja siihen liittyy paljon muistettavaa. Mielestäni on kiva, että löytyy palveluita, joiden avulla saa apua uuteen kotiin asettumiseen. Sen lisäksi, että muutto hoituu sujuvammin, laskee omaa stressitasoa, kun ei tarvitse erikseen alkaa miettimään kantoapua ja mahdollista muuttoauton vuokrausta. Muuttoavun avulla muutostakin on mahdollista tehdä ihan miellyttävä kokemus!

Oletteko te koskaan käyttäneet valmista muuttopalvelua vai onko muutot hoidettu omin toimin?

Viisi unelmaa

keskiviikko 18. heinäkuuta 2018

Viettää useampi kuukausi kiertäen Etelä-Afrikkaa.
Etelä-Afrikka jätti minuun syvän vaikutuksen. Kulttuuri, ihmiset, historia, luonto... Voisin lähteä sinne takaisin koska vain ja haluan vielä joskus viettää siellä pidemmän ajan. Minulle tuli toukokuussa työtarjous Linkedinissä Kapkaupungissa sijaitsevasta työstä ja voitte varmasti uskoa, kuinka paljon olisi tehnyt mieli lähteä! Tällä hetkellä kuitenkin enemmän unelmoin Etelä-Afrikasta lomamielellä, en siten, että jättäisin taas kaiken ja lähtisin päiväntasaajan toiselle puolelle.

Parisuhde, jossa emme ole riippuvaisia toisistamme.
Vapauden tunteen säilyttäminen on minun henkireikäni kaikilla elämän osa-alueilla. Vaikka käyn työssä, jossa joku muu määrittelee työaikani, on minulle tärkeää tuntea, että aina on mahdollista lähteä. En halua ajatella, että esimerkiksi työ sinetöisi tulevaisuuteni. Ihmissuhteissa unelmoin tasapainoisesta suhteesta, jossa minun annetaan toteuttaa itseäni, matkustaa halutessani yksin ja tarpeeni, kuten yksinolo, otetaan huomioon. Vapaassa suhteessa en pystyisi olemaan, enkä edes haluaisi, mutta niin sanottujen omien elämien säilyttäminen tulee varmasti olemaan minulle tärkeää tulevassa (tai tulevissa) parisuhteissa. Tietty tasapaino yhteisten ja omien juttujen välillä tulee säilyä ja haluan kumppaniltani kannustusta ja ymmärrystä.

Täysin terve suhde ruokaan.
Olen joko-tai -tyyppi. Välillä syön super terveellisesti, toisinaan taas menee kokonainen viikonloppu tai pidempikin aika syöden lähes pelkästään herkkuja. Haluan vielä joskus omistaa täysin terveen suhteen ruokaan, jossa en ainakaan kokisi huonoa omatuntoa valinnoistani. Tietenkin syömisen tulee olla tiedostavaa ja terveellisemmät valinnat eivät ole ikinä huonosta, mutta en halua potea morkkista huonommista päivistä.

Olla kahvila- tai kukkakauppayrittäjä.
Muinoin sisustus-kahvilamyymälässä työskennellessäni, rakastin sitä työtä. Pieni haaveeni on opiskella floristiksi tai perustaa oma kahvila. Joskus vanhempana voisi olla esimerkiksi ihana perustaa saaristoon, jossa mökkimme on, jokin tunnelmallinen saaristokahvila ja viettää siellä kesät. Myös floristiksi opiskelu on kiinnostanut pidemmän aikaa ja Hollannissa asuessani mietin vakavasti kurssille kukkien sidontakurssille menemistä. Haave kuitenkin jäi toteuttamatta, koska palasinkin Suomeen, enkä jäänyt Hollantiin toiseksi vuodeksi. Nämä kaksi unelmaa eivät ole tällä hetkellä prioritettilistalla ylhäällä, mutta ehkä lähden toteuttamaan näitä viidenkympin villitysten iskiessä! Tuolloin oma äitinikin siirtyi pankkialalta kiinteistövälittäjäksi ja myöhemmin koirienkasvattajasta koirienkasvattaja-maanviljelijäksi!

Mahdollisuus biologiseen lapseen.
Tämän ääneen kertominen tuntui aika vaikealta ja pyyhin tekstin monta kertaa pois. Olin kauan varma, etten halua omia, ainakaan biologisia lapsia, mutta viimeisen vuoden aikana minulla on tunne, että haluan lapsen. Tai lapsia. Kohdallani biologisen lapsen hankkiminen saattaa tulla olemaan todella hankalaa sekundaarisen amenorrean vuoksi, mutta eipä lapsen saaminen ole lähitulevaisuudessa edes ajankohtaista. Unelmani ja haaveeni kuitenkin on, että saisin joskus biologisen lapsen. Jos se ei ole mahdollista, haluan tarjota rakkautta ja perheen adoptoidulle pienokaiselle.

Näin valehtelen netissä!

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Vihdoin päätin toteuttaa omalta osaltani blogeissa pyörineen Näin valehtelen netissä -haasteen. Nyt nostetaan kissa pöydälle ja otetaan selvää, kuinka paljon minä huijaan teitä blogissani sekä Instagramissa!

idnosto
Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.
Paljastin jo tässä postauksessa, että usein ruokapaikat ja kahvilat valikoituvat someseksikkyyden mukaan. Haluan kuitenkin ajatella tätä myös siltä kannalta, että esteettisesti kivannäköisessä paikassa on paljon mukavampi ruokailla tai käydä kahvilla, joten some-ystävällisyys ei ole ainoa syy, miksi päädyn näihin paikkoihin. Hotellit taas valikoituu ainoastaan oman budjetin mukaan (tosin en panisi pahitteeksi, jos budjetti venyisi aina makeisiin hotelleihin tai Airbnb:hin) ja tapahtumat valitsen oman mielenkiinnon mukaan. Joten tavallaan huijaan, tavallaan en.

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

Kattaus somea varten on yksi paheistani, mutta esteetikkona mielestäni ruokakin maistuu paremmin näteistä astioista ja kauniisti katettuna. Sisustuksen olen suunnitellut ainoastaan omaa silmää miellyttäen, mutta jos esimerkiksi kuvaan sisustusaiheusta postausta varten, saatan käydä hakemassa kimpun tuoreita leikokukkia, jotta kuvista tulee kivemman näköisiä. Pukeutumishuijausta harvemmin harrastan ja suurin osa blogissani näkyvistä asuista on asuja, jotka ovat olleet päällä sinä päivänä. Toki kuvaustreffejä tulee useimmiten suunniteltua hieman etukäteen, joten valitsen päälle vaatteet joissa viihdyn, mutta jotka sopivat myös kuviin ja tänne blogiin. Harvemmin kuitenkaan tulee kuvattua "feikkejä" asukuvia, joissa kaikki vaatteet vaihtuu kuvien oton jälkeen toisiksi.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.
Tämä ei pidä todellakaan paikkaansa! Instagramissa kasvoni vilahtelevat useinkin ilman meikkiä. Kuljenhan muutenkin julkisilla paikoilla meikittä, joten ihan yhtä lailla pystyn olemaan myös somessa täysin naturellina.

Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.
Rehellisesti, kuka tätä ei tekisi? Olen jo pitkään maininnut blogini muun muassa CV:ssäni, joten luonnollisesti haluan antaa itsestäni täällä positiivisen mielikuvan. Kerron monista asioista rehellisesti, mutta rajaan aiheen siten, että se ei aseta minua huonoon valoon. Olen brändännyt itseni siten, että minuun on helppo samaistua ja annan itsestäni rehellisen kuvan. Tämän brändäyksen myötä toisinaan kirjoitan aremmistakin aiheista, koska tiedän niiden tukevan brändiäni ja kiinnostavan kohdryhmääni.

Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.
Olen ihan surkea muokkaamaan kuvia, mutta sen verran kaunistan itseäni, että saatan poistaa muutamia finnejä tai muita ihovirheitä. Muut osat jätän ulkonäössäni rauhaan. Oikeilla vaatteilla, kuvakulmilla, filttereillä ja poseerauksilla saa jo niin paljon aikaan, etten todellakaan halua parannella ulkonäköä enää photoshopin avulla. Mielestäni on jopa todella omituista, miksi jotkut käsittelevät ulkonäköään todella radikaalisti, koska totuus tulee kuitenkin aina julki jossain vaiheessa.

Silottelen elämääni somessa. 
Aina sitä tulee pikkuisen siloteltua. Ihan kaikkien tekemisteni ei tarvitse nähdä päivänvaloa ja koen tämän enemmänkin yksityisyyteni säilyttämisenä. Ihan kaikkia ala- ja ylämäkiä en halua jakaa someen ja jos kerron joistain henkilökohtaisista asioista, saatan jättää joitain yksityiskohtia mainitsematta, koska koen ne liian henkilökohtaisiksi jaettavaksi. Mutta mitään kulissia en ylläpidä vaan kerron mieluummin elämästäni ja ajatuksistani mahdollisimman todenmukaisesti- jotkin asiat vain jäävät mainitsematta, koska ne eivät ole oleellisia lopputuloksen kannalta.

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni. 
Kyllä kadun. Nämä liittyvät oikeastaan vain itseni myymiseen liian halvalla. Mutta onneksi kaikesta oppii ja nykyään osaan olla fiksumpi yhteistöiden osalta! Kirjoitinkin aiheesta hiljattain tässä postauksessa.

Bloggaajien elämä on glamourista.
Ei todellakaan ole. Vastaan tulee päiviä, kun on istunut monta päivää neljän seinän sisällä tehden töitä, koti näyttää kuvauksien jäljiltä siltä, että sinne olisi iskenyt ydinpommi ja välillä menettää yöunensa ikävien kommenttien tai keskustelujen takia. Blogi saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhteisiin. Omalla kohdallani blogi tuo pientä glamouriakin elämään, kuten kutsuja kivoihin bileisiin, ilmaisia kasvohoitoja ja yllätyslähetyksiä, mutta mitään ruusuilla tanssimistä tämä ei todellakaan ole.

Ajattelen hetket Instagram-kuvina. 
Hyi kamala, en todellakaan! Nyt vähän hävettääkin, kun Instagram on päivittynyt hitaammin. Elän hetkiä mieluummin tunteiden, kuin kameran kautta ja olen oikeasti läsnä.

Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.
Olen ihan koukussa Jodeliin ja Blogijuorut-kanavaa tulee seurattua aktiivisesti. Keskustelupalstoja en enää seuraa ja oman nimenikin olen googlannut viimeksi aikapäiviä sitten. Sitä paitsi taidan olla aika tylsä bloggaaja, koska ei minusta edes pahemmin juoruilla mitään!

Ostan tuotteita tai vaatteita ainoastaan kuvattavaksi.
Myönnän, olen ostanut kartonkia, joitain elintarvikkeita ja esimerkiksi kukkia blogikuvia varten, mutta vaatteita, asusteita tai sisustusesineitä en voisi kuvitellakaan ostavani vain siksi, että niiden avulla nostaisin kuvat nextille levelille. Mielestäni se olisi turhaa, kuvottavaa kuluttamista.

Oma väite: Kirjoitan provosoivia postauksia, jotta saisin enemmän lukijoita.
En kirjoita varta vasten provosoivia tekstejä, mutta saatan otsikoida tekstejä siten, että ne herättävät mielenkiinnon. Luonteelleni ei vain sopi tarkoituksellinen provosointi, eikä se edes sovi edellä mainittuun blogibrändiini.

Miten te valehtelette ja huijaatte netissä ja somessa?

Miksi olen tyrkyttävä vaatemyyjä?

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

*Postauksen kuvat lainattu/I don't own the pictures
Töiden aloittamisesta inspiroituneena halusin kirjoittaa muutaman sanan asiakaspalvelusta. Asiakaspalvelu on aihe, joka puhuttaa niin hyvässä kuin pahassakin. Usein närkästystä aiheuttaa asiakaspalvelun olemattomuus, mutta tietyssä yhteydessä asiakaspalvelu saatetaankin kokea ahdistavana - myyjä tyrkyttää ja käy iholle.

Tartun aiheeseen jälkimmäisen kautta. Kyllä vain, minä olen työmaalla sellainen inhottava, tyrkyttävä ja ahdisteleva myyjä. En kysy tarvitsetko apua, johon on helppo vastata vain katselevansa. Käyn iholle, alan juttelemaan aivan jostain muusta, kuin avun tarjoamisesta, ja utelen vaikeita. Minkälaista etsit? Mihin tarkoitukseen? Miten olet ajatellut yhdistellä vaatteen? Kaikean edellä mainitun lisäksi alan vielä "tyrkyttämään" muutakin. Ahdistaako jo nyt? Kysymyksiin ei voikaan vastata "Mä vain katselen" tai ei tai joo. Tiedän, että osa tuntee olonsa epämiellyttäväksi, jos myyjä palvelee. Monelle riittäisi hyväksi asiakaspalveluksi se moikkaus ja kysymys, tarvitseeko apua.

"Siinä vaiheessa, kun myyjä ei hengaile kassan takana vaan on aktiivisesti touhuamassa jotain muuta, voi olla lähes varma, että kyseessä on palveleva liike."

Mielestäni monissa myymälöissä alisuoriudutaan myyjän tehtävissä ja ihan harmittaa, kun hyvien tekijöiden resursseja heitetään hukkaan, koska työntekijöiltä ei vaadita mitään. Ymmärrän, että tietyissä ketjuissa on oma käytäntönsä ja kiireisenä aikana jokaiselle asiakkaalle ei ole mahdollista tarjota maailmaa mullistavaa asiakaspalvelukokemusta. Mutta hiljaisempinakin aikoina myymälöissä käydessä törmää harmittavan usein tiskin takana pönöttäviin myyjiin, jotka pelkällä olemassa olollaan tekee olon epämukavaksi. Viitsiikö edes katsella mitään. Häiritsenkö myyjää? Itse liukenen paikalta aika sukkelaan, varsinkin jos kyseessä on pieni myymälä. Vaikka myyjä huomioisikin minut tervehdyksellä, luo passiivinen myyjä minulle todella negatiiviset vibat. Mieluummin asioin myymälässä, jossa on tekemisen meininki tai vaihdan vaikka muutaman sanan myyjän kanssa, kuin  kärjistettynä katselen ympärilleni myyjän silmät selkääni nauliutuneina. Kannattaa muuten ensi shoppailukerralla tarkkailla myyjiä. Siinä vaiheessa, kun myyjä ei hengaile kassan takana vaan on aktiivisesti touhuamassa jotain muuta, voi olla lähes varma, että kyseessä on palveleva liike.

Syy, miksi otan reippaasti kontaktia asiakkaaseen on, että haluan murtaa jään. Jokainen ei pidä siitä, että joutuu liialliseen kontaktiin myyjän kanssa, mutta itse nään sen ennemmin jään murtamisena. Haluan tuoda ilmi, että olen tässä, jos tarvitset apua. Jos kysyin vain liukuhihnalta voinko auttaa, uskaltaisitko enää asiakkaana pyytää apua, jos olet jo kerran siitä kieltäytynyt? Jos asiakkaasta aistii, että hän haluaa asioida rauhassa, huikkaan yleensä, että minua saa vetäistä hihasta, jos tarvitseekin apua. Usein luokseni palataankin ja pyydetään esimerkiksi sovitukseen toista kokoa tai kysytään, onko valikoimassa tietyn tyyppistä tuotetta. Pidän myös tärkeänä käydä tarjoamassa apua sovituskopeilla, koska itse inhoan sitä, kun jokin vaate olisi hyvä, mutta väärää kokoa. On niin mega raivostuttavaa alkaa pukemaan kaikkia vaatteita takaisin päälle, lähteä metsästämään vaatetta ja toistaa sovitusrumba uudestaan. Usein en edes jaksa kokeilla vaatetta uudestaan, ellei myyjä ole ollut lähettyvillä ja auttanut uuden koon tuomisessa. Tämän takia haluan itse tehdä selväksi, että olen lähellä, jos sovitukseen tarvitseekin jotain, mutta halutessaan saa sovitella aivan rauhassa.

"Mieleenpainuvimpia hetkiä vaatemyyjänä ovat muun muassa, kun minulle on kahdesti tarjottu työtä, koska olin niin hyvä myyjä sekä hetket, jolloin asiakas on kertonut minulle itselle arasta asiasta."

Nautin asiakaspalvelusta ja myynnin parissa työskentelystä. Pakkomyymisestä en pidä eikä se sovi minulle (kuten tässä postauksessa tuli ilmi), mutta niin sanottu asiakkaan ehdoilla menevä myyntityö on sellaista, josta nautin. En tarvitse myyntiprovisioita tehdäkseni tulosta ja motivoimaan minua, vaan minulle suurin kiitos työstäni on se, kun asiakas on vilpittömästi yllättynyt saamastaan palvelusta, kiittää minua kasvotusten ja on yhtä innoissaan tilanteessa, minäkin. Mieleenpainuvimpia hetkiä vaatemyyjänä ovat muun muassa, kun minulle on kahdesti tarjottu työtä, koska olin niin hyvä myyjä sekä hetket, jolloin asiakas on kertonut minulle itselle arasta asiasta, kuten sairaudesta tai epävarmuudestaan omaa kroppaa kohtaan. On myös ihan mahtavaa, kun asiakas uskoutuu minulle esimerkiksi pudottaneensa juuri painoa ja saadaan kerralla uusittua vaatekaappia oikein urakalla. Toisten korvaan tällaiset tilanteet voivat kuulostaa mitättömiltä, mutta minulle ne ovat hetkiä, jotka motivoivat tekemään työtä. Eikä myyjien työpäivät ole todellakaan aina ruusuilla tanssimista, joten se yksi vilpitön kiitos hyvästä asiakaspalvelusta voi yhtä lailla pelastaa minun päiväni.

Jos vain menisin töihin tekemään vaadittavan, tuskin olisin tässä tilanteessa urani suhteen ja janoaisin uralla etenemistä. Myymäläpäällikön apulaisena haluankin lähteä kannustamaan muita tyttöjä olemaan rohkeita ja aktiivisia, koska myyjän taidot ja rohkeus ottaa kontaktia ovat ominaisuuksia, jotka auttavat uralla kuin uralla. Itse mieluummin hieman ylisuoriudun työssäni, kuin menen vain tekemään tarvittavan ja olemaan mukava. Aivan varmana panokseni tulee johdattamaan minua uralla eteenpäin ja yhtälailla motivoimaan minua työssäni. Eli, jos satutte törmäämään minuun työpaikallani, minua saa "häiritä" vaikka olisin kuinka työn touhussa. Hyvä myyjä kyllä haldaa useamman asiakkaan kerralla!

Miten te koette asioinnin palvelevissa liikkeissä? Onko avun tarjoaminen tarpeeksi vai vaihdatteko mielellänne muutaman sanan myyjän kanssa? Saa myös jakaa hyviä kokemuksia sekä kauhutarinoita asiakaspalvelutilanteista!

8 x Parasta just nyt

keskiviikko 11. heinäkuuta 2018

Heippa! Hiljaisempi postaustahti on jatkunut edelleen, koska viikonloppu meni uutta kotia laittaessa sekä omissa menoissa. Maanantaina taas aloitin työt, joten olen halunnut ihan rauhassa asettua uuteen elämäntilanteeseen. Loppuviikosta aion aktivoitua blogin kanssa, olla suunnitelmallisempi ja palata säännöllisempään postaustahtiin, joten blogi ei ole todellakaan jäämässä kaiken uuden jalkoihin.

Jutta julkaisi eilen postauksen, jossa kertoi kahdeksan parasta asiaa juuri tässä hetkessä. Yksinkertaiset ilot ovat elämässä aivan parasta, joten halusin kertoa teille minun kahdeksan asiaa, jotka ovat parasta just nyt.
Uusi koti - Koti alkaa näyttämään jo kodilta ja tämä alkaa olemaan viimeisiä hiomisia vaille valmis. Sen lisäksi, että kotini näyttää todella kivalta, olen ihan rakastunut kotikulmiini ja sijaintiin. Meri lähellä, keskustaan kävelee hetkessä, vieressä on tosi kivoja kahviloita (muun muassa KUUMA!) sekä puistoja ja keskeisestä sijainnista huolimatta alueella on todella rauhallista.

Ulkoilu - En ole vielä hankkinut salikorttia Helsinkiin, joten liikunnat ovat olleet juoksua sekä kävelylenkkejä Lyylin kanssa. Mitään kovaa hinkua salille ei ole edes tullut, koska lenkkimaisemat ovat 5/5 ja on ollut ihana nauttia kesäsäästä ulkoilemalla. Minulla ei myöskään ole vielä matkakorttia, eli kuljen muutenkin ainoastaan kävellen tai pyöräillen paikasta toiseen. Onneksi säät ovat olleet kohdallaan!

Päivätyöhön palaaminen - Töihin palaaminen on tuntunut ihan mielettömän hyvältä. Kiva työpaikka, kannustava työporukka ja uudet haasteet ovat juuri sitä, jota olen kaivannut. Myös päivätyön tuoma rytmi oli kaivattua ja päivän kulku on nyt paljon mielekkäämpi. Tänäänkin menen vasta neljän kieppeillä töihin, joten tämä aamupäivä on aikaa viettää hidasta aamua, käydä pidemmillä lenkeillä Lyylin kanssa sekä hoitaa blogitöitä. Olen myös aktivoitunut uudestaan keittiön puolella, koska joutuu taas tekemään eväät töihin! Ehkä tämä olisi final kick terveellisempään elämään palaamiselle, koska se minun "dieetti" on hieman lipsunut...

Love Island Uk - Ah, Love Island! Kaikkia kausia en ole katsonut, mutta jotenkin UK-versio on todella koukuttava. Aloin vasta viikonloppuna katsomaan kolmatta kautta ja olen ahminut jo todella monta jaksoa. Onneksi jaksoja on ihan hemmetisti, joten iloa riittää pitkäksi aikaa. Miehistä Kem ja naisista Chloe ovat tällä hetkellä lempparini.

Kauniit kesäpäivät - Vaikka mitään hellettä ei vielä ole ollut, on sää ollut ihan täydellinen ulkoiluun ja nostattamaan mielialaa. Pliis ihana kesä, älä mene pois!

Vapauden tunne - Fiilis, että olen vapaa tekemään mitä tahansa, on minulle tärkeää. Vaikka olen "sidottu" työhön, tunnen silti olevani vapaa. Uusi kaupunki, uudet mahdollisuudet, ei parisuhdetta... Juuri nyt tämä fiilis tuntuu hyvältä ja haluan keskittyä nauttimaan omasta elämästäni.

Uraan liittyvien unelmien selkeytyminen - Minun piti aloitta uudessa työssäni myyjänä, mutta vastaan tulikin yllätys, ja toimin kakkos myymäläpäällikkönä. On tuntunut hyvältä, että potentiaalini huomattiin haastattelussa ja juuri minulle halutaan antaa enemmän vastuuta sekä mahdollisuus jatkaa luontevasti uraa ylemmäs. Nyt tuntuu siltä, että paikkani on vaatealalla. Jos ei olisi, tuskin olisin alkanut kaipaamaan uudestaan tälle uralle. Turvallisuuden tunnetta uralla etenemisen suhteen tuo myös se, että nykyinen työpaikkani mahdollistaa sen. Tuleva vastuu kutkuttelee hieman mahanpohjassa, mutta innolla otin haasteen vastaan ja aion olla ihan super työssäni!

Tunne, ettei tarvitse uutta materiaa - Kävin viikonloppuna pikaisesti pyörähtämässä vaatekaupoissa, mutta mukaan ei tarttunut mitään. Ei tehnyt mieli ostaa yhtään mitään, koska minulla on jo paljon vaatteita. Oma vaatekaappi pitäisi käydä kunnolla läpi, laittaa ihan kaikki turhat vaatteet kiertoon ja karsia vaatekaappi sellaiseksi, että siellä on aina jotain puettavaa. Aivan varmasti tulevaisuudessa tulee ostettua hieman useammin vaatteita työn takia, mutta onneksi tyylini on selkiintynyt ja osaan tarttua ainoastaan oikeasti kivoihin vaatteisiin enkä osta ostamisen ilosta. Aion tehdä postauksen vaatekaapin tehokkaasta organisoinnista ja samalla vilautan teille vaatemääräni. Tämän toteutus odottaa vielä Ikeassa käymistä, mutta viimeistään ensi kuussa toteutan postauksen. Fun fact: Olen uudesta työpaikastanikin ostanut vasta uusia alushousuja (vihdoin sain heitettyä vanhat kammotukset pois!), mutta muuta en ole vielä jaksanut edes sovittaa.

Tällaiset asiat ovat tällä hetkellä best. Ihanaa keskiviikkoa teille kaikille!

Testissä Yumi Lashes - ripsien kestotaivutus

perjantai 6. heinäkuuta 2018

*Palvelu sponsoroitu

Kävin keskiviikkona pakkausrumban keskellä hemmottelemassa itseäni Parturi-Kampaamo Lilan tiloissa työskentelevän Riinan luona. Viime vuonna pidin silmissäni muutaman kuukauden ripsienpidennyksiä, mutta omaan silmään täysin meikitön look silloin, kun kasvoja ei ole meikattu, on kauniimpi ja luovuin jälleen ripsienpidennyksistä. Riina tuo palveluihinsa uutuutena Yumi Lash -ripsien kestotaivutuksen, joka on hellävarainen vaihtoehto näyttäviin, kaareviin ripsiin. Pääsin keskiviikkona kokeilemaan taivutusta ripsiini ja ajattelin samalla kertoa teille postauksen muodossa, miten taivutus toteutetaan.

Mitä Yumi Lashes - kestotaivutus tekee?
Perinteiset ripsipermanentin sijasta Yumi Lashes-taivutus taivuttaa ripset ylöspäin, eikä keskeltä ripseä, jolloin lopputus on, noh, permanenttimaisen käkkärä. Taivutuksella ripsiin saadaa ripsien eliniän, eli 8-10 viikkoa kestävä taivutus. Parasta tässä on, että ripsiä ei tarvitse millään tavalla varoa taivutuksen jälkeen - voi käyttää kaikkea lempikosmetiikkaa, irtoripsiä, vedenkestävää ripsiväriä, ripsientaivuttimia, jos niille on tarvetta loppuajalla ja niin edelleen. Eli taivus ei mitenkään poistu ripsistä, vaan lopputulos häipyy ripsistä niiden oman elinkaaren mukaan. Kyseessä on ripsien kemiallinen käsittely, joka voidaan uusia 8-12 viikon välein.

Miten Yumi Lashes - kestotaivutus tehdään?
Asiakkaan ripset putsataan, alaluomille asetellaan suojalaput ja yläluomille silikonimuotit, joita vasten ripset taivutetaan. Yläripsiin levitetään Yumi Lashesin vaikuttavat aineet, joiden avulla taivutus syntyy. Aineiden vaikutettua, ripsiin levitetään kestoväri, jolloin lopputulos korostuu ennestään. Riinalta on myös mahdollista varata kestotaivutuksen yhteyteen kulmien värjäyksen, joka pystytään toteuttamaan hoidon aikana. Kokonaisuudessaan hoitoon menee noin 60 minuuttia. Käsittelyn jälkeen ripsiä ei saa kastella 24 tuntiin.
Olin todella tyytyväinen lopputulokseen ja oman ripseni näyttivät käsittelyn jälkeen siltä, kun olisin levittänyt niihin erottelevaa ja pidentävää ripsiväriä. Omat ripseni kaartuvat kevyesti ilman taivuttamistakin, mutta en saa vastaavaa tulosta aikaiseksi edes omilla holy grail-ripsientaivuttimillani, jotka ovat Shu Uemuralta. Olen ollut viimeiset päivät ilman meikkiä, mutta voin vain kuvitella, kuinka näyttävät ripsistä tulee, kun jaksan taas kaivaa ripsivärin (tai muutkaan meikit) meikkipussista ja sutia sitä ripsiini!

Yumi Lashes -kestotaivutusta saa ensi viikosta lähtien Hyvinkäällä Parturi-Kampaamo Lilassa ja heinäkuun aikana varatuista ajoista saa -20% alennuksen. Normaalisti hoito on 85 euroa (sis. ripsien värjäys). Ajan voi varata kätevästi Slotista, jossa ajanvaraus Yumi Lashesiin on jo auki, ja alennuksen saa kirjoittamalla lisätietoja-kenttään "Kesäripset". Riina tekee myös todella hyviä volyymiripsiä omakohtaisella kokemuksella sekä kulmien microbladingia. Ja Ericalta taas saa Hyvinkään parhaat kampaajapalvelut sekä teippipidennykset. Onneksi en muuta kauas ja pääsen edelleen käymään tyttöjen luona kaunistautumassa!

Oletteko te kokeilleet Yumi Lashes - kestotaivutusta?

Iso Life Update

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Ei vitsit, niin ne asiat aina järjestyy. Vaikka Mikaelamaisella tavalla en tyytynyt järjestämään vain yhtä asiaa elämässäni, vaan täytyi yhdellä kerralla sekoittaa soppaa oikein ronskilla kädellä. Mutta onneksi vain hyvään ja ihan varmana oikeaan suuntaan!

Ensimmäisenä, kotikaupunkini vaihtuu perjantaina Hyvinkäästä Helsingiksi. Tämä päätös syntyi aika yllättäen, mutta heti ajatuksen tultua mieleeni, se tuntui oikealta. Ja tässä sitä ollaan. Pakkaamassa tavaroita muuttolaatikkoon ja muuttamassa uuteen kotiini Helsingin Punavuoreen.

En ole koskaan tuntenut tarvetta asua Helsingissä, mutta Virosta Suomeen ja Hyvinkäälle palattuani aloin huomaamaan, etten ole onnellinen Hyvinkäällä. Paria tuttua lukuun ottamatta Hyvinkäällä ei ollut ketään kaveria. Aina, jos halusin tehdä jotain tai nähdä ystäviä, piti lähteä pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäältä ei löytynyt ketään, kenen kanssa näkisi esimerkiksi pikaisesti töiden jälkeen ja yksinäisyys alkoi tuntua todella inhottavalta. Viihdyn yksin, mutta en aina haluaisi lähteä lähes tunnin ajomatkan päähän, jotta voin viettää aikaa kavereiden kanssa tai pyytää heidät Hyvinkäälle. Kaipasin spontaaneja näkemisiä kavereiden kanssa, joita minulla oli Hollannissa ja Virossa. Ylipäätänsä Suomeen palattuani on tuntunut, että koko elämäni on Helsingissä - ystävät, blogikollegat, blogitilaisuudet sekä ne  potentiaaliset Tinder-matchitkin. Ainoastaan perhe löytyi Hyvinkään läheltä. Hyvinkää ei ole kaukana, mutta kuitenkin niin kaukana, että vaatii pientä suunnitelmallisuutta lähteä täältä pois. Nopeat kahvit Eiranrannassa vie minulta 45 minuutin sijaan 165 minuuttia auto- tai junamatkan vuoksi.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet ihan mahtavia, mutta toukokuun aikana, joka viikko Helsingissä muutenkin käydessä, aloin toisinaan miettimään Helsinkiin muuttoa. Mieluisia töitä ei oikein ole tarjolla Hyvinkäällä, aikaisemmin mainitsemani tukiverkosto ei löydy täältä enkä oikein nähnyt mitään suuria syitä, miksi asuisin Hyvinkäällä. Paitsi kiva ja edullinen koti ja tuttu ja turvallinen ympäristö, mutta muuta ei oikein tullut mieleen. Hyvinkää on kaupunkina todella kiva ja voisin todellakin palata tänne myöhemmin, mutta nyt oli aika heittää hyvästit tälle kaupungille ja suunnata muualle.

Muuton ei todellakaan pitänyt olla ajankohtainen näin pian, mutta asia johti toiseen ja koin, että nyt on hyvä hetki muuttaa pois. Viime viikolla juoksin useassa asuntonäytössä (Helsingin asuntomeininki on ihan hullu :-D), näin monta erilaista asuntoa, parista kieltäydyin ja pari jäi saamatta, onneksi! Lauantaina minulle laitettiin viestiä Punavuoressa sijaitsevasta asunnosta, jota kävin heti sunnuntaina katsomassa. Asunnon nähtyäni tuli heti olo, että tässä on mun koti. Olin helpottunut, etten ollut tehnyt liian hätäisiä päätöksiä, sillä sunnuntain asunto, uusi kotini, oli kaikista paras ja sellainen, etten halunnut enää edes jatkaa etsimistä. Kyllä sen tietää, kun oikea osuu kohdalle - ihan kaikessa. Maanantaina kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen sekä hakemassa avaimet uuteen kotiini. Asunto on ihan täydellinen, enkä malta odottaa, että pääsen esittelemään sen teille kotipostauksen muodossa!

Miksi teinkin näin nopean siirron muuton suhteen? Siksi, että minulla on uusi työ! Maanantaina aloitan Helsingin keskustassa uudessa työssäni ja palaan minulle rakkaan ammatin, vaatemyyjän tehtävien pariin. Kävin työhaastattelussa kesäkuun puolessa välissä ja juuri ennen juhannusta sain tietää saaneeni paikan. Jo heti haastattelukutun saatuani tuli todella hyvä fiilis ja tiesin, että haluan sen paikan. Haastattelussa käytyäni tunne vain vahvistui ja jäin sormet ja varpaat ristissä odottamaan vastausta. Ja niin siinä kävi, sain paikan!

Siitä lähtien, kun lopetin Vilassa työskentelyn lähes kolme vuotta sitten, minulla on ollut ikävä pienemmässä vaatekaupassa työskentelyä. Vilassa porukka oli mahtava, työtehtävät olivat monipuolisia ja töihin ei ollut ikinä inhottava mennä. Tuon jälkeen olin alle puoli vuotta isossa tavaratalossa naisten osastolla töissä, mutta en kokenut sitä omaksi paikakseni, vaikka työskentelinkin vaatteiden parissa. Kaipasin pienempien liikkeiden vaihtelevuutta työtehtävissä ja sitä yhteisöllisyyttä. Sitä, että voin oikeasti kutsua jokaista työkaveriani ystäväkseni. Uudesta työstäni minulla on juuri sellainen olo ja fiilistä on nostattanut ennestään se, että minulla on olo heidän halunneen juuri minut mukaan porukkaansa. Jo nyt, ennen ensimmäistä työpäivääni, minusta tuntuu, että olen osa uutta työperhettäni. Ihan mahtava olo ja olisin voinut tehdä ensimmäisen työpäiväni jo vaikka heti saatuani kuulla, että minut on valittu.

Olen tehnyt työksi ainoastaan blogia noin 2,5 kuukautta. Tämä aika on mennyt kuin siivillä ja on ollut kiva kokeilla tätäkin vaihtoehtoa. Kesäkuun aikana aloin kuitenkin havahtumaa siihen, että en halua blogata täysipäiväisesti. Kuusi tai seitsemän postausta viikossa on minulle liikaa ja inhosin tunnetta, kun tuntui, ettei mikään suunniteltu aihe tunnu hyvältä juuri sinä päivänä eikä inspiraatiota löydy muuhunkaan. Kuitenkin paine päivityksestä sai minut tekemään töitä ja kirjoittamaan ja olen nämä 2,5 kuukautta valehtelematta tehnyt ympäri vuorokauden blogijuttuja ja somea jossain muodossa. Tietenkin mukaan mahtuu vapaapäiviä ja päivän aikataulu on vapaa ja soviteltavissa, mutta jatkuva ajatustyö omaan elämään liittyen on aika uuvuttavaa. En osannut enää nauttia niistä vapaistakaan hetkistä, koska mielessä pyöri vain blogi. Viime ja tällä viikolla on tuntunut paljon paremmalta, koska tiedän, että saan taas blogata rennommalla otteella ja palata itselleni mieluisimpaan 3-5 postausta viikossa tahtiin.

Kaipaan työssä ympärilleni enemmän ihmisiä ja pidän siitä, että elämässäni on sisältöä muunkin työn, kuin vain blogin muodossa. Tulen tekemään 30 tuntia viikossa, joten blogi tulee todellakin päivittymään tiheään tahtiin jatkossakin ja haluan sitä itsekin. Bloggaaminen on vain ihan parasta, varsinkin, kun lukijoinani on teidän kaltaisia ihmisiä! Työmatkahan minulla tulee olemaan naurettavat 10 minuuttia kävellen, joten aikaa on paljon muuhunkin töiden ulkopuolella. Muutenkin muuton myötä blogin ja päivätyön yhdistäminen tulee helpottumaan todella paljon, sillä bloggaajaystäväni asuvat lähellä sekä ihana, maailman kaunein tuleva äiti Lotta asuu parin korttelin päässä kotoani. Olen jo mielessäni suunnitellut meille kuvaus- ja lenkkitreffejä! Nyt minulla on olo, että pääsen yhdistämään todella toimivasti kaksi minulle todella rakasta ammattia sekä löydän hyvän tasapainon työn ja vapaa-ajan välille.

Hirveän mittainen romaani, mutta toivottavasti jaksoitte lukea. Tällä hetkellä oma olo on jännittynyt, mutta ihan pirun hyvä, kuten varmasti voitte kuvitella tämän tekstin perusteella. En malta odottaa mitä uusia tuulia elämääni tulee työn ja uuden kodin lisäksi. Samalla teidänkin kannalta tämä on varmasti huippujuttu, koska blogin sisältö tulee ihan varmana monipuolistumaan. Tai ainakin minun naamani joudutte katselemaan useammin, koska apua kuviin löytyy viikoittain. Nyt pakko suunnata metsästämään banaanilaatikoita ja jatkaa pakkaamista. Ainakin perjantaina on aamulla tulossa yksi kiva blogipostaus, mutta muuten viikonloppu saattaa mennä muuttokuplassa. Instagramin storiesia pyrin kuitenkin päivittelemään suht aktiivisesti, joten kannattaa laittaa se seurantaan, koska sinne on tulossa perjantaina ekan sneak peekit uudesta kodista!

Kivaa keskiviikkkoa!

Ps. Jos etsitte tai tuttunne etsii kotia Hyvinkäältä, etsin vuokralaista Hyvinkään kotiini. Ilmoitus löytyy Tori.fi:stä.

Kesäkuun kauneussuosikit

tiistai 3. heinäkuuta 2018

*Kaikki tuotteet saatu, sisältää affiliate-linkkejä

Kuukausi on vaihtunut ja se tarkoittaa, että on aika kurkata muutamiin kesäkuun kauneuslemppareihin. Valitsin postaukseen ennestään esittelemättömiä tuotteita, jotka ovat olleet ahkerassa käytössä. Sekä tietenkin niin huippukivoja, että haluan vinkata niistä myös teille! Kesäkuun suosikeista löytyy monipuolisesti erilaisia tuotteita ja aika poikkeaviakin entisiin  postauksiin verrattaessa. Eiköhän mennä kurkkaamaan, mitkä tuotteet halusin nostaa kesäkuun lemppareiksi!


En ole missään vaiheessa ihastunut suuriin contour-paletteihin, koska usein käytän tunnollisesti yhden tietyn sävyistä varjostusväriä ja korostuksia edes harvemmin teen. Kicks Beauty Contour Kit* sävyssä Medium-Dark herätti kuitenkin kiinnostukseni ja oli todella kiva saada se testiin. Nude-blogin Erika oli kehunut palettia, joten olin aika varma, ettei paletti ole todellakaan pettymys.

Paletin kaikki neljä sävyä ovat omalle iholle täydelliset, eikä paletissa ole lainkaan turhia sävyjä. Värien pigmentti on ihan mielettömän hyvä ja pieni dippaus siveltimellä riittää, jotta väriä tarttuu siveltimeen. Tämän kanssa joutuu ennemmin olemaan varovainen pigmentin vuoksi, kuin että värinappeja pitäisi hinkata kunnolla, jotta jotain väriä saa kasvoille asti. Paletilla on hintaa 19,90e, mutta se on juuri nyt tarjouksessa 14,92€. Ei turhia värejä, riittoisat värinapit, hyvä pigmentti ja edullinen hinta. Arvosana ehdottomasti 5/5!

Lush H'suan Wen Hua* on hiuksiin ennen pesua käytettävä naamio, joka sisältää muun muassa kananmunaa, banaania ja avokadoa, jotka ovat luonnon omia tehoaineita niin iholle kuin hiuksillekin. Lisäksi naamioon on lisätty erilaisia yrttejä, jotka rauhoittavat päänahkaa sekä auttavat hiuksia kasvamaan nopeammin verenkiertoa stimuloiden. Tästä naamiosta saa kaiken irti, kun se levitetään kauttaaltaan kuiviin hiuksiin ennen pesua ja annetaan vaikuttaa noin 20 minuuttia.

Hiuksista on tullut naamion käytön jäljiltä ihanan pehmeät ja hyväkuntoisen näköiset. Eron todellakin huomaa verratessa miltä hiukset näyttävät pesun jäljiltä ilman tätä naamiota ja naamion kanssa. Naamio tuoksuu Lushimaisesti aika voimakkaalta ja tuoksu jää kevyesti hiuksiin pesujenkin jälkeen. Onneksi tuoksu on omaan nenääni miellyttävä, joten se ei haittaa lainkaan. Ostaessa kannattaa muuten tarkistaa valmistuspäivämäärä, koska tuoreiden kananmunien takia tuotteen säilyvyys on kolme kuukautta. Naamion koostumus on helposti hiuksiin levittyvä, joka tekee tästä todella riittoisan. 225 gramman purkki maksaa 18,50 euroa. Tämä on muuten sopinut hyvin hiustenpidennyksillekin!

Mon Sun* tuli keväällä myyntiin Kickseihin. Merkiltä löytyy ihania ylellisiä koti Spa-tuotteita, mutta hinnat ovat todella maltillisia. Mon Sunilta löytyy tuotteet iholle, kylpyhuoneeseen sekä kodin tuoksutuotteita kynttilöiden ja hajusteiden muodossa. Testissä minulla on ollut sarjan huonetuoksu* sekä yllä olevat tuotteet. Rakastan suihku- ja käsisaippuoita ja olen valmis panostamaan niihin muutaman ekstraeuron (olen aika neuroottinen käsihygieniasta, joten kivempi hemmotella käsiä!). Whenever Wash* (8,90€) tuoksuu lämpimän puiselta ja mausteiselta ja pakkaus on niin kaunis, että se toimii omana sisustuselementtinään kylpyhuoneessa. Vitamiinit ja öljyt pehmentävät käsiä, joten kädet pysyvät pehmeinä ja kosteutetun tuntuisina pesun jälkeenkin. Ihastuin eniten tähän tuoksuun, mutta käsisaippuoita on saatavilla muissakin tuoksumaailmoissa.

Mon Sunin yksi todella mielenkiintoinen tuote on vartalolle tarkoitettu Magic Midnight Detox & Antioxidant Overnight Body Treatment*, joka on vartalolle tarkoitettu yönaamio. Ihanalta eukalyptukselta, myskiltä ja kielolta tuoksuva voide levitetään iholle ennen nukkumaan menoa ja aamulla herää hyväntuoksuisena ja pehmeän ihon kanssa. Tuote on muuten 100% vegaaninen! 150ml voide maksaa Kicksissä 14,90 euroa. Tämä on niiiiiin super ihana ja olen käyttänyt tätä täsmätuotteena etenkin käsien ja jalkojen helposti kuivuvalle iholle.

Swiss Clinic on minulle tuttu jo vuosien takaa ja olen säännöllisesti käyttänyt muun muassa merkin hampaidenvalkaisu settiä. Olen lukenut paljon mikroneulauksesta ja sain muutama viikko sitten kokeiluun Skin Renewal -mikroneulaussetin*, jossa on mikronaulausrulla sekä erityinen Rejuvenating Serum, joka edistää ihon paranemista ja rauhoittumista rullauksen jälkeen. Otin itselleni kokeiluun 0,2mm pitkillä piikeillä varusterun rullan, joka on omiaan auttamaan tehoaineiden imeytymistä ihoon. Jos haluaa näkyvämpää apua esimerkiksi aknearpin, kannattaa harkita pidemmillä, 0,5mm pitkillä piikeillä varustettua rullaa.

Olen nyt toteuttanut hoitojakson kaksi kertaa. Eli viisi päivää putkeen rullausta iltaisin, viisi päivä taukoa ja sen jälkeen uusi rullausjakso. Huomasin jo ensimmäisten viiden päivän aikana selkeää muutosta ihossani ja iho oli oikein hehkuva ja täyteläinen. Olen aika varma, että syynä tähän oli rullauksen ansiosta tehostunut hoitotuotteiden imeytyminen, jolloin tuotteet ovat päässeet imeytymään ihoon paremmin. Nyt kun olen kokeillut tätä lyhyemmillä piikeillä varustettua rullaa, tekisi mieli kokeilla rullausta myös pidemmillä piikeillä. Nämä lyhyemmät piikit eivät muuten satu lainkaan, joten kannustan herkkäihoisiakin kokeilemaan, jos on kiinnostanut mikroneulaus! Hyvällä hygienialla tämä on täysin turvallista kotioloissakin. Mikroneulaustahan voi toteuttaa myös vartalolle ja kiinnostaisi kokeilla, mitä mikroneulaus tekisi venymäarville. Ehkä otan syksyksi sellaisen kuurin työn alle!

Sellaiset tämän kuun lempparit. Olivatko jotkut tuotteista jo ennestään tuttuja tai heräsikö kiinnostus jotain kohtaan? Pahoittelut muuten hitaammasta päivitystahdista, joka tulee jatkumaan tällä viikolla. Viime viikko oli loppuviikosta niin hektinen, etten kerinnyt valmistelemaan postauksia ja tälläkin viikolla sattuu ja tapahtuuu, joten blogille ei vain jää aikaa. Mutta älkää huoliko, pidän teidät ajan tasalla mistä hiljaisuus johtuu, mitä on tapahtumassa ja niin edelleen Life Update-postauksen muodossa! Tekisi mieli jo nyt hehkuttaa kaikkea, mutta jääkööt vielä hetkeksi salaisuudeksi...

Ihanaa, vaikkakin sateista tiistaita kaikille!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela