Miksi hurahdin fitnekseen ja lihomistarinani

Elämäntapamuutosta on mulla pian takana 1,5vuotta ja kiloja on lähtenyt reilu 20. Aivan tarkkaa kilolukemaa vuoden 2013 tammikuulta en tiedä, mutta jossain siinä 84-85 kilon paikkeilla se huiteli. Ai miksi aloitin elämäntapamuutoksen? Kuka nainen haluaa painaa noin paljon? Tuskin kovin moni. Ja tässä on myös syy, miksi mulla ei ole mitään havaintoa paljon painoin esimerkiksi 2012 syksyllä. En halunnut edes tietää, koska vihasin omaa ulkomuotoani niin paljon.

Olen pienestä saakka ollut enemmän tai vähemmän pyöreä tai rumasti sanottuna läski. Kuitenkin koko peruskoulun ja lukion mulla oli paljon ystäviä sekä kiusaamiselta vältyttiin, joten siinä mielessä olen ollut onnekas. Kaikesta huolimatta kahdeksannella luokalla sairastuin bulimian tyyliseen syömishäiriöön ja pahimmillaan se oli vuoden 2008-2009 vaihteilla ja laihduin ihan alle parissa kuukaudessa kymmenisen kiloa. Muistan oletettavasti ikuisesti sen, kun meidän lukion kanslistikin huomasi painonlaskuni ja sanoin mun laihtuneen hirveästi. Silloin saatoin syödä päivässä purkillisen sokeroimatonta mehukeittoa, juoda pullon ligt limua ja syödä ehkä yhden sokeroimattoman jogurtin. Kyllä, päivässä. Ei kovin tervettä meininkiä. Onneksi pikkuhiljaa oikealla hoidolla tilanne parani ja 2009 vuoden kesäkuussa aloin seurustelemaankin, joka paransi tilannetta.

 Huhtikuu 2011

Toukokuu 2011

Vuoteen 2011 menin aika samanpainoisena. Perinteisiä seurustelukiloja tuli muutama, mutta niitäkin lähti pois eron tullessa ja tammikuussa 2011 muutin Tukholmaan. Tällöin oli sitä ylimääräistäkin, mutta omaan silmään ihan kivassa kunnossa ja pystyin elämään itseni kanssa ilman pahempaa itseinhoa. Saman vuoden kesäkuussa Ruotsista palattuani muutin ensimmäiseen omaan asuntooni ja siitä lihominen on ilmeisesti lähtenyt. Palattuani kamppailin pitkään sen kanssa, että haluanko asua Suomessa vai lähteä pysyvästi Ruotsiin, joka varmasti oli yksi vaikuttaja lihomiseen.

Nyt kun muistelen esimerkiksi parin vuoden takaista kesää, niin käytiin Cristiinan kanssa baarissa lähes joka viikonloppu, juotiin, käytiin mäkissä hakemassa darraruokaa, syötiin sipsiä ja muuta hyvää ennen baariin lähtöä, juotiin siideriä, liköörejä ja shotteja. Se kesä meni aika pitkälti kosteissa tunnelmissa. Syksyllä lähdin taas takaisin Ruotsiin hetkeksi. Ruotsista palattuani luin ammattikorkean pääsykokeisiin, eikä loppuvuodesta ole oikein muistikuvia. Kamala, siitäkin on jo niin kauan :-D Tammikuussa 2012 aloin taas käymään salilla aloitettuani yhteistyön Fit24 Villatehtaan kanssa, mutta keväämmällä rikoin polveni, mutta tällöin kiloja oli tullut jo runsaasti. Polvivamman vuoksi kaikki liikunta jäi lähes kokonaan koko loppuvuodeksi. Into lopahti, vaikka polvi parani. Ja 2012 syksyllä se jo sitten näkyi kropassa. Ei jumankauta, arvatkaa järkytyinkö kun näin alla olevan kuvan vanhoja blogitekstejä selaillessa. Olisi kiva tietää paljon painoin  alla olevissa kuvissa. Varmasti ainakin sen reilu 80kg. Ja blogiin vielä valitaan aina ne parhaimmat kuvat.

Syyskuu 2012

Noihin aikoihin söin miten sattui. En oikeastaan koskaan tehnyt ruokaa ja jos tein, se oli tyyliä nachoja kaikilla lisukkeilla ja vetelin yksin sen 400g rasvaista jauhelihaa, 500g pussin tortillalastuja, creme fraichea, guacamolea, juustodippiä ja pari purkkia salkaa. Hyvä valinta (Y) Lisäksi söin todella paljon sipsiä, jäätelöä, karkkia. Perus päivän ruoat saattoi usein olla superterveellisesti iso paketti muromysliä tai fitnessmuroja ja kilon tölkki sokeroimatonta jogurttia. Tuohon kylkeen vielä leipää jne, koska en viitsinyt tehdä ruokaa. Kalorit oli varmaan helposti siinä 4000 päivittäin. Väkisin alkaa niitä kiloja kertymään, vaikka söin mukaman terveellisesti mysliä, jogurttia, leipää ja muuta tuollaista. Lisäksi paheeni oli ollut vuosia yösyöminen. Saatoin sängystä puoliunessa nousta vanhemmillakin asuessa koluamaan keittiön kaappeja ja syödä esimerkiksi monta palaa leipää. Samaa oli myös yksin asuessa.

Helmikuu 2013 ja muutama kilo jo lähtenyt

Tammikuussa 2013 aloin jostain syystä taas kiinnittämään huomiota syömisiini ja edellisen vuoden loppupuolella olin taas alkanut hieman liikkumaan. Kait itseinho vain nousi tarpeeksi isoksi ja havahtui alkaa tekemään jotain itselleen ja ulkomuodolleen. Pienellä ruokavalion viilauksella paino lähti todella nopeasti laskuun ja ilman sen kummemmin liikkumista kymmenen kiloa lähti ihan parissa-kolmessa kuukaudessa. Mulla ei ole valitettavasti kunnon kuvia 2012 loppuvuodelta, mutta noissa syyskuun lukemissa varmaankin pyörittiin. Huhtikuussa painoin jotain 75kiloa ja tämän jälkeen tuli pikku hiljaa painon suhteen joulukuuhun asti kestävä taantuma. Itsekuria ei oikein ollut, paino ei enää tippunut ja söin ilmeisesti tasan kulutukseni verran, koska ahkerasta treenaamisesta huolimatta oikein mitään ei tapahtunut. Menin syksynkin suht hyvin Fitfarmin In shape-nettivalmennuksen ohjeiden mukaan, mutta olen aikaisemminkin kertonut sen olleen itselle huono. Valmennuksesta ei tullut mitään tuloksia, koska kalorit olivat tasan sen mitä kulutin. Eli ei painon tai ulkomuodon suhteen sen kummempia muutoksia.

29. toukokuuta

Loppu onkin historiaa. Olin syksystä asti pyöritellyt mielessä Personal trainerin hankkimista, koska into treenaamista kohtaa oli todella syvää, halusin kehittyä ja saada tuloksia. Joulukuussa päätin tehdä ison sijoituksen, juteltiin marraskuun loppupuolella Markon kanssa ja joulukuun alkupuolella oli ensimmäinen tapaamisemme ja yhteiset treenit aloitettiin pian sen jälkeen. Paino lähti todella hyvin laskuun ja tulokset puhuvat puolestaan. Samalla oma motivaatio, tieto-taito ja suoraan sanottuna intohimo ja rakkaus fitnestä kohtaan on noussut todella suureksi. Tämä on nykyään elämäntyyli, jota rakastan aivan helvetisti. Ja kaupan päälle olen saanut terveen, pikkuhiljaa kiinteän ja lihaksikkaan kropan, ihoni ja hiukseni voivat paremmin, olen tutustunut uusiin ihaniin ihmisiin, joilla on samat intressit, elämänlaatuni on parantunut, olen onnellinen ja tunnen kerrankin olevani oikeasti onnistunut jossain. Meillä on vain yksi elämä ja yksi keho. Haluan elää sen onnellisena ja terveenä, joihin vaikuttavat nyky-yhteiskunnassa todella paljon se, millä mielellä itseään sieltä peilistä katselee. Enää en joka kerta peiliin vilkaistessa tunne itseinhoa, vaan pikkuhiljaa olen oppinut rakastamaan kehoani virheistä huolimatta.

Olen saanut aivan helvetisti negatiivista palautetta ja osani ilkeästä nettikirjoittelusta elämäntyylini vuoksi. Välillä teksteistäni on ehkä saanut kuvan, etten harrasta mitään sosiaalista elämää, laiminlyön läheisiäni ja niin edelleen. Näin ei tosiaankaan ole! Haluan painottaa vielä kerran, etten jää mistään paitsi, nään ystäviäni, perhettäni, voin matkustella ja tehdä kaikkea samaa kuin "normaalitkin" ihmiset. Ainut joka erottaa minut muista tällä hetkellä on, että kannan mahdollisesti omia eväitä mukanani, joudun vähän sumplimaan treenejä tai hoitamaan ne ennen kun voin tehdä jotain ja saatan nopsaa syödä autossa pienen välipalan esimerkiksi ennen leffateatteriin menoa ja en syö herkkuja ja poppareita elokuvissa. Aivan täysin mitättömiä, kenenkään muun elämään vaikuttamattomia asioita, mutta jotka vaikuttavat olevan aivan helvetin ylitsepääsemättömiä asioita ja punainen kortti joillekin mun pelkän "nettiminän" tietäville ihmisille. En oikein tajua miksi.

Se, että en jaksa esimerkiksi käydä baarissa johtuu siitä, että en viihdy siellä ja mieluummin teen illan jotain muuta ja menen ajoissa nukkumaan. Miksi tuhlaisin elämääni johonkin, josta en nauti? Siksi vaan, koska muutkin tekevät sitä? Tietenkin ihmisillä on eri intressit ja omani sattuvat olemaan tällä hetkellä suuressa hypetyksessä oleva treenaus ja oma hyvinvointi, joista on yht äkkiä tullut jotenkin todella negatiivinen asia. En kyseenalaista kenenkään elämäntyyliä, en tuomitse enkä arvostele muiden valintoja, joten mikä oikeuttaa ihmisiä arvostelemaan minun tekemisiä, joista ei loppupeleissä tiedä pintaraapaisua enempää?

Elän kurinalaisesti ja kyllä mua välillä vituttaa, kun muut kaupassa ostaa sipsejä ja itsellä on ostoskorissa sitä hemmetin maitorahkaa, broilerin rintafilettä, raejuustoa, rehuja ja marjoja. Mutta olen oppinut ajattelemaan, että enemmän mua harmittaisi jos nyt vetäisin sen sipsipussin, kuin se etten saa niitä sipsejä.Mielitekokin menee ohitse, kun ei vain anna periksi :-)  Tällä hetkellä mulla on suht paljon kaloreita ja niitä hiilareitakin, joten saan syötyä todella monipuolisesti erilaisia ruokia ja kesä on uskokaa tai älkää yksi helpommista vuodenajoista dieetata! Raikasta salaattia, itse tehtyä jogurtti tai rahkapohjaista salaatinkastiketta grillatun pintamaustetun lihan kanssa, kylkeen muutama uusi peruna ja oikeaa voita. Onko mitään parempaa? Ei ole, jos mun viimeisen parin viikon syömisiä katsotaan  ;-) Loppujenlopuksi dieettaus on vain valintojen tekemistä. Syötkö sen korvapuustin vai kunnon aterian? Teetkö itse esimerkiksi sorbettia tai jätskiä reseptiä terveellisemmäksi fiksattuna vai vedätkö naamaasi purkin Ben&Jerrysiä kerran viikossa.

Tälä hetkellä mulla menee suurin osa tuloista ruokaan, koska haluan syödä hyvää ruokaa, käyttää paljon tuoreita raaka-aineita ja miksi söisin pahaa ruokaa, jos voi hieman isommalla vaivalla syödä jotain todella hyvää. Kauhulla aina odottelen kuun lopussa tulevaa postia, josta näkee kuinka paljon olen käyttänyt mihinkin S-ryhmän kauppaan rahaa. Monissa sadoissa pyöritään ja niistä se 80% on mennyt ruokaan. Niin ja päälle vielä summat, jotka menee Lidliin, josta haen tietyt jutut :-D No voisi sitä rahaa huonomminkin käyttää. Viimeisen vuoden aikana olen oppinut rakastamaan ruuanlaittoa ja ruokakaupassa käyminen on ihan parasta.  Syön herkkuruokia ja herkkujakin, mutta omien makrojen rajoissa. Lisäksi en voi oikein syödä mitään kovin rasvaista pullamössöä, koska vatsani alkaa oireilemaan välittömästi, turvottaa ja todella rasvainen ruoka ei maistu enää omaa suuhun niin hyvältä. Tosin jäätelö, keksit, kakut ja sipsit ovat edelleen hemmetin hyviä silloin, kun niitä saa syödä, mutta en himoitse esimerkiksi mäkkiruokaa tai pizzaa vaan makea on mun heikkous. Herkkupeppu mikä herkkupeppu :-D Mutta onneksi nimenomaan leivonnaiset voi korvata helposti terveellisimmillä versioilla ja tarpeeksi kauan kun niitäkin syö, ei edes muista miltä se "oikea" pannukakku edes maistuukaan ja makeanhimo taltuttuu terveellisillä valinnoilla.

Mun mielestä ylipäätänsä ihmiset tuudittautuu liikaan siihen, että ei voi laihduttaa tai syödä terveellisesti, kun se on niin kallista. Paskanmarjat! Ulkona voi liikkua, lähes jokaisella paikkakunnalla on kunnan sali, jolla voi käydä puoli-ilmaiseksi, ulkona voi tehdä monipuolisia treenejä, esimerkiksi peruna on kunnon terveysruokaa, ei maksa paljon mitään ja on todella monipuolinen, lihoja saa ostettua paljon -30% aletarroilla varustettuna ja pakastaessa ne tekee suuren säästön sekä kausivihanneksia syödessä pääsee edullisesti kasvistenkin osalta. Kyse on yksinkertaisesti viitsimisestä. Ei viitsitä tehdä sitä ruokaa, leipoa ja kokata. Esimerkiksi leipä on suht kallista, joten miksei itse voi leipoa niitä sämpylöitä, pakastaa osan ja tehdä esimerkiksi keittoa ison satsin pakkaseen. Sieltä vaan sulattaa sämpylän ja keittosatsin ja terveellinen sekä kunnon ateria on valmis. Itsekin olin aivan mahtava muinoin keksimään tekosyitä, mutta kun aloittaa niiden heivaamisesta nurkkaan alkaa tuloksia syntymään. Mä olin vuosia sitä mieltä, että mulla on aivan surkea itsekuri ja en vain voi sille mitään. Toisin kävi :-) Kyse on vain toimintatapojen muuttamisesta. Aloittaminen on aina vaikeinta, mutta itsekurilla, päättäväisyydellä ja elämäntapamuutokseen rakastumalla kaikki on mahdollista. Uudet toimintatavat pitää omaksua ja tehdä niistä osa arkea, jonka jälkeen ne karkkipussit, lauantaisiiderit ja lohtupullat alkavat jäämään kaupan hyllyille oman ostoskorin sijaan.

Sellaista saarnaa tällä kertaa :-D

Jätskikesä pelastettu

Kesä tuli, kesä meni ja toivottavasti tulee vielä uudestaan. Samalla se tarkoittaa oman jätskihimoni kasvavan ja keittiöstäni puuttui jäätelökoneen lisäksi yksi erittäin oleellinen juttu jätskihimon tyydyttämiseen. Nimittäin mehujäämuotit. Monia kertoja olen niiden osuessa kaupassa silmiin miettinyt pitäisikö ostaa, mutta aina jostain syystä jäänyt kauppaan. Tällä viikolla sitten meinasikin hermo mennä, kun Prismasta ja Citymarketista ei kummastakaan löytynyt kyseistä tuotetta. Onneksi mieleeni tuli tilpehööritaivas, eli Tiger ja sieltä ne sitten löytyivät. Ja vielä parempina versioina, kuin mitä hain.

Miksei tälläisiä ole aikaisemmin tullut vastaan! Niissä "perinteisissä" mehujäämuoteissahan on yleensä se neljä tai kuusi muottia, joka samalla vie aika paljon tilaa pakkasessa. Itsellä on vielä todella pieni pakastelokero, joka on kaiken lisäksi täynnä lihaa pussitettuna sekä marjoja. Jäätelökoneen kipon pakastaminenkin on aina oma missionsa, että saan sen jättimäisen kipon mahtumaan lokeroon :-D Joten nämä irtonaiset silikoniset muotit ovat todella kätevät, kun saa laitettua vaikka vain yhden jäätelön jähmettymään ja siihen pikkuiseen välikköön, johon sattuu mahtumaan. Hintaa paketilla oli neljä euroa, joten ei ollut suuri sijoitus.

Ylipäätänsä mulla menee usein hermo niiden muovisten muottien kanssa, koska en ikinä malta odottaa tarpeeksi kauan tai olla huolellinen ja se jäde jää aina sinne muottiin kokonaan tai osittain. Nämä ovat siis mun kaltaisille hätähousuille kätevät, kun voi syödä jäätelön vaikka vähän epäjähmettyneempänä ;-)

Voi luoja, miten ihminen voi taas olla innoissaan ja fiiliksissä tälläisestä asiasta :-D Nooo, hölmöllä on halvat huvit! Anyways, jos joku on jätskimuotteja vailla niin hopihopi Tigeriin, jos lähettyviltä sellainen löytyy. Siellähän tuotteet menee kausittain, joten en ole varma onko noita enää kohta myynnissä :-)

Ps. Mulla on miljoona "terveys"reseptiä takataskussa, joten alanko vain paukuttelemaan niitä tänne vai meneekö hermo, jos putkeen on mahdollisesti monta ruokapostausta?

Pps. Loveyewearin (postaus) -15% koodi on voimassa vielä tänään ja huomenna. Eli koodilla lovesunmikaela saa 15% alennusta kun tilaa vähintään 100e :-)

 

Kun ei tiedä mitä sanoisi

Heippa. Long time no see vai miten se menee? Huolestunut kommentti on tullut, aionko lopettaa bloggaamisen, kun en ole viikkoon postannut. Ei, en aio. Mulla ei ole ollut vaan mitään kerrottavaa, sanottavaa, höpöteltävää tai mitään uutta. Viime viikon nautiskelin kivoista keleistä, olin töissä, treenasin, puuhailin sitä sun tätä ja läppäriä en avannut perjantain jälkeen kuin vasta tänään. Mistä siis bloggaisin teille?

No anyways, viime viikolla olin töissä maanantaista perjantaihin klo 10-16 ja ma, ti, to ja pe kävin töiden jälkeen salilla ja siitä kotiin syömään ja hengailemaan. Keskiviikkona menin töiden jälkeen näöntarkastukseen, ostamaan silmälasit, jotka saapuu varmaan ensi tai sitä seuraavalla viikolla ja kiertelin vähän kauppoja. Siinä ne arkipäivät sitten menikin. Peruskauraa, ei mitään jännittävää ja informoitavan arvoista :-)

Lauantaina lähdin jo aikaisin aamulla Mäntsälään viettämään äidin luokse vapaapäivää. Otin aurinkoa terassilla, lueskelin kirjaa, rentouduin, vietin aikaa perheen kanssa ja syötiin hyvin. Sunnuntaina kävin aikaisin aamulla tekemässä HIIT-treenin ulkona portaissa ja loppupäivä meni parvekkeella aurinkoa ottaessa, kaupoilla käydessä ja illalla kävin pikkuisella kävelylenkillä ja kunhan vain rentouduin. Eilen kävin ennen töitä isän vanhemmilla ja siitä suuntasin iltavuoroon. Erittäin onnistunut ja ihana viikonloppu takana ja uudessa työssäkin olen viihtynyt mainiosti. Olen tällä hetkellä todella tyytyväinen elämäntilanteesseeni, en stressaa pahemmin mistään ja tunnen itseni onnelliseksi ihan tuollaisista arkipäivisistäkin kivoista asioista.

Tänään mulla on vapaapäivä ja aamupäivä on mennyt kotona puuhastellessa ja bloggerin tätä tekstinluomisikkunaa auki pitäessä noin kolme tuntia. Vasta nyt puolen päivän aikoihin sain aikaiseksi alettua edes jotain kirjoittamaan. Mitäs muuta. Kohta pitäisi alkaa vähän freesaamaan itseä, käydä kaupassa, siitä InBody-mittaukseen, sen jälkeen hetkeksi pyörimään kaupoille kaverin seuraksi, kun hän etsii valmistujaismekkoa ja viiden aikoihin kotiin syömään ja hieman myöhemmin salille. Siinä tämä päivä meneekin.

Mulla on muutenkin ehkä vähän blogi-identiteettikriisi. Tällä hetkellä en pukeudu töihin mitenkään kummoisesti (leggarit/farkut&peruspaita), töiden ulkopuolella aika menee enimmäkseen treenaillessa ja jos jossain käyn, en jaksa laittautua mitenkään erikoisesti, en saa mistään mitään inspiraatiota mitä postailisin ja tuntuu, että haluaisin enemmän höpötellä sali- ja terveysjuttuja. Kuitenkin tuntuu, että en voi sitä tehdä tässä blogissa. Niin kauan olen kirjoittanut puhdasta lifestyle-blogia, joten olisiko muutos treenipainoitteisemmaksi jotenkin väärin lukijoita kohtaan? Tietenkin ihmisten elämäntilanteet ja intressit muuttuvat, mutta silti. Mulla vaan ei tällä hetkellä pahemmin ole muuta annettavaa blogille, kuin salijutut, ruokareseptit ja yleiset fiilikset tästä elämäntyylistä ja arjestani. Enkä halua todellakaan lähteä siihen "tämän päivän aamupala, ihana uusi kynsilakka, jonka ostin, Nellyn uutuudet" jne linjalle vain siksi, että on pakko postata. Mieluummin olen hiljaa, kuten tein viime viikon.

Joten, mitä mieltä olette. Muutanko blogin suuntaa enemmän treeni-ruoka -painoitteiseksi, kertoilen tälläisiä pikkuisia yleisiä arkikuulumisia, postaan kunnolla jotain kivaa, jos on jotain josta postata vai olenko vain hiljaa ja kirjoitan "kunnollisia" postauksia, kun siltä tuntuu? Vai olisiko teillä jotain toiveita?

Ehkä tämä kesä on monelle bloggaajalle ylipäätänsäkin vähän vaikeampaa aikaa. Lämpimät säät houkuttelevat olemaan ennemmin ulkona nautiskelemassa, kuin sisällä postaamassa ja monilla alkaa pyöriä kesätyöt, jotka vievät paljon tunteja viikosta. Itse ainakin huomasin viime kesänäkin tämän saman. Ei vain jotenkin jaksanut niin usein avata tietokonetta ja postailla. Mutta eiköhän tämä tästä. Laitelkaa teidän omia fiiliksiä kommentteihin blogin suunnan ja kesäkohtalon suhteen :-)

Kananmunat meets pizza

Latailin aikaisemmin tällä viikolla Instagramiini kuvan pizzasta, jonka pohja on vähähiilihydraattisen SEKÄ dieettini sopiva. Olen joskus aikaisemmin kokeillut jo terveellisempää rahkapohjaista pizzapohjaa ja jokunen aika sitten tein pohjan pizzaan kukkakaalista. Ensimmäinen sisältää kuitenkin hiilihydraatteja ja jälkimmäinen oli todella työläs, eikä kovin hyvänmakuinen kaikkeen siihen työhön nähden. Silmiini osui joku aikaa sitten pizzapohja, joka oli tehty kokonaan pelkistä kananmunista. Whaaaat? Tällä viikolla uskallauduin kokeilemaan tuota pizzapohjaa ja pakko sanoa, että onneksi kokeilin ;-)

Pizzapohja kananmunista

Tarvitsemasi määrä kananmunia

Suolaa

Erottele kananmunista keltuaiset ja valkuaiset. Laita valkuaiset kulhoon, lisää vähän suolaa ja vatkaa kovaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset sellainenaan joukkoon varovasti sekoittaen. Levitä massa suurinpiirtein sentin paksuiseksi leivinpaperilla vuoratulle uunipellille  ja esipaista pohjaa uunissa 200c noin 10-15minuuttia. Lisää täytteet ja paista pizzaa vielä hetki, noin 10-15minuuttia.

Pohja ei maistunut ollenkaan munakkaalta ja tomaattimurska kosteutti sellaisenaan rapeahkon pohjan todella hyvin. Ainut mistä itse huomasin, ettei ihan "normaali" pizzapohja ollut kyseessä, oli että reunat ovat rapeat ja eivät maistu kovin hyviltä. Eli pohja ei sellaisenaan pelkästään esipaistettuna mitään suurinta herkkua ole :-D Itse tein pizzani kolmesta kananmunasta ja veikkaan, että viidella tai kuudella kananmunalla saisi kokonaisen uunipellillisen. Jos teet pizzan vain itsellesi kokonaan heti syötäväksi, pari kananmunaa riittää mainiosti. Kolmesta tuli jo melkeempä pariin syöntikertaan riittävä pizza.

Onko joku teistä jo testannut tälläistä pizzapohjaa vai oliko tämä teillekin kunnon mind blown? :-D

Ps. Tänään 18.5. saa Booztilla 15% lisäalennusta normaalihintaisista sekä jo alennetuista tuotteista käyttämällä koodia EXTRA15

New in: Ray-Ban Erika

Laadukkaat ja klassiset aurinkolasit kunnollisella uv-suojalla varustettuna kuuluvat varmasti monen kesätyylin kulmakiviin ja olinkin todella innoissani, kun minuun otettiin yhteyttä merkkiaurinko- ja silmälaseja myyvästä Loveyewear-nettikaupasta. Olin meinaan juuri muutama päivä sitten hairahtanut kokeilemaan eräitä Ray-Banin aurinkolaseja, jotka olivat jääneet takaraivoon kolkuttelemaan. Mikä ajoitus siis ;-)

Loveyewear tarjoaa kattavat valikoimat silmälaseja ja aurinkolaseja miehille ja naisille ja merkkejä on aina Pradasta edullisempiinkin vaihtoehtoihin. Lisäksi sivuilta löytyy opas, kuinka valitset omiin kasvoihisi juuri sopivan malliset kehykset. Kannattaa tutustua itseasiassa todella mielenkiintoiseen silmälasioppaaseen. Itse ainakin sain paljon vinkkejä siihen, millaisia kehyksiä aion ensi viikolla edessä olevalla silmälasien ostoreissulla kokeilla.

Vaikka itselle meinasi loppujen lopuksi iskeä valinnanvaikeus, päätin pysyä alkuperäisessä suunnitelmassani ja valitsin itselleni ihanan kevyet Ray-Ban Erikat. Olin kokeillut näitä myös nudenvärisillä kehyksillä ja aika paljon nekin houkuttelivat. Päädyin kuitenkin ajattomaan ruskeaan, joka oli nappivalinta! Kuitenkin ihan pikkuisen houkuttelisi edelleen ne nuden värisetkin, joten pitää katsoa tilaisinko nekin tuolta ;-)

 Sain myös teille lukijoille alennuskoodin, jolla saatte 15% alennusta kun tilaatte vähintään sadalla eurolla. Esimerkiksi näille valitsemilleni aurinkolaseille jää hintaa alennuskoodilla enää vajaa 97euroa, eli ei paha! Tuola saa myös tällä hetkellä todella suuressa hypetyksessä olevat Ray-Banin peili-Aviatorit alennuskoodia käyttäen vain vajaalla 115eurolla. Koodi on lovesunmikaela ja se on voimassa 31.5.2014 asti. Toimituskulut ovat tällä hetkellä ilmaiset ja uudet ihanat aurinkolasisi saat kotiisi ihan muutamassa päivässä.

Apua venymäarpiin Bio-Oilista?

Olen pitkään kärsinyt inhottavista "raskausarvista" vatsan seudulla ja varsinkin ihon ruskettuessa ne oikein korostuvat ja vaivaavat itseä entistä enemmän. Arvet ovat aika hankalia omin keinoin poistaa, mutta niiden vaalentamiseen on jos jonkinmoista keinoa. Tänään sain sitten viimein tarjouksen uhrina aikaiseksi ostettua töistä pitkään mietinnässä ollutta Bio-Oilia, jonka pitäisi edesauttaa arpien vaalenemista. Kyseessä on ihoöljy, jota levitetään hoidettavalle alueelle pari kertaa päivässä mielellään vähintään kolmen kuukauden ajan. Hintaa Bio-Oililla on ostopaikasta riippuen noin 10-13euroa, eli mikään kovin suuri sijoitus ei ole kyseessä vaikka tuote ei mitään mullistavaa arville tekisikään. Toivotaan silti parasta!

Tuollaiset arvet on itsellä tällä hetkellä vatsassa ja yritän nyt oikeasti ainakin kerran päivässä muistaa tuota öljyä vatsaan hieroa. Päivittelen tilannetta tuossa kesämmällä ja katsotaan onko mitään tapahtunut :-)

Onko teistä joku kokeillut Bio-Oilia? Millaisia tuloksia on tullut?

Äitienpäivän asu

Heipparallaa! Pitkästä aikaa mulla on teille asuakin, yay! Oltiin eilen syömässä äitienpäivälounas Hämeenlinnan kupeessa Inkalan kartanossa ja siitä kävin vielä kahvilla isän vanhemmilla, jossa tuli sitten treffattua myös isi, äitipuoli, pikkuveli sekä serkut. Eli kunnon sukulointipäivä oli eilen :-)

Top&jeans H&m/Heels Bianco/Clutch Louis Vuitton

Mulla muuten loppuu huomenna lorvailu ja palailen "oikeisiin" töihin. Olin henkisesti valmistautunut olemaan vapaalla vielä tämän viikon, mutta kutsu kävikin odotettua aikaisemmin. Kaupan alalla jatkuu hommat, mutta ruokakaupan kassalle ei tarvinnut mennä. Kyseessä on Riihimäellä eräs halpakauppaketju, eli ei mitään kovin glamööriä, mutta vaikuttaa todella kivalta ja monipuoliselta työltä. Tärkeinhän on, että työssä viihtyy ja että tekee töitä. Vähän jännittelee huominen, mutta nopeasti aina oppii :-) Asiakaspalvelu kuin asiakaspalvelu ja sitä olen kuitenkin vuosia jo tehnyt.  On kyllä aika helpottunut olo, vaikka ihan mukavaa on ollut hölläillä hetki ja hengähtää. Eli te joilla ei vielä kesätyötä ole, älkää lannistuko! Itse lopulta olisin päässyt tämän lisäksi toiseenkin paikkaan ja peruin sen tämän mieluisamman takia ja yhdestä itseasiassa odotan vielä vastausta, mutta onneksi kyseessä ei ole paikka, johon haluaisin kun sain jo tämän työn. Nyt alan tekemään ruokaa ja yritän päästä aikaisin nukkumaan, jotta kerkeän käymään salilla ennen töiden alkua :-)

Tänään olen ollut onnellinen, koska

 

... aurinko paistoi.

... herään ilman herätyskelloa viimeistään yhdeksältä.

... tein suursiivouksen keittiöön ja pesin jopa liesituulettimen ja uunin.

... siivosin myös parvekkeen ja kodin muutenkin.

... kokoonnutaan huomenna koko perheen kesken äitienpäivän viettoon.

... mulla on huomenna herkkupäivä ja saan täytekakkua (heikkous ;-)

... salilla oli paras selkä-vatsatreeni ikinä, ei ruuhkaa ja sai tehtyä rauhassa koko treenin juuri siinä järjestyksessä, kuin oli suunnitellut.

... Versa grippsien ja lisättyjen hiilareiden ansiosta tein yhden käden kulmasoutua 18kg käsipainolla viimeksi käyttämäni 14kg sijaan.

... hyötyliikunta ei ole mulle enää mikään pakkopulla, vaan käyn ihan mielelläni fillarilla tai kävellen salilla tai kaupassa. Viime keväänä, kesänä ja syksynä taisin pyöräillä saati kävellä jonnekin ehkä maksimissaan pari kertaa :-D

... kokeilin uusia vatsalihasliikkeitä ensimmäistä kertaa ja sai heti todella hyvää tuntumaa.

... huomaan joka treenissä oppineeni kehittämään itseäni, osaavani treenata tehokkaasti yksinkin ja korjaamaan tekniikkaa ilman, että Marko on mukana.

... ikävät blogikommentit eivät ole lannistaneet.

... inhottavat stressifinnit ovat lähes parantuneet.

... nautin nykyään tämän tyylisistä vapaapäivistä, kun saa rauhassa puuhailla koko päivän ilman minkäänlaista aikataulua.

... olen hymyillyt ilman mitään erityistä syytä koko päivän ja tuntenut itseni erityisen onnelliseksi tässä ja nyt.

Liian itsenäinen vaiko sittenkin vain pelkuri

Olen kasvanut vahvojen naisten ympäröimänä ja ainoana tyttölapsena, joka on tehnyt minusta todella vahvan ja itsenäisen nuoren naisen, poissulkematta kaikkia muita nuoruuden kasvukipuja. Äitini, isän äitini, äidin äitini sekä äitipuoleni ansiosta olen saanut avaimet elämään neljältä todella erilaiselta naiselta, joilla jokaisella on ollut oma osansa siinä, millaiseksi naiseksi olen nyt vanhemmiten kasvanut. Jokainen heistä on täysin erilainen niin luonteeltaan kuin elämänkatsomukseltaankin, mutta jokaista heitä yhdistää itsenäisyys, vahvuus, periksiantamattomuus, avarakatseisuus ja empaattisuus. Olen heidän jokaisen kanssa erittäin läheinen, kunnioitan näitä naisia koko sydämestäni ja arvostan kaikkea, mitä olen heiltä oppinut.

Tykkään puuhailla asioita yksin ja muun muassa en karsasta tukkiutuneen viemärin avaamista, osaan asentaa kattolampun, kasata Ikean huonekalut, pestä auton ja avata kuohuviinipullon. Pieniä asioita, mutta asioita jotka kallistuvat suhteessa olevilla miehen tehtäväksi. Mihin sitä miestä sitten loppujen lopuksi edes tarvitsee, kun asiat voi hoitaa myös itse? Tai soittaa isälle ;-) Tällä hetkellä elämässäni on kaikki mallillaan, olen tyytyväinen nykytilanteeseeni, mutta monien mielestä vain se yksi puuttuu. Missä on mies?

Olen viimeiset 3,5 vuotta ollut yksin. Välillä oikein havahdun siihen, että vuodet menevät näin nopeasti ja siitä on jo aika pitkä aika, kun viimeksi seurustelin. Vuosiin on mahtunut pari vähän keveämpää tapailua vakavempaa juttua, mutta yhdestä jos toisestakin syystä ne ovat päättyneet. Vielä noin vuosi sitten huomaisin hakemalla hakevani sitä elämäni miestä ja melkein jo luulinkin sen löytäneeni, kunnes kaikki päättyi. Niihin aikoihin aloin taas treenaamaan ja sali vei mennessään. Huomasin treenaamisen täyttäneen sen miehenmentävän aukon ja lopetin hakemalla miehen hakemisen. Olin tyytyväinen arkeeni, oli paljon tekemistä ja tulokset veivät mukanaan. Sillä tiellä ollaan edelleen ja entistä motivoituneenpana kuin koskaan. Tajusin, etten tarvitse miestä, koska pärjään yksinkin.

Viime syksynä huomasin alkaneeni jännittämään mitään deittien tyylisiäkään miesten kanssa. Aloin vetkuttelemaan kaikkia näkemisten sopimisia niin kauan, että asia unohtui kokonaan, vain jäi toteuttamatta tai yksinkertaisesti peruin sovitut. Pystyin perustelemaan käytökseni sillä, että koulu, työ ja treenit vievät niin paljon aikaa, joten mikään suhteen tyylinenkään olisi hankala sovittaa elämääni. Varsinkin kun useat mahdollisista ehdokkaista asuivat vähän kauempana. Myös monien kohdalla jotkin typerät etsimällä etsityt pikkuseikat tulivat itselle kynnykseksi. Jos jo nyt joku asia epäilyttää, miksi vaivautuisin edes ottamaan miehestä enempää selvää? Problem solved ja sain jatkaa tyytyväisenä yksineloani.

Nyt olen vihdoin tajunnut, että mua vain pelottaa. Pelkään sitä, että mies tulee minun ja salin väliin, mies ei ymmärrä kuinka tärkeää treenaaminen on mulle, mitä jos suhteen myrskyt vaikuttavat treenaamiseeni ja kaikista pahin; entä jos treeni-intoni loppuu uuden suhteen tuoman huumoksen myötä? Olen sitä mieltä, että jos haluaa 100% tulokset, pitää kaikki tehdä 100% fokuksella ja ohjeiden mukaan. Mitä jos mies viekin sen 5% fokuksestani? En todellakaan halua epäonnistua tavoitteideni saavuttamisessa, kun olen kerrankin jossain hyvä. Tästä syystä pyrin mahdollisimman systemaattisesti ulkoistamaan elämästäni asioita, jotka voisivat olla esteenä Mikaela 2.0-projektilleni ja killerikropalle. Fiksua vai olenko vain liian neuroottinen? En ole aivan varma. Yksinoloonkin ja itsenäisyyteen vain tottuu niin nopeasti, että jollain tavalla pelottaa ajatus siitä luopumisesta.

Tietenkin tulee hetkiä joskus useammin, joskus harvemmin, kun kaipaisi ihmistä, jonka kainaloon voisi edes muutamana iltana viikossa käpertyä, ihmistä jolle voi hehkuttaa hyvää treeniä (thank god on edes instagram ;-) tai jolle voisi toivottaa joka ilta hyvää yötä ja joka arki-aamu ihanaa työpäivää. Ihmistä, jonka pelkkä halaus saisi mut unohtamaan kaikki murheet maailmassa. Ihmistä, joka rakastaisi mua vilpittömästi tälläisenä kuin olen ja joka tukisi unelmieni toteutumista, liittyivät ne sitten treenaukseen kuin tulevaisuuteen ylipäätänsäkin. Ihmistä, jota ei haittaa, että syön eväitä hassuissa paikoissa ja haluan kokata omat ruokani.

Ehkä mun kuitenkin pitää vielä hetki kasvaa lisää ihmisenä ja päästä lähemmäksi unelmakroppaani, jotta kokisin olevani valmis jakamaan vapaa-aikani tasapuolisesti miehelle sekä treenaukselle. Tosin pidän ovet ja ikkunat avoinna ja katson mitä elämä tuo. Uskon niin vahvasti kohtaloon, että jos jotain on tullakseen tai se on meant to be, asiat kyllä järjestyvät :-) Niin miesten kuin minkä tahansa muunkin asian suhteen.

Terkuin,

Mikaela ja puolen yön avautumiset

Kevyt vihreä keittovinkki

Lasken päivän kalorit tarkkaan ja tänään tuli eteen tilanne, että tälle päivälle kaloreita oli about 150 jäljellä ja kello oli vasta seitsemän illalla ja viimeksi olin syönyt klo 18 välipalan. PANIIKKI! Miten selviän elossa nukkumaan menoon asti!?!?! Onneksi päivän rasvansaanti oli jo turvattu, joten loput kalorit saivat tulla marjojen tai kasvisten hiilihydraateista sekä proteiinista. Sataviiskyt kaloria. Se ei ole kovin paljon ja olen tottunut syömään suhteellisen tiheästi, eli tuo kalorimäärä pitäisi jakaa mieluiten parille erilliselle aterialle. Pitkän pohdinnan ja laskemisen jälkeen päädyin kasviksista kesäkurpitsaan ja purjoon sekä proteiinista raejuustoon.

Pidän todella paljon keitoista, joten todella kevyt purjo-kesäkurpitsakeitto oli oiva valinta ja kalorit antaisivat myöten kahteen annokseen, joista jälkimmäiseen voin lisätä vielä hyvän määrän 2% raejuustoa päälle tuomaan proteiinia yön ajaksi. Googlettelin erilaisia reseptejä ja sovelsin omani seuraavanlaiseksi:

Purjo-kesäkurpitsakeitto

(2 annosta)

 

Keskikokoinen kesäkurpitsa

Yhden purjosipulin varsi

0,5dl rasvatonta tai kevytmaitoa

1/2 kasvisliemikuutio

Kaksi valkosipulinkynttä

8dl vettä

Yksi sipuli

Mausteita

Suolaa

 

Pilko purjosipulin varsi renkaiksi ja raasta kesäkurpitsa. Kuullota pannulla pilkottu sipuli sekä valkosipuli pienessä määrässä öljyä ja lisää purjosipuli ja kesäkurpitsa. Pehmittele kasviksia hetki pannulla.

 

Kiehauta vesi, kasvisliemikuutio ja mausteet ja lisää kasvisseos pannulta sekä maito. Keitä ja hauduttele pienellä lämmöllä niin kauan, että kasvikset ovat pehmenneet kunnolla ja liemi on maustunut. Soseuta keitto sauvasekoittimella ja tarjoile esimerkiksi raejuuston, tuorejuuston, vuohenjuuston tai krutonkikuutioiden kanssa.

 

 

Keitto on ilman lisukkeita todella kevyttä, mutta maidon voi hyvinkin korvata kermalla tai vaikka koskenlaskijalla ja tuplata tai triplata määrän, jos ei ole näin "kriittinen" tilanne kyseessä :-D Mausteista käytin suolaa, valkopippuria, basilikaa, juustokuminaa, mustapippuria ja chiliä. Olen maustajana vähän sellainen kaikkea sekaan mitä käteen sattuu osumaan ja maistelemalla sitten lisäilen fiiliksen mukaan. Ikinä ei vielä ole pilalle mikään ruoka mausteiden vuoksi mennyt *koputtaa puuta*. Niin ja oli itse keittokin ilman mitään lisukkeitakin ihan älyttömän hyvää! Oikein yllätyin miten sattui onnistumaan noin hyvin, josta syystä olikin pakko tulla heti jakamaan tämä mestarikeksintö ;-)

Tavoitteita, kuntokuvia ja päivitystä ruokavalioon sekä treeniin

  Heippa! Nyt on vihdoin selvillä tulevat suunnitelmat treenien ja ruokien suhteen. Viime InBodyssa oli lähtenyt rasvan lisäksi myös ihan vähän lihasta. Vaikka olen saanut pidettyä koko dieetin ajan lihasmassan lähes samana kuin aloittaessakin, oli tuo heti merkki että kulutus on liian kova tällä hetkellä. Tästä syystä ei laitetakaan mitään tiukempaa ruokavaliota tälle kuulle, vaan lisättiin ruokaa treenipäiville, aerobinen laski neljästä 2-3 kertaan viikossa ja mieluiten eri päiville salitreenin kanssa ja salitreeniä teen 4-5 kertaa viikossa, kuten ennenkin. Salilla laskettiin toistomääriä ja aikaisemmin tein noin 10-12 toistoa per sarja ja sarjoja noin kolme. Nyt toistoja tulee keskimäärin 8-10 ja sarjoja tehdään neljästä viiteen.

Salipäiville lisättiin kaloreita 200-300 kcal enemmän kuin mitä syön välipäivinä. Lisäksi välipäivinä pidän hiilihydraatit about sadassa grammassa tai jopa vähän alle ja treenipäivinä nostan ne sinne 140-160g paikkeille. Nyt mulla on mennyt salipäivinä about 120-130g hiilihydraatteja. Hiilarit ajoitan enimmäkseen ennen treeniä, jotta on kunnolla puhtia treenissä ja olen huomannut mulle sopivan paremmin hiilaritankkauksen hitailla hiilihydraateilla ennen treeniä ja banaaniin treenin jälkeen, kuin että söisin hiilihydraatteja vielä palautusjuoman ja banaanin jälkeisellä ateriallakin. Tietenkin kasviksista tulee hiilareita treenin jälkeisellä aterialla, mutta riisiä, pastaa yms en enää lisäksi silloin syö. Monesti aika painotetaan, että hiilaria sinne treenin jälkeiselle aterialle, mutta omalla kohdalla tosiaan olen huomannut tuon välittömästi treenin jälkeen nautitun banaanin riittävän. Tärkein kokeilla ja ottaa selvää mikä toimii itsellä parhaiten :-)

Nyt vähän jännitän miten kroppa reagoi tuohon hiilihydraattien lisäämiseen. Mulla on todella herkkä vatsa vaalean vehnän suhteen, joten ehdottomasti tulen syömään riisit ja pastat täysjyvänä ja leivän tummana. Ostin tänään gluteenitonta spagettia, jonka pääraaka-aineena on maissijauho, mutta sain ensiksi todella pahan turvotuksen ja edelleenkin, lähes pari tuntia ruokailun jälkeen mahaan sattuu. En ole mitenkään yliherkkä maissille, joten jännä tuo vatsan reagointi. Määräkin oli vain 50g kuivapainona, eli mikään tajuton pasta-annos ei ollut kyseessä. Täytyy kokeilla vielä miten vatsa reagoi täysjyväpastaan tai spagettiin. Täysjyväriisi ei onneksi ole vatsalleni niin paha, joten jos ei muuta niin riisillä, perunalla, bataatilla, tummalla leivällä ja kaurahiutaleilla mennään. Eipä nuokaan pahat vaihtoehdot ole, vaikka pastaa rakastankin! Onneksi on kesä tulossa, eli syön koko kesän uusia perunoita ;-)

Kaloreiden lisääminen on herättänyt niin positiivisia kuin negatiivisiakin tunteita. Tavallaan olen ihan fiiliksissä siitä, että kaloreita nostetaan ja saa syödä enemmän, mutta toisaalta jännittää se oma reagointi, jos paino lähteekin nousuun. Painon nousua ei edes vielä tässä tapauksessa pitäisi tapahtua, koska pieni kalorivaje pysyy edelleen ja ylipäätänsä sillä painolla ei ole merkitystä vaan kehon koostumuksella. Siltikin perus naisena ja ainaisena painon kanssa kamppailijana tarkkailen todella paljon mitä lukua vaaka näyttää. Enää en saa itkupotkuraivareita, jos paino heittelee, koska se on normaalia ja jos paino on taas humahtanut hirveästi suhteelisen nopeassa ajassa alaspäin, mietin mistä se voisi johtua ja tasaantuuko paino muutamien päivien sisällä. Eli positiivista muutosta ajattelutavassa on tapahtunut, mutta silti jännittää. Tästä syystä Markon tuki on nyt mulle todella tärkeää henkisestikin. Mulla on onneksi edelleen täysi luotto häneen ja tiedän, että Marko tulee pitämään huolen, että jos paino nousee, on se lihaksesta johtuvaa eli positiivista painonnousua. Onneksi kuitenkin peili ja valokuvat kertovat vaakaa enemmän ja eiköhän tämä alkustressi ja paniikki häivy tuloksia seuratessa ja nähdessä.

Tällä hetkellä kroppa näyttää tuolta. Rasvaa on edelleen, mutta nyt lähdetään poistamaan sitä kovalla salitreenillä, eikä aerobisella. Ja toivotaan, että sitä lihasta alkaisi kehittymään kroppaan tämän tasaisen taantuman jälkeen :-) Alla on vielä kuva kropasta johon lähdetään nyt tähtäämään Markon kanssa. Edessä on ihan hitonmoisesti duunia, mutta ei haittaa. Olen ihan innosta täpinöissäni ja jännittynyt samaan aikaan. Palan halusta nähdä mihin mun kropasta on ja motivaatio tätä kaikkea kohtaan on niin korkealla. Kun rakastaa sitä mitä tekee, vain taivas on rajana :-) Nyt jotain ruokaa ja hetken päästä tekemään salille käsi ja keskivartalotreeni.

Edit//: Kehonkoostumusta vielä toivottiin :-) Taulukkoon päivitetty parin viikon takainen mittaus

Pituus 166cm ja mittaukset otettu aina illalla noin klo 18:15

Kauneimmat maksimekot kesän juhliin

Pikkuhiljaa alkaa olla käsillä se hetki, kun pitää alkaa miettimään mitä ihmettä pukisi tuleviin juhliin; niin vieraana kuin itse juhlakalunakin. Mekot ovat nyt tulleet myyntiin ja jos haluat varmistaa sen The Mekon saamisen, kannattaa metsästys aloitta asap. Itse olen parina keväänä harmittavan monta tilannetta todistanut, kun ollaan toukokuun lopussa tultu sitä mekkoa ostamaan, eikä oikeaa kokoa olekaan enää löytynyt mistään mieluisasta mekosta.

Maksimekko on mielestäni todella tyylikäs ja juhlava valinta niin vieraana kuin juhlien keskipisteenäkin. Tästä syystä kurkin sillä silmällä parin eri nettikaupan valikoimaa maksimekkotarjonnan osalta :-)

 Nelly.com valikoimaa

1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9.

Boozt.com valikoimaa

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Itsellä olisi tulossa heinäkuun alkupuolella pikkuveljen rippijuhlat, mutta en vielä uskalla ostaa mitään mekkoa niihin juhliin. Kroppa muuttuu sen verran kovaa vauhtia, joten mekon pitäisi olla sellainen, jota pystyy mahdollisesti pienentämään. Eli olen päättänyt mennä riskillä ja katson vaikka sitten alennusmyynneistä jonkin koltun niihin juhliin :-D Toisaalta jotkin kauniit laskeutuvat housut ja kevyt spagettiolkaintoppi voisi myös olla ihan kivaa vaihtelua. Täytyy suunnitella ;-) Aikaa onneksi on!

Onkos teille tulossa jotain juhlia kesäksi, joihin pitäisi mekko metsästää? :-)

#CheatClean: Banaani-suklaa kookosjäätelö

Nimeni on Mikaela ja olen herkkuholisti. Kakut, jäätelöt, pullat, keksit... You name it, I eat it. Nyt olen ollut dieetillä reilu viisi kuukautta ja herkkupäiviä mulla on ollut kolme tuon lähes puolivuotisen aikana. Kuitenkin olen herkkupeppuudestani huolimatta pysynyt tiukasti dieetissäni, koska noh, syön herkkuja lähes joka päivä. Luvan kanssa. Dieettiin sopivia. Hyvän makuisia ja isoja annoksia.

Viimeisen vuoden aikana musta on tullut aika haka kaikkien terveellisten ja/tai proteiinipitoisten herkkujen kokkailija ja innokas kokeilija, mutta pahainen Marko vei multa monta useasti resepteihin vaadittavaa ruoka-ainetta ja laittoi dieetin sen verran tiukaksi, että muun muassa kaurahiutaleet kuuluu vain aamupalalle ja hiilarit ovat aika matalalla tai sitten kalorit eivät anna myöten. Tästä syystä aika monet reseptit menivät pannaan. Kuitenkin ahkerasti opiskelemalla, kokeilemalla, blogeja luekemalla ja itse soveltaen olen saanut rakennettua pikkuhiljaa kattavan #cheatclean reseptikokoelman. Banaaniletut ovat jo niin so last season!

Viimeisin herkkukokeiluni oli syntisen hyvä banaani-suklaajäätelö, jonka pohjana käytin kookoskermaa sekä maitorahkaa. Tiiättekö sen Bravon huisin hyvän banaani-suklaajäden, joka maksoi joskus ihan pari euroa ja jonka valmistaminen on nyt ainakin omaksi harmikseni lopetettu? No tämä itse tekemäni herkku oli lähes yhtä hyvää ;-) Valmistamiseenkaan  ei tarvitse kuin ihan muutamaa ainesosaa.

Itse tehty banaani-suklaajäätelö

kaksi annosta

Noin puoli pakettia kookoskermaa (~100ml)

250g rasvatonta maitorahkaa

Yksi todella kypsä banaani

Tummaa kaakaojauhetta

Nestemäistä steviaa/muuta makeutusta

Muussaa banaani käsin tai sauvasekoittimella. Vatkaa sen jälkeen kaikki aineksen keskenään vaahtomaiseksi seokseksi ja pakasta laakeassa astiassa muutama tunti välillä seosta sekoitellen tai valmista jäätelökoneessa.

Kookos ei maistu tässä oikeastaan ollenkaan, vaikka onkin suuressa osassa koko reseptiä. Lisäksi banaanin maun vahvuutta voi säädellä sen mukaan, kuinka ison banaanin käyttää ja jos reseptiin lisää vaikka marjoja, peittyy banaani todella hyvin. Selailin muutamia reseptejä netistä ja taivashan on vain rajana makujen kanssa, esimerkiksi mangojäätelöä saa vaihtamalla banaanin mangoon ja jättämällä kaakaojauheen pois. Resepti toimii myös kokonaan ilman maitorahkaa, jolloin kannattaa varmaankin laittaa koko purkki kookoskermaa. Itse lisäsin rahkaa, jotta saan proteiinia lisää ja voin syödä tätä välipalaksi ;-) Täytyy myös kokeilla jättää rahka pois kokonaan tai vähemmälle ja lisätä proteiinipitoisuutta ja makua esimerkiksi minttu-suklaan makuisella proteiinijauheella. Netistä kannattaa googlailla ihan simppelisti hakusanalla kookosjäätelö, jolla löytyy niin terveellisiä kuin epäterveellisempiäkin reseptejä. Seuraavana menee itsellä jokin marjaisa tai kirpeä sitrusversio kokeiluun. Nam!

Kesä tuli hiuksiin

 

Heippa! Kävin tänään taas oman tukkataikurettareni Erican hoivissa. Naureskelinkin tänään, että rankkaa tämä työttömänä oleminen. Aloitin tänään aamun salilla, siitä kampaajan tuoliin hemmoteltavaksi muutamaksi tunniksi ja illalla kävin vielä kaverin kanssa kahvilla ja vähän pyörimässä kaupoissa. Ensi viikolla onkin isoäidin kanssa treffit Helsingissä, parina päivänä AW14 pressejä käytävänä ja sunnuntaina äitienpäivälounas. Eiköhän arki iske vasten kasvoja tässä lähipäivinä :-D

 

Olin viestitellyt Erican kanssa viime viikolla, että voisi laittaa tänne sekaan vielä lisää puoli punttia jotain vaaleaa sävyä. Päädyttiin lopulta tilaamaan B'longilta 45cm teippihiuksesta puoli punttia sävyä kuusi, joka meni hyvin nykyisten sävyjeni joukkoon. Omaa tukkaa ei tälläkään kertaan värjätty tyveä enempää, vaan kaikki vaalea on pelkkää pidennyshiusta. Eli todella hyvä ja hellävarainen tapa saada jotain uutta tukkaan ilman värjäystä :-) Olen jälleen kerran niiiiiin tyytyväinen Erican työhön ja jos jotkut etsivät hyvää kampaajaa Hyvinkäältä, niin suosittelen Parturi-Kampaamo Lilaa!

Top Vila/Skirt New Look/Watch Daniel Wellington*

Nyt annan kesän ja auringon tehdä rauhassa tehtävänsä hiuksiin ja loppukesästä, kun on pakko ainakin nuo tummimmat, silloin lähes vuoden käytössä olleet jatkot uusia, niin jos siirtyisin kokonaan hieman vaaleammanruskeaan. Ihan vain sävyn tai pari vaaleampi, eli sellaiseen jota olisi kuitenkin helppo ylläpitää oman luonnollisen hiusvärini kanssa. Nyt tämä tukka on noin asteen omaa luonnollista hiusväriäni tummempi :-)

Miltäs tämä hieman uudistettu tukka näyttää teidän silmään? Paljon ei viime kerrasta muuttunut, mutta vähän kuitenkin ;-)

*Saatu blogin kautta