Keskiviikko mun kanssa - photo diary

torstai 30. maaliskuuta 2017

Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017

08:18 Availen silmät. Heräilen makoilemalla sängyssä ja selaan samalla somen sekä luen sähköpostit. Noin 20 minuutin päästä jaksan vihdoin nousta. Suuntaan keittiöön juomaan aamushottini: vettä, jossa on puolikas sitruuna sekä cayennepippuria. Fiilistelen auringon paistetta ja avaan ikkunan. Aamuisin on pakko saada raitista ilmaa!

09:07 Alan keittämään kahvia ja paistan itselleni ison munakkaan. Aamupalan syömisen ohessa tulee selattua nettiä ja luettua hetki blogeja tietokoneella, jonka jälkeen suuntaan suihkuun. Suihkun jälkeen istahdan taas koneelle ja juon toisen kupin kahvia.


11:03 Hiukset ovat vielä vähän kosteat, joten kuivaan ne nopeasti loppuun sekä alan laittautumaan. Pieni morkkis vaivaa aamun laiskottelusta, sillä oli tarkoitus lähtea asioille aikaisemmin. Teen vielä ennen lähtöä nopean smoothien, sillä asioilla voi vierähtää pitkään.

12:06 Olen vihdoin ulkona asunnosta ja lähden kävelemään bussipysäkille. Ensimmäisenä pitää käydä hakemassa poliisiasemalta sinne saapunut Viron henkilökortti.

12:14 Bussissa!


13:56 Vihdoin takaisin matkalla kotiin ja kortti kourassa. Selailin menomatkalla ajatuksissani nettiä, joten missasin vahingossa pysäkkini ja tajusin sen vasta KOLME pysäkkiä sekä noin viisi kilometriä myöhemmin. Eikun ulos bussista seuraavalla pysäkillä ja seuraavalla takaisin. Poliisilla jonottaessakin meni pieni ikuisuus.

14:15 Jään yhden pysäkin aikaisemmin ja käyn kotimatkalla katsomassa löydänkö Stockmannilta vesikannuuni filtteriä, käyn ruokakaupassa sekä menen käymään sen vieressä olevassa Nordeassa hoitamassa pankkitilin avaamisen. Ei ollut Stockmannilla filttereitä ja pankissa teknisiä ongelmia, joten pankkitilin avaaminen ei onnistunut sinä päivänä. Hukkareissu! Alan olemaan jo kuolemannälkäinenkin, mutta onneksi kotiin kävelee vain muutaman minuutin.


15:32 Vihdoin super myöhäinen lounas. Ei ollut edes mitään ruokaa valmiina, joten piti keittää riisit sekä paistaa kanat. Onneksi siinä ei mennyt kauaa ja edessä oli iso annos ruokaa. Syömisen jälkeen puuhastelen kotona ja selailen vaihteeksi nettiä ennen salille lähtöä.

17:30 Olen salin ovella. Päätin käydä testitreenaamassa tulevan lähisalini; Myfitness Solariksen.

19:04 Treeni paketissa! Sali oli aika pieni, mutta sain tehtyä hyvän treenin. Onneksi jäsenyydellä pääsen käyttämään kaikkia Myfitness-saleja, joten osan treeneistä voi tehdä lähellä olevalla Virun tai Postimajan saleilla.


19:12 Muistin, että perunat olivat loppuneet, joten syön palkkari-banaanin samalla, kun kävelen salin vieressä olevaan Solarikseen ruokakauppaan. Ruokakaupasta suoraan kotiin kokkailemaan ruokaa. Kauhea nälkä!

19:48 Ruoat kokkailtu ja lanttu- sekä perunaranskikset menossa uuniin. Olen aivan rakastunut uuden asuntoni uuniin! Vanha lieteni oli todella vanha, joten olen niin onnellinen siitä, että nykyään uunissani on muun muassa kiertoilma. Ruoan uuniin laittamisen jälkeen käyn nopeasti suihkussa ja levitän itseruskettavaa.

20:32 Vihdoin ruoka nenän edessä ja telkkariin pyörimään päivän Salatut elämät (salainen paheeni haha!). Lanttu- ja perunaranskikset, kalkkunan jauhelihasta tehtyjä "nugetteja" sekä soijajogurttiin tehtyä dippiä, niin hyvää! Loppu ilta on pyhitetty ainoastaan sohvalle, telkkarille sekä somelle.

00:02 Puhelin oli jo pari kertaa tippunut käsistä naamalle, joten pakko alkaa nukkumaan. Hyvää yötä!

Tänä tiistaina

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Status juuri nyt?
Tällä hetkellä istun laivassa matkalla kotiin Tallinnaan. Eckerö Linella on tullut matkustettua viime aikoina sen verran paljon, että keulakahvilan kulmapöydästä on tullu vakkarispottini seilatessa Suomeen tai Viroon. Pistorasia vieressä, ettei joudu vahingossakaan offline-tilaan ja mukava sohva, jolla istua reilun parin tunnin matka!

Mihin aikaan heräsit tänä aamuna?
Stressasin tätä päivää, erityisesti aamupäivää, jostain syystä todella paljon, että heräsin jo ennen neljää enkä saanut enää sen jälkeen unta. Eli ihan pirun aikaisin.

Mikä oli eka ajatus, kun heräsit?
Päässä alkoi pyörimään kaikki tänään hoidettavat asiat sekä panikointi siitä, miten hemmetissä selviän matkan kaikkien kannettavieni kanssa (matkalaukku, iso kassi, jossa on kahvinkeitin ja blenderi, iso kangaskassi käsilaukkuna sekä vielä yksi kassi, jossa on kattolamppuni. Oh my, suunnilleen tonnin painosta tavaraa!). Luojan kiitos pahin on takana ja enää pitää vain selvitä laivasta taksiin ja taksista sisälle kotiin.

Oletko soittanut tänään kellekään, jos olet niin kelle?
Äidin kanssa olen tänään soitellut päivän aikataulusta sekä ohjelmasta. Äiti ajoi minut satamaan sekä pyörähdimme matkalla hoitamassa pari asiaa Vantaan Ikeassa.



Millä tuulella olet juuri nyt?
Stressi alkaa olla haihtunut ja nyt olen hyvällä tuleella. Oli kiva aamupäivä äidin kanssa ja ihana päästä kotiin! Tyhjässä asunnossa vietetty viikonloppu, joka oli aivan täpötäynnä hoidettavia asioita ei ollut mikään kaikista rentouttavin.

Sattuuko sinuun tällä hetkellä?
Kyynartaive on hieman herkkänä kantamuksien raahaamisesta, mutta muuten ei eilisen jalkatreenin pakarajumeja lukuunottamatta satu muualle.

Mitä sinun tekisi mieli syödä juuri nyt?
Hörpin juuri välipalaksi ProPudin valkosuklaa-vadelma pirtelöä, mutta sushia tekisi mieli. Tai ehkä Ikean lihapullia, joita en kerennyt tänään syömään Ikeassa. Tai vaikka molempia! Lasi viiniäkin voisi tehdä ihan hyvää.

Mitä ostit, kun viimeksi vingutit korttiasi?
Omalla kortilla ostin äidille sekä minulle Lidlistä sellaiset pienet höyrysilitysharjat. Ikeasta tuli hankittua pari vaatetankoon ripustettavaa säilytyssysteemiä sekä muutama tyynyliina, mutta ne meni taktisesti äidin kortilta, koska oma lompakko oli autossa.

Mikä oli eka biisi, jota kuuntelit tänään?
Voi apua, en ole kuunnellut tänään Spotifyta, enkä muista ollenkaan mikä oli ensimmäinen kuulemani biisi tänään. Katsoin (tai oikeastaan kuuntelin siivouksen ohella) aamulla Ruudusta Bumtsibumin, joten päivän eka biisi oli siinä soinut kappale. Tosin ei ole ainuttakaan muistikuvaa mikä se oli.

Kehumisen voima

maanantai 27. maaliskuuta 2017

En ole koskaan kokenut täyttäväni niitä standardeja, jotka edustavat länsimaisia kauneusihanteita. Nuorempana koin olevani aina riittämätön ja tyytymättömyys omaan ulkonäköön oli vahvasti esillä lähes jokaisena arkipäivänä. Onneksi näistä ajoista on päästy ylitse eikä somen ja blogien tuoma kuva täydellisyydestä enää ruoki epätyytyväisyyttä itseeni - nykyään persoonallisuuden ihannointi menee täydellisyyden ohitse. Dove on jo vuosia käyttänyt mainoksissaan erinäköisiä ja -kokoisia naisia ja sen avulla halunnut edustaa sitä, että erilaisuus on kaunista. Jokainen meistä on kaunis, täydellinen ja arvokas juuri sellaisena, kuin me olemme. Dovelta onkin pian ilmestymässä uusi tuotesarja, joka jatkaa tätä ideologiaa ja sanomaa. Tästä syystä olin otettu päästessäni mukaan Doven kampanjaan, jossa kannustetaan kehumaan muita. Mielesäni Doven edustama Real Beauty-filosofia erilaisuuden ihanuudesta on ideologia, joka meidän pitäisi muistaa joka ikinen päivä. Sinä riität ja olet upea juuri omana itsenäsi.

Onneksi näistä ajoista on päästy ylitse eikä somen ja blogien tuoma kuva täydellisyydestä enää ruoki epätyytyväisyyttä itseeni - nykyään persoonallisuuden ihannointi menee täydellisyyden ohitse.

idnosto
Olen monta kertaa miettinyt sitä, miksi kehuminen on niin hankalaa. Hyvien puolinen näkeminen itsessä on välillä todella vaikeaa, mutta muissa positiivisten ja kauniiden asioiden sekä hyvien puolien näkeminen on  paljon helpompaa. Kuinka useasti on tullut ajateltua, että ystäväni näyttää tänään erityisen hyvältä tai junassa vastapäätä istuvalla naisella on ihanat hymykuopat. Loppujen lopuksi näiden asioiden sanominen on kuitenkin jäänyt, koska en vain saa suutani auki - hävettää sanoa se ääneen. Näppäimistön takaa muiden kehuminen on helpompaa, mutta samalla myös niiden negatiivisten asioiden sanominen. Ilman omia kasvoja ja anonyymiteetin turvin ei aina ajattele loppuun asti sanomisiaan ja sitä, miten se voi satuttaa toista. Blogien kommenttiosiot ovat toisinaan todella surullista luettavaa ja olen itsekin saanut osani tästä kiusaamisesta. Onhan  blogia tullut kirjoitettua jo yhdeksän vuotta, joten näihin vuosiin on mahtunut monia kymmeniä ilkeitä ja minua loukkaavia sanoja. Henkilökohtaisesti en ymmärrä sitä, miksi täytyy olla ilkeä toiselle, kun vaihtoehtona on myös olla vain hiljaa ja jättää sanomatta.

Iän tuoman itsevarmuuden myötä olen päässyt enemmän yli epävarmuudesta ja ujoudesta kehua muita. Aikoinaan todella pahasta epävarmuudesta kärsien olen oppinut, että se yksi pieni kehu voi pelastaa koko päivän ja saada minut näkemään itseni toisessa valossa. Vaikka kehuista kiittäminen on aivan pirun vaikeaa ja helposti alamme vähättelemään itseämme, niin silti alitajunnassa on aivan hemmetin otettu. Tästä syystä yritän joka kerta rohkaistua kehumaan muita, kun kiinnitän huomiota toisessa johonkin, josta pidän. Usein meiltä jää näkemättä ne piirteet ja asiat itsessämme, jotka tekevät meistä upeita ja ihania muiden silmissä. Tätä blogitekstiä suunnitellessa aloin pohtimaan sitä, miksei tule jätettyä enemmän positiivisia kommentteja muiden blogeihin. Saatan lempi bloggaajani postausta lukiessa kiinnittää huomiota siihen, että hän näyttää todella hyvältä tekstin kuvissa, mutta asia jää kuitenkin sanomatta - suljen välilehden ja poistun blogista jättämättä kommenttia.
Usein meiltä jää näkemättä ne piirteet ja asiat itsessämme, jotka tekevät meistä upeita ja ihania muiden silmissä.


Pelkän blogikommentin sijasta haluan nostaa tässä postauksessa esille yhden bloggaajan, jota ihailen. Bloggaaja, jonka elämää olen seurannut Suomesta Tallinnaan, Tallinnasta Lontooseen ja Lontoosta takaisin Suomeen. Kisses from Vilma -blogin Vilma on tehnyt kovaa työtä unelmiensa eteen ja lukenut itsensä ulkomailla oikeustieteiden kandiksi ja myöhemmin maisteriksi. En edes muista kuinka kauan olen lukenut Vilman blogia, mutta vuosi vuodelta ja postaus postaukselta palaan lukemaan hänen blogiaan. Pidän Vilmassa erityisesti siitä, että hän on ottanut blogissaan rohkeasti kantaa moniin ajankohtaisiin teemoihin ja saanut muotoiltua omassanikin mielessä pyörineet ajatukset sanoiksi. Vilma on kaunis, ahkera, hauska ja itsevarma nuori nainen, josta meistä jokainen voi ottaa mallia. Hänen positiivinen elämänasenne ja avara arvomaailma ovat asioita, joita arvostan ihmisissä. Joten kiitos Vilma sinulle siitä, että olet juuri tuollainen äläkä koskaan muutu!

Tehdänkö sopimus siitä, että jokainen meistä käy tällä viikolla kehumassa lempi bloggaajansa ja kertoo läheiselleen, mikä tekee hänestä upean. Muiden kehuminen ei ole millään tavalla pois itseltämme, joten ripotellaan positiivisuutta ympärillemme. Älkääkä unohtako nähdä kauneutta myös itsessänne, joten muistakaa kehua ja arvostaa myös sitä kaikista arvokkainta, eli itseänne.

Ethän unohtanut aamupalaa? - Yhteistyössä ProPud

sunnuntai 26. maaliskuuta 2017

 *Kaupallinen yhteistyö: Indiedays ja ProPud
Minut pyydettiin mukaan muutaman muun bloggaajan kanssa vierailevaksi kirjoittajaksi Njie Suomen blogiin. Njie on tuttu ProPud-tuotteistaan, erityisesti niistä Jacky makupalavanukkaisiin verrattavista proteiinivanukkaista. Lähdin mielelläni mukaan tällaiseen yhteistyöhön ja halusin julkaista tekstit myös täällä omassa blogissani. Teksti on siis alkuperäisesti kirjoitettu ja julkaistu Njie Suomen blogissa, josta löydätte minun oman blogiosion (linkki).
***
Ethän unohtanut aamupalaa?

Aamupala on päivän tärkein ateria. Mantra, joka on iskostunut varmasti meidän jokaisen pääkoppaan. Ja arvatkaa mitä; allekirjoitan tuon lauseen täysin. Päivän menoihin ei ole poistumista aamuisin ilman, että olen syönyt jotain tai aamupala on pakattuna laukkuun matkalla syötäväksi. Aivan sama, onko kello neljä aamuyöllä vai lähentelemässä jo aamupäivää tai olenko mahdollisesti jopa nukkunut pommiin, silti on pakko saada jotain aamupalaa. Ihan pelkästään kanssaolijoidenkin mukavuutta ajatellen, sillä en ole mitään mukavinta seuraa nälkäisenä.

Siitä, pitääkö väite aamupalan tärkeydestä paikkansa, on paljon mielipiteitä. Kuitenkin minun mielestäni aamupalan syömisen pitäisi olla rutiini, joka kuuluu jokaisen aamuun; tapahtui se sitten kotona, matkalla tai vasta työpaikalla tai koulussa. Itsellä verensokerit ovat aivan aivan maassa yön paastotilan jäljiltä, joten jotta päivän aivotyöskentelyä vaativista aktiviteeteista tulisi jotain, on saatava ruoasta energiaa heti aamusta.
propud proteiinivanukas
Monesti aamupalan syömättömyydessä vedotaan siihen, ettei yksinkertaisesti kerkeä syömään aamupalaa. Itselläni on tapana ennakoida aamut jo edellisenä iltana laittamalla kahvinkeittimeen veden ja kahvinporot valmiiksi sekä valmistella aamupalatarpeet tai ostan jo etukäteen jonkin aamupalaksi sopivan valmistuotteen. Jos haluan nukkua hieman pidempään ja syödä aamupalan vasta matkalla tai ottaa mukaan myöhemmin syötäväksi, teen aamupalan jo täysin valmiiksi edellisenä päivänä. Täten aamulla ei tarvitse kuin muistaa napata mukaansa aamupala sekä muut päivän eväät. Esimerkiksi tuorepuuro ja chia-vanukas ovat erinomaisia mukana kulkevia ja helposti esimerkiksi junassa tai bussissa syötäviä aamupaloja. Artikkelin lopusta löydättekin reseptin ihanaan suklaiseen chia-vanukkaaseen.
chia-vanukas, propud, chia-siemenet, resepti, chia pudding
Tiedän ihmisiä, joille ainoa oikea aamupala on vähintään puoli pannua kahvia. Syömättömyyteen ja ainoastaan kahvin juomiseen aamuisin on usein syynä edellisessä kappaleessa käsitelty kiire tai sitten olo, ettei aamupala yksinkertaisesti maistu aamuisin. Jos aamupalan syöminen tuntuu vaikealta ja leivänpala vain pyörii suussa, kannattaa ehdottomasti kokeilla nestemäistä tai muuta mahdollisimman juoksevaa ja helposti nieltävää aamiaista. Kaikki aamupuurotarpeet voi hurauttaa tehosekoittimessa smoothieksi puuroksi keittämisen sijasta tai hyödyntää valmisjuomia, kuten ProPud proteiinipirtelöitä. On muuten sen verran herkullista tavaraa, että aivan varmasti maistuu aamupala! Propud proteiinipirtelöä voi vielä tuunatakin entistä herkullisemmaksi sekä energiapitoisemmaksi kaatamalla yhden pirtelön tehosekoittimeen ja lisäämällä joukkoon maapähkinävoita, avokadoa tai pähkinöitä sekä halutessaan vielä joitain hedelmiä tai marjoja. Kokemuksesta voin kertoa, että ProPudin suklaanmakuinen proteiinipirtelö yhdistettynä maapähkinävoihin on timantinkova yhdistelmä!

Jos aamupala ei kuulu rutiineihisi, suosittelen ehdottomasti ottamaan vinkkini käyttöön. Täten saadaan potkua päivään muustakin, kuin vain kofeiinipiikistä sekä polkaistaan aineenvaihdulta käyntiin heti aamusta. Tuhtia aamupalaa ei ole pakko syödä heti herättyä eikä esimerkiksi itsellenikään maistu todella aikaisina herätyksinä mikään liian raskas aamiainen. Kuitenkin olisi hyvä ottaa tavaksi syödä edes kevyt aamiainen, jota voi tarvittaessa täydentää välipalalla ennen lounasta.

Banaani-suklaa chia-vanukas
½ ProPud proteiiniportelö maussa chocolate
3 rkl chia-siemeniä
½ dl maitoa, kuten makeuttamatonta mantelimaitoa
½ banaani
Ekstra: maapähkinävoita

Sekoita ProPud proteiinivanukas, chia-siemenet sekä haluamasi maito keskenään. Jätä jääkaappiin tekeytymään vähintään 15 minuutiksi, jotta chia-siemenet turpoavat. Noin 10 minuutin jälkeen sekoita paakkuuntumisen estämiseksi ja tarkista koostumus. Lisää tarvittaessa nestettä (ProPud proteiinipirtelöä tai maitoa). Nauti banaanisiivujen kanssa ja lisää halutessa joukkoon nokare maapähkinävoita. Vanukkaan voi valmistaa jo edellisenä iltana jääkaappiin.

Herkullisia aamiaishetkiä ja laittakaahan yllä oleva resepti kokeiluun!

Opas onnistuneeseen Airbnb -kokemukseen

perjantai 24. maaliskuuta 2017

Vilkkain lomakausi on alkamaisillaan ja talven jäljiltä itseäni alkaa houkuttelemaan kaupunkilomat. Vaikka rento rantaloma on ihana tapa lomailla ja ladata akkuja, niin kaipaan lämpimiinkin maihin matkustaessa vaihtoehdon, että kohteessa on mahdollisuus aktiviteeteille. Kohde, jossa ainoa nähtävyys on rantaviivalla sijaitsevat turistibaarit ja -kojut, ei vain ole minua varten.

Viime kevät-kesällä matkustin ahkerasti ja kaupunkilomilla tuli käytyä Ranskassa Pariisissa, Belgian Antwerpissa sekä Italian Napolissa. Kaksi matkoista tein yksin ja Belgiassa olin ystäväni Riikan kanssa. Postauksen yksin matkustamisen ihanuudesta voitte lukea täältä (klik). Jokaista edellä mainittua reissua yhdisti majoittuminen Airbnb:ssä, joista jokainen oli todella onnistunut ja hyvä kokemus. Tässä postauksessa kerron miten Airbnb toimii ja jaan omia vinkkejä onnistuneeseen majoittumiseen.


1. Airbnb:hen rekisteröityminen ja majoituksen varaaminen

Aibnb-sivustolle on helppo rekisteröityä käyttäen esimerkiksi Facebook-profiilia. Jos ette ole vielä rekisteröityneet palveluun, suosittelen tekemään sen tämän linkin kautta (klik) ja saatte 35 euroan edestä matkustuspisteitä, jotka voi käyttää ensimmäisellä majoituskerralla. Jo ennen rekisteröitymistä on mahdollista selata majoituksia, mutta vain rekisteröityneenä pystyy tekemään varauksen. Omaan profiiliin kannattaa ladata oma virallinen henkilötodistus, joka nopeuttaa varausta ja auttaa hyvien majoituksien saamisessa.

Majoituksien selaaminen on todella yksinkertaista laittamalla hakuun tiedot mahdollisimman tarkasti, kuten saapumis- ja lähtöpäivän, majoittuvien lukumäärän, hintahaitarin, millaista majoitustyyppiä etsii, haluaako esimerkiksi wifin kuuluvan majoitukseen ja niin edelleen. Majoituksia selatessa näkyvä hinta tarkoittaa hintaa per yö ja salama majoitushinnan edessä tarkoittaa sitä, että majoituksen vahvistumista ei tarvitse odottaa majoittajalta. Muutaman kerran itsellä kävi niin, että kivan majoituksen löytyessä ja alustavan varauksen jälkeen tuli vastaus, ettei majoitus olekaan saatavilla haluamilleni päiville tai majoittava ei vastaa tarpeeksi nopeasti, jolloin varaus purkaantuu. Joten Airbnb:tä käyttäessä kannattaa varautua edellä mainittuun tai jopa siihen, että majoittaja peruuttaakin majoittumisen, mutta se on lukemani perusteella todella harvinaista.

Kyseessä saattaa olla majoitus, jota majoittaja käyttää myös kotinaan, joten ymmärrätte varmasti, ettei asuntoa halua luvuttaa ihan kenelle tahansa.

Majoituksesta varausehdotusta lähettäessä kannattaa kirjoittaa viestikenttään millä mielin olet matkustamassa, kehua asuntoa, kertoa alustavat check in ja out ajat ja ylipäätänsä antaa hyvä kuva itsestä. Kyseessä saattaa olla majoitus, jota majoittaja käyttää myös kotinaan, joten ymmärrätte varmasti, ettei asuntoa halua luvuttaa ihan kenelle tahansa. Ennen varauksen lähettämistä kannattaa vielä lukea tarkkaan peruutusehdot ja majoituksen muut säännöt sekä katsoa tarkkaan hinta ja siihen kuuluvat lisäkulut, kuten siivousmaksu ja palvelumaksun suuruus. Tämän jälkeen vain vahvistetaan varaus ja jäädään odottamaan majoittajan vastausta.


2. Suositukset

Majoituksen ja majoittajan suositukset kannattaa lukea tarkkaan. Majoituksella ei tarvitse olla satoja suosituksia, mutta ilman yhtäkään suositusta olevaa majoitusta en välttämättä lähtisi varaamaan - varsinkin jos majoitus vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta. Ongelmatilanteissa Airbnb:ltä saa apua, mutta lomafiilistä laskee varmasti, jos asunto onkin aivan muuta, kuin mitä oli luvattu tai majoittajaa ei näy eikä saa kiinni saapumispäivänä.

3. Sijainti

Omia majoituksiani varatessa tärkeä tekijä on ollut sijainti. Mielestäni on kiva, että pystyn liikkumaan kävellen, joten itsellä yksiä merkittävimmistä tekijöistä on ollut jokaisella kerralla loistava sijainti. Airbnb:n kautta majoituksen voi myös löytää todella kivasta kaupunginosasta, jossa ei ole hotelleja lainkaan tai useita. Keskeisellä paikalla sijaitsevien asuntojen hinta on totta kai korkeampi, mutta rahaa ei kulu välttämättä ollenkaan julkiseen liikenteeseen tai taksimatkoihin. Aibnb -majoitusten profiileissa on monesti sijainnin lisäksi kerrottu etäisyyksiä nähtävyyksiin, lähellä olevat palvelut sekä lähimmät julkisen liikenteen pysäkit. Unohtamatta muita käytännön vinkkejä liittyen kaupunkiin ja siellä kulkemiseen.


4. Check in ja out

Asuntoihin pääseminen ja lähteminen myötäilevät paljolti hotellien ja muiden "ammattimaisten" majoitusten aikoja. Useimmiten check in tapahtuu puolen päivän jälkeen ja on mahdollista noin klo 20 tai 21 asti ja majoituksesta tulee poistua lähtöpäivänä klo 11 tai 12. Aivan kuten hotelleissa, voi Airbnb:ssä kysyä mahdollisuutta aikaisempaan (tai todella myöhäiseen) check in:iin tai mahdollisuutta jättää huone myöhemmin tai edes matkatavarat hetkeksi säilytykseen. Yleensä joustavuuteen on vaikuttanut se, onko asunto vuokrattu seuraavalle majoittujalle omasta lähtöpäivästä lähtien.

5. Lähtöpäivä

Airbnb:ssä majoittuessa tulee varautua siihen, että lähtiessä on siivottava. Usein asunnon hintaan saattaa kuulua siivouskulut, mutta on kohteliasta jättää asunto siitä huolimatta siistiksi - pestä tiskit, pyyhkäistä liat keittiötasoilta ja kylpyhuoneesta ja kerätä likaiset pyyhkeet kasaan. Jättäen hyvän kuvan itsestään majoittajalle saa varmasti paremman suosituksen profiiliinsa majoituksen jälkeen, joka jälleen auttaa myöhemmin hyvien majoituksien saamisessa. Esimerkiksi Antwerpin majoituksessa emme nähneet majoittajaa lainkaan, vaan avaimen saimme turvaboksista ja jätimme sen sinne lähtöpäivänä. Tällöin se, millaiseen kuntoon jätät asunnon, toimii niin sanottuna käyntikorttinasi.

Se, millaiseen kuntoon jätät asunnon, toimii niin sanottuna käyntikorttinasi.


6. Edullista majoittumista

Monissa kaupungeissa hotellihuone sijainniltaan hyvästä, mutta keskinkestaisesta hotellista maksaa monista kympeistä toistasataa euroa. Ja vaikka hotellin saisikin suht edullisesti, lisäkuluja tuovat aamiainen sekä muut ruokailut. Myös pitkäaikaisempaa, kuten useiden viikkojen tai kuukausien, majoitusta etsiessä Airbnb on hyvä vaihtoehto. Monet majoittajat tarjoavat prosenttialennuksen majoitushinnasta, kun majoitus kestää vähintään viikon.

Jos hotelliaamiainen ei ole must ja välipalatkin syö mielellään majoituspaikassa, on Airbnb loistava majoitustapa. Valitsemalla majoituksen, jossa on keittiö tai vähintään se jääkaappi ja paistotaso ja mikro, säästää aivan älyttömästi ruokakuluissa. Ravintolassa on ihana käydä ja matkoilla tulee lähes aina edes yksi päivän ruoista syötyä ulkona, mutta henkilökohtaisesti en jaksa sitä, että kaikki ateriat täytyy syödä ulkona tai täytyy tyytyä kaupasta saataviin ruokiin, jotka eivät vaadi lainkaan valmistamista. Airbnb:n hyvä puoli on ehdottomasti se, että halutessaan voi jättää kokonaan menemättä ulos illalliselle ja sen sijasta hakea pullon viiniä sekä ruokatarvikkeet kaupasta ja  kokata "kotona".

Jos hotelliaamiainen ei ole must ja välipalatkin syö mielellään majoituspaikassa, on Airbnb loistava majoitustapa.

Isommalla porukalla matkustaessa esimerkiksi Välimeren maissa on mahdollista vuokrata itselleen kokonaisia Villoja. Majoittuipa asunnossa kaksi tai kahdeksan henkilöä, on hinta silti sama. Ylipäätänsä kaupunkilomillakin Airbnb on isommille seurueille tai lapsiperheille optimaalinen ja edullisempi vaihtoehto, sillä muun muassa ruokakulut pienenevät ja majoituksen hinta on edullisempi verrattuna useaan hotellihuoneeseen tai suureen perhehuoneeseen. Ja siihen päälle vielä ne aamiaiset sekä muut ravintola- ja kahvilakäynnit.



7. Koko asunto vai pelkkä huone

Ainoastaan yöpaikkaa etsiessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää majoitukset, joissa vuokrataan ainoastaan yhtä huonetta ja mahdollisuutta käyttää kylpyhuonetta ja keittiötä. Couchsurfin voi olla myös hyvä vaihtoehto, mutta Airbnb:n kautta ei tunne lainakan jäävänsa kiitollisuudenvelkaan ja majoittuminen on turvallisempaa sekä niin sanotusti virallisempaa. Pidempiaikaisessa majoittumisessa kokonaan omaan käyttöön saatava asunto on varmasti miellyttävämpi ja vaikka matkustin Napoliin ja Pariisiin yksin, halusin silti lomani ajaksi täysin oman asunnon. Vaikka Host olisikin kuinka mukava ja edullinen hinta houkuttelisi, niin kannattaa silti punnita tarkkaan maksaako silti mieluummin hieman enemmän täysin omasta rauhasta. Jos taas on seurallisempi, niin tällöin majoitus asunnossa, jossa saa käyttöönsä vain yhden huoneen tai osion asunnosta, on hinnan puolesta tietenkin parempi vaihtoehto.


 Ylipäätänsä matkalla ruokapaikkoja etsiessä kannattaa Tripadvisorin sijasta ottaa selvää ravintoloista ja kahviloista, joita paikalliset suosittelevat.

8. Paikallisten vinkit matkakohteesta

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä vinkit, jotka saa majoittajalta. Jokaisella kerralla olen saanut majoittajalta hyviä vinkkejä ravintoloista ja paikoista, joissa kannattaa käydä. Airbnb:n ideahan tavallaan onkin, että on mahdollista asua kuin paikallinen. Ylipäätänsä matkalla ruokapaikkoja etsiessä kannattaa Tripadvisorin sijasta ottaa selvää ravintoloista ja kahviloista, joita paikalliset suosittelevat. Hyvien ruokapaikkojen etsiminen voi olla työlästä ja matkustamisen jälkeen tulee helposti sorruttua siihen lähimpään ruokapaikkaan. Mikä onkaan parempaa, kun on valmiina suosituksia käymisen arvoisista paikoista.

 Jos teille tulee mieleen vielä jotain liittyen Airbnb:hen niin jättäkää kommenttia. Ja mielläni kuulen teidän ajatuksia Airbnb:n käytöstä ja siihen liittyviä kokemuksia!

Postauksen kuvat Napolista, Pariisista sekä Antwerpista

Kuusi mainitsemisen arvoista kosmetiikkalöytöä

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Tänä keväänä on lanseerattu paljon mielenkiintoisia kosmetiikkatuotteita ja kevät tuntuukin aina olevan beauty bloggaajille oikeaa kulta-aikaa. Ylipäätänsä viime aikoina on tullut paljon uusia innovaatioita liittyen kauneudenhoitoon ja kosmetiikka muuttuu sesonki sesongilta mielenkiintoisemmaksi. Ei taida olla enää yhtäkään kauneusongelmaa tai -mysteeriä, jolle ei löytyisi ratkaisua!

Olen saanut alkuvuoden aikana todella ihania tuotteita kokeiluun joista nostan tänne blogiini vain ne, joista pidän oikeasti. Omassa blogissani kaikki tuotesuosittelut, liittyi ne sitten kosmetiikkaan tai vaikka lisäravintoisiin, ovat täysin vilpittömiä ja suosittelen tuotteita, koska pidän niistä. Niihin ei liity mitään yhteistyömallia tai sitä, että minun olisi pakko kirjoittaa tuotteesta blogissani. Yhteistyöt taas merkitsen oikein selvästi, mutta niidenkin osalta lähden mukaan vain sellaisiin, joiden takana voin seisoa ja usein tuote on ollut minulle jo ennestään tuttu. Vaikka esimerkiksi tämän postauksen tuotteista yli puolet on saatu blogin kautta, ei se tee tuotteista yhtään sen huonompia. Meni vähän postauksen aiheen ohitse, mutta ns tuotesijoittelut, saadut tuotteet sekä ne yhteistyöt tuntuvat olevan edelleen monelle lukijalle punainen vaate. Minun blogissani voitte kuitenkin huoletta innostua hehkuttamistani tuotteista, sillä mielipide on täysin minun oma.Minun mielipiteeni ei kuitenkaan ole tae siitä sopiiko tuote välttämättä juuri sinulle. Noin, nyt olen puhunut!

Viime kuun lopulla ja kuluneen kuun aikana olen ottanut paljon uusia kosmetiikkatuotteita käyttöön. Päätin nostaa tähän postaukseen kuusi tuotetta, joista löytyy muun muassa pari tämän vuoden uutuustuotetta sekä kaksi meikkituotetta, jotka ovat olleet markkinoilla kauan, mutta jotka veivät sydämeni vasta hiljattain.

Kolme huippua meikkituotetta:
idnosto
Smashbox Studio Skin 15 hour wear hydrating foundation*

En edes enää tiedä kuinka monesti olen hehkuttanut Estée Lauderin Double Wear-meikkivoidetta. Keskusteluja seuratessa monet DW:stä pitäneet ovat suositelleen kokeilemaan myös Smashboxin Studio Skin-meikkivoidetta, joka lupaa pysyvän kasvoilla muuttumattomana 15 tunnin ajan. Sain mahdollisuuden kokeilla tätä Smashboxin meikkivoidetta ja myönnän - Double Wear sai todella kovan kilpailijan.

Smashboxin Studio Skin on koostumukseltaan juoksevampaa, kuin Double Wear ja mielestäni pitää kasvot kosteutetumman tuntuisena. Double Wearilla omat kasvot pysyvät mattapintaisempina pidempään käyttäessä molempien kanssa Sensain irtopuuteria, joten jos kasvot rasvoittuvat todella nopeasti, suosittelen kuitenkin Estée Lauderin Double Wearia. Jos taas DW tuntuu kuivattavan ihoa, mutta pidät siitä meikkivoiteesta, suosittelen kokeilemaan Smashboxin Studio Skiniä. Sävyjä löytyy todella hyvin ja itselle sävy 2.25 on todella hyvä ja lähellä Double Wearista eniten käyttämääni Tawny 3W1-sävyä. Double Wear tulee olemaan edelleen luottomeikkivoiteeni, kun meikin korjaamiselle ei ole ainuttakaan hetkeä koko päivän aikana, mutta kesää kohden tulee tätä Studio Skiniä varmasti käytettyä enemmän. Kesäisin kuulas iho on niin paljon freesimpi verrattuna täysin mattaan!


Lancôme Matte Shaker - Yummy Pink

Lancôme lanseerasi muistaakseni pari vuotta sitten Juicy Shaker-huuliöljyt ja tänä keväänä markkinoille tuli Matte Shaker-huulipunat. Juicy Shakereista en oikein innostunut missään vaiheessa, mutta intensiivisempi sävy ja sana matta saivat oitis mielenkiintoni heräämään. Ostin omani reilu viikko sitten sävyssä Yummy Pink ja sen jälkeen se on ollut kovassa käytössä. Sainkin monia kehuja tästä purkkapinkistä huulipunasta viime viikolla vieraillessani Cliniquen lanseerauksessa. Koostumus on todella ihana huulilla, pysyy ihan hyvin, huulet eivät tunnu kuivilta nanosekunneissa ja hinta ei ole Lancômen huulituotteeksi paha - 24 euroa. Olen ihastellut yhden tuttuni huulilla korallista Energy Peach-sävyä, joten voi olla, että sekin päätyy kevään aikana meikkipussiini.


Mac Pro Longwear Paint Pot - Soft Orchid

Viime viikon torstaina törmäsin Instagramissa tähän Mac Pro Longwear Paint Potiin ja ilmeisesti sävy Soft orchid on noussut yhdeksi kulttituotteeksi (jonka olen täysin missannut) silmämeikinpohjustuksessa. En ole kovin ahkera käyttämään silmämeikkiä ja myönnän, että silmäluomien pohjustus unohtuu lähes joka kerta, jos laitan enemmän silmämeikkiä. Miksi sitten kiinnostuin tästä tuotteesta? Instagram-päivityksestä tuli selville, että tämä on todella hyvä tuote pohjustamaan myös kasvojen muita alueita. Minulta karkaa meikki aina nenän ympäryksestä, nenän ja huulen väliseltä alueelta sekä leuasta, joten pakkohan tämä oli hankkia testiin.

Olen nyt muutaman kerran levittänyt tätä meikkivoiteen alle ja meikki muuten pysyy kuin tauti! Olen ollut nyt nuhassakin, joten niistämisenkään jälkeen ei ole tarvinnut sanoa soronoota meikeille nenänpielistä. Joten nyt kun mennään kesää kohti ja itsellä ainakin hikoaa huulen yläpuoli, niin kannattaa kotiuttaa tämä tuote. Tallinnassa Kaubamajassa hinta oli 20 euroa, joten Suomessa hinta on sama tai euron-pari enemmän.

Tuuheutta hiuksiin:

 Moroccanoil tuuheuttava kampausvoide*

Oma hiukseni on todella hento ja ilman tarkkaa föönausta päälihiuksissa ei ole lainkaan volyymia. Minulla oli aika paljon hiustuotteita jo avattuna, mutta Success Storyn Satun suosituksesta otin tämän tuotteen heti käyttöön. Moroccanoilin hiusöljyistä en ole oikein innostunut, mutta muutamia hiustenmuotoilutuotteita kokeilleena ei tämäkään tuottanut pettymystä. Tuotetta tarvitsee todella pienen määrän ja volyymi on valehtelematta aivan ällistyttävä! Jos föönaan kunnolla pyöröharjaa käyttäen, niin volyymia tulee jopa omaan makuun liikaa. Ehdottomasti kokeilemisen arvoinen tuote, jos omistaa hennon lättätukan ja kaipaa kunnon kuohkeutta!

 Päivetystä ja hoitoa kasvoille:
Divaderme Vacation in a bottle*

Divaderme oli minulle ennestään täysin tuntematon merkki ja mielenkiinnosta lähdin kokeilemaan Vacation in a bottle-suihketta, joka antaa välittömästi päivetystä kasvoilla - sisältäen ainoastaan luonnonmukaisia ainesosia. Suihke taputellaan iholle vipalla ja se antaa välittömästi päivetystä sekä hehkua iholle sisältäen samalla anti aging-ainesosia sekä spf15 -suojakertoimen. Minulla alkaa aina välillä reaogoimaan kasvojen iho epäpuhtauksilla, jos käytän liian usein itseruskettavia tuotteita kasvoilla, joten tämä on ollut pelastus, kun olen halunnut päivettää kasvot samaan sarjaan kuuluvaksi muun kropan kanssa.

Tuote on semi-permanent, joten sävyn valumista tai hankaumista esimerkiksi hikoillessa ei tarvitse pelätä. Kaikista optimaalisin tämä voisi olla erityisesti niille, jotka omaavat todella hyvän ihon. Päivettyneelle kasvolle levittäessä tällä saisi vielä vähän lisää sävyä kasvoille sekä samalla todella kauniin hehkun. Toimii myös loistavasti meikin alla, jossa olen käyttänyt tätä itse. Divaderme-merkkiä saa ainakin IdHairin verkkokaupasta, jossa Vacation in a bottle maksaa 39 euroa.

Himalaya Herbals Under Eye Cream*

Sain käytettyä loppuun viimeisimmän silmänympärysvoiteeni, joten olin vaikean valinnan edessä, minkä avaan seuraavaksi. Olen käyttänyt viime aikoina eniten selektiivisen kosmetiikan silmänympärysvoiteita, mutta päätin nyt ottaa vaihtelun vuoksi käyttöön päivittäistavarakaupoista saatavan Himalaya Herbals-sarjan silmänympärysvoiteen. Tuote lupaa vähentävän silmänympärysihon tummuutta, kosteuttaa sekä ennaltaehkäisee ja tasoittaa ryppyjä ja juonteita. Vielä en osaa sanoa, kuinka tämä tehoaa tummiin silmänympäryksiin tai onko rypyt ja juonteet tasoittuneet, koska niitä ei pahemmin ole, mutta tuote on koostumukselta todella hyvä, kosteuttaa tehokkaasti kuivalta tuntuvaa silmänympärysihoa ja imeytyy nopeasti. Plussaa myös käyttömukavuudesta, koska tuote on tuubissa purkin sijasta. Hinta pyörii siinä 13 euron kieppeillä, joka ei ole todellakaan paha hyvästä silmänympärysvoiteesta! Kannattaa muuten tutustua myös muihin Himalaya Herbalsin tuotteisiin. Muun muassa kasvojen puhdistukseen sekä vartalon kosteutukseen löytyy todella hyviä tuotteita, joita olen ostanut ulkomailta sekä Suomesta itseksenikin.

 Löytyikö uusia kiinnostavia tuotteita tai löytyikö joitakin näistä jo ennestään omasta hyllystä?


*Tuote saatu blogin kautta

Ruoasta nauttimisen taito - Yhteistyössä ProPud

maanantai 20. maaliskuuta 2017

*Kaupallinen yhteistyö: Indiedays ja ProPud
 
Minut pyydettiin mukaan muutaman muun bloggaajan kanssa vierailevaksi kirjoittajaksi Njie Suomen blogiin. Njie on tuttu ProPud-tuotteistaan, erityisesti niistä Jacky makupalavanukkaisiin verrattavista proteiinivanukkaista. Lähdin mielelläni mukaan tällaiseen yhteistyöhön ja halusin julkaista tekstit myös täällä omassa blogissani. Teksti on siis alkuperäisesti kirjoitettu ja julkaistu Njie Suomen blogissa, josta löydätte minun oman blogiosion (linkki). Tällä viikolla on tulossa taas seuraava teksti, joten kannattaa kurkkia Njie Suomen netti- ja Facebook -sivuja. Julkaisen kyllä muutkin tekstit myöhemmin täällä omassa blogissakin.

***
 
Ruoasta nauttimisen taito
 
Ihmisten tietoisuus ravinnon merkityksestä hyvinvointiin kasvaa jatkuvasti ja erilaiset ruokavaliot alkavat olla arkipäivää. Enää ei hetkauta tai herätä ihmetystä, jos joku seuraa gluteenitonta tai maidotonta ruokavaliota, toinen on luopunut lihan syönnistä ja yksi välttelee kokonaan eläinperäisiä elintarvikkeita.Nykyään ruokaa ei jaotella ainoastaan terveelliseen ja epäterveelliseen, vaan ravinnosta on tullut entistä näkyvämpi osa jopa omaa identiteettiämme. Se, miten syömme, kuvastaa elämäntyyliämme.

On alkanut tuntumaan, että nykyään ei mukamas olekaan OK valita kaupasta pieneen nälkään sitä suklaapatukkaa nostamaan verensokereita. Mukana pitäisi olla minigripissä pähkinöitä tai laukusta löytyä raakapatukka nälän iskiessä. Tai suklaapatukan sijasta pitäisi vähintään ostaa proteiinipatukka – vaikka sekin kyllä sisältää sitä pahamaineista piilosokeria ja lisäaineita.

Proteiinitietoisuus ja sen korostunut merkitys ruokavaliossa näkyy ja kuuluu. Ruokakaupassa esimerkiksi maitohyllyllä proteiinivanukkaat ja –rahkat ovat sulassa sovussa ”tavallisten” maitotuotteiden joukossa ja proteiinipatukat alkavat jo muistuttamaan maultaan herkutteluun tarkoitettuja suklaapatukoita. Makeannälkää voi lähteä taltuttamaan terveellisemmillä vaihtoehdoilla, eikä aina tarvitse tarttua välittömästi runsaasti rasvaa ja valkoista sokeria sisältäviin vaihtoehtoihin. Tämä on mielestäni todella positiivinen ilmiö!

On upeaa, että ihmiset kiinnittävät enemmän huomiota ravinnon laatuun ja tekevät terveellisiä valintoja erityisesti arjessa. Paljon puhuttu 80/20 –ajattelumalli ruokailun suhteen on todella hyvä pohja rakentaa tasapainoinen ja terve suhde ruokaan. Kun syö 80% arjesta terveellisesti ja esimerkiksi arkena syö makeannälkään proteiinivanukkaan, voi 20% viikon ruokailuista ottaa rennommin. Totaalikieltäytyminen kaikesta ”epäterveellisestä” ja täysi sokerittomuus eivät sovi kaikille eikä siihen ole pakko edes pyrkiä. Esimerkiksi mielenkiinnonkohteitani kysyttäessä mainitsen yhden olevan hyvä ruoka. Ruoka ja siitä nauttiminen kuuluvat elämäämme ja toimii merkittävänä osana sosiaalisia suhteita siinä missä se on välttämättömyys hengissä pysymiseen. Miksi siitä pitää siitä huolimatta tehdä niin iso numero? Olen sitä mieltä, että terve suhtautuminen ruokaan syntyy juurikin siten, kun oppii nauttimaan ruoasta ja on armollinen itseä ja omia valintoja kohtaan. Ihan sama vaikka naapuri söisi vain lähituotettua ruokaa tai kaveri seuraisi tiukkaa fitness -dieettiä. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että pitäisi ottaa liian rennosti ja olla jatkuvasti käsi karkkikulholla, vaan rennossa suhtautumisessa ruokaan saa myös kieltäytyä kahvitarjottavista, jos ei tee oikeasti mieli.
 
80/20 – ajattelumallista innostuneena olen alkanut soveltamaan sitä myös itse aterioiden sisällä. Ateriaa ei tarvitse mustavalkoisesti jaotella vain terveelliseen tai epäterveelliseen, vaan mielestäni siihen voi hyvin sisällyttää molemmat elementit. Parhaiten tämä mielestäni soveltuu jälkiruoissa – rahkapiirakan täytteen voi valmistaa sokeroimattomaan maustettuun rahkaan tai korvaamalla leipomuksissa edes pienen osan jauhoista proteiinijauheella. Itse rakastan jäätelöä ja proteiinivanukkaiden tullessa markkinoille on jäätelökulhooni eksynyt lähes poikkeuksetta ProPud – proteiinivanukasta jäätelön kaveriksi. Tuskin olen ainoa, joka rakastaa tuhteja jäätelöannoksia kuorrutettuna kastikkeella. ProPud proteiinivanukkaat ovat maultaan niin herkullisia, että jälkiruokatarkoitukseen käytettävien kastikkeiden korvaaminen ProPud –vanukkaalla ei edes tunnu itsensä huijaamiselta. Erityisesti ProPud chocolate ja caramel toimivat perinteisen vaniljajäätelön kaverina todella hyvin.

Kuten mainitsin, olen jäätelön ystävä ja itse tehdyt jäätelöt ja sorbetit ovat tuttuja juttuja keittiössäni. ProPud proteiinipirtelöstä saa todella hyvän pohjan itse tehdylle terveelliselle jäätelölle, eikä annoksesta tule puuttumaan proteiinia. Raaka-aineita tarvitsee vain kaksi: Yhden ProPud proteiinipirtelön sekä kohmeisia hedelmiä tai marjoja.
 
 Persikkainen ja raikas ProPud – jäätelö
Kaada yksi ProPud white chocolate rasberry – proteiinipirtelö laakeaan astiaan ja pakasta noin 3-4 tuntia. Laita muutama säilykepersikan puolikas pakkaseen kohmettumaan noin tunniksi. Paloittele jäätynyt ProPud – proteiinipirtelö pienemmiksi paloiksi, puolita kohmeiset persikanpuolikkaat ja soseuta tehosekoittimella tai sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. Nauti heti.

Muistakaa nauttia ruoasta. Viimeistään siinä vaiheessa, kun pipo alkaa kiristämään kotiruoasta kieltäytymisen takia, vinkkini on, että hellittäkää edes hetkeksi!

Asu Tallinasta ja taas muuttohöpinää

sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

 Terkkuja sairaspediltä! Torstaina kerroinkin olevani vähän kipeänä ja edelleen ollaan sillä tiellä. Perjantaina illalla kotiin Tallinnasta matkustaessa olo alkoi menemään huonommaksi ja lämpökin nousi hieman. Pahin kurkkukipu alkaa onneksi olemaan ohi ja nyt olo on vain nuutunut ja tukkoinen. Kurkkukipu on niin ärsyttävää, joten onneksi edes siitä päästiin! Onneksi olen tästä takapakista huolimatta jaksanut pakata loppuja tavaroita ja tehdä blogiin liittyviä töitä. Houkuttelisi päästä edes vähän ulkoilemaan, mutta olen vielä selkeästi kipeä, joten ulkoiluun ei ole asiaa. Buu! Mutta mieluummin lepää kunnolla ja pysyy sisällä, kuin pahentaa tautia entisestään.

Perjantai meni todella kivasti ja nyt on avaimet Tallinnan kotiin saatu. En laitellut perjantaina sen kummemmin mitään tavaroita paikoilleen, mutta siinä laatikoita oikeisiin huoneisiin kantaessa asunto tuntui hirveän isolta. Olen tottunut asumaan aina pienessä yksiössä ja Hollannissa asuntoni oli alle 20m2, joten kyllä tuo vajaa 46 neliötä tuntuu isolta! Kiva vain, kun on enemmän tilaa ja kylpyhuonekin on ihanan tilava.

idnosto
 Coat & Jeans H&m/Shoes DinSko/Bag Pieces

Perjantaina kävin pikkuveljeni kanssa kiertämässä hieman kauppoja keskustassa ja tietenkin perjantain sää oli mitä oli. Torstaina oli vielä se ihana auringonpaiste, joka oli kuulemma ylttynyt myös Tallinnaan. Onneksi sade oli lähinnä pientä tihkua eikä tuullut kamalasti, joten jotakin positiivista sään suhteen. Meillä ei ollut ihan kamalasti aikaa, joten kävin vain nopeasti hakemassa Kaubamajasta muutaman meikkijutun, jonka jälkeen lähdettiin kiertämään Rotermanni kvartaliin Bershka, Stradivarius sekä Pull&Bear ja kävimme nopeasti vielä New Yorkerissa ja H&M:ssä. Löysin muutaman kesäisen jutun, jotka ajattelin esitellä blogissa ensi viikolla sekä ainakin yhdestä ostamastani meikkiostoksesta on tulossa juttua, kunhan pääsen testaamaan sitä. Eilen ja tänänä on menty meikittömällä naamalla eikä meikkaus ole tullut mieleenkään, joten meikkipostausten kuvailut siirsin suosiolla ensi viikkoon!

Ylihuomenna olenkin taas matkalla Tallinnaan ja tiistaina minun täytyy heti laivasta päästyä mennä hoitamaan muuttoilmoitukset ja rekisteröimään itseni Viroon. Keskiviikkona voinkin sitten ihan rauhassa laittaa kotia ja rentoutua. Peukut pystyyn, että kokisin jonkun ihmeparantumisen ensi yön tai viimeistään huomisen päivän aikana, että olisi enemmän energiaa juosta pitkin Tallinnaa oikeaa virastoa etsiessä. Asia on aivan yksinkertainen, kunhan löydän oikean viraston, mutta silti stressaan tuollaisia asioita todella paljon. Tai tapanani on käydä koko asia läpi vaihe vaiheelta, kuten nyt olen katsonut kaikki bussit monta päivää etukäteen, kirjoittanut paperille listan missä järjestyksessä teen mitäkin, mikä hoidettava asia on viroksi sekä englanniksi, muistilappu, että muistan käydä ostamassa matkakortin ja ladata siihen rahaa, mitä pitää muistaa ottaa mukaan, nostanut käteistä valmiiksi ja niin edelleen. Viime yönäkin heräsin viideltä ja yli tunnin olin hereillä käyden jälleen kerran tuota asiaa läpi. No, ainakin olen valmistautunut haha!

Huh, olen tuijotellut koko päivän tietokoneen ruutua, joten pakko sulkea ruutu hetkeksi ja siirtyä telkkariin tai puhelimen näyttöön haha! Kivaa sunnuntai-iltaa kaikille!

Pikamoikat ja ensifiilikset Tallinnaan muutosta

torstai 16. maaliskuuta 2017

Moikkamoi! Tulin aivan nopeasti kirjoitamaan pienet kuulumiset ennen lähtöä Mäntsälään. Tästä päivästä lähtien minulla on virallisesti koti sekä Hyvinkäällä että Tallinnassa ja huomenna olen menossa päiväksi asunnolle viemään ensimmäiset tavarat. Satamassa täytyy olla jo ennen puoli kahdeksaa, joten pakko päästä tänään suhteellisen aikaisin nukkumaan.Onneksi matkalla satamaan kerkeää sulkea silmät vielä hetkeksi, koska ei tarvitse olla itse ratin takana. Eilinen ja tämä päivä on mennyt pakkaillessa ja muita hoidettavia asioita puuhastellessa, mutta onneksi kerkesin tänään käymää pikaisesti tuulettumassa Helsingissä Cliniquen tilaisuudessa. Stockmannille avattiin uusi todella upea Cliniquen piste, joka kannattaa käydä ehdottomasti kurkkaamassa!

Olen odottanut näitä muuttopäiviä todella paljon. Syksyn aikana tajusin, ettei Suomi vain ole paikkani. En tunne Suomea jostain syystä kodikseni, vaikka täällä on perhe ja läheiset. Palaaminen on ollut aina mukavaa, mutta ei mene aikaakaan, kun alan kaipaamaan pois - edes lomamatkalle. Itsellä on varmasti tästä syystä ollut todella rento ja rauhallinen suhtautuminen Tallinnaan muuton suhteen, sillä en koe jättäväni jälkeeni kotia. Jätän ainoastaan maan muiden joukossa sekä muutan hieman nykyistä kauemmaksi perheestäni.

Ajanjaksoina, jotka olen asunut poissa Suomesta, olen joka kerta huomannut tavallaan puhkeavani kukkaan. Olen tälläkin hetkellä onnellinen arkisista asioista (enkä vain lähestyvän muuton takia) ja kevään tulo on saanut mielialan korkealle. Kuitenkin kokonaisvaltaisemmin koen voiva paremmin asuessani muualla, kuin Suomessa. Olen itsevarmempi, introverttiuteni ei tule niin vahvasti esille ja olen spontaanimpi sekä aktiivisempi tekemään kaikkea ja tuntuu, ettei arki ole vain arkea. Ulkomailla asuessa jokainen arkipäivä tuntuu pieneltä seikkailulta ja joka päivä kokee oppivansa jotain uutta, kuten oppii uusia paikallisen kielen sanoja, havahtuu selviävänsä maan kielellä kaupassa, löytää jotain tuotteita kaupasta, joita ei ole nähnyt Suomessa... Pieniä asioita, mutta kuitenkin itselle jollakin tapaa merkittäviä.

idnosto
Kuvat Tallinnasta tammikuulta
 Totta kai uutuudenviehätys haihtuu jossakin vaiheessa ja Hollannissakin tuli välillä kirottua, että kunpa olisi Suomessa. Silti haluan palata maailmalle uudestaan ja uudestaan. En tiedä tuleeko Virosta ja Tallinnasta loppuelämäni koti, mutta aika näyttää. Siitä olen kuitenkin varma, että tulen viihtymään ja rakastumaan Tallinnaan entistä enemmän. Varasin tänään ensi viikolle laivat ja menen tiistaina aamupäivästä Tallinnaan ja palaan Suomeen torstaina päivällä. En kerkeä huomenna hoitamaan muun muassa Viroon rekisteröintiä, joten minulla on ensi viikolla aikaa hoitaa nuo asiat rauhassa, saan purettua tavaroita lisää sekä voin olla yksin ajatuksieni kanssa. Vielä ajatus on jotenkin niin epätodellinen ja huominenkin tulee olemaan sen verran vauhdikas, ettei siinä kerkeä tajuamaan, että olen oikeasti tekemässä muuttoa minun kotiini. Joten kiva mennä ensi viikolla yksin, olla pari yötä, kotiutua ja tutustua ympäristöön. Uuteen kotipaikkaani.

 Nyt pakko alkaa pakkaamaan lisää tavaroita autoon ja lähteä ajelemaan, ennen kuin nukahdan pystyyn. Minulle iski toissa iltana jokin inhottava pöpö ja kurkku on ollut aika kipeänä viimeiset kaksi päivää. Toivottavasti huomenna olo on hieman virkeämpi, sillä haluiasin jaksaa käydä nopeasti Tallinnan keskustassakin muutamassa kaupassa. Nyt kannattaa laittaa minun snäppi (nimimerkki: turkkis1) seurantaan, sillä sinne päivittyy huomenna varmasti paljon materiaalia sekä pääsette näkemään miltä uusi kotini näyttää. Blogiin tulee luonnollisesti kotiesittelyt vasta kun kaaos on saatu taltutettua ja muutto hoidettua kokonaan. Palaillaan viikonloppuna!

Miksi te seuraatte?

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Kuva huhtikuulta 2016

Pidän ilmiönä todella mielenkiintoisena sitä, millä perustein jostakin blogista tulee suosittu ja kuinka paljon itse bloggaajan ulkonäkö vaikuttaa lukijamääriin. Muutama päivä sitten törmäsin yhteen keskusteluun, jossa keskustelun avaus oli, että vain kauniiden blogeista voi tulla suosittuja. En lukenut keskustelua sen enempää, mutta aloin miettimään ja työstämään ajatusta pidemmälle, sillä aihe on pyörinyt omassa mielessä kauan ja usein. Voiko bloggaaja tai vloggaaja ratsastaa suosion harjalla ainoastaan ulkonäön voimin, vaikka tuotettu sisältö olisi epälaadukasta? Pitääkö "tavallisen" näköisten bloggaajien/vloggaajien tehdä enemmän työtä blogin tai videoiden visuaalisuuden, sisällön laadun suhteen ja ylipäätänsä panostaa paljon enemmän koko hommaan tullakseen suosituksi?

Sen verran muistan myös keskustelusta, että puheeksi tuli varallisuus - "Kaikki suositut bloggaajat ovat rikkaita". Pitääkseen suosittua blogia, täytyy olla varaa matkustella, käydä brunsseilla, joista saa kauniita kuvia, ostaa paljon uutta materiaa ja asua kauniissa kodissa. Kärjistettynä varallisten ja kauniiden ihmisten elämä on kiinnostavampaa, kuin keskitasoisen taviksen.

Aivan näillä näppäimillä minulle tulee bloggausta täyteen yhdeksän vuotta. Maaliskuussa 2008 kirjoitin ensimmäisen blogitekstini Inhimilliseen turhamaisuuteen ja tässä sitä naputellaan edelleen. Olen monia kertoja miettinyt, että miksi minun elämää ja blogiani seurataan. Varsinkin nyt myöhemmin, kun blogi on sisällöltään muuttunut hieman ammattimaisemmaksi ja draama sekä päiväkirjamaisuus on haudattu (luojan kiitos) menneisyyteen. Täysin vaatimaton en halua olla ja tietenkin olen tyytyväinen omaan blogiini - tuotan sujuvaa tekstiä, kuvat ovat mielestäni kivoja ja yritän pitää sisältöä monipuolisena. Blogillani on ollut aina mukava määrä lukijoita, ei sitä kymmentä tuhatta päivässä, mutta kuitenkin sen verran, että se on tuonut minulle upeita yhteistyömahdollisuuksia ja voin sanoa pitäväni ihan suosittua blogia. Tässä vaiheessa kiitän siitä teitä. Ilman ihania lukijoitani olisin tuskin saanut pidettyä mielenkiintoa yllä näin pitkään.

Palatakseni blogin ensimmäisiin kappaleisiin, tulin pohtineeksi, että onko blogini yksi voimavara kyky samaistua minuun. En ole ulkonäöltäni tyrmäävän upea (makunsa kullakin, mutta jos ajattelee kliseisesti sellaista todella kaunista naista), minulla on ollut kuoppia elämässäni näiden vuosien varrella ja elän tavallista elämää, johon ei kuulu ulkomaanmatka joka kuukausi. Olen aivan tavallinen 26 - vuotias nainen. Elän pääsääntöisesti sellaista elämää, johon kuka tahansa pystyy samaistumaan.

Henkilökohtaisesti seuraan todella vähän näitä niin sanottuja kiiltokuvablogeja, joissa jokainen asukuva on valokuvaajan ottama, meininki muistuttaa enemmän muotilehteä ja kaikki on todella harkittua sekä viimeisteltyä - liian täydellistä. Arvostan sitä, että ihmiset tuovat omaa persoonansa esiin ja ovat rehellisesti sitä mitä ovat. Tietenkin blogi ja some ylipäätänsä voivat olla henkilön päätyö, portfolio ja tavallaan myös CV, joten tietenkin sisältöä tulee mietittyä tarkkaan. Niinhän minä itsekin teen ja tästä syystä haluankin panostaa blogin visuaalisuuteen, teksteihin ja sisältöön. Mutta varmasti ymmärsitte pointin, jonka voi huomata avaamalla tälläisen "kiiltokuvablogin" sekä minun blogini vierekkäisille välilehdille.

Haluan loppuun heittää pallon teille, joten kertokaa minulle millaisia blogeja te luette ja millä perustein valitsette lukulistallenne päätyviä blogeja? Entä mitä ajatuksia tuo herätti, että huippusuositun blogin/somekanavan saavuttaminen vaatii vähintään todella kauniin ulkokuoren? Ja viimeisenä, miksi te klikkaatte itsenne minun blogiini?

Kirjoitelmia - Mikaela 4. A

maanantai 13. maaliskuuta 2017

Pikku Nea lennossa

Olipa kerran vauva, jonka nimi oli Nea. Kerran Nean äiti oli jättänyt Nean yksin rattaisiin nukkumaan. Kahden tunnin päästä äiti tuli katsomaan onko Nea jo herännyt. - Voi ei! Missä Nea on?! Äiti kiljui. Mutta sitten äiti huomasi, että Nea oli ilmassa ja hänellä oli jotain kädessä, mutta äiti ei erottanut mitä. Äiti soitti palokunnalle mitä oli tapahtunut. - Tulemme heti! Palomies sanoi. Muutaman minuutin kuluttua palokunta saapui. - Tuolla se on! Äiti huusi. -Red Bull antaa siivet! Nea huusi. Ja niin kaikki alkoivat nauraa. -No tule sitten alas! Äiti huusi. Sitten Nea tuli alas ja kaikki oli hyvin, tai ei sittenkään, koska nyt kissa lensi.

- Mikaela 4. A

Oliko Nea juonut Red Bullia? Miten Nea-vauva osasi puhua noin hyvin? Minkä ikäinen Nea oli ja kuka juotti Red Bullia kissalle? Kysymyksiä, joihin en tule koskaan saamaan vastauksia.

Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

Resepti: Kukkakaalipizzapohja ilman juustoa ja jauhoja

sunnuntai 12. maaliskuuta 2017

Voi vitsit miten meitä on hellitty kelien suhteen tänä viikonloppuna! Tietenkin tuurillani tämä viikonloppu on aikataulun suhteen todella tiukka ja olen aivan näillä näppäimillä lähdössä viemään autollista muuttokuormaa Mäntsälään valmiiksi ensi viikon perjantaita varten, käyn äitini vanhemmilla ja päivän päätteeksi vielä pitää käydä hakemassa koira isän vanhemmilta hoidosta ja haluaisin keretä käymään salillakin. Tämä aamukin on mennyt blogijuttujen parissa. Eilinen meni osittain töissä, mutta onneksi kerkesin aamulla nauttia auringonpaisteesta lenkin muodossa. Ainakin olen ollut tehokas, jos ei muuta!

Ennen kuin lähden touhottamaan tulin postaamaan jo itsellä lähes unholaan jääneen reseptin - nimittäin kukkakaalipizza. Siitä on jo vuosia, kun joka tuutista alkoi putkahtamaan reseptejä terveellisemmille vaihtoehdoille perinteiselle valkoisesta jauhosta valmistetulle pizzapohjalle. Hyvä pizzapohja on maukkaan pizzan perusta ja pakko myöntää, että yleensä se vaalea, sopivan ohut ja rapea pizzapohja on paras. Kotonani tulee kuitenkin harvoin tehtyä itsetehtyä pizzaa "tavallisella" pizzapohjalla, vaan usein tulee sovellettua reseptiä hieman terveellisemmäksi. Jauhottomista versioista kukkakaalipohja pizzalle on ehdottomasti oma lempparini.

kukkakaalipizza kukkakaali pizzapohja
Kukkakaalipizzapohja (G, M)
(pellillinen)

1kpl tuoretta kukkakaalia / n. 600-750g pakastekukkakaalia
1 kananmuna
2 kananmunan valkuaista
1rkl psylliumia
1/2 tl suolaa

Hienonna tuore kukkakaali tehosekoittimella pieneksi muruseksi. Vaihtoehtoisesti pakastekukkakaalia käyttäessä sulata kukkakaali, hienonna tehosekoittimella ja valuta ylimääräinen neste pois siivilän läpi painelemalla kukkakaalia talouspaperilla. Vatkaa kananmuna ja valkuaiset kevyesti ja sekoita kananmunat, psyllium ja suola kukkakaalin joukkoon. Anna seoksen vetäytyä jääkaapissa vähintään vartti. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Pohjan annettua vetäytyä tarpeeksi, levitä pohja leivinpellille tasaiseksi pohjaksi ja esipaista 30 minuutia uunin keskitasolla. Pohja saa ottaa kunnolla väriä!

Esipohjan jälkeen levitä pohjalle tomaattikastike sekä haluamasi täytteet ja paista vielä noin 15 minuutia. Kuvan pizzassa on käytetty itse valmistettua tomaattikastiketta, tonnikalaa vedessä, herkkusieniä sekä juustoraastetta.

Kurkkaattehan myös reseptini ihanan rapsakkaan spelttipizzapohjaan sekä todella hyvään tomaattikastikkeeseen sekä ohjeen kananmunapizzapohjaan.

Ihanaa pyhäpäivän jatkoa!

Kaukokaipuu ja takaisinheitto Meksikoon

perjantai 10. maaliskuuta 2017

Voin myöntää, että olen selaillut hieman kateellisena muiden matkakuvia. Olisin valmis lähtemään ihan mihin tahansa ja ette arvaa paljonko Tallinaa varten säästetyt rahat ovat kuumotelleet. Tekisi mieli vain napata jokin äkkilähtö ja lähteä tekemään pyörähdy auringossa! Ajatuksena olikin, että olisin ottanut äkkilähdön jonnekin ennen uuden työn löytymistä - edes jokin lyhyt kaupunkireissu. Uuteen maahan muuttamisen tullessa kuvioihin (ja työn aloittamisen venyminen) piti haudata haaveet ulkomaille lähdöstä ja rahan säästäminen meni prioriteettilistan kärkeen. Eipä tässä onneksi ole enää kauaa kesään ja hinku ulkomaille helpottaa kunhan kevät lähtee kunnolla käyntiin. Matkustaa kerkeää onneksi myöhemminkin ja vaikka tulevana kesänä minulla ei ole ollenkaa kesälomaa, aion hyödyntää Viron tuomat resurssit matkailulle ja käydä ainakin Pärnussa. Ja jos on mahdollista saada jossain vaiheessa kesää putkeen edes neljä vapaapävää, olisi ihana lähteä käymään autolla Latvian puolella Riikassa.

En aio liikaa masistella tulevan kesän lomattomuutta, sillä Tallinnassa tulee olemaan takuulla ihan hirveästi kaikkea tekemistä. Olen luonteeltani fiilistelijä, joten tulen aivan varmasti nauttiman jo pelkästään siitä, että saan nauttia kesäpäivistä tutustuen uuteen kotikaupunkiini. Sekä aivan varmasti tulen saamaan Suomen puolelta vierailijoitakin pitkin kesää.

Vaikka matkakuvien selaaminen ei ihan kauheasti lievitä reissukuumetta, niin on omia menneitä matkoja aina kiva muistella ja muiden kuvia katsellessa ideoida omaa bucket listiä matkustelun suhteen. Noin vuosi sitten olin harmaan loskan sijasta Meksikon auringossa viettämässä hiihtolomaa ystäväni Riikan kanssa. Matkasimme Hollannista Meksikon Playa Del Carmeniin reiluksi viikoksi ja loma oli pyhitetty rentoutumiselle ja auringolle.

Otimme matkan TUI:n kautta ja yövyimme Playa Del Carmenin keskustassa El Tukan -hotellissa. Hotelli oli todella kivalla paikalla kävelukadun varrella ja hotelli oli muutenkin todella siisti ja viihtyisä. Todella hyvä vaihtoehto henkilöille, jotka eivät halua majoittua resorteihin, jotka sijaitsevat syrjemmällä. Matkamme oli muuten aivan naurettavan halpa- n. 650 euroa. Emme tosin ottaneet mitään ruokia, koska oli kiva käydä syömässä eri paikoissa, mutta tuohon hintaan kuului kuitenkin lennot Amsterdamista Cancuniin, kuljetus Cancunin lentokentältä hotelliin ja takaisin kentälle sekä tuo majoitus. Pikkuisen ikävä Hollannin hintoja lentojen ja matkustamisen suhteen.

idnosto
 Retkiä teimme ainoastaan yhden - koko päivän matkan Jukatanin niemimaahan. Matkaan kuului cenote -uimaluolassa vierailu, käynti Chichen Itzassa sekä nopea pysähdys hurmaavassa Valladolidin kylässä. Jos budjetti tai kiinnostus ei riitä moneen aktiviteettiin, suosittelen ehdottomasti tekemään edes tuon retken! Olisimme halunneet käydä vielä Cancunissa Isla Mujeresissa sekä Playa Del Carmenista suoraan lautalla päästävään Cozumelin saaressa, mutta valitettavasti Riikka oli hieman kipeänä viimeisiä päiviä, joten nuo jäi kokematta. Ensi kerralla sitten ja tuli ainakin ladattuja akkuja, kun ei ollut liian tiukka aikataulu!

 Muut Meksikon matkapostaukset:

 Voi aurinko ja lämpö, tule jo tänne Pohjois-Eurooppaan! Nyt pakko alkaa laittautumaan iltaa varten. Olen tänään suuntamassa tyttöjen kanssa katsomaan ihanaa Reino Nordinia Vantaalle. Tuskin olen ainoa, joka on rakastunut Reinon uusimpaan Antaudun -sinkkuun. Jos joku lukijoista on tulossa samalle keikalle tänään, niin tulkaa ihmeessä moikkaamaan. Ihanaa viikonloppua kaikille!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela