Slider

33 kysymystä ja vastausta

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Ah, rakastan kaikkia blogihaasteita! Halusin ehdottomasti ottaa osaa monissa blogeissa pyörineeseen 33 kysymystä ja vastausta-postaukseen, joten tässä sunnuntain ratoksi omat vastaukseni. Idea tosiaan on vastata liutaan kysymyksiä liittyen elämääni.

Avioliittoja: Toistaiseksi nolla kappaletta, mutta toivottavasti vielä joku päivä minua kutsutaan vaimoksi.

Kihloissa: Näitäkin nolla. Sitä oikeaa ei ole vain sattunut vielä eteen.

Lapsia: Ei näitäkään! Tämä postaushan alkoi mallikkaasti!

Lemmikkejä tällä hetkellä: Voi kyllä, yksi pieni Lyyli-villakoira. Lyyli täyttää muuten ihan juuri yhden vuoden!

Leikkauksia: Leikkauksia minulle on tehty ainakin kaksi; lonkastani on leikattu jotain ihan pienenä ja muutama vuosi sitten minulle tehtii nielurisaleikkaus.

Tatuointeja: Niitä löytyy kahdeksan kappaletta. Pakko myöntää, että muutaman niistä haluaisin poistattaa, mutta vielä en ole ryhtynyt siihen operaatioon. Täältä löytyy muuten postaus, jossa kerron kaikista tatuoinneistani.

Lävistyksiä: Ainoastaan korvissa reiät. Mutta minulla on ollut kaksi kertaa napalävistys (ensimmäisellä kerralla otin sen salaa ja äiti käski ottaa pois. Toisella kerralla se kasvoi ulos) ja korvissa on ollut nuorempana muutama lisäreikä. Ah, kultainen 2000-luvun alku, jolloin oli muotia, että korvareikiä oli useampi!

Muuttoja: Siis nämä piti ihan keskittyneesti laskea. Olen muuttanut elämäni aikana ainakin 14 kertaa. Ihan sairasta!

Ampunut aseella: Ainoastaan isoveljeni kuulapyssyllä, ilmakiväärillä sekä paintball-aseella. Oikeaan aseeseen en ole tarttunut, mutta olisi kiva joskus käydä ampumassa ampumaradalla!

Ottanut lopputilin: Olen ottanut. Kolme kertaa, joista yksi oli "pakollinen", koska muutin Hollantiin, mutta kaksi muuta johtui siitä, etten viihtynyt työssäni.

Ollut saaressa: Monia kymmeniä kertoja! Meidän perheellä on oma mökkisaari Kemiönsaaristossa, joten siellä on tullut oltua lukuisia kertoja. Ja tietty lisäksi muutkin saarikäynnit.

Autosi: Mini One vuosimallia 2010. Ostin tämän auton alkuvuodesta, koska edellinen autoni meni lunastukseen jouluisen auto-onnettomuuden vuoksi. Voi vitsit, rakastan tuota pikkuista menopeliä, vaikka yhteinen alkutaival oli aika kinkkinen monien vikojen takia.

Ollut lentokoneessa: Olenhan minä ja torstaina mennään taas, kun suuntana on Italia, jossa vietän pitkän viikonlopun. Ihana päästä vähän lämmittelemään, vaikka Suomen syksy onkin näyttänyt parastaan.

Onko joku itkenyt vuoksesi: Ne, joista olen tietoinen, ovat perheenjäseniäni sekä pari entistä poikaystävää.

Ollut rakastunut: Olen ollut. Ainakin kolmesti, ehkä neljästi.

Ollut ambulanssissa: Muistaakseni nelisen kertaa. Pari oli nuorempana ja viimeisimmät nielurisaleikkauksen komplikaation vuoksi sekä joulukuussa auto-onnettomuuden takia olin ambulanssissa tarkastettavana sekä sain kyydin pois onnettomuuspaikalta.

Luistellut: Lukuisat kerrat. En muuten muista yhtään, milloin viime kerta oli. Ainakin kahdeksan vuotta sitten! 

Surffannut: Ei ole tullut kokeiltua. Vähän harmittaa, etten testannut sitä Kapkaupungissa. Mutta kerkii tässä vielä ja tämä on omalla bucket listilläni.

Ollut risteilyllä: Juu useasti! Ja Tallinnassa asuessani tuli "risteiltyä" vähän liikaakin.

Ajanut moottoripyörällä: En ole. En ole ollut edes moottoripyörän kyydissä. Mutta Hollannissa olen ajanut sellaista skootterin tyylistä mopoa, joka tosin kulki ainoastaan 40km/h. Minulla ei ole mopokorttia, mutta tuollaista sai ajella ilman.

Ratsastanut hevosella: Olen ratsastanut ja pienenä harrastin aktiivisesti ratsastusta ja heppailua lähes kymmenen vuotta. Sen jälkeen olen ratsastellut hevosella epäsäännöllisen säännöllisesti. Todella aikaavievä harrastus, joten harmikseni sille ei ole löytynyt aikaa.

Lähes kuollut: Yhden kerran ainakin. Asia on minulle todella arka, mutta olen nyt alkanut miettimään siitä kirjoittamisesta. Ja nielurisaleikkauksen komplikaatio sekä auto-onnettomuus oli niitä, joissa hengenlähtö olisi voinut olla lähellä, mutta missään hengenvaarassa en kuitenkaan ollut, joten niitä ei kait lasketa?

Ollut sairaalassa: Olen ollut. Ainakin neljä kertaa.

Hame Cubus/Paita Vila/Kengät Dr.Martens Pascal (saa muun muassa Stockmannilta*)

Suosikki hedelmä: Ehkä vesimeloni tai klementiinit. Ihan super hyviä! Mutta tykkään myös tosi paljon luumuista, nektariineista, appelsiinista ja persikoistakin.

Aamu vai ilta: Ehkä aamu. Olen silloin tehokkaimmillani. Illalla olo on aina vähän laiska ja löllö ja vaikka silloin on vain ihana rentoutua tai tehdä jotain kivaa, pidän silti enemmän aamujen tehokkuudesta.

Lempiväri: Valkoinen sekä oranssi.

Viimeisin puhelu: Äidin äitini kanssa. Minulla oli eilen nimipäivä, joten sain onnittelupuhelun.

Viimeisin viesti: Saamani oli kaverilta ja lähettämäni työpaikan Whatsapp-ryhmään.

Nähnyt jonkun kuolevan: En ole, onneksi.

Kahvi vai tee: Tämä on paha! Ehkä kahvi, koska en voisi elää ilman sitä. Pidän teestä ja juon sitä päivittäin, mutta voisin ehkä luopua siitä, jos olisi pakko valita sen ja kahvin väliltä.

Paras piirakka: Omenapiirakka! Niin best! Ja pidän kaikenlaisista omppupiirakoista, mutta kaikista paras on äitini tekemä.

Kissa vai koira: Koirat ehdottomasti. En pidä lainkaan kissoista.

Paras vuodenaika: Tavallaan kesä, mutta rakastan myös kevättä ja syksyä. Talvesta en pidä. Ehkä järjestyksessä kesä, syksy, kevät ja vihoviimeisenä talvi.


Ihanaa sunnuntaita kaikille!

Oikea löytö! Hyvä kiharrin rentoihin laineisiin

torstai 27. syyskuuta 2018

*Tuotteet saatu, KC Professional Finland
Ennen hiusten kihartamisen aloitusta minulla on joka ikinen kerta mielessäni kuva täydellisistä, löysistä, kiiltävistä kiharoista. Kiharoista, jotka kehystävät kauniisti kasvoja ja laskeutuvat ilmavasti. Kiharoista, jotka ovat lähes mahdoton saavuttaa. Miten voi olla niin julmetun vaikea saada loihdittua The Kiharat omiin hiuksiin...

Täydellisten kiharoiden luominen lähtee hyvästä kihartimesta ja ennen kaikkea oikeanlaisesta sellaisesta. Kestäviin ja kauniisiin kiharoihin vaikuttaa todella moni asia: hiusken laatu, käytetyt muotoilutuottee, kihartimen lämpötila, paksuus ja malli. Se, harjaako kiharat auki sormin vai harjalla, kuumina vai lämpiminä. Myös oma sorminäppäryys ja kärsivällisyys ovat avainasemassa, jos kiharoita tekee itse itselleen. Kiharran hiuksiani viikoittain muotoiluraudalla tai kihartimella, mutta en todellakaan siitä huolimatta onnistu ikinä tekemään itselleni sellaisia kiharoita, jotka saa kampaajalta lähtiessään. Mutta arvatkaa mitä, nyt olen löytänyt kihartimen, jolla pääsen aika lähelle sitä himoittua lopputulosta!

Ilmavia kiharoita varten tulee kihartimen olla tarpeeksi suuri, jotta kihara on sellainen täydellisen rento. Myös se, miten hiukset kierittää kiharrusraudan ympärille, merkkaa todella paljon lopputulokseen. Törmäsin viime keväänä todella kätevältä kuulostavaan Ultron Revolv'it kiharrusrautaan*, jonka idea on 360 astetta pyörivä kiharrinosa. Hiukset siis kiharretaan pyörittelemällä kiharrinosaa (ei hiussuortuvaa!) sormilla, jolloin hiukset kiertyvät automaattisesti raudan ympärille. Vaikea selittää, mutta suosittelen Googlaamaan videoita. Niiden näkemisen jälkeen meinaan varmasti ymmärrätte, miksi kyseinen kiharrin jäi kummittelemaan mieleeni.

Vihdoin ja viimein pääsin kokeilemaan kiharrinta itsekin, saadessani sen KC Professionalilta pari viikkoa sitten. Ensimmäistä kertaa kiharrinta kokeillessani oli hieman hankaluuksia, eikä aina muistanut mihin suuntaan pitäisi milloinkin rautaa pyörittää. Parin käyttökerran jälkeen yhteispeli alkoi toimimaan ja nyt olen täysin rakastunut Revolv'itiin. Nyt tähän kihartimeen tottuneena kiharoiden teko on nopeutunut todella paljon eikä ole tarvinnut pelätä sormien polttamista kuumaan rautaan. Oman kiharrusrautani on 32mm, joka on täydellinen paksuus rentoihin kiharoihin. Saatavilla on myös ohuempia sekä vieläkin paksumpi, 36mm rauta, mutta mielestäni tämä 32mm oli todella hyvä valinta, koska se toimii monessa eri hiuksen pituudessa.

Kiharrin on soveltuva hiusalan ammattilaisten käyttöön, mutta sitä myydään myös kuluttajille. Olen muutamissa kampaamoissa törmännyt tähän sekä Revolv'itin pystyy tilaamaan suoraan netistäkin muutamasta eri nettikaupasta. Ensisijaisesti kannattaa kuitenkin varmasti kysellä omalta kampaajalta. Kihartimen hinta pyörii kuluttajille noin 70-80 eurossa.

Onko teillä jakaa hyviä vinkkejä täydellisten kiharoiden tekoon?

Kuinka selvitä syksystä hyvinvoivana

maanantai 24. syyskuuta 2018

Käsi ylös, joka vannoin palaavansa tänään ruotuun viikonloput (tai viime viikon/viikkojen) herkuttelun jälkeen. Hävettää myöntää, mutta täältä löytyy yksi, jolle maistui karkit ja sipsit viime viikolla. Tänä aamuisen herkkukrapulassa vannoin, että tänään pakko palata ruotuun. Huono fiilis herkuttelusta ei johtunut edes siitä, että kaduttaisi niin sanottu repsahdus, vaan olo on fyysisesti niin tukkoinen ja tukala. Vatsaa särkee ja turvottaa, eikä se toiminut aamulla normaaliin, kellontarkkaan tapaan. Kasvot näyttävät pyöreämmiltä, päätä särkee ja olo on vetelä. Ei mikään kumma, että vannoin aamulla herätessäni, että nyt saa riittää. Kuitenkin jo nyt iltaa myöten mentäessä herkkuhammasta kolottaisi, vaikka alla on runsas lounas, eikä herkkukrapula ole vieläkään helpottanut. Hemmetin sokerikoukku!

Pitkä flunssa ja sairastelukierre johti rutiineista poikkeamiseen ja arkipäivät täyttyivät töiden ja liikkumisen sijaan kotona makoilusta. Kaupassa oli niin paljon kivempi tarttua helppoihin vaihtoehtoihin ja viettää ilta katsoen jotain sarjaa tietokoneelta samalla syöden jotain hyvää. Tänään töissä manasinkin sitä, kuinka paljon helpompaa on syödä terveellisesti, kun arjessa on rutiineja ja pääsee liikkumaan. Ehkä se liikunnasta saatava hyvä olo ajaa syömäänkin terveellisemmin ja edesauttaa tekemään parempia valintoja arjessa. Kun olo on jo pelkän sairastelun takia kurja ja vetelä, on houkutus epäterveellisempiin valintoihinkin suurempi, vaikka tietää, että terveellinen ruoka olisi paljon parempi vaihtoehto kohentaakseen omaa oloa.

Monet kamppailevat pimeyden tullessa jaksamisen kanssa. Vaikka kesä olisi mennyt aktiivisesti ulkoillen, nauttien satokauden kasviksista ja hyvässä flow'ssa, syksyn saapuessa mieliala tekee suuren notkahduksen ja edes mielikuvat ja ajatusleikit kesän hyvästä olosta eivät auta. Tekee mieli vain hyggeillä kotona. Tietenkin täytyy rentoutua ja kotoilu on ihanaa, mutta mielihyvää pitäisi saada muustakin.

Rakastan syksyä ja syksy on oiva aika tehdä pientä itsetutkiskelua. Miettä, mikä tuo mielihyvää, mistä nauttii, mihin haluaa käyttää omat voimavarat ja mitkä niitä vievät. Keskittyä läsnäoloon. Pimeän aikaan on mielestäni ihan sallittuakin laittaa omaa hyvinvointia etualalle ja kerätä sitä kautta voimavaroja yhdessäoloon muiden kanssa. Mitä enemmän antaa itselleen, sitä enemmän antaa myös muille. Oma hyvinvointi huokuu ulospäin ja voimiinnuttaa myös muita. Halusin jakaa teidän kanssa omat ajatukseni siitä, miten syksystä selviää hyvinvoivana.

Nuku riittävästi
Valo vähenee kovaa vauhtia ja pimeys tuntuu väsyttävältä. Panosta hyviin yöuniin ja jos päiväunet tuntuvat piristäviltä, salli ne itsellesi. Älä huijaa olo pirteämmäksi lisäämällä päivään paria ekstrakuppia kahvia, vaan lähde liikkeelle nukuttujen tuntien (tai edes minuuttien!) lisäämisellä.

Käytä energiasi positiivisuuteen
Negatiivisuus ja valittaminen turhauttaa ja väsyttää. Varsinkin, jos se on lähtöisin muista ihmisistä. On ihan ok lykätä kaverilta tulleeseen, negatiivista energiaa sisältävään viestiin vastaamista tai olla yhtymättä joukkolynkkaukseen sateesta, pakkasesta ja loskasta. Pienet, päivittäiset negatiiviset asiat ovat valtavan iso tekijä siihen, kuinka voimme. Harvoin jaksaa olla kovin positiivinen, jos kaikki energia menee pikkujutuista negistelyyn ja ympärillä on paljon negatiivisuutta. Negatiivisuutta ei myöskään ole pakko jaksaa ja mielestäni voi itsekkäästi sanoa, ettei juuri nyt jaksa käyttää energiaa esimerkiksi ikävistä asioista puhumiseen.

Vähemmän sosiaalista mediaa
Some tuo iloa päiviin ja toimii osaltaan rentoutumiskeinona, mutta liika on liikaa. Mainitsin hetki sitten, että viime aikoina on tullut tuijotettua puhelimen ruutua aivan liian paljon, johon on pakko tehdä muutos. Haluan syksynä lisätä päiviini enemmän lukemista ja erityisesti iltaisin rauhoittaa ennen nukkumaan menoa tunnin tai pari aikaa sille, etten käytä puhelinta.

Ulkoile
Siinä vaiheessa, kun teillä on kymmenen sentin loskakerros, ei ulkoilu houkuta. Päivään olisi kuitenkin hyvä saada edes kymmenen minuuttia raikasta ilmaa, vaikka sää ei houkuttelisi. Tai nauti ulkoilmasta vaikka omalla terassilla ja parvekkeella lämpimiin vaatteisiin pukeutuneena keskittyen raikkaan ilman hengittämiseen ja läsnäoloon juuri siinä hetkessä.

Älä piilottele tunteitasi
Vaikka puhuin aikaisemmin energian keskittämisestä positiivisuuteen, ei omia tunteita tarvitse siitä huolimatta peitellä ja olla feikaten positiivinen. Jos syksy ja pimeys masentaa ja väsyttää todella paljon, on siitä hyvä mainita. Tällöin on helpompi elää melankolisempaa aikaa ja sallia itselleen sen, ettei ihan kaikkea jaksa. Itsellä ainakin viimeistään talven pimeys vie paljon voimavaroja ja hymy ei ole niin herkässä. Ehkä surettaakin monet asiat enemmän, mutta sellaista elämä on. Haluan pitkälti keskittyä vuoden ympäri positiivisuuteen, mutta välillä ollaan pohjamudissa. Puhdistava keskustelu omista tuntemuksista on todella voimaannuttavaa.

Mahdollisimman paljon arjen hyviä valintoja
Alussa kirjoitinkin jo ravinnon merkityksestä hyvinvointiin, joten tämä tulee olemaan iso fokus tänä syksynä ja talvena. Tiedän, että tulen viettämään iltoja sohvalla nauttien herkuista tai hyvästä ruoasta, mutta pitääkseni energiat ylhäällä, tulisi arjessa tehdä mahdollisimman paljon parempia valintoja ja nauttia ravitsevasta ruoasta. Ravinnosta saatavilla vitamiineilla ja ravintoaineilla on muutenkin niin suuri merkitys esimerkiksi vastustuskykyymme, joten jo ihan senkin vuoksi haluan taas skarpata ja välttää säännöllisiä herkkukrapuloita.

Tartu ravintolisiin 
Terveellinen ruoka ei aina riitä, vaan syksyllä ja talvella hivenaineiden ja vitamiinien tarve korostuu. Jotta jaksaisi paremmin, kannattaa purkista napata esimerkiksi d-vitamiinia, b-vitamiinia ja omega-3 rasvahappoja. Myös vastustuskyvylle tärkeän c-vitamiinin saannista kannattaa huolehtia. Kannattaa myös tutustua luonnollisiin ravintolisiin. Esimerkiksi kurkumaa, lehtikaalia, oliivinlehteä ja valkosipulia sisältävät luonnonmukaiset ravintolisät ovat erinomaisia tehokeinoja lisäämään omaa jaksamista ja vastustuskykyä.

Puhdistaudu
Syksy on monille uuden alku - uusi koulu, työpaikan vaihto tai ihan vain rutiineihin palaaminen syksyn jäljiltä. Syksyllä on hyvä aika tehdä pientä puhdistautumista, eikä ainoa keino siihen ole vain ravinnon avulla tehtävä Detox. Siivoa ullakkokomero tai kaapit, heitä vihdoin pois rumat koriste-esineet, joista et ole oikeastaan ikinä edes pitänyt, lopeta seuraamasta turhia Instagram-tilejä, hankkiudu eroon kuluttavista ihmissuhteista... Puhdistautuminen voi olla myös enemmän vihreää teetä, vähemmän kahvia ja kuuriluontoinen Detox tai mehupaasto. Toteuta puhdistautuminen omalla tavallasi ja siten, että koet sen edesauttavan onnellisuuttasi ja hyvää oloa.

Liiku itselle mieluisalla tavalla

Ihminen tarvitsee liikettä kehoon. Vaikka väsymys tulee varmasti olemaan normaalia suurempaa, sisällytä viikkoihin edes hetki tai pari antamalla keholle liikettä itsestä hyvältä tuntuvalla keinolla. Lenkkeile, mene kuntosalille, joogaa, käy spinningissä, aloita uusi harrastus... Valitse liikuntamuodot, jotka tuntuvat hyviltä ja jotka tuovat energiaa.

Mihin te aiotte keskittyä tänä syksynä?

Bloggaaja, älä unohda uudistua!

torstai 20. syyskuuta 2018

Onko uudistumisen puute merkki intohimon puutteesta? Jos on tyytyväinen tuttuun ja turvalliseen, joutuu suurennuslasin alle ja kyseenalaistetuksi. Tuntuu, että jatkuvasti pitäisi olla ideoimassa, muuttumassa ja uudistumassa. Muutos silloin tällöin ei ole pahasta, mutta entä jos ei huvita jatkuvasti muuttaa jotain?

Blogeissa on tapahtunut suuria muutoksia viimeisten vuosien aikana ja netti vilisee oppaita siitä, miten blogi pitäisi perustaa ja miten luoda menestyvä blogi. Kymmenen vuotta sitten perustaessani blogin käytin vain jotain valmista ulkoasua ja kirjoitin ensimmäisen postaukseni. Siinä kaikki. Ei harkittua, ostettua tai juuri minulle suunniteltua ulkoasua. Ei ennakkomarkkinointia tai blogin täyttämistä muutamalla postauksella ennen julkistamista. Ei somessa markkinointia, ei kaupallisuutta, ei ammattimaisia valokuvia. Minulla oli yksinkertaisesti blogi, jonne kirjoitin mitä halusin. Ei kynnystä julkaista eikä liiallista itsekritiikkiä.

Välillä on hauska muistella "vanhoja hyviä aikoja" blogien osalta, mutta pakko myöntää, etten ainakaan blogien visuaalisuuden osalta kaipaa niitä peilin kautta otettuja kuvia tai pinkki-valkoisia ulkoasuja. Tämän osalta muutokset ja uudistukset ovat todellakin olleet hyvästä! Tiedätte varmasti tunteen, kun eksytte esimerkiksi yrityksen kotisivuille, jotka ovat suoraan kuin 2000-luvun alulta. Ei kiitos ja pintaan nousee epäilyksiä yritystä kohtaan. Tämä pätee mielestäni myös blogeihin - jos ulkoasu on visuaalisesti miellyttävä ja toimiva, tulen varmasti käyttämään enemmän aikaa blogissa. Myöskään lukijoiden lukumukavuutta huomioivat uudistukset ovat tuskin koskaan pahasta.

Syy, miksi lähdin kirjoittamaan tästä aiheesta on, että olen välillä miettinyt pitäisikö minun uudistaa blogini täysin. Tai osittain. Tai edes pikkuriikkisen? Ei ehkä ulkoasun, mutta sisällön osalta. Usein menestyäkseen ohjeistetaan tekemään rajauksia kohderyhmän sekä sisällön osalta. Kenelle halutaan markkinoida ja mitä. Blogini ei ole täysin kaupallinen, mutta minulla on kohderyhmäni. Sisältöni ei välttämättä kiinnosta 15-vuotiaita, mutta parinkympin paremmalla puolella olevat saavat varmasti enemmän irti blogistani. Olen kamppaillut sen kanssa, että pitäisikö minun tehdä selkeämpää rajausta sisältöni suhteen? Nyt jonkun kysyessä mistä kirjoitan, joudun vastaamaan, että vähän kaikesta. Välillä kauneudesta, välillä jaan matkavinkkejä, välillä kerron mitä minulle kuuluu. Aikamoinen sillisoppa.

Itsekritiikki on siitä hiton ärsyttävää, koska toisinaan tulee päiviä, kun kyseenalaistaa aivan kaiken. Kaikki, jota teen, tuntuu vähäpätöiseltä. Varsinkin some- ja blogimaailmassa itsensä vertailu muihin on vain parin hiiren klikkauksen päässä. Vaikka ei saisi, niin väistämättä tulee vertailtua omaa blogiaan toisiin ja mietittyä, mitä itse pitäisi tehdä toisin, jotta olisin suositumpi. Voin lukea vaikka miljoona How To Be A Successful Blogger-opasta ja seurata niiden ohjeita stepistä steppiin, mutta jäädä silti monen muun blogin jalkoihin. Menestystä ei valitettavasti rakenneta ohjekirjan kautta - ainakaan sosiaalisessa mediassa.

Neule Cubus / Housut H&M Kids / Kengät Nike Air Max 95

Millainen on teidän mielestä hyvä blogi ja mitkä seikat tekevät teistä lukijan? Pidättekö tarkemmin rajatusta sisällöstä vai saako blogissa olla laajempi aihealue? Katsotteko vain kuvia vai haluatteko mieluummin lukea tekstiä? Haluaisin myös kuulla toiveita siitä, että mitä toivoisitte blogissani olevan enemmän sekä ehdotukset jollekin täysin uudelle ovat myös tervetulleita. Myös jos pidätte nykyisestä otteestani bloggaukseen, kuulen senkin mielelläni. Olen nimittäin pienen blogikriisin keskellä ja olen yrittänyt miettiä, että mihin suuntaan lähtisin tekemään muutoksia vai tarvitseeko blogini edes mitään muutoksia tähän hätään. Auttakaa!!!

Kasvonaamiopuikot - innovatiivista vai ei?

keskiviikko 19. syyskuuta 2018

*Kaikki tuotteet saatu PR-näytteenä, sisältää affiliate-linkkejä
Oletteko törmänneet aikaisemmin puikoissa oleviin kasvonaamioihin? Tai naamioon, joka rullataa iholle. Vielä muutama viikko sitten en ollut ikinä edes ajatellut, että tällaisia kasvonaamioita voisi olla olemassa. Amerikasta lähtöisin oleva Yes To* tuo uutuunena kauppojen hyllyille stickimuodossa olevat kasvonaamiot sekä herkän ihon rauhoittavan roll-on naamion. Kuulostaa ihan pirun käteviltä, mutta voivatko nämä toimia käytännössä? Selviääkö todellakin sotkematta sormia levityksen aikana?

Valitsin kokeiluun stick-naamioista puhdistavan Yes To Tomatoes Clear Skin Detoxifying charcoal Snapmask Stickin sekä kirkastavan, C-vitamiinia sisältävän pirteän pinkin Yes To Grapefruit Vitamin C Glow-Boosting Snapmask Stickin. Molempien naamioiden vaikutusajaksi riittää ainoastaan viisi minuuttia. Naamion käyttöohje on selke: levitä naamio suoraan puikosta kosteille tai kuiville kasvoille rakentaen ohuita kerroksia. Vaikutusajan jälkeen huuhtelu lämpimällä vedellä, korkki takaisin naamion päälle ja olet good to go. Iisiä ja nopeaa!

Puikkomuodossa olevien naamioiden kaverina löytyy myös kasvoille suoraan tuubista rullattava naamio. Yes To Cucumbers Cooling Mud Mask rauhoittaa ja virkistää herkkää ihoa ja se koostuu 96% luonnollisista raaka-aineista. Rauhoittavan vaikutuksen todellakin huomaa, sillä 10 minuutin vaikutusajan aikana naamio tuntuu kasvoilla viileältä. Lisäksi metallinen rulla on miellyttävä kasvoilla. Toistaiseksi käyttökin on ollut ihan sujuvaa, kunhan muistaa putsata rullan hyvin.

Nämä kaikki naamiot ovat olleet todella hyviä. Snapmask Stickit kuivutat nopeasti, greippiversion jälkeen kasvot näyttävät kirkkailta ja detox-vaikutteinen naamio puhdistaa muun muassa nenän mustapäät. Kurkkunaamio on helppokäyttöinen ja kunnon supervirkistäjä kasvoille. Ja muutenkin nämä naamiot ovat itsessään olleet hauskaa vaihtelua perinteisille tuubeista ja purkeista käsin tai siveltimellä levitettäville naamioille. Sotkua tulee todellakin vähemmän, eikä käsiä tarvitse pestä levityksen jälkeen.

Nämä tuotteet ovat tosiaan hyviä ja olen kuullut aikaisemmin paljon hyvää Yes To merkin tuotteista (itse testasin vasta nyt ensimmäisen kerran!). Olen kuitenkin jäänyt miettimään sitä, kuika hygieenisiä nämä loppupeleissä ovat? Toki naamiostickit voi pyyhkäistä puhtaaksi käytön jälkeen, mutta siitä ei puhuttu lainkaan käyttöohjeissa. Ei myöskään rullattavan version. Pitkässä juoksussa naamioihin varmasti tarttuu ties mitä. Toisaalta taas, kun miettii niin aika sottasormilla tulee aina esimerkiksi omia meikkejä sorkittua, joten näihin kertyviin bakteeeihin tuskin kuolee! Jäin joka tapauksesa miettimään sitä.

Toinen kritiikki on pakko antaa ah-niin-kätevästä suoraan puikosta kasvoille-ohjeesta. Kasvojen "laajimmat" alueet, kuten posket ja otsa menivät ihan helposti, mutta haastetta aiheuttivat nenä (varsinkin nenänpielet) sekä leuka. Paksusta puikosta oli todella hankala saada naamioita levitettyä huolellisesti näille alueille. Varsinkin syväpuhdistuksen osalta omat kriittisimmät alueet ovat erityisesti nenä ja leuka. Jouduin siis sorkkimaan naamiota hieman sormilla, jotta kaikki paikat sai osakseen kerroksen naamiota. Hah, ei selvitty täysin puhtain sormin! Rullaversio sen sijaan oli kätevämpi käyttää ja naamiota sai kasvojen jokaiseen sopukkaan.

Yes To-sarjaa saa muun maussa Sokokselta ja nettikaupoista Oletkaunis.fi* myy Yes To -tuotteita*. Näitä kyseisiä naamioita ei valitettavasti ole vielä saatavilla Suomesta, mutta ne tulevat myyntiin talven aikana. Stick -linjaan on tulossa myös puikkkomuodossa olevia kasvojenpuhdistustuotteita. Niitä en tähän hätään ottanut itselle kokeiluun, koska monet niistä sisälsivät kuorivia ainesosia, jotka ovat usein omalle kasvojen iholle liian raffeja. Kannattaa kuitenkin painaa mieleen, jos nämä stickit alkoivat kiinnostamaan!

 Mitä mieltä te olette tällaisesta innovaatiosta? Jatkoon vai ei?

10 x Kolme kertaa

maanantai 17. syyskuuta 2018

Bongasin taannoin hauskan blogihaasteen, johon päätin itsekin ottaa osaa. Kevyt haaste on juuri eikä melkein täydellinen tapa startata uusi viikko. Nämä kaikki erilaiset haasteet ovat niin kivoja ja rehellisesti kunnon seivaajia silloin, kun ei keksi oikein mitään aihetta blogipostaukselle. Kiitos näiden keksijöille!

3 x paha tapa:
1. Somessa roikkuminen. Tätä on tullut viime aikoina tehtyä ihan liikaa ja olen aloittanut jo pari viikkoa yhtä kirjaa. Jotenkin se puhelimen selaaminen on illalla voittanut kirjaan tarttumisen. Buu!
2. Kynsinauhojen pureskelu. Kynteni ovat AINA kamalassa kunnossa, koska a) olen laiska hoitamaan niitä b) pureskelen kynsinauhoja (kynsien pureskelusta olen päässyt eroon) c) en vaivaudu rasvaamaan käsiä tarpeeksi.
3. Nopea kyllästyminen. Kyllästyn todella nopeasti asiaan kuin asiaan, eikä tämä ole todellakaan kiva tapa.

3 x outo tapa:
1. Inhoan "loogisia" aikoja ja numeropareja. Herätyskello soi aina esimerkiksi 07:03 tai 08:23, telkkarin äänenvoimakkuus on vaikka 42 eikä 40 tai 45, ja myös blogipostaukset ajastan usein julkaistavaksi esimerkiksi kello 07:33.
2. Aina  vanhemmilleni mentäessä käyn ensimmäiseksi katsomassa mitä heidän jääkaapissa on. Teen tätä, vaikka ruoka olisi juuri tulossa tai minulla ei edes olisi aikeissa syödä jotain. Jääkaappikyyläys on vain best!
3. Ruokakapoissa haahuilu. En tunne lausetta "käyn nopeasti kaupassa" vaan pelkän kahvipaketinkin hakeminen saattaa viedä vartin.

3 x parasta peilikuvassa:
1. Vahvat ripset. Olen todella onnellinen omista tuuheista ja paksuista ripsistäni.
2. Jalat. Oli paino mikä tahansa, jalat pysyvät ihan kivassa kondiksessa.
3. Persoonallisuus. En ole klassisen kaunis enkä itse pysty sanomaan itseäni kauniiksi, mutta piirteeni ovat sellaiset, jotka usein muistetaan ihan hyvässä mielessä.

3 x paras paikka, jossa olen käynyt:
1. Etelä-Afrikka. Tulee varmaan olemaan ykkönen aina ja ikuisesti.
2. Kasnäs. Saarimökkimme sijaitsee Kemiönsaaressa, Kasnäsin kylän liepeillä. Tuolla olen viettänyt pienenä kaikki kesäni ja sinne on aina yhtä ihana mennä.
3. Hollanti kokonaisuudessaan. Ihana maa ja täynnä muistoja.

3 x paikka, johon haluan:
1. Samoa. Tuo on ollut haavelistalla jo pitkään.
2. San Francisco. Sinne matkustamisesta olen haaveillut ihan pienestä pitäen yhden lasten elokuvan ansiosta, jonka nimeä en saa millään päähäni. Äh, ärsyttävää!
3. Havaiji. Kuka tuonne ei haluaisi?

3 x silloin hävetti:
1. Pissasin koulussa housuihini viidennellä luokalla. Se oli niin noloa ja yritin parhaani mukaan piilotella sitä! En tiedä mistä syystä, mutta nuorempana "ilopissaus" nauraessa oli lähes ongelmallista. Onneksi enää ei tätä ongelmaa ole!
2. Kun olen päästänyt suustani vääriä asioita väärällä hetkellä.
3. Kasiluokan vappuna tullessani ensimmäisen kerran kotiin ympäripäissäni. Vielä hävettävempää tästä tekee se, että joku tuntematon pariskunta toi minut kotiin, koska olin niin huonossa kunnossa. Kaikesta oppii, mutta tämä ei kuulu teiniaikojen tähtihetkiini ja seuraavana aamuna hävetti.

3 x eniten ärsyttää:
1. Kiilaavat ja ohittelevat ihmiset. Calm down ja odota omaa vuoroasi!
2. Huonot naama- ja hiuspäivät. Silloin edes kivat vaatteet eivät pelasta.
3. Punaisten valojen aalto fillaroidessa tai autoillessa. Raivostuttavaa pysähtyä joka ikisiin liikennevaloihin.

3 x parasta maailmassa:
1. Perhe. Klisee, mutta totta.
2. Hyvä ruoka. Elämään kuuluu nautinnot.
3. Oman kotioven avaaminen matkan jälkeen. Matkustaminen on ihanaa, mutta kotiinpaluu on parasta.

3x lempitavara:
1. Puhelin. Suhteemme on hyvin läheinen, mutta toisinaan monimutkainen.
2. Muutama vanha sormus. Sormukset ovat alkujaan kuuluneet vaarini äidille, mummolleni tai äidilleni. Harvoin käytössä, mutta ihan pirun rakkaita.
3. Kamerani. Kamera on tavara, jota kohtelen kuin kukkaa kämmenellä ja joka saa luovuuteni syttymään.

3 x lempivaate:
1. Leviksen yhdet farkut, jotka olen itse tuunannut. Kutsun niitä sunnuntaifarkuiksi, koska ne ovat rennot, eivät (yleensä) purista ja ne ovat todella pehmoiset päällä.
2. Mummon vanha kashmirneule. Pelastin neuleen pari vuotta sitten kirppiskasasta ja siitä lähtien se on lämmittänyt minua silloin, kun kodissani on kylmä. Ihan mahtava!
3. H&m kukkamekko. Ostin mekon 2016 toukokuussa valmistujaisiini ja sen jälkeen olen käyttänyt samaa mekkoa jo useamman kerran. Mekko maksoi vain muutaman kympin, mutta se kuuluu lempivaatteisiini.

Ihanaa uutta viikkoa!

Muutama hyvä hiustuote pörröiselle hiukselle

sunnuntai 16. syyskuuta 2018

*Kaikki tuotteet saatu

Toivottavasti syksyinen sunnuntai on lähtenyt hyvin käyntiin. Omalla kohdalla sairastelu on jatkunut koko loppuviikon ja perjantaina sain antibiootit poskiontelontulehdukseen. Toivotaan, että niillä saisin vihdoin nitistettyä tämän taudin!

Aika monella on varmasti menossa auringon kuivattaminen hiusten tehohoitaminen. Sakset ovat paras ratkaisu hiusten elvytykseen, mutta todella kosteuttavien shampoiden, hoitoaineiden ja naamioiden lisäksi kutrit saavat tehohengitystä silottavista ja kosteuttavista muotoilutuotteista. En ole pitkään aikaan vinkannut hyvistä hiusten muotoiluun tarkoitetuista tuotteista, joten nyt on hyvä sauma kirjoittaa muutamasta tuotteesta, jotka ovat sopineet omalle pörröhiukselle ihan super hyvin.

Sain taannoin pressipäiviltä kokeiluun omien hiusteni tarpeisiin sopivia tuotteita Schwarzkopfilta sekä Cutrinilta. Avainsanat tuotteiden valitsemiseen oli kiilto, silottavuus, luonnollisuus sekä tummanruskeiden hiusten sävyn ylläpito. Saamistani tuotteista löytyi muutama helmi, jotka ovat pelastaneet huonoja hiuspäiviä. Ja silottaneet kosteudesta joka suuntaan sojottavat hiukset!

Silikoni on taikasana hiusten pinnan silottamiseen. Shampoissa ja hoitoaineissa vältän silikonia, mutta seerumeissa silikoni silottaa hiuksen pinnan ja tekee siitä kiiltävän ja hyvinvoinan näköisen. OSIS+ Magic Anti Frizz Shine seerumi on ollut ihan mahtava silottamaan hiuksia ennen föönausta, mutta myös silloin, kun hiukset tuntuvat oikein pörröisiltä ja ne kaipaavat välitöntä silotusta. Silikonin lisäksi seeurumi sisältää glyseriiniä, joka kosteuttaa hiuksia. Tämä on todella kiva ihan ihan pieni määrä seeurimia riittää pitkäänkin hiukseen.

Olen todella nirso kuivashampoista ja minulla on ainoastaan kaksi vakkarikuivista (Batiste ja Lushin No Drought). Osiksen uusi sävytetty Boho Rebel kuivashampoo oli todella positiivinen yllättys ja pigmenttiä on todella hyvin. Hiuksen sävy ei kuitenkaan muutu tunkkaisen sävyiseksi, vaikka kuivashampoota suihkuttaisi rankemmallakin kädellä. Olen niin monesti pettynyt niin edullisten kuin kampaamolaatuistenkin kuivashampoiden kohdalla, joten oli kiva löytää uusi todella toimiva kuivashampoo, joka tekee mitä lupaa. Tätä on saatavilla kolmessa eri sävyssä: Blond, Brunette ja Dark.

Käytän todella harvoin hiuslakkaa ja vieroksun hiuslakkoja, jotka tekevät liian vahvan pidon ja kovettavat hiuksen pinnan. Toisinaan olisi kuitenkin hyvä kiinnittää kiharat paikoilleen hiuslakalla, varsinkin silloin, kun haluaa kampauksen kestävän tunteja. Cutrinilla on Vieno-linja, joka sisältää hajuteettomia tuotteita. Vieno Sensitive Hairspray Light on täydellinen kaltaisilleni, jotka vieroksuvat hiuslakkoja ja kaipaavat hiuslakkaa, jonka olemassaoloa ei muista. Hiuslakka tekee kevyen, elastisen pidon eikä hiuksiin tule vahingossakaan lakkakypärää. Plussaa myös siitä, että tuote on tuoksuton. Nyt minä, hiuslakkojen vihaaja, olen alkanut käyttämään aktiivisesti hiuslakkaa! Täytyi vain löytää se itselle sopiva. Olen aikaisemminkin ostanut kokeilun kevyttä pitoa lupaavia hiuslakkoja, mutta jotenkin mikään niistä ei ole toiminut, vaan lopputulos on ollut tahmainen, haju liian voimakas tai on tuntunut siltä, ettei hiuslakka tee hiukselle yhtään mitään.

Kuulin monilta bloggaajakollegoilta hehkutusta BC Bonacure Hyaluronic Moisture Kick BB Hydra Pearl -tehohoidosta, joka kosteuttaa hiuksia muun muassa hyaluronihapon johdannaisten avulla. Hyaluronihappohan sitoo itseensä vettä, joten kasvotuotteiden lisäksi, myös hiukset hyötyvät sen käytöstä. Olen lukenut paljon siitä, että monet käyttävät hyaluronihapposeerumia ihan sellaisenaankin hiuksissa. Mainospuheiden saattelemana otin kosteisiin hiuksiin, ennen muotoilua käytettävän tehohoidon testiin. Enkä pettynyt! Hiukset tuntuvat tämän käytön jälkeen pehmeyden lisäksi myös jollain tapaa täyteläisimmiltä ja tuuheammilta. Olen miettinyt, että syy on aivan varmana hyaluronihapon vaikutus ja se toimii hiuksissa vastaavalla tavalla, kuin iholla, jolle se lisää muun muassa täyteläisyyttä. Kevyt geelimäinen koostumus on myös todella miellyttävä käyttää.

Olen jälleen taittanut hiusteni sävyä pitkän tauon jälkeen kylmänruskeaksi ja punaisuuden poistaminen hiuksesta voi olla aika vaativaa. Onneksi oman hiuksen tilanne oli se, että hiukseen riitti ainoastaan tuhkaan taittava ruskea kevytväri ja loput hoituu sävyttävien tehohoitojen avulla, joilla myös säilytän kylmän sävyn hiuksissani. Viime syksynä muuten kirjoitin viileän ruskean hiusvärin ylläpidosta (postaus täällä), jos kiinnostaa lukea siitä lisää. Hiusten sävystä riippumatta käytän säännöllisesti sävyttäviä hoitoaineita ja maskeja. Cutrin Reflection oli minulle uusi tuttavuus, joka yllätti minut positiivisesti. Sävy Mocca on täydellinen valinta kylmään taittavalle tummanruskealle hiukselle eikä maski taita lainkaan punaiseen. Pigmenttisyydeltä tämä häviää muun muassa Crestolin Color Glossille (postaus täällä punaisista ja liiloista maskeista), mutta kevyeen sävyn freesaukseen ja lämpimien vivahteiden taittoon tämä toimi mielestäni todella hyvin ja eron hiuksen sävyssä huomasi selkeästi. Toisaalta ruskean sävyissä harvemmin vaatiikaan mitään mullistavaa muutosta hiuksen sävyyn. Kuulin kampaajaltani paljon positiivista Reflection-sarjan hopea- ja pastellinaamioista, joten vaaleaveritköt huomio!

Oliko näiden joukossa teidän Go To-tuotteita?

Hävikkiviikko - Miten vältän ruoan pois heittämisen?

torstai 13. syyskuuta 2018

Tällä viikolla vietetään Hävikkiviikkoa ja tiesittekö, että tutkimusten mukaan yksin asuva nainen heittää selkeästi eniten ruokaa pois. Suurimmat ruokahävikin aiheuttajat ovat leipä, tuoreet hedelmät ja kasvikset, valmisruoat, lihat ja kalat sekä kahvi. Varsinkin tuota kahvihävikkiä tulee todella paljon. Oma kahvinkeittimeni on sellainen, että hävikkiä harvemmin syntyy, mutta työpaikan taukohuoneessa tulee harva se kerta valutettua viemäriin pannulla tunteja seissyttä kahvia.

Olen ruokanatsi ja hyvän ruoan haaskaaminen saa minut näkemään punaista. Tuohon työpaikan taukohuoneeseen liittyen pakko mainita, että tekee aina pahaa nähdä pilaantuneita ruokia, jotka joku on jättänyt syömättä. Hemmetti, syökää ne eväänne kokonaan! Vaikka kuulun itse kohderyhmää eniten ruokahävikkiä synnyttävästä kotitaloudesta, olen osaltani todella tarkka siitä, että mahdollisimman suuri osa ruoasta menee käyttöön. Ruokahävikkihän ei tarkoita vain valmiin tai pilaantuneen ruoan pois heittämistä, vaan muun muassa kasvisten "syömäkelvottomien" osien nakkaamista biojäteastiaan. Löysin myös hyvän vinkin öljyssä säilötyistä aurinkokuivatuista tomaateista tai fetasta pitäville: muista jatkokäyttää valmisteen öljy ruoanlaitossa esimerkiksi paistamiseen, kastikkeeksi tai keittoihin.

Koska kotitaloudet ovat suurin ruokahävikin synnyttäjä ja ylipäätänsä vuosittain ainoastaan suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruoasta 10-15% menee hukkaan, halusin myös omalta osaltani kertoa miten minä ennaltaehkäisen ruokahävikin syntymistä.

Hyödynnä kasvisten ja hedelmien kaikki osat. Esimerkiksi olen alkanut säästämään aamun sitruunamehuun puristamani sitruunan kuoren, jonka edelleenkäytän vihersmoothien joukossa kokonaisena. Kuoriminen myös synnyttää ruokahävikkiä, joten omenat kannattaa syödä (hyvin pestyinä) kuorineen ja sosekeittoihin porkkanat ja perunat uppoavat aivan hyvin kuorimattakin. Älä myöskään unohda hyödyntää esimerkiksi kurpitsan siemeniä, kukkakaalin lehtiä tai parsakaalin varsiosaa.

Älä hamstraa - edes kuivatuotteita. Kuivatuotteet eivät kestä ikuisesti eikä kaappeja kannata täyttää ääriään myöten. Esimerkiksi monet mausteet ja erikoisjauhot menevät helposti huomaamatta vanhaksi.

Valmista isoja annoksia vain, jos varmasti syöt kaiken. Usein kehoitetaan valmistamaan isoja annoksia, mutta olethan varma, että iso 5L kattilallinen samaa keittoa tai kaksi uunivuoallista laatikkoruokaa tulee varmasti syötyä? Isoja annoksia valmistaessa kannattaa ennakoida ruokahävikkiä ja esimerkiksi laittaa saman tien annos tai pari pakkaseen - ihan vain varmuudeksi.

Pakasta, pakasta, pakasta! Pakastin on pelastus. Itse heitän pakkaseen nahistumaisillaan olevat lehtikaalin lehdet (toimii keitoissa ja smoothien joukossa), nahistuneet vihannekset ja hedelmät, tummuneet banaanit, säilykepavut, valmista ruokaa, alennuksesta bongattua lohifilettä... Jopa keitetty ylijäämäriisi kannattaa heittää pakkaseen. Pakastettu, valmiiksi keitetty riisi toimii esimerkiksi wokin tai pataruoan joukossa. Tässä kuitenkin täytyy muistaa hyödyntääkin sitä pakastimen sisältöä ja tehdä säännöllisesti pakastimen tyhjennystä.

Löytöretkeily omassa jääkaapissa. Päivien myötä jääkaappiin kertyy helposti ruokien jämiä. Tällöin usein koostan itselleni ison salaatin, johon upotan milloin mitäkin. Salaatin lisukkeeksi kelpaa papukastikkeen jämät, raejuustopurkin pohjat ja viimeiset suolakurkut säilykepurkista. Tuorejuuston loput toimivat taas keiton joukossa. Myös päivät, jossa kokataan omien kaappien ehdoilla, toimivat ruokahävikin minimoimiseen.

Auta ruokakauppiasta. Sen lisäksi, että punalaputetut tuotteet tuovat itselle säästöä, auttaa niiden ostaminen itse kauppiastakin. Punalaputettujen kanssa täytyy kuitenkin pitää järki mukana ja punnita, tuleeko kilon juusto varmasti hyödynnettyä ennen pilaantumista - halpaa tai ei. Kannattaa myös miettiä, täytyykö saman päivän ruokaan menevä kanapaketti olla juuri se pisimmällä päiväyksellä varustettu vai kelpaisiko vanhempi erä - käyttöön se menee kuitenkin saman tien.

Parasta ennen ei ole viimeinen käyttöpäivä. Haistele, maistele ja luota silmiisi. Jos pari päivää sitten parasta ennen-päivätty tuote vaikuttaa normaalilta, sitä se usein myös on. Viimeinen käyttöpäivä-tuotteiden kanssa kannattaa olla varovaisempi, mutta parasta ennen antaa joustoa jopa viikkoja.

Säilytä tuotteet oikein ja älä jemmaa nopeasti pilaantuvia tuotteita. Jotta tuotteet säilyvät edes siihen Parasta ennen-päiväykseen, on niiden säilyttämiseen kiinnitettävä huomiota. Itse teen myös aina niin, että laitan pian huonoksi menevät tuotteet tyrkylle jääkaapin etuosaa, jotta kaikki elintarvikkeet tulevat varmasti käytettyä kokonaan.

Ota sen verran, kun jaksat syödä. Buffetit ovat ihania, mutta jokaisella kierroksella lautasta ei tarvitse ahtaa ääriään myöten täyteen - ainakaan sillä sushibuffetin viimeisellä kierroksella!

Anna ja ota vastaan. Itse ostin hetki sitten avatun proteiinijauheen Facebook-kirppikseltä ja Hyvinkäältä Helsinkiin muuttaessani annoin muutamia itsellä käyttämäksi jääneitä kuivatuotteita naapureille. Kannattaa myös ottaa selvää, onko omalla paikkakunnalla ruokarinkejä tai muita avustuspaikkoja, joihin voi lahjoittaa elintarvikkeita. Itsellä on myös tapana käydä läpi vanhempieni jääkaappi ja kysyä saanko ottaa sieltä mukaani elintarvikkeita, jotka ovat menossa huonoksi. Molemmilla vanhemmistani on paha tapa täyttää jääkaappi ihan täyteen, jolloin sieltä löytyy lähes aina jotain pilaantunutta (olen saarnannut tästä tuhat kertaa!). Tästä syystä olen alkanut jokaisella vierailulla tekemään tupatarkastuksen heidän jääkaappiin ja napannut mukaani pian pilaantuvat tai jo vähän nahistuneet elintarvikkeet. Win-win molemmille!

Kuvissa on tämän viikon Hävikki-keitto, johon laitoin nahistuneet porkkanat ja sellerinvarret, lantun loput, tuoretta inkivääriä, yrttejä pakkasesta sekä myskikurpitsaa. Keiton täyteläistin kaurakermalla sekä tuorejuuston jämillä. Päälle vielä raejuustoa ja täyttävä lounas oli valmis. Sosekeitot ovat ihan ykkösiä, kun haluaa tyhjentää jääkaappia ja hyödyntää nahistuneet kasvikset!

Jos joku vinkki jäi minulta mainitsematta, niin kertokaa ihmeessä!

Mitä kuuluu?

tiistai 11. syyskuuta 2018

Mitä sulle kuuluu? Mulle kuuluu ihan hyvää. Tai niin ainakin vastaisin, jos joku sitä kysyisi. Miksi rehellisesti vastaaminen on niin hankalaa silloin, kun mielen päällä on miljoona asiaa. Äh, tuntuu, että olen jankannut näitä samoja fiiliksiä ikuisuuden. Ärsyttää.

Tällä kertaa negistelyn suurin syypää on pitkittynyt, sitkeässä oleva flunssa / nuha / kuume/ nielutulehdus -combo, joka ei tunnu lähtevän millään. Ei levolla, ei dropeilla, ei Netflix-maratonilla. Eikä etenkään valittamalla. Olenkin kironnut ja pahoitellut kaikille, että inhottaa, kun olen vain valittanut tätä oloa. Ehdin jo perjantaina ja lauantaina hehkuttamaan normaalia olotilaa, kunnes sunnuntaina jälleen heräsin aikaisempia pahempi kaktus kurkussa, nokka vuotaen ja olo, kuin jyrän alle jääneellä. Ei ilmeisesti auta muu kuin kipaista taas lääkärin puheille. Onhan tämä jo kolmas viikko, kun flunssa jatkuu vaikka olen tehnyt parhaani, jotta olo parantuisi.

Valittaminenhan ei auta mitään. Ehkä joissain tapauksissa keventää oloa, mutta muuten valittaminen on todella tylsää. Uskon arjen ja elämän pieniin iloihin, joihin olen yrittänyt keskittyä tämän kaiken keskellä. Muutenkin avain onnellisuuteen on oman arjen rakastaminen. Se, että herää joka aamu edes hitusen kiitollisena siitä kaikesta, jota ympärillämme ja elämässämme on - kurkussa lymyilevästä kaktuksesta huolimatta. Flunssakierteen keskellä arjessani on ollut monia pikkujuttuja, jotka ovat tehneet minut onnelliseksi niiden isompien seikkojen, kuten perheen ja ystävien lisäksi. Seuraavat jutut ovat viime viikkoina tuntuneet erityisen hyviltä:

Kaunis syksy ja luonnon muuttuminen syksyn sävyihin. Joka vuosi jaksaa ihastella sitä, kuinka kauniilta pihlajanmarjat ja oranssit sekä punaiset lehdet näyttävät!

Työkaverit - niin päivä- kuin vaikuttajatyössä. Ilman yhteisöllisyyttä ja tsemppiä työnteko olisi aika tylsää.

Juuri täytetyt pyörän renkaat. Olen niin kauan lykännyt pyörän renkaiden täyttämistä, mutta lauantaina sain vihdoin aikaiseksi pumpattua lisää ilmaa Tunturini renkaisiin. Rakastan pyöräilyä, mutta tuon pienen efortin ansiosta siitä tuli vieläkin kivempaa! Note to self: älä enää jatkossa luista tästä jutusta.

Tyhjennetty vaatekaappi. Olen keväästä lähtien tehnyt isoa inventaariota vaatekaappiini ja pari viikkoa sitten lähdin jälleen karsimaan suurekka kädellä kierrätykseen vaatteita, joista kyllä pidän, mutta jotka eivät oikeastaan ikinä päädy päälleni. Hassua, miten ennen on ajatellut, että paljon vaatteita tekisi pukeutumisesta helpompaa, mutta nyt, kun vaatteita on vähemmän, on vaatevalintojen teko nopeaa ja turhaa aikaa ei mene niiden ihan kivojen vaatteiden pyörittelyyn ja sovittamiseen.

Pitkään kauniina säilynyt kukkakimppu. Sain 1,5 viikkoa sitten pressipaketin mukana kauniin kukkakimpun, joka ilostuttaa minua edelleen maljakossa. Viherkasvit ja kukat tekevät kodista niin paljon kivemman paikan. Varsinkin nyt, kun oman kodin seinien sisällä on tullut vietettyä ekstapaljon aikaa.

Kamerahankinnat. Ostin muutama viikko sitten uuden kameran, jota en valitettavasti vielä ole saanut käsiini varastosta loppumisen takia. Olen siitä huolimatta niin onnellinen, että kohta käsissäni on uusi kamera, vaikka se söikin säästöni. Kyseessä on kuitenkin työtäni edistävä sijoitus, joka tulee palvelemaan tosi monta vuotta. Sormet ristiin, että tällä viikolla saisin sen käsiini! Odottaessa on tuntunut niin tylsältä tarttua vanhan kameran runkoon. Lisäksi tein viikonloppuna todella hyvän linssilöydön ja bongasin käytettynä kameraani sopivan 28mm f/2 -laajakulman todella edullisesti. Kyseinen linssi on ollut ostoslistallani jo kauan. Ihan mahtava tuuri ja tänään käyn tekemässä siitä kaupat! Näiden hankintojen ja sijoitusten myötä tuntuu siltä, ettei nyt ei tarvitse enää hetkeen laittaa rahaa kamerahankintoihin.

Uudet tuotankokaudet suomalaisista sarjoista. Ensitreffit alttarilla, EVS Show, Hyvät ja Huonot uutiset, Salkkarit, Sohvaperunat... Sekä pian alkavat Love Island Suomi sekä Bachelorette Suomi. Myönnän, rakastan tällaisia sarjoja, mutta muuten olen todella surkea käyttämään aikaani sarjojen seuraamiseen enkä esimerkiksi ole katsonut lähes mitään paljon hehkutettuja jenkkiläisiä tv-sarjoja. Päivän päätteeksi on kiva käpertyä sohvan nurkkaan ja uppoutua hetkeksi hömpän pariin.

Nämä seitsemän asiaa tuli ensimmäisenä mieleeni, vaikka toki arkeen sisältyy lukuisia pieni tekijöitä, jotka tuovat iloa ja saavat hymyn huulille. Ne asiat vain unohtuu niin helposti. Tervehtivä naapuri, pieni kehu esimerkiksi päällä olevasta vaatekappaleesta, uusi jakso lempi podcastia, sadekuuron välttäminen, kadulla bongattu hymyilevä henkilö, piristävä Whatsapp-viesti kaverilta... Ihan pieniä asioita, mutta joiden avulla pitkälti koostamme meidän onnemme. Tietenkin suuremmatkin asiat tuovat iloa, kuten kohdallani uudet kamerahankinnat, mutta onnea ei saa alkaa rakentamaan vain isojen asioiden ympärille. Eikä etenkään materian. Onnellisuuden kokonaisuus ja mistä sen koostaa, on tärkein.

Entä mitä odotan? Odotan tämän pirullisen taudin poismenoa, mutta odotan myös muutaman viikon päässä odottavaa minilomaa Italiaan sekä sen tuomaa monen päivän yhdessäoloa perheeni kanssa. Lisäksi hävettää hieman myöntää, että odotan jo joulua. Voi kyllä! Joulu ja siihen kuuluva tunnelmointi ja perinteet ovat vain jotain niin ihanaa. Joo, joo, ollaan vasta syyskuussa, mutta en malttanut olla mainitsematta tätä!

Tämä oli taas näitä suunnittelemattomia postauksia ilman selkeää punaista lankaa. Kunhan kirjoitin, mitä mieleen tuli. Kertokaahan tekin mitä teille kuuluu ja mitkä asiat tekevät teidät onnelliseksi arjen keskellä. Positiivista tiistaita teille kaikille!

Mielenkiintoinen luonnonkosmetiikan uutuus - Natura Siberica Cleansing Butter

sunnuntai 9. syyskuuta 2018

*Tuotteet saatu, sisältää affiliate-linkin/**Sisältää affiliate-linkin

Tällä viikolla postista tipahti testiin sen verran mielenkiintoinen luonnonkosmetiikan puhdistustuote, josta en voinut olla kirjoittamatta välittömästi muutamien käyttökertojen jälkeen. Hintaystävällinen Natura Siberica lanseerasi kevät-kesällä uuden The Northern Collection-linjan, joka on saanut inspiraationsa Siperiasta. Natura Siberica on Ecocert-sertifioitua luonnonkosmetiikkaa ja merkiltä löytyy tuotteet hiuksille, kasvoille sekä vartalolle. Olen aikaisemmin kokeillut merkin suihkusaippuoita sekä hiustenhoitotuotteita (hehkutus yhdestä shampoosta täällä), mutta vasta nyt lähdin kokeilemaan ensimmäisen kerran kasvoille tarkoitettuja tuotteita.

Heti ensimmäinen kokeilemani tuote oli hitti. Kasvonaamioiden lisäksi erilaiset puhdistusvoiteet, -balmit ja -öljyt ovat heikkouteni, joten lähdin innolla kokeilemaan luonnonkosmetiikan tuotteeksi todella mielenkiintoista, kiinteässä muodossa olevaa puhdistusvoidetta. White* ja Black Cleansing Buttertoimivat samalla periaatteella, kuin puhdistusöljyt sekä -balmit. Pieni määrä ainetta hierotaan ensiksi kuiville kasvoille, kostutetaan kädet ja jatketaan kasvojen puhdistamista hieromalla, jolloin voide muuttuu kasvoilla maitomaiseksi. Mielestäni kiinteät balmit ja voiteet ovat kokemuksieni perusteella kaikista tehokkaimpia puhdistamaan kestävimmätkin meikkivoiteet, enkä joutunut näidenkään kohdalla pettymään. Jo pelkästään näiden avulla sain puhdistettua superkestävän meikkivoiteen kasvoilta täysin, mutta jatkoin puhdistusta vielä toisella puhdistusaineella, koska olen niin rutinoitunut kaksoispuhdistukseen. Muutenkin minusta tuntuu, että runsaasti öljyjä sisältävät puhdistusaineet jättävät ihon öljyisen tuntuiseksi, joten koen ihon jäävän miellyttävämmän tuntuiseksi, kun puhdistan kasvot vielä jollain toisellakin puhdistusaineella. Hintaa puhdistusvoiteella on noin parikymppiä.

Voisi kuvitella, että musta, aktiivihiiltä sisältävä Black Cleansing Butter* olisi tarkoitettu rasvoittuvalle ja epäpuhtaalle iholle. Yllätyksekseni musta versio on suunnattu kuivalle ja herkälle iholle, mutta sen ainesosat ehkäisevät epäpuhtauksien syntymistä. Aktiivihiilen lisäksi musta versio sisältää muun muassa pellavansiemenöljyä, mäntyöljyä ja ruusunjuuriuutetta. Tämä on ihan super! Meikki todellakin katoaa iholta ja iho tuntui joustavalta ja ravitulta jo pelkästään tällä tehdynkin puhdistuksen jälkeen.

Valkoinen, White Cleansing Butter*, on suunnattu normaalille ja sekaiholle. Valkoisen saven lisäksi se sisältää muuten lähes samat ainesosat, kuin mustakin versio. Tehokkuudeltaan molemmat ovat käyttökokemuksieni perusteella aika samanlaisia, joten itse voi oikeastaan vain päättää, että tarvitseeko oma iho ekstrapuhdistavaa valkoista savea vaiko trendikästä aktiivihiiltä. Pienenä nippelitietona, että aktiivihiilellä on muuten antibakteerinen ja tulehduksia hillitsevä vaikutus. Vaikka Natura Siberican valkoista savea sisältävä puhdistusvoide oli suunnattu nimenomaan normaalille ja sekaiholle, on valkoinen savi savityypeistä hellävaraisin ja erinomainen valinta kuivalle ja herkälle iholle, eikä se kuivata ihoa.

 Molempaa cleansing butteria myy muun muassa netissä toimiva luonnonkosmetiikkaan erikoistunut House of Organic**, jossa on muutenkin todella hyvä Natura Siberican** valikoima. House of Organicilla on muuten vielä tänään menossa luonnonkosmetiikkapäivät, joten kannattaa kurkata päivän tarjoukset. Omina tärppeinä mainitsen Flow Kosmetiikan ruusuveden**, Madaran Nokkossuihkeen** ja Evolve Beauty Miracle Mask AHA**-naamion. Kivaa sunnuntaita ja palaillaan ensi viikolla!

Oliko tuote jo ennestään tuttu vai herättikö mielenkiinnon?


Maidoton lohikeitto twistillä

tiistai 4. syyskuuta 2018

Rakastan keittoja ja niitä tulee kokattua omassa keittiössä todella ahkerasti. Bravuureja ovat erilaiset lempeät sosekeitot sekä tulisemmat keitokset, joihin haen vivahteita Meksikosta sekä Aasiasta. Esimerkiksi tämä tulinen meksikolainen keitto on huippu hyvää!

Jostain syystä ne klassikot, keitoista parhaimmat, meinaavat unohtua. Kesäkeitto, hernekeitto, pinaattikeitto sekä lohikeitto - nelikko, joka maistuu aina. Viime viikolla sairaana ollessani mieleni teki täyteläistä keittoa ja perinteisestihän kanakeitto olisi flunssaruokien ykkönen, mutta jätin lähes vuosi sitten lihan pois ruokavaliosta, joten kanakeitto sai unohtua. Sen sijaan päätin tehdä rehdin lohikeiton alusta loppuun itse. Tosin ihan pienellä twistillä!

Syön kasvisruoan lisäksi edelleen maitotuotteita sekä kananmunia ja satunnaisesti myös kalaa ja äyriäisiä. Kalaa tulee harvemmin kotona syötyä, mutta kodin ulkopuolella saatan valita kalaa (esimerkiksi susheista, joissa on mereneläviä, en pystyisi luopumaan!). Ihan perinteinen kermainen lohikeitto on taivaallista, mutta päätin valmistaa vaihtelun vuoksi keiton maidottomana, sekä lisätä hieman lehtikaalia tuomaan väriä. Tuore lohi, kaurakerma, suomalaiset porkkanat ja perunat sekä lehtikaali oli älyttömän maistuva kombo ja keittoa tuli ahnehdittua heti kaksi isoa lautasellista. Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla! Ja tietenkin kaurakerman voi korvata tavallisella ruokakermalla tai kuohukermalla, jos maidottomuus ei kiinnosta. 

 Maidoton Lohi-lehtikaalikeitto
4 annosta

n. 500g perunaa
3-4 porkkanaa
1 iso sipuli
1rkl öljyä
1l vettä
1-2 kasvisliemikuutio
(tai kalaliemikuutio, mutta saattaa sisältää maitoa)
2 laakerinlehteä
400g lohifilee
2-2,5dl kaurakermaa
100g lehtikaalia
Suolaa ja pippuria
(tuoretta tilliä)

Kuori ja pilko porkkanat ja perunat, hienonna sipuli. Lisää öljy kattilan pohjalle ja kuullota hienonnettu sipuli. Lisää perunat ja porkkanat ja pyörittele hetki.

Lisää vesi, laakerinlehdet ja liemikuutiot kattilaan. Anna kiehua niin kauan, että perunat ja porkkanat ovat lähes kypsiä. Irrota sillä välin nahka lohiflieestä ja kuutio sopiviksi paloiksi. Poista paksu lehtiruoti lehtikaalista ja revi pienemmäksi.

Lisää keiton joukkoon kaurakerma, lohipalat sekä lehtikaali. Kuumenna keitto nopeasti ja keitä niin kauan, että kala on kypsää (noin 2-3 min riittää). Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja pippuria. Lisää halutessa tuoretta tilliä keiton pinnalle.

Maistuvaa tiistaita!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela