Slider

Spaces - Unelmapaikka luovaan työskentelyyn

perjantai 21. helmikuuta 2020

Yhteistyössä Spaces
Jäsenyys saatu yhteistyönä

Luovuin syksyllä omasta toimistosta ja alkutalvi mentiinkin ainoastaan kotona ja kahviloissa töitä tehden. Nautin siitä, että voin päivän aikana vaihtaa työpistettä paikasta toiseen ja valita esimerkiksi kahvilan päivän fiiliksen mukaan. Minähän en saa tehtyä kotona töitä kunnon fokuksella kuin vain aamut ja aamupäivät, eikä loputon istuskelu kahviloissakaan ole pidemmän päälle mukavaa. Pidän siitä, että ympärilläni on ihmisiä ja vähän jotain actionia tehdessäni töitä, vaikka uppoudunkin aina kuulokkeet korvilla ja musiikin soidessa omiin töihini. Kaipaan sitä, että ympärillä tapahtuu jotain ja välillä saa katkaista ajatuksen katselemalla muita ihmisiä tai ikkunan takana olevaa maisemaa.

Voi kuulostaa täydelliseltä, ettei työtä tarvitsisi tehdä koskaan toimistossa tai tietyssä paikassa. Tavallaan se onkin ihan huiman iso etu, mutta tiedättekö mitä. Lopulta alkaa kaipaamaan jotain pysyvyyttä työntekoonkin. Paikkaa, jossa voi täysillä keskittyä työskentelyyn ja johon mennään tekemään ainoastaan töitä. Paikkaa, jossa ei tarvitse olla yksin, mutta saa silti työrauhan ilman keskeytyksiä. Sitten löysin Spaces-konseptin ja vitsit. Olen siitä niin onnellinen ja alla on pian kolme kuukautta Spacesin jäsenyyttä.

Pari vuotta sitten Helsingin Postitaloon avattiin Suomen ensimmäinen Spaces. Spaces on Amsterdamissa syntynyt työtilakonsepti, joka on yrittäjähenkinen, luova työympäristö. Spaces tarjoaa yksittäisille työntekijöille sekä suuremmille tiimeillekin tilan, jossa työskennellä ja verkostoitua. Spaces antaa ihan mahtavat ja inspiroivat puitteet työntekoon ja kaikki Spaces-työtilat on sisustettu todella kauniisti ja persoonallisesti. Viime vuoden puolella avattiin Helsingin toinen Spaces Bulevardille ja uusimpana juuri avattiin kolmas Triplaan.

En enää ehkä haluaisi sitoutua omaan toimistotilaan, ainakaan tällä hetkellä, joten Spaces on ollut minulle ihan täydellinen valinta. Minua kiehtoi ajatus työympäristöstä, joka ei ole kuitenkaan sidottu yhteen ja samaan toimipisteeseen tai työpöytään. Toisinaan teen töitä Spacesin tiloissa sohvalla, joskus pöydän ääressä muiden ympäröimänä ja joskus uppoudun keskittymistä vaativassa työssä omaan loossiin. Yleensä minut löytää työn touhusta Bulevardin toimipisteestä, mutta Spacesin jäsenenä on pääsy toimistoaikoina kaikkiin Spaces Business Clubeihin maailmanlaajuisesti. Lisäksi oma jäsenyys on mahdollista räätälöidä tarpeisiin sopivasti - halutessaan on mahdollista lisätä jäsenyyteen esimerkiksi oma työpöytä.

Spacesissa todella hyvien työskentelytilojen lisäksi plussaa on viimeiseen asti mietityt yksityiskohdat. Tiloissa on muun muassa lukittavia kaappeja, joihin omat tavarat voi jättää siksi aikaa, kun livahtaa esimerkiksi kesken päivän treenaamaan, tapaamiseen tai lounaalle. Lisäksi kaikille jäsenille on tarjolla nopea wifi, keittiö vapaaseen käyttöön, puhelinkoppeja puheluiden yksityisyyden säilyttämiseen sekä mahdollisuus varata kokoushuone muutamaksi tunniksi tai koko päiväksi. Miljöönä pidän Spacesilla siitä, että jokainen tila on hieman erilainen ja valitsenkin aina työspotin fiiliksen mukaan. Ja ainiin! Mikäli omaan työhön liittyy postitusta, tarjoaa Spaces jäsenilleen myös postinkäsittelyn!

Vastaanotossa on aina toimistoaikoina henkilökuntaa ja vaikka sisälle pääseekin vain toimistoaikoina, on ihan huippua kaltaiselleni usein niin sanottua lepakkovuoroa tekevälle se, että töitä saa arkisin jäädä tekemään myöhään iltaan, vaikka henkilökunta on jo poistunut.

En kyllä keksi mitään negatiivista sanottavaa tästä konseptista. Mielestäni tällaiset jaetut, coworking-tilat ovat nykypäivää ja Spaces on saanut vastattua monien eri alojejn tekijöiden tarpeisiin. Pidän myös Spacesissa siitä, että tarkoitus ei ole vain tarjota tila työskentelyyn, vaan halutaan aidosti rakentaa yhteisöllisyyttä. Spaces järjestää jäsenilleen bisnestapahtumia, puhujia ja verkostoitumislounaita. Ihan huippua!

Spacesiin pääsee tutustumaan päivän ajaksi veloituksetta ja suosittelen ihan ehdottomasti hyödyntämään tämän mahiksen, jos työtila on ollut mietinnässä. Suosittelen tätä ihan täydestä sydämestäni ja vilpittömästi, sillä koko yhteistyö Spacesin kanssa oli lähtöisin minun aloitteesta. 😊

Oletteko te kokeilleet näitä jaettuja työtiloja? Entä oliko Spaces jo ennestään tuttu?


Kuvat Joanna Suomalainen

Istanbul puhelimen kameran rullasta

tiistai 18. helmikuuta 2020

Moikka! Mulla on mennyt todella rennosti koko Istanbulin matka ja vaikka otin kameran mukaan, en ole koko matkan aikana kaivanut sitä kertaakan pois suojalaukusta. Olen sen sijaan keskittynyt fiilistelemään kaupunkia katseella, sekä silloin tällöin napannut muutamia puhelinkuvia. Ja vitsit, Istanbul on ihana! Nähtävää riittäisi todella pitkäksi aikaa, ihmiset ovat todella ystävällisiä, ruoka hyvää ja edullista ja muutenkin kaupunki on todella kaunis ja siisti. Jotenkin vain päivä toisensa jälkeen tämä kulttuurien yhteentörmäys muun muassa arkkitehtuurin osalta pysäyttää. Ihana paikka ja suosittelen Istanbulia matkakohteena. Ihan pikkuisen jopa mielessä on pyörinyt, että vitsit kun voisi jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. Onneksi aina pääsee takaisin.

En tee Istanbulista mitään erityistä, erillistä matkapostausta, mutta halusin edes yhden postauksen keskittyä ainoastaan tämän kaupungin kauneuteen. Olen käynyt useissa kaupungeissa ja nähnyt mielettömiä paikkoja, mutta pitkästä aikaa Istabul oli sellainen vau-efektin aiheuttava kaupunki. Tämä on vain niin sekoitus kaikkea mahdollista ja mielestäni on kiehtovaa, kuinka yksi kaupunki voi olla sekoitus prameita, ihan mielettömiä moskeijoita ja samalla vieressä voi olla elämää tuhansia vuosia nähnyt ränsistynyt rakennus. En ole koskaan ollut sellaisen viimeisen päälle laitetun ystävä, joten ehkä siksi juuri ihastun tällaisiin kohteisiin.

Alla on muutamia viikon aikana napattuja puhelinkuvia, jotka ovat vilahtaneet myös Instagramin stooreissa. 😊

 Istanbul on täynnä kauniita moskeijoita. Tässä yksi niistä lukuisista. / Hagia Sophia oli ihan mielettömän kaunis! Juuri, kuin kaikissa kuvissa.
 Tykkään bongailla nättiä arkkitehtuuria. Tämä oli jotenkin hauska! / Elämäni paras meze-lautanen. ❤️
 Tätä näkymää olen katsellut jo viikon mun Airbnb:n ikkunasta ❤️ Ihana "kotikatu". / Kahvilaan kävellessä matkalla silmiin osui tämä paikka. Nätti, vaikkei ole tietoa mikä se oli.
 Oli pakko käydä kurkkaamassa Grand Bazaar. Hitsi, tuolta olisi saanut mitä tahansa, mikä vain tulee mieleen! / Söpö koira ❤️
 Bongailuja kesken ympäriinsä kävelyn. / Lähikahvila ja vuoden eka terassilounas!
 Galata Tower. Oli pakko napata kuva, kun kerta kävelin ohi. / Istanbul on TÄYNNÄ kissoja. Tässä yksi.
Istanbul ylhäältä. Hitsit tämä paikka on iso! / Ihana sateenvarjokuja. Tällaisia koristeellisia kujia on Istanbulissa paljon.

Nyt lähden syömään illallista ja sitten nukkumaan. Tänään tuli käveltyä aika paljon ympäri kaupunkia ja tehtyä aamu ja aamupäivä töitä, joten uni tulee varmasti tänään aikaisin. Ihanaa tiistai-iltaa sinne!

Ystävyydestä ja yksinäisyydestä

sunnuntai 16. helmikuuta 2020

Moikka ja ihanaa sunnuntaita! Ja hyvää ystävänpäivää näin jälkikäteen. Minun piti jo eilen päivittää blogia, mutta jotenkin ajatukset eivät vain muuntautuneet sanoiksi. Uusi yritys tänään.

Tällä viikolla mielessä on pyörinyt perjantaisen ystävänpäivän myötä ystävyys, mutta samalla myös yksinäisyys. Olen lähes koko ikäni kokenut olevani jollain tapaa usein ulkopuolinen ja täyden luottamuksen ystävyyssuhteiden rakentaminen on tuntunut vaikealta. Oikeastaan pahin yksinäisyys tuli vasta aikuisiällä poukkoilevien opintojen ja tiheän muuttamisen myötä. Sain aina ystäviä, mutta monet niistä olivat "lounasystäviä" ja lähinnä ihmisiä, joiden kanssa vietin aikaa ainoastaan suunnitellusti. Vuosia elämästäni puuttui ihminen, kenelle laitan viestiä, kun jotain hauskaa tapahtuu tai kun mieli ei ole siellä korkeimmalla. Nyt kun mietin tätä asiaa, ehkä juuri se ulkopuolisuuden tunne on saanut minut aina jatkamaan blogin kirjoittamista. Pystyn jäsentelemään tunteeni parhaiten tekstin muodossa ja olen aina kokenut, että joku kuuntelee ja ymmärtää, vaikka fyysisesti elämässäni ei ole läheistä ihmistä - ja se joku olette olleet te. Kiitos teille kaikille lukijoille. ❤️

Ihan tekstin alkukappaleissa haluan sanoa, että aikuisenakin voi löytää sydänystäviä. Minulla on muutama läheinen ystävä, joihin tutustuin jo yläasteella, mutta elämäntilanteet muuttuvat ja aikuisuuden myötä yhteisen ajan järjestäminen hankaloituu. Itse koin erityisesti Helsinkiin muuton jälkeen, että ystävyyssuhde säilyi, mutta yksinäisyys jäi, eikä ympärillä ollut oikein ketään, kenen kanssa viettäisin vapaa-aikaa. Kuitenkin viime kesänä elämääni tuli erityinen ystävä, joka täydentää minut. Ystävien löytämisen eteen tulee tehdä työtä ja trust me, se on yhtä uuvuttavaa kuin deittailu, mutta se kannattaa. Kävin monilla "ystävätreffeillä", mutta oikean tullessa vastaan, kaikki vain toimii - aivan kuten parisuhdettakin etsiessä. Tulee vain olla avoin, ennakkoluuloton ja kärsivällinen. Ja parhaimmassa tapauksessa uusi ystävä saattaa tulla elämään aivan yllättäenkin tai löytyä vanhoista tutuista. Minulle kävi myös näin ja olen siitä todella onnellinen.

En ole mikään ystävänpäivä-tyyppi ja aika harvoin vietän sitä mitenkään erityisesti - maksimissaan ehkä käyn syömässä tai teen jotain muuta ystävän tai ystävien kanssa. Viime perjantaina kuitenkin minuun iski todella kovaa fomo ja tuntui, että missaan kaiken. Olisi ollut ihania pr-tilaisuuksia ystävänpäivän kunniaksi, olisin halunnut nähdä ystäviäni tai yhden henkilön. Olisin halunnut olla jollain tapaa edes ystävieni lähellä, enkä tuhansien kilometrien päässä. En ollut pitkään aikaan tuntenut itseäni yhtä yksinäiseksi, kuin perjantaina. Ja mitä tein koko päivänä? Lähinnä nukuin ja katsoin Netflixiä ja tunsin, että olen koko maailman yksinäisin ihminen ja kaikki muut tekee jotain kivaa. Mielessä pyöri kaikki epäonnistuneet ihmissuhteet, tunsin itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi ja täysin varmaksi siitä, että ehkä minut on tarkoitettu olemaan ikuisesti yksin. Okei, nyt tämä jo vähän hymyilyttää, kun kirjoitan sen tekstiksi, mutta uskokaa minua, perjantaina ei naurattanut ollenkaan! 😃 Huhheijaa, aina osaa yllättyä miten mieli heittelee ja huonot päivät saattavat viedä täysin pohjamutiin.

Veikkaan, että tämän viikon vaihteleviin fiiliksiin on vaikuttanut myös minuun kohdistuneet Jodel-keskustelut ja vaikka tiedän, ettei saisi välittää, joskus ne iskevät todella syvälle. Voisin poistaa Jodelin puhelimestani, mutta en pysty, koska koen silloin menettäväni lopullisesti kontrollin minusta käytäviin keskusteluihin. Moni Jodelia käyttävä varmasti tietää, että kaikki siellä oleva ei todellakaan ole totta, tai asiaa on vähintään liioiteltu tai väritetty, mutta voin rehellisesti myöntää, että kyllä ne valheellisetkin ja väritetyt keskustelut satuttavat. Monesti tekisi mieli oikaista, mutta en tee sitä, koska se tuntuu turhalta itsensä puolustelulta. Hitsit, tuntuu niin utopistiselta, että jollain tapaa julkisuudessa olevien tulee kestää tällaista ilman mitään keinoa puolustautua tai suojella itseään ilman, että juttu mahdollisesti paisuisi ennestäänkin. Jodelissa on paljon hyvää, mutta vastapainona myös paljon negatiivisuutta ja muihin ihmisiin kohdistuvaa keskustelua, joka oikeasti satuttaa. Tällä viikolla onkin pyörinyt paljon myötätuntoisuus muita ihmisiä kohtaan ja se, että me kaikki olemme virheellisiä.

Pakko vielä tähän loppuun palata ystävyys-teemaan. Muistan, että kirjoitin joskus muutamia vuosia sitten siitä, etten kaipaa ainakaan uusia ystäviä elämääni. Nyt paljon asiaa miettineenä ja erilaista ystävyyttä, mutta myös yksinäisyyttä, kokeneena voin myöntää, että tuolloin täytin ystävien puuttumisesta johtuvan kolon treenaamisella. Luulin, että ihminen pärjää hyvin itsekseenkin, mutta oli niin syvällä siinä kaikessa kuplassa, eikä se ollut tervettä. Ihminen kaipaa ystäviä, ei välttämättä montaa, mutta ainakin yhden. Ja se voi olla ystävä somessa tai fyysinen, paljon läsnä oleva ystävä. Nyt, kun elämässäni on vilpitöntä ystävyyttä, olen oppinut arvostamaan sitä ja vaalimaan kaikkea, jota se tuo minulle.

Hei ihanaa sunnuntaita ja palataan ensi kerralla jonkin keveämmän parissa! ❤️

Vinkit tehokkaaseen, mutta ympäristöystävälliseen tahranpoistoon

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Kaupallinen yhteistyö Lumme

Sinnikkäät likatahrat ovat niin raivostuttavia. Itsellä päänvaivaa ei aiheuta pahemmin mm. hiki- tai ruokatahrat, mutta sen sijaan meikki- ja itseruskettavasta aiheutuvat tahrat venyttävät usein hermoni ihan äärimmilleen. On muuten pikkuisen turhauttavaa, kun uudelle (miksi muuten tahriutuvat vaatteet ovat aina uusia???) vaatteelle tipahtaa pisara meikkivoidetta, joka ei muuten lähde pois kovin helposti. Ei ainakaan ilman konepesua, jos silloinkaan.

Kirjoittelin viime vuoden puolella yhteistyössä Lummen kanssa ympäristöystävällisestä pyykinpesusta sekä vaatehuollosta, johon osana kuuluu muun muassa matalat pesulämpötilat. Usein käyttövaatepyykille riittää varsin hyvin 30 asteen pesulämpötila, mutta mikäli vaatteessa on vähänkään sinnikkäämpi tahra, voi olla aika varma, että pyykkiä kuivumaan ripustaessa tahra komeilee edelleen paikoillaan. Minusta ainakin tuntuu todella typerältä nostaa koko koneellisen pesulämpötilaa, sillä ei ole mitään järkeä pestä koko koneellista korkeammassa lämpötilassa vain yhden vaatteen tai parin tahran takia. Tai vaihtoehtoisesti vahvemmalla pesuaineella.

Lumme tahranpoistaja
Lumme tahranpoistaja
Jotta tahran saisi pois normaalin pyykin seassa, normaalilla pesulämpötilalla ja hellävaraisilla pesuaineilla, tulee tahra esikäsitellä tahranpoistoaineella. Aika monet tahranpoistajat sisältävät paljon kemikaaleja tai valkaisuainetta, joten olin ihan fiiliksissä, kun Lummelta tuli myyntiin hellävarainen, ympäristöystävällinen ja Joutsenmerkitty tahranpoistaja. Byeeeee sinnikkäät meikkitahrat!

Lumme Tahranpoistajan PowerLiftSystemTM poistaa tahran vaatteista kangasta vahingoittamatta ja on tehokas jo 30 asteessa. Myös tahranpoistajan pakkauksessa on huomioitu ympäristö muidenkin Lumme-tuotteiden tapaan ja pullo on valmistettu 100 % kierrätetystä muovista ja sen voi kierrättää muovinkierrätykseen. Lumme Tahranpoistaja on Vegan Society -sertifioitu, eikä sitä ole testattu eläimillä, eikä se sisällä lainkaan eläinperäisiä ainesosia. Hintaa tahranpoistajalla on about 5 euroa.

Lumme tahranpoistaja
Lumme tahranpoistaja
Jaan tähän samaan vielä muistarina tahranpoiston ABC:n. Ainakin minä olen juuri se tyyppi, joka heittää tahraisen vaatteen liian usein vain pyykkikoriin toivoen, että tahra maagisesti katoasi, vaikka se ehtisi pinttymään vaatteeseen ja pesen sen normaalisti pyykissä jopa viikonkin päästä.😁 Ei näin, vaan muistutan vielä kerran itsellenikin nämä säännöt tahranpoistoon:

Esikäsittele tahra
Tahraiset vaatteet olisi hyvä aina esikäsitellä tahranpoistoaineella tai sappisaippualla. Esimerkiksi Lumme Tahranpoistajaa suihkautetaan suoraan tahralle ja annetaan vaikuttaa viitisen minuuttia ennen varsinaista pesua.

Älä ole kuin Mikaela, ja jätä tahraa pinttymään.
Tahranpoistossa valttia on nopeus! Mitä nopeammin tartut tuumasta toimeen tahranpoistossa ja käsittelet tahran heti, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se ei jää päänvaivaksi pesun jälkeen.

Käytä vaatteiden tekstiileille sopivia ja hellävaraisia tahranpoistajia.
Vääränlaisilla aineilla tai muun muassa liikaa tahraa hangatessa tahra saattaa vain levitä entisestään tai käsiteltävä kangas kärsiä.

Jos ekologinen pyykkäys sekä vaatehuolto yleisesti kiinnostaa enemmän, kannattaa kurkata myös tämä postaus!

Lumme tahranpoistaja
Lumme tahranpoistaja

Onko teillä jäänyt mieleen joitain tahroihin liittyviä kauhutarinoita?

Kuulumisia ja tulevista muutoksista

lauantai 8. helmikuuta 2020

Hei ihanaa launtaita! Tämä viikko ehti mennä aikamoisella vauhdilla ja viimeisimmät päivät olen viettänyt Espanjassa. Isäni täytti juuri pyöreitä  ja minä ja pikkuveljeni lennettiin tänne synttäreiden viettoon. Vaikka tämä oli aika nopea pyörähdys, oli kiva tulla tänne pitkästä aikaa. Viime kerta, kun olen ollut täällä isäni asunnolla, oli asuessani Hollannissa, kesällä 2016! Hopsan, aika ehti pikkuisen vierähtämään viime käynnistä 😄

Viime aikoina on ollut suht kiire töiden kanssa, mutta muuten mulle kuuluu sitä perinteistä "ihan hyvää". Toisaalta tuntuu, ettei mitään ihmeellistä ole tapahtunut, mutta oikeastaan viime aikoina on tapahtunut todella paljon kaikkea. Ensimmäisenä pakko mainita, että ensi kuussa minulla on edessä muutto! Tämä koko juttu tuli aika shokkina, koska rakastan nykyistä vuokra-asuntoani, enkä ollut ajatellut poismuuttoa ennen, kuin ostan oman asunnon joskus vuoden-parin sisällä. Viikko sitten sain tietää, että meidän perheen sisältä vapautuu yksi sijoitusasunto Ullanlinnasta, johon saisin muuttaa samalla vuokralla, kuin mitä maksan nyt asunnostani.

Pari päivää mietin asiaa, mutta päädyin muuttamaan, koska asunto on kaksio, todella kivalla paikalla Ullanlinnassa (ensiki tosin koin kriisiä muutosta "kauemmas" keskustasta, joka on kaksi sporapysäkkiä pidemmälle 😅) ja saan remontoida asunnon mieleisekseni. Eli remppa- ja sisustusjuttuja on luvassa paljon tämän kevään aikana! Tämän työkaaoksen keskelle ajatus muutosta ja remontista tuntui todella ahdistavalta ja asialta, jota en todellakaan halua tehdä, mutta nyt olen jo todella innoissani. Toki olo on vähän haikea, koska nykyinen kotini on ensimmäinen asumani asunto,, jota olen todella rakastanut. Ja tuntuu vähän haikealta muuttaa Punavuoresta Ullanlinnan puolelle. Nämä ovat monen korvaan todella mitättömiä "ongelmia", mutta aina muutoksen keskellä tulee mietittyä asioita laidasta laitaan.

Muuta ihmeellistä ei tähän hätään kuulu. Todella paljon mieli pyörii tulevassa ja on ollut aika vaikea keskittyä tähän hetkeen. Tällaiset ajanjaksot arjessa on aika stressaavia ja itse sorrun nopeasti siihen, että joko vain suoritan kaikkea, tai ahdistun, enkä saa mitenkään fiksusti asioita aikaiseksi, vaan puurran kaiken kasaan vasta, kun on ihan pakko ja dedikset painaa päälle. Äh, milloin oppisi toimimaan fiksusti ja jäsennellysti stressin keskellä? Tuskin koskaan...

Tänään lennän takaisin Suomeen ja tiistaina lähden reiluksi viikoksi Turkin Istanbuliin. Eli edessä on pari tehokasta päivää ja sitten ollaan taas toisissa maisemissa jonkin aikaa. Istanbulista paluun jälkeen pääseekin jo pikkuhiljaa kunnon remppa- ja muuttomoodiin. Teen jossain välissä postauksen, millaista sisustusta olen suunnitellut ennen kunnollisia postauksia itse rempasta ja sisustuksesta. 😊

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Rakkaimpien turvaaminen - Miksi hankin koiravakuutuksen?

maanantai 3. helmikuuta 2020

Kaupallinen yhteistyö Agria Eläinvakuutus

Aina silloin tällöin täällä bloginkin puolella vilahtaa hurmaava Toyvillakoirani Lyyli, joka on ehkä maailman paras koira. Lyyli on ihmisrakas, sosiaalinen, utelias ja todella rohkea, emmekä käy yhdelläkään lenkillä ilman, että Lyylin on pakko päästä moikkaamaan muita koiria tai ihmisiä. Hitsit. Vielä reilun kahdenkin vuoden jälkeen jaksan iloita siitä, kuinka hyvä tuuri minulla kävi pennun suhteen!

Lyyli on äitini kasvattipentu ja se tuli minulle vasta puolen vuoden ikäisenä. Perheemme elämä pyörii paljon koirien ympärillä, mutta en ollut koskaan aikaisemmin omistanut omaa koiraa. Ensikertalaisena koiran tulo hieman jännitti, mutta onneksi kaikki meni hyvin ja todella helposti. Jo ennen Lyylin tuloa pohdin paljon koiravakuutusta, mutta jotenkin se vain jäi. Lyyli ei kuitenkaan ollut mikään ihan pieni pentu, vaan hyvinvoiva ja terve, toisinaan tosin pentumaisen rasittava, pikkuneiti. Tässä vaiheessa on hyvä mainita, että olen se tyyppi, joka paasaa vakuutusten tärkeydestä ja kaikkeen varautumisesta, mutta silti vain se koiran vakuuttaminen jäi.

Muutettuani Helsinkiin reilu 1,5 vuotta sitten, tuli kuvioihin mukaan vilkkaammat kadut ja koirapuistot. Muutenkin Lyyli kulkee paljon pitkin viikkoa mukanani ja olemme monen lähikahvilan vakiokasvoja. Vaikka voisi kuvitella, että mitä enemmän vietän päivisin aikaa koirani kanssa, usein jopa vuorokauden kaikki tunnit, sitä vähemmän stressaisin, että jotain käy. Minulle kävi täysin päinvastoin ja molempien käsien sormet eivät edes riitä laskemaan kuinka monta kertaa olen ollut sydän kurkussa ja peläten, että Lyyli satuttaa itsensä. Läheltä piti-tilanteita on ollut aika paljon ja erityisesti paniikkia aiheuttaa hetket, kun ei ole yhtään mitään tietoa mikä on vikana koiran ollessa esimerkiksi pahoinvoiva.

Yhteistyössä Agria Eläinvakuutuksen kanssa poistettiin minulta yksi stressitekijä ja vakuutimme Lyylin Agria Koirarotuvakuutuksella. Ette arvaakaan kuinka iso kivi vierähti sydämeltäni, koska jatkossa ei tarvitse huolehtia siitä, etten voisi antaa parasta hoitoa lemmikilleni. Fiksuintahan olisi ottaa koiralle vakuutus jo pentuna, ennen 4 kuukauden ikää, jolloin Agria Koiravakuutus korvaa ehtojen mukaisesti myös muun muassa irtoamattomien maitohampaiden poiston, purentavian oikaisun, nivelsairaudet ja piilevät viat. Onneksi Agrialla koiran voi vakuuttaa ilman yläikärajaa ja saada siitä huolimatta todella kattavan turvan omalle koiralle.

Agria Koirarotuvakuutus on hoitokuluvakuutus, jonka nimi ja hinta määräytyvät koiran rodun mukaan. Agria Koirarotuvakuutus kattaa koiran sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuvat eläinlääkärin hoitokulut vakuutuksessa olevan korvausmäärän mukaisesti, joka voi olla 3 000 € tai 6 000 € per vakuutuskausi. Lisäksi hoitokuluvakuutuksessa on mukana mahdollisuus ilmaiseen videokonsultaatioon FirstVetin eläinlääkärille, jonka kautta saa nopeasti, lähes vuorokauden ympäri, neuvoja ja hoito-ohjeita, jos koiralla tai kissalla on jotain sairauden tai tapaturman oireita. FirstVet-videokonsultaation kuulumisesta vakuutukseen olen todella onnellinen, koska olen muutaman kerran ollut ihan paniikissa Lyylin tullessa yllättäen pahoinvoivaksi ja kerran pikkuisen kurkkuun jäi luusta jokin pieni pala. Muun muassa näissä tilanteissa olisin antanut mitä tahansa, että olisin voinut kysyä neuvoa eläinlääkäriltä tai pahimmassa tapauksessa viedä Lyylin suoraan lähimmälle eläinklinikalle, joissa on käytössä Agrian suorakorvauspalvelu. Ja näitä klinikoita on yli 100! Agria Koirarotuvakuutukseen kuuluu myös koiran rodusta riippuen kuntoutusta 300 € tai 600 € arvosta vakuutuskautta kohti ja Lyylillä olevaan Agria toyvillakoira-vakuutukseen tämä turva kuuluu.

Koirarotuvakuutuksen turvaa on mahdollista laajentaa lisävakuutuksilla ja koin tärkeäksi laajentaa Lyylin vakuutusta Agria Vastuu-lisällä, joka korvaa henkilö- tai esinevahingot, jotka vakuutettu koira on suoraan aiheuttanut toiselle osapuolelle vakuutuksen voimassaoloaikana. Vaikka Lyyli on kiltti ja ihmisrakas, koskaan ei voi olla täysin varma, miten koira reagoi missäkin tilanteessa. Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuvien eläinlääkärin hoitokulujen lisäksi Agrian Koirarotuvakuutusta voi täydentää Vastuu-lisän lisäksi muun muassa henkivakuutuksella ja seuraavilla lisäturvilla: Kasvattajille suunnatulla Jalostus Henki- ja Jalostus Hoitokulu -lisäturvilla ja käytännön työssä tai virallisessa kilpailutoiminnassa käytettävälle koiralle suunnatulla Hyötykäyttö-lisäturvalla. Toistaiseksi minulla ei ole suunnitelmissa teettää Lyylillä pentuja, mutta jos tämä tulee ajankohtaiseksi, pystyn halutessani täydentämään Koirarotuvakuutusta myöhemmin Jalostus Henki- tai Jalostus Hoitokulu-lisäturvalla.


Syy, miksi halusin vakuuttaa koirani nimenomaan Agria Eläinvakuutuksen kautta on, että Agria tarjoaa tarvittaessa todella laajan turvan koiralle ja eläinvakuutuksiin erikoistuneena vakuutusyhtiönä luotan siihen, että vahingon sattuessa Lyylin hyvinvointi on etusijalla. Koska lemmikit ovat pääosassa Agrian toiminnassa, vuosittain Agria järjestää Agria Koirakävely-hyväntekeväisyystapahtuman ja Suomen Kennelliitolla ja Agria Eläinvakuutuksella on yhteinen aktiviteettirahasto, josta myönnetään vuosittain varoja sopimusosapuolten yhteistyössä päättämiin kohteisiin. Lisäksi Agrian sivuilta on myös paljon hyödyllisiä artikkeleita lemmikinomistajille ja koira-aiheisia artikkeleita voi kurkata Koira-välilehdeltä.

Agrian kautta vakuutuksen hoito on todella helppoa ja pystyn hallinnoimaan Lyylin vakuutusta omilla sivuillani, jossa on tiedot mm. vakuutuksen kattavuudesta, rajoituksista, omavastuusta sekä ajankohtaiset tiedot korvaussummasta, joka vakuutuksessa on vielä käytettävissä kyseisellä vakuutuskaudella. Myös vahinkoilmoituksen voi tehdä nopeasti omien sivujen kautta ja samaan paikkaan tulee myös vakuutukseen liittyvät asiakirjat.

Teemme tämän vuoden aikana Agria Eläinvakuutuksen kanssa tiivistä yhteistyötä ja Lyylin kuulumisia tulee olemaan blogin sekä Instagramin puolella jatkossa enemmän. Olen todella innoissani tästä yhteistyöstä ja toivottavasti myös te odotatte innolla tulevia koirajuttuja!

Mikä tilanne teillä on lemmikin vakuuttamisen kanssa?

Kuvat Anton Varho

Vuosihoroskooppini, haaveilua ja tämän vuoden fiilistelyä

perjantai 31. tammikuuta 2020

Moikkamoi!  Varoitan jo heti alkuun, että tämä tulee olemaan todella sekava ja paljon kaikkea asiaa sisältävä postaus. Tai oikeastaan minulla oli tätä varten luonnos ja selkeä teema, mutta asiaa on taas sata ja yksi, koska koin, että ne linkittyvät jollain tapaa toisiinsa. Halusin puhua tästä vuodesta ja mitä se on tuomassa minulle. Toinen varoitus: teksti sisältää muun muassa vuosihoroskooppini analysointia! 😄

Aloitetaan vaikka heti ensiksi vuosihoroskoopillani. RAKASTAN Nebula-horoskooppisovellusta, josta löytyy minulle mm. päivä, viikko, kuukausi ja vuosihoroskooppi sekä tähtikarttani. Tuossa sovelluksessa on myös paljon tietoa muun muassa kuun kierrosta ja planeetoista, eli jos olet kaltaiseni horoskooppifiilistelijä, suosittelen lataamaan Nebulan!

Minun vuosihoroskooppini lupaa vuoteen 2020 paljon luovuutta sekä kehottaa poistumaan rutiineista ja astumista mukavuusalueen ulkopuolelle. Helmikuun 16.- maaliskuun 9. välisenä aikana Merkurius vetäytyy ja koska kaksosta hallitsee Merkurius, tulee minun tuona aikana olla tarkka ja kärsivällinen sekä ottaa pieni hengähdystauko ennen asioiden solmimista tai päätöksien tekoa. Huh, onneksi kyseessä on vain noin pieni ajanjakso, koska tämä ei kuulosta suht äkkipikaiselle luonteelleni kovin hyvälle.

Toukokuussa Venus ja Mars ovat harmoniassa, joka vaikuttaa ihmissuhteisiini elvyttävästi ja kehittävästi. Samalla kuitenkin Uranuksen energia tekee minusta ennalta-arvaamattoman ja spontaanin rakkauselämän osalta. Toukokuu kuulostaa todella mielenkiintoselta, koska Uranuksen energia saattaa tehdä minut myös hieman hämmentyneeksi ja huolestuneeksi ja tuosta edeen haasteita uralleni.

Syy, miksi olen tästä vuodesta erityisen innoissa on, että Merkurius ja aurinko ovat suoraan vastakkain horoskooppimerkkiini koko vuoden 2020 loppuun asti. Tämä asettelu tuo dynaamista energiaa kaikille elämäni osa-alueille. Tästä syystä minua kehoitetaankin käyttämään energiani fiksusti sen sijaan, että purkisin sitä päättömästi joka puolelle. Tälle vuodelle minun on todella tärkeää tehdä selkeä fokus ja päämäärä, johon tähtään. Jos omistaudun ja teen asian eteen töitä, sen pitäisi tulla toteuttamaan. Tänä aikana minun tulee myös pitää huoli siitä, että annan itseni myös levätä, enkä lähde haukkaamaan liian suurta palaa kerralla.

Ehdottomasti eniten olen vuosihoroskooppini lupaamasta rakkauselämästä! Koko vuoden 2020 Kaksosilla on onnellinen ja intensiivinen rakkauselämä. Vaikka erimielisyydet ja hetkelliset erot voivat olla mahdollisia, on Kaksosilla energiaa ja malttia näiden selvittämiseen, joka lopulta lähentää suhdetta. Kesäkuusta lähtien Kaksonen on sosiaalinen ja vastanottavainen tapaamaan uusia ihmisiä - ehkä jopa tulevaisuuden puolison. Myönnän, että koko tammikuun tunne siitä, että haluisin vihdoin löytää jotain pysyvää, on ollut todella vahva. Jotenkin kaikki muut asiat elämässä on niin hyvin ja tunnen, että olisi mahtavaa, jos lähellä olisi ihminen joka saa minut pysähtymään. Ehkä se toteutuu tänä vuonna? Tätä ainakin toivon.

Hassua miten näen valon lisääntymisen omassa olossani välittömästi. Vaikkei vielä edes ole kovin valosaa eikä kevät todellakaan täällä, on fiilis ollut täysin erilainen verrattuna esimerkiksi tammikuun alkuun. Pimeys ei vain ole yhtään minua varten ja tarvitsen tämän valon ollakseni normaalissa mielentilassa. Onneksi tammikuu meni todella nopeasti ja maaliskuussa ollaan jo ihan kohta. Olen tosiaan melkein koko helmikuun reissun päällä, joten tuleva kuukausi tulee menemään nopeasti. On paljon töitä ja muuta menoa ja tämän jälkeen alkaakin jo kesän odottelu.

Olen monena päivänä miettinyt sitä, kuinka mahtava vuosi on tulossa. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen saanut ympärilleni upean porukan ihmisiä, urani on pisteessä, josta en edes uskaltanut haaveilla pari vuotta sitten ja muutenkin lähipiirissä on kaikki kivasti. Varsinkin nyt on tullut huomattua, kuinka ihanat vanhemmat minulla on (en mm. malta odottaa, että saan viettää ensi viikolla lähes viisi päivää isäni kanssa!) ja miten he tukevat minua. En ole ihminen, joka kaipaa muilta hyväksyntää, mutta se, että vanhempani luottavat minuun on yksi tärkeimpiä asioita maailmassa. Muutenkin haaveilen todella paljon oman työosaamiseni kehittämisestä ja tekisi puuhata ja kehittää vaikka mitä, koska nyt on olo, että luotan täysillä omaan tekemiseeni.

Kevät tulee olemaan ihan super, mutta eniten odotan kesää. Kesäkuu alkaa heti 30-vuotis syntymäpäivilläni, jotka aion järjestää isoina bileinä - en juhlistaakseni itseäni, vaan kootakseni ihmisiä yhteen juhlimaan kesän alkua. Lisäksi luvassa on ainakin pari festarit, after workkeja Helsingin terasseilla, paljon veneilyä, mökkeilyä ja rentoja kesäpäiviä. Tuskin lähden edes mihinkään reissuun ennen syyskuuta, koska haluan nauttia kesästä Suomessa. Tosin jos sää on ihan katastrofi heinäkuussa, saatan karata jonnekin. Mutta sen näkee sitten. Täll hetkellä odotan eniten kesää Suomessa ja hetkiä, jotka vietän yhdessä ystävieni kanssa. Hitsit. Olisipa kesä jo täällä.

Tämän ajatuksenjuoksun myötä toivottelen teille kivaa viikonloppua! ❤️

Kuvauspaikka Woodio Showroom

Maanantailista

maanantai 27. tammikuuta 2020

Mikä oli viikonlopun paras juttu?
Itse asiassa koko viikonloppu oli ihan super! Perjantaina vietin tosi kivan illan, lauantaina sain hoidettua kaikkia juoksevia asioita, purin meiliä ja illan vietin rennosti kotona - nukahdin jopa jo vähän yli kybä illalla! Sunnuntaina kuvattiin Antonin kanssa kamppiskuvia ja käytiin Daddy Greensissä pizzalla. Illalla palkitsin itseni viidellä jaksolla Salkkareita ja karkilla. Eli oikein onnistunut viikonloppu! 🥰

Mikä oli viime viikon huonoin juttu?
Mun viime viikon hoidettavien asioiden lista ei toteutunut kokonaan, koska en yksinkertaisesti ehtinyt tekemään kaikkea. Onneksi olen oppinut priorisoimaan työasioita ja yksinkertaisesti jättämään tekemättä juttuja, joita ei tarvitse ihan välttämättä olla hoidettuna deadlineen mennessä. Tietenkin aina pyrin hoitamaan asiat ajoissa, mutta joskus on myös sellaisia juttuja tehtävänä, jotka ei romuta maailmaa parin päivän lykkäyksellä ja tällöin ne voi laittaa hetkeksi syrjään. Tämä ihan vain oman jaksamisen vuoksi ja kukaan ei voi tehdä töitä ympäri vuorokauden.

Arvosana viime viikolle?
Annan ysin, vaikka töitä riitti, mutta viikkoon kuului kaikkea kivaa, joka nostaa arvosanaa.

Miten vietit viikonlopun?
Ekassa kysymyksessä tulikin jo aika kattava vastaus tähän. Eli lyhyesti: vietin sen hyvässä seurassa ja töitä tehden.

Yllättävä asia, joka sai hymyn huulille viime viikolla?
Perjantai-ilta kokonaisuudessaan. Tiesin, että tulee olemaan kivaa, mutta vitsit. Ilta oli ihan 5/5.

Miten voit tänään?
Ihan hyvin! Vähän olen hyperventiloinut tämän viikon hoidettavien asioiden takia, koska tämä on vika viikko, kun olen pitkään aikaa täyden viikon Suomessa - seuraava kerta on vasta helmikuun viimeinen viikko. Eli hoidettavaa riittää ja täytyy tehdä todella paljon asioita valmiiksi etukäteen. Teen toki reissuissakin töitä, mutta muun muassa kuvien ottoa tulee tehdä tosi paljon valmiiksi.

Mitä odotat tältä viikolta?
No siis kokonaisuudessaan minulla on ihan hyvä fiilis tältä viikolta. Kalenterissa on paljon tavaraa, edessä pitkiä päiviä ja asioiden priorisointi on kaiken a ja o, mutta olen varma, että viikkoon mahtuu kaikkea mukavaakin. Plus pääsen torstaina kampaajalle - tyvikasvu on ihan K A M A L A !!!!

Jotain, mitä haluat tehdä tällä viikolla?
Pystyä pysähtymään, vaikka hommaa riittää.


Millä fiiliksillä lähdit uuteen viikkoon?
Vähän ristiriitaisilla, koska tekemistä on niin paljon. Onneksi tämän päivän aikana fiilis on muuttunut paremmaksi ja olen vakuuttunut siitä, että kyllä tulen selviämään. ✌️

Huippua alkanutta viikkoa kaikille!


Kuvat Anton Varho

Aikuisten ystäväkirja

perjantai 24. tammikuuta 2020

Halusin aloittaa viikonlopun rennolla postauksella ja julkaisuun pääsi pitkään luonnoksissa pyörinyt Aikuisten ystäväkirja. En ole pitkään aikaan, ainakaan vuosiin, kirjoittanut itsestäni mitään perusjuttuja ja tännekin on varmasti eksynyt monta uutta kasvoa. Ja okei, kuka ei tykkäisi ystäväkirjojen täyttämisestä?!?

Perusjutut

Siviilisäätyni: Sinkku tällä hetkellä.

Asumismuotoni: Asun vuokralla yksiössä Helsingin Punavuoressa yhdessä Lyyli-villakoiran kanssa.

Ammatti: Sosiaalisen median yrittäjä.

Työpaikka: Olen itse itseni työnantaja ja lisäksi teen osapäiväistä viikkoa erääseen mediatoimistoon, mutta sieltäkin laskutan tunnit yritykseni nimissä.

Kiinalainen horoskooppini: En enää muistanut ja piti tarkistaa tämä. Olen hevonen!

Harrastukset: Kuntosali, valokuvaus, syöminen, imurointi ja viini-illat ystävien kanssa.

Syvällistä

Periaatteet: Elää hyvää elämää, kuunnella mahdollisimman paljon omaa intuitiota ja sydäntä ja olla muille ja itselle hyvä.

Maailmankatsomukseni: Avarakatseinen ja utelias.

Pohdin: Aina välillä sitä, millaista elämää viettäisin, jos olisin tehnyt joitakin valintojani täysin toisin. Sekä sitä, miksi nykyään on niin vaikea tehdä päätöksiä tai sitoutua.

Vihaan: Huonosti nukuttuja öitä, minun omaa ulkonäöllistä itsekriittisyyttä ja aikuisia, jotka käyttäytyvät lapsellisesti riitatilanteissa.

Halveksin: Liiallista itsekkyyttä ja oman edun tavoittelua.

Pyrin: Olemaan aina paras versio itsestäni ja yrittämään parhaani. Sekä kohtelemaan kaikkia ystävällisesti ja arvostavasti - tilanteesta riippumatta.

Rakastan: Hyvää ruokaa, täydellisesti kuivaa valkoviiniä, yksin matkustamista, kesäaamuja, läheisiäni ja Suomen saaristoa muutaman asian mainitakseni.

Haaveilen eniten: Omasta ensiasunnosta ja perheestä sekä siitä, että tulen jatkossakin olemaan yhtä onnellinen arjessani, kuin nyt.

Tarvitsen: Todella paljon omaa aikaa ja yksinoloa.

Pelkään: Minulle rakkaiden ihmisten menehtymistä ja sitä, että joudun joskus luopumaan urasta, joka minulla on nyt.

Kaipaan: Arkeeni ihmistä, jonka kanssa minun on hyvä olla. Ja pidempiä päiviä.

Murehdin: Aika paljon kaikkea. Työjuttuja, muiden huolia, omia juttuja, tulevaisuutta, nykyhetkeä.

Kerään: Arabian astioita. Tai en tiedä onko tämä keräily keräilyä, mutta kuitenkin. Lisäksi aina tasaisin väliajoin täysin vääränlaisia miehiä ympärilleni. 😅

Lempi

Värini: Oranssi

Vuodenaika: Kesä ja syksy

Eläin: Koira

Kirja: Näitä on monia, mutta viimeisin mieleen jäänyt todella hyvä kirja on Auschwitzin tatuoija.

Elokuva: En oikein tiedä onko minulla lempi elokuvaa. Ei kait?

Musiikkilaji: Pop ja indie varmaankin. Rehellisesti en tiedä näistä tai musiikista yhtään mitään! Kuuntelen vain hyviä biisejä edes tietämättä mitä ne ovat tai kuka on artisti.

Numero: 6

Asia minussa: Avarakatseisuus ja se, että pystyn suhtautumaan asioihin realistisesti.

Ruoka: Pizza ja kalaruoat.

Juoma: Vesi, kuiva valkoviini ja Aperol Spritz.

Lomakohde: Italia.

Tuoksu: Siivottu ja tuuletettu koti, vastapaahdettu kahvi, meri-ilma ja kesän tuoksu.

Kasvi: Tulppaani.

Säätila: Aurinkoinen, about +20-25 astetta.

Tapa viettää vapaailta: Käydä viinillä tai rennolla dinnerillä, istua iltaa ystävän kanssa esimerkiksi kotonani tai olla itsekseen omalla kotisohvalla katsellen jotain sarjaa.

Kysymyksiä

Pidätkö tytöistä vai pojista?: Romanttisessa mielessä enemmän pojista, mutta olen avoin kaikelle.

Onko sinulla salaisuuksia?: Ei mitään sellaista, jota en olisi kertonut kenellekään.

Onko sinulla valkolakkia?: Löytyy!

Millainen oli ensimmäinen tatuointisi tai lävistys?: Ensimmäinen lävistys oli alle vuoden ikäisenä laitetut reiät korviin. Ensimmäisen tatuointini taas otin noin 10 vuotta sitten Tukholmassa - minkäs muunkaan, kuin ihanan tekstitatuoinnin...

Mitä tilaat baarissa?: Kuiva valkoviini, GT tai kesäisin aika usein Aperol Spritzin.

Onko sinua siunattu parhaalla ystävällä?: On! Tällä hetkellä ympäriltä löytyy muutama paras ystävä.

Mitä muuttaisit itsessäsi?: Sen, etten olisi niin kriittinen itseäni ja omaa tekemistäni kohtaan. Ja sen, että luottaisin enemmän siihen, että koko ajan ei tarvitse suorittaa.

Kerro jotain siitä, kun...

Olit 10 vuotta nykyistä nuorempi: Vietin abivuottani ja asuin vielä Mäntsälässä vanhemmillani.

Viimeksi koit romanttisen hetken: Olen hiljattain käynyt ulkona yhden miehen kanssa, joten tämän kuun puolella hänen kanssaan on ollut kivoja pieniä hetkiä.

Viimeksi sait jonkun nauramaan oikein kunnolla?: Eilen juttelin pitkään puhelimessani ystäväni kanssa ja puhelu oli suurimmaksi osaksi vain nauramista.

Viimeksi luit jotakin syvällistä: Voiko tätä postausta varten tarkistetun kiinalaisen horoskoopin laskea syvälliseksi lukemiseksi? No ei vaiskaan. Eilen illalla luin Yhdysvaltojen laillisista lapsiavioliitoista yhden katsomani dokkarin inspiroimana. Todella pysäyttävä asia.

Linkitä biisi, joka on koskettanut sinua viimeksi: Halsey-Strange Love


Ihanaa viikonloppua! XXX

Kun elämä vain kantaa

tiistai 21. tammikuuta 2020

Viimeiset viikot ovat olleet jännittäviä. Ei sillä, että olisi tapahtunut jotain uutta tai ihmeellistä, vaan elämä on mennyt omalla painollaan. Olen kokenut olevani onnellinen, päivät vierivät omalla painollaan, odotan tulevaa ja melkein jo tunnen kesän ihollani. Enää muutama kuukausi ja se tunne on oikeasti tässä. Tällä hetkellä tunnen oloni todella hyväksi ja pitkästä aikaa on olo, että olen elämän isossa, lämpimässä halauksessa. Nautin tästä päivästä, nautin eilisestä ja tulen nauttimaan huomisesta.

Tämä elämän ajanjakso on tuntunut jännittävältä, koska olen tottunut elämään kriisistä toiseen ja pakenemaan, jos olen tuntenut oloni epämukavaksi. Jotenkin se uusi ympäristö ja uusi elämänvaihe on vienyt ajatukset muualle, lakaissut pahan olon hetkeksi maton alle, kunnes tajusin kerta toisensa jälkeen, etten ollutkaan onnellinen uudessa elämäntilanteessa. Palasin, havahduin taas tyytymättömyyteen ja lähdin jälleen pois tai muutin jotain muuta elämässäni. En vielä muutama vuosi sitten oikein osannut pysähtyä ja kohdata pahaa oloa tai muita epämukavia asioita. Sain voimaa siitä, että minua sanottiin rohkeaksi, koska lähdin ja tein isojakin valintoja intuitiopohjalta, vaikka oikeasti kaiken takana oli tyytymättömyys ja pelko. Viime viikolla muuten kävin tästä aiheesta ohimennen keskustelua ja sanoin ääneen, että vaikka elämässäni on muutama mieltä painava asia meneillään, tällä kertaa en halua mennä helpomman kautta ja luovuttaa - antaa olla ja olla taas se, joka lähtee. Nyt tuntuu, että on oikeasti liikaa menetettävää.

Koen, että tällä hetkellä kokonaisuudessaan elämässäni on kiva vaihe, jonka voimalla pystyn käsittelemään ja kohtaamaan myös pahaa oloa. Pitkään blogiani seuranneet ehkä muistavat minun kertoneen, että olin vuosia itkemättä ja muutenkin itken todella harvoin. Viime viikolla itkin. Itkin paljon, enkä edes muista syitä sille kaikelle, joka aiheutti itkun. Joku asia suretti, toinen suututti, välillä väsytti ja yhden itkun muistan liittyneen siihen, etten muka kelpaa kenellekään ja tulen olemaan ikuisesti yksin. Huh mitä mood swingiä, mutta elävänä selvittiin ja kaiken tuon tunnemyrskyn jälkeen voin edelleenkin sanoa, että kaikki on hyvin. Tunteet ovat aika kiva juttu varsinkin sen jälkeen, kun vuosia kaikki tunteiden näyttäminen ja pahan olon purkaminen oli lähes mahdotonta. Se on aika pelottava tunne, kun ei kykene rakentamaan kunnon sidettä mihinkään tai kehenkään.

Okei, tästä tuli aika outo teksti ja minun piti kirjoittaa vain kuulumisia, mutta vaiheeksi mieli lähti ihan muille maille. Mutta ehkä tuo kiteyttää todella hyvin tämän hetkisen elämäni? Kaikki on kokonaisuudessaan kivasti, on meneillään ja tulossa kivoja juttuja, mutta tähän kaikkeen kuuluu omat vuoristoratansa ja huonot päivät. On kivaa, joskus vähän liiankin kivaa, mutta ei makeaa mahan täydeltä. Kaikkea on tasapainottamassa realistisuus, joka vain kuuluu meidän jokaisen elämään. On kiva tuntea surua ja pettymystä, koska silloin ne elämän hyvät asiat tuntuvat monin kerroin paremmilta.

Nyt on meneillään aika kiireiset viikon töiden osalta, mutta vitsit tästä minuutti minuutilta pitenevistä päivistä on saanut jotenkin niin paljon energiaa. Joo, eihän päivät vielä oikeasti edes ole pitkiä, mutta havahtuminen siihen, että ne ovat jo pidempiä, riittää kaltaiselleni valonarkille. Kuten alussa fiilistelin, ei ole kauaa, että kesä tuntuu iholla. Vitsit, niin siistiä!

Ehkä tämä teksti oli tässä ja alan valmistautumaan nukkumaan menoon. Palataan taas ❤️

Vuoden 2019 parhaat kosmetiikkatuotteet

perjantai 17. tammikuuta 2020

*Postaus sisältää mainoslinkkejä
Viime vuonna tuli kulutettua loppuun kasapäin kosmetiikkaa, niin vanhoja suosikkeja, kuin uusia tuttavuuksia ja NYT on aika listata viime vuoden suosikkituotteitani. Pysyn uskollisena muutamille tuotteille vuodesta toiseen, joten tällä kertaa halusin nostaa vuoden 2019 suosikeiksi ainoastaan tuotteita, joita en ollut aikaisemmin käyttänyt.

Listasta tuli aika pitkä ja rehellisesti, olisin voinut lisätä siihen vielä monta tuotetta lisää, mutta halusin pysyä alle 20 tuotteessa. Nämä kaikki ovat sellaisia, joita olen käyttänyt jo useamman tai sellaisia, joiden loppumista olen harmitellut. Eli voin hyvillä mieli suositella täydestä sydämestäni ihan jokaista näistä tuotteista! Mitkä sitten olivat ne The tuotteet viime vuodelta?

Ihonhoito:
Coxir Ultra Hyaluronic Cleansing Oil* on hands down PARAS kokeilemani puhdistusöljy! Hintaa alle 20€, hellävarainen, poistaa paksunkin meikin ja ihan täydellinen kaksoispuhdistuksen ensimmäiseen vaiheeseen. Jos minulla ei olisi ollut odottamassa käyttöä toisen merkin puhdistusöljy, olisin tilannut tämän saman tien uudelleen. Coxir muutenkin oli yksi viime vuoden positiivinen yllättäjä!

BYBI Bakuchiol Booster* on vilahtanut minun, mutta myös monen muunkin kanavilla eikä syystä. Ihan super hyvä luonnollinen retinolivalmiste, josta on menossa toinen purkki. Tätä sekoittelen seerumeihin ja kosteusvoiteeseen tai käytän kasvoilla sellaisenaan.

Paula´s Choice RESIST Advanced Replenishing Toner* on todella kosteuttava ja vaikka koostumus on paksu, hoitoneste imeytyy kasvoille nopeasti. Tätä voi huoletta kerrostaa ilman tahmaista tunnetta ja olen huomannut, että tätä käyttäessäni kasvot eivät ala kiristää, vaikka päälle laittaisi vain kosteusvoiteen.

Origins Drink Up Intensive Overnight Mask* tuoksuu ihanalta ja on ihan super hyvä yönaamio kosteusvoiteen päälle. Aamuisin iho tuntuu ravitulta ja todella pehmoiselta. Tätä on juuri menossa toinen tuubi! Ps. Jos olet todella tuoksuherkkä, skippaa tämä ja kokeile esimerkiksi Paula's Choice Super Hydrate Overnight Mask*, joka taisteli sijasta viime vuoden suosikkiyönaamioksi!

CeraVe Hydrating Cleanser tuli minulle PR-lähetyksessä ja siitä tuli heti suosikki! Säilytän tätä suihkussa ja pesen tällä kasvot (poistaa hyvin myös meikin) sekä vartalon. CeraVe on tosiaan apteekkikosmetiikkaa, eli tämä sopii todella herkällekin iholle sekä akneen taipuvaiselle iholle.

Jowae Moisturising Overnight Recovery Mask nousi Jowaen tuotteista suosikikseni. Kevyt, mutta todella kosteuttava geelikoostumus on ollut täydellinen yökäyttöön. Jowae oli yksi viime vuoden parhaista uusista kosmetiikkatuttavuuksista ja tulen varmasti palaamaan näihin, kun edelliset loppuvat. Ja Jowaekin on muuten apteekkikosmetiikkaa!

The Ordinaryn Caffeine Solution 5% + EGCG* on tuntunut tehokkaalta silmänympärysseerymilta, joka poistaa turvotusta ja häivyttää pigmenttimuutoksia. Hinta-laatusuhde on myös kohdallaan, koska ikuisuuden kestävä pullo maksaa alle 10e!

Mádara RE:GENE Optic Lift -silmanymparysseerumi* on ihana! Tuotteella on monia vaikutuksia, kuten silmänympärysihon heleytys ja kiinteyttäminen, mutta tämä myös kosteuttaa todella hyvin. Ihana tuote ja juuri nyt -20% Mádaran sivuilla.

Hiukset:
Budgie The Silver Shampoo* on osoittautunut todella hyväksi hopeashampooksi. Pesee hyvin, hoitaa ja selkeästi kirkastaa vaaleiden hiusten sävyä. Tätä on menossa jo toinen pullo.

Amika Bust Your Brass Cool Blonde Conditioner* on suht siniseen taittava hopeahoitoaine ja osoittautunut minun hiusten sävyyn ihan nappivalinnaksi! Hoitaa hyvin, taittaa lämpimiä sävyjä pois, eikä tunnu lainkaan hiuksia kuivattavalta.

Briogeo Don’t Despair Repair Super Moisture Shampoo* on ihan mieletön! Minulla on muutamia shampoita, joita käytän, mutta jos päänahkani tuntuu todella kuivalta, otan aina kuurin ja pesen hiukset ainoastaan tällä. Tämä vetelee nyt viimeisiään ja on ehkä pakko tilata uusi.

Maria Nila Head & Hair Heal Shampoo* on pakko nostaa myös viime vuoden löydöksi! Minulla on kuivaan ilmaan ja stressiin herkästi reagoiva päänahka, joka näkyy kuivuutena ja kutinana. Head & Hair hoitaa päänahkaa ja tuoksuu ihan taivaalliselta. Tätä on menossa nyt toka pullo, eli suosittelen, jos kärsii kutisevasta tai hilseilevästä päänahasta.

Cutrin MUOTO light elastic hairspray ja ylipäätänsä Cutrinin hiuslakat ovat ainoita, joita käytän. Ihan parhaita ja erityisesti pidän näistä kevyistä light-hiuslakoista. Täyttä rakkautta!

Muut:
Safety Razor* oli viime vuoden yksiä parhaita ostoksia. Ympäristöystävällinen, hellävarainen ja todella tarkkaa sheivausta. Jos sinulla ei vielä ole tällaista, niin hanki! En voisi enää kuvitella palaavani muovihöyliin.

By Terry Hyaluronic Hydra-Powder* oli tuote, johon minulla keski hieman tottua. Kun tajusin, että tuotetta tulee laittaa kasvoille ihan todella, todella, todella ohut kerros, tämä nousi suosikiksi Sensain ja Laura Mercierin puuterien rinnalle. Nyt nuo kaksi on loppuneet ja tämä on korvannut ne täysin. Tekee nätin pinnan iholle, eikä oikein annosteltuna kuivata ihoa.

Yves Saint Laurent All Hours Foundation* on ehdottomasti viime vuoden paras meikkivoidelöyty, jos haluaa pysyvän ja hyvin peittävän, mutta kevyen meikkivoiteen. Tämän voisin ja varmasti ostankin vielä uusiksi!

Huh, aika lista! Löytyykö joukosta teidänkin suosikkeja tai tuotteita, jotka menevät testilistalle?

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela