Jotain pientä ja suloista

tiistai 28. kesäkuuta 2016

"En saa ostaa yhtään mitään turhaa, pakko säästää". Kuulostaako tuo lause tutulta kaupungille lähtiessä? Jep, niin täälläkin. Kas kummaa, silti kotiin palaa lähes aina jonkun ylimääräisen pussukan kanssa. Hitsit, uusi yritys ensi kerralla!

Pyörähdin viime viikonloppuna Utrechtissa kurkkimassa Zaran alet (ei löytynyt onneksi mitään) ja samalla huomasin De Bijenkorfissa alkaneen myös alennusmyynnit. Ensimmäisenä silmiin osui laukkuosasto, jossa oli monta ihanaa aivan liian kallista laukkua alennuksessa. Hetken kierreltyä silmiini osui DKNY:n vaaleanpunainen Mini Satchel-nahkalaukku. Pieni koko, olkahihna ja varustettu 50% alennustarralla. Alkuperäinen hinta 209 euroa, nyt puolet edullisempi. Facebookissa kuvat Cristiinalle ja perään surkuttelua, koska en todellakaan saisi tuhlailla. Muutama viestin vaihto, vakuuttelut ja lähemmäs tunnin pyöriminen tavaratalossa laukku hyppysissä johtivat kuitenkin sortumiseen. Laukku päätyi kassalle.
Pienoinen omatunnon pistos tuli, mutta harvemmin tulee tälläisiä aarteita vastaan. Etenkään noin suurella alennuksella varustettuna. Olen varma, että minua olisi enemmän jäänyt harmittamaan, jos en olisi ostanut tätä laukkua. Vaikka väri onkin hieman erikoisempi, on malli todella ajaton ja käytännöllinen. Sisään mahtuu helposti kamera, pieni meikkipussi, puhelin ja lompakko. Ja tuo väri! Syötävän söpö! *sydänsilmäemoji*
Vaikka tulikin sorruttua tähän laukkuun niin hyvät alelöydöt piristävät todella paljon. Yritän alennusmyynneistä aina bongaillakin ajattomia, mahdollisesti kalliimpien merkkien vaatekaapin kulmakiviä, kuten nahkakenkiä, laukkuja, hameita ja takkeja. Kokemuksen syvällä rintaäänellä voin kertoa, että alennusmyynneistä hamstratut topit ja paidat jäävät useimmiten nurkkiin pyörimään hintalapuilla varustettuna. Jos en ole halunnut 15 euron paitaa normaalihintaisena, en halua sitä nytkään. Vanhetessa viisastuu, heh!

Oletteko te tehneet hyviä alennuslöytöjä viime aikoina?

Ja alennusmyynneistä puheen ollen, Stockmannilla on alkanut alennusmyynnit. Eikun kurkkimaan, jos sieltä löytyisi jotain kivaa.

Get to know me tag

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Mikä on toinen nimesi?
 Anna Maria. Nimet tulevat äitini sekä isäni äitien mukaan.

Lempi väri?
Valkoinen ja oranssi.

Kuka oli ensimmäinen paras ystäväsi?
Sara, jonka olen tuntenut käytännössä masussa olo ajoista lähtien.

Kuinka pitkä olet?
166cm

Kissat vai koirat?
Koirat ehdottomasti!

Hauskin koulumuistosi?
Ala-asteella kirjoitimme silloisen parhaan ystäväni kanssa nimettömän valituskirjeen ruokalan keittäjille, jossa mainitsimme muun muassa pahasta ruuasta. Omatunto kolkutti ja kiinni jäätiin tietenkin.

Kuinka monessa maassa olet vieraillut?
Yli 20:ssä eri maassa.

Käytkö tai oletko käynyt lukion?
Lukio käyty aikoja sitten.

Mikä oli lempi sekä inhokki aineesi lukiossa?
Yhteiskuntaoppi sekä ruotsi olivat lempi aineita. Inhokki ehdottomasti kemia!
Lempi juoma?
Pepsi Max sekä hyvä kuiva valkoviini.

Mikä on lempi eläimesi?
Koira.

Lempi hajuvesi?
 Armanin Acqua di Gioia sekä Estee Lauderin Modern Muse Eau de Rouge

Tee vai kahvi?
Aamuisin ehdottomasti kahvi, iltaisin ja pitkin päivää tee.

Mitkä nimet antaisit (tai olet antanut) lapsillesi?
En ole koskaan pahemmin miettinyt lasten nimiä, mutta Kamilla sekä Jasper ovat mielestäni kivoja nimiä.

Mitä urheilulajeja harrastat tai olet harrastanut?
Tällä hetkellä salitreeni on ykkönen. Nuorempana olen harrastanut ratsastamista, showtanssia sekä cheerleadingia.

Lempi kirjasi?
Cecilia Ahernin PS. I love you sekä Lauren Weisbergerin Haluan Harry Winstonin.

Ketkä ovat lempi YouTubettajiasi?
Apua, en seuraa ketään tubettajaa. Ainoastaan joidenkin bloggaajien vlogeja, joten sanotaan vaikka Ruotsin Kissie.

Lempi elokuva?
Minulla ei ole yhtä lempi elokuvaa vaan monet ovat olleet hyviä. Kaksi nyt mieleen tulevaa lempi elokuvaani ovat James Bond Skyfall sekä Ocean's Eleven.

Oletko sinkku vai parisuhteessa?
Sinkkuna mennään.

Millaiset ovat ideaalit ensimmäiset treffit?
Tykkään tehdä jotain, eli esimerkiksi veneily tai purjehtiminen olisi todella ihanaa. Pikkufaktana, että olen ollut kaksi kertaa pelaamassa minigolfia ensimmäisillä deiteillä! Lisäksi kerran olen ollut pelaamassa sulkapalloa, lenkillä sekä treenaamassa yhdessä. Olen ehdottomasti parhaimmillani, kun treffeihin yhdistetään jokin aktiviteetti.

Kuinka monta poika- tai tyttöystävää sinulla on ollut?
Kaksi "oikeaa" poikaystävää sekä pari pidempää tapailua.

Lempi muisto lapsuudestasi?
Yhteiset lukuhetket äitini äidin kanssa. Vietin kesäisin paljon aikaa äitini vanhempien sekä erityisesti äitini äidin kanssa. Hän luki minulle kymmeniä lastenkirjoja ja Suuri satukirja tuli vuosien aikana luettua useita kertoja lävitse mökkireissuilla.
Puhutku vieraita kieliä ja kuinka hyvin?
Puhun vieraina kielinä englantia sujuvasti, ruotsi on tällä hetkellä ruosteessa, mutta olen puhunut sitä aikoinaan hyvin. Hollanti menee kohtalaisesti ja Espanjasta osaan alkeita.

Onko sinulla sisaruksia?
Viisi veljejä, joilla yhdellä on sama isä ja äiti. Kaksi ovat isäni ja äitini uusista avioliitoista ja kaksi on tullut kaupan päälle äitini ja isäpuoleni alkaessa muinoin tapailemaan.

Miten kuvailet pukeutumistyyliäsi?
Pukeudun fiiliksen mukaan, mutta useimmiten aika yksinkertaisesti ja simppelisti. En esimerkiksi käytä paljoa koruja tai muita näyttäviä asusteita.

Lempi ravintola?
Espanjassa Puerto Banuksessa sijaitseva Picasso.
 
Mitkä ovat lempi televisiosarjojasi?
Tällä hetkellä Modern Family sekä Orange is the new black ovat kovassa kulutuksessa. Nolona faktana voin myöntää yhden lempi sarjani olevan Simpsonit. Pettämätön ja ensimmäiset 20 kautta katsottu useasti läpi!

PC vai Mac?
PC tyttöjä ollaan.

Mikä puhelin sinulla on? (iOS vai Android?)
Tällä hetkellä käytössä on kaksi puhelinta; Huawei Honor 6 sekä Huawei Honor 4C, joten Androidit.
 
Kerro yksi paha tapasi!
Kynsien alusten kaivelu hampailla, yököttävää!!!!!!

Viisi syytä miksi jokaisen pitäisi matkustaa (edes joskus) yksin

keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

Olen viime aikoina päässyt yksin matkustamisen makuun. Toukokuussa olin yksin Pariisissa ja viime viikonlopun Napolissa. Ensimmäisen kerran olin yksin reissussa noin kaksi vuotta sitten Espanjassa, mutta kyseessä oli meidän oma loma-asunto ja tuttu ympäristö. Tänä keväänä olen käynyt aivan uusissa paikoissa ja aivan yksin. Vain minä ja matkalaukku.

Ajatuksena yksin matkustaminen pelottaa monia ja joillekin jopa yksin lentäminen on ajatuksena pelottava. Asiaa pohdittuani olen tullut tulokseen, että monia varmaan jännittää se uusi ympäristö. Pärjääkö yksin, entä jos ei tiedäkään jotain, entä jos eksyy. Jos tuntuu, ettei pärjää yksin niin reissaaminen ilman tukea voi tehdä hyvää, jos et tiedä jotain niin kysy ja jos eksyt, käytä puhelimesta Google Mapsia tai toista edellinen eli kysy neuvoa. Sitä paitsi, ihan yhtä lailla voit olla hukassa Suomessakin. Itse esimerkiksi osaan käyttää paremmin julkista liikennettä Espanjassa, kuin pääkaupunkiseudulla Suomessa.

Viihdyn hyvin yksin ja eritoten tykkään puuhastella kaikkea itsekseni. Tästä syystä ehkä reissuun lähteminen ilman matkaseuraa ei ollut itselle iso kynnys. Vaikka hyvässä seurassa matkustelu on ihanaa niin aina ei valitettavasti aikataulut tai rahatilanne mene yksiin. Hollannista on Suomeen verrattuna aivan naurettavan halpa matkustaa, joten olisin ollut tyhmä, jos en olisi käyttänyt tilaisuutta hyväkseni. Minua itseasiassa harmitaa, etten käynyt yksin missään viime syksynä ja alkutalvena. Onneksi nyt on otettu tuota aikaa takaisin ja onhan kaupunkilomat paljon mukavempia lämpimällä säällä!

Tietenkin yksin matkustamiseen liittyy negatiivisiakin puolia, kuten pieni epävarmuus pimeällä liikkuessa, toisinaan olisi hauska jakaa satunnaisia tilanteita jonkun kanssa, lento-, juna- tai bussimatkalla ei ole seuraa ja pahin, eli joutuu pyytämään tuntemattomia ottamaan itsestä kuvia tai tyytyä selfieen heh! Jos matkan aikana iskee seuranpuute, löytyy Couchsurfing-sivustolta varmasti muita reissaajia tai paikallisia, jotka mielellään näyttävät paikkoja tai lähtevät viettämään päivää. Viikonloppuna reissussa aloin kuitenkin pohtimaan yksin matkalla olemisen hyviä puolia ja esiin nousi ehdottomasti alla olevat viisi syytä:

1. Budjetti
Matkaa varten voi tehdä niin suuren tai pienen budjetin kuin haluaa. Itse esimerkiksi panostan mielelläni majoitukseen ja valitsen sen hyvältä sijainnilta, mutta ruuan suhteen haluan päästä todella halvalla. Tästä syystä valmistan lomallakin mielelläni omat ruokani tai nappaan kaupasta jotain evästä sen sijaan, että jokainen suupala nautittaisiin kahvilassa tai ravintolassa. Yksin ollessa ei tarvitse esimerkiksi mennä matkaseuralaisen mieliksi juomaan Starbucksiin kalliita makukahveja tai kompromissina yöpyä karseassa hostellissa.

2. Itsekkyys
Voi pysähtyä jokaisessa kenkäkaupassa, jos haluaa. Voi nukkua vaikka kolmeen päivällä ja lähteä vasta sitten liikkeelle. Voi syödä aamupalaksi, lounaaksi ja illalliseksi jäätelöä, jos sattuu huvittamaan. Voi maata rannalla koko päivän tai shoppailla, jos haluaa. Ihanaa, kun voi aivan itse päättää mitä tekee.

3. Aikataulu
Edellisessä kohdassa jo sivuutinkin aihetta. Itse tykkään lähteä suhteellisen aikaisin liikenteeseen, tulla päivällä huilaamaan kämpille/hotellille hetkeksi ja sen jälkeen lähteä vielä pyörähtämään jossain. Sängyssä saatankin olla jo kymmeneltä. Ilman matkaseuraa vuorokausirytmi on juuri sellainen kuin haluat.

4. To do-lista
Kulttuuria, rentoutumista, bilettämistä vai shoppailua. Lomasuunnitelman pystyy rakentamaan täysin oman mielen mukaan ja siihen voi lennosta lisätä tai tehdä muutoksia.

5. Itsetunto kasvaa
Yksin matkalla ollessa olen oppinut itsestäni enemmä . Mistä pidän, mistä en pidä. Mitä asioita pidän tärkeänä ja mitä haluan tehdä. Tieto, että pärjää yksin kohottaa itsetuntoa ja tekee rohkeammaksi.

Oletteko te ikinä käyneet matkalla yksin?

There are only two places in the world where we can live happy: at home and in Paris. – Hemingway

perjantai 17. kesäkuuta 2016

 Pariisin matkalla toteutin yhden asian elämäni haavelistalta; vierailu Eiffel-tornissa. Maanantaina bussini lähti takaisin Hollantiin vähän ennen viittä, joten minulla oli aamupäivä aikaa vierailla siellä. Jonotukseen kannattaa varata aikaa, varsinkin jos haluaa mennä hissillä ylös. Itse valitsin portaat halvemman hinnan sekä tiukahkon aikataulun takia. Lisäksi jonot hisseille olivat valehtelematta noin viisi kertaa pidempiä! Jonotin portaidenkin sisäänkäyntiin noin puoli tuntia, eikä kyseessä ollut mikään high season.

Dress&jacket H&m/Scarf Balmuir/Bag Louis Vuitton/Shoes Nike/Sunnies from Belgium
Laitoin itselleni pienen haasteen ja tein kipuamisen toiseen kerrokseen lähestulkoon treeninä. Reilussa 6,5 minuutissa kiirehdin alimmalta portaalta toiseen kerrokseen. Yhteensä 115 metriä kipuamista ja kaiken kaikkiaan 704 porrasta. Tuntui muuten seuraavana päivänä pakaroissa ja reisissä! Portaita pitkin pääsee ainoastaan toiseen kerrokseen asti, joten huipulle asti halutessaan täytyy ostaa hissilippu. Aikuisten hinnat portaita pitkin toiseen kerrokseen on 7 euroa, hissillä toiseen kerrokseen 11 euroa ja huipulle asti 17 euroa.

Vautsi noita maisemia! Näkymät olivat aivan huikeat ja olisin voinut vain nojailla kaiteeseen ja ihastella maisemia tunteja. Pariisi on hämmästyttävän kaunis kaupunki ja siellä vierailun jälkeen vihdoin ymmärsin, miksi sitä hehkutetaan niin paljon. Teenhän sitä itsekin kaikissa näissä postauksissa!
Ihmiset, käykää Eiffel-tornissa, jos vierailette Pariisissa. Ette varmasti pety. Itse nautiskelen auringosta Napolissa tämän postauksen ulos tullessa, joten matkapostauksia tulossa ensi viikolla lisää. Pahoittelut näistä matkakuumeiden nostatuksista! Kohta tulee karu paluu arkeen ja Suomeen, joten sen jälkeen matkajutut vähenevät ainakin hetkeksi. Ihanaa viikonloppua kaikille!

Suolainen munakas-pannukakku (m, gl) ja pikaiset kuulumiset

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

Heippa! Tulin pikaisesti julkaisemaan reseptin eilsestä lounaasta, joka osoittautui mielestäni jakamisen arvoiseksi. Olen kohta suuntaamassa ravitsemusterapeutille (jännittää!) ja siitä suoraan Utrechtiin elokuviin Riikan kanssa. Täällä on ollut aivan järkyttävät kaatosateet viimeiset pari päivää, joten leffahetki sopii paremmin kuin hyvin. Menemme katsomaan juuri teattereihin tulleen Suuri puhallus kakkosen. Ensimmäisen osa oli ainakin todella hyvä, joten odotukset ovat korkealla.

Kirjoittelen tuosta ravitsemusterapeuttikäynnistä sekä muutenkin vatsatilanteesta lisää tällä tai tulevalla viikolla. Lähden tosiaan perjantaina heti aamusta puoli seitsemän lennolla Italiaan, joten viikonloppu on pyhitetty rentoutumiselle. Nyt siihen reseptiin!
Suolainen munakas-pannukakku (m, gl)
1/2 pellillistä

2-3 kananmunaa
3/4 dl tattarijauhoa (tai muuta gluteenitonta jauhoa)
1 tl psylliumia
3dl makeuttamatonta mantelimaitoa
kuivattua basilikaa ja oreganoa
suolaa ja pippuria

Täytteet:
kirsikkatomaatteja
kesäkurpitsaa
kalkkunaa
(ja kaikkea muuta mitä mieleen tulee)

Riko kananmunat kulhoon ja lisää joukkoon mantelimaito sekä mausteet. Sekoita psyllium ja jauhot keskenään ja lisää seokseen hyvin samalla sekoittaen. Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja anna pannariseoksen tekeytyä uunin lämpenemisen ajan.

Kaada seos sopivan kokoiseen astiaan (esimerkiksi uunivuoka tai piirakkavuoka) ja lisää päälle täytteet. Itse käytin eilen edellispäivänä paistetun kalkkunafileen paloiteltuna sekä kesäkurpitsaa ja kirsikkatomaatteja. Paista uunin keskitasolla noin 30 minuutia tai niin kauan, että pannari on kunnolla hyytynyt. Oma versioni sisälsi useamman kananmunan perinteiseen pannukakkutaikinaan verrattuna, koska halusin tästä ruokaisamman, joten koostumus jää hieman kosteaksi. Jos haluaa pannukakkumaisemman, käytä kaksi kananmunaa kolmen sijaan ja käytä reilu 1 dl jauhoja.

Mitkä ovat teidän lempi uunimunakkaan tai suolaisen pannukakun reseptejä?

Paris, je t'aime pt. 2

maanantai 13. kesäkuuta 2016

Moikka ja ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! Olen ollut puolikuntoisena viimeiset neljä päivää pahojen vatsavaivojen takia, joten tällä hetkellä ei ole pahemmin energioita alkaa tarinoimaan sen kummemmin. Kirjoittelen tällä viikolla lisää tästä vatsatilanteesta, jos kerkeän ennen Italiaan lähtöä.

Pariisista on vielä osa kuvista julkaisematta ja tässä postauksessa on kuvia toiselta päivältä. Sunnuntain vietin kävelemällä ympäriinsä ja nähtävyyksistä listalla olivat Trocadero, Palais du Luxembourg ja Notre-Dame. Kävellen olin taas liikkeellä ja aikamoinen lenkki tulikin tehtyä päivän aikana. Illan vietinkin tuoreen patongin ja sorbetin kera asunnolla rentoutuen. Olin ensiksi suunnitellut meneväni katsomaan valoshow'ta Eiffelille, mutta uni vei voiton. Ensi kerralla sitten! Tajusin myös matkan jälkeen unohtaneeni käydä Moulan Rougella. Onneksi aina pääsee takaisin ja ehdottomasti haluankin käydä uudestaan Pariisissa niin pian kuin mahdollista.

Alla Le Jardin du Luxembourg sekä Palais du Luxembourg
Notre-Dame
 Eiffel-torni Trocaderon suunnalta
 Pont de Bir ja hääkuvaus meneillään

Jostain piti vielä höpistä, mutta en muista yhtään mistä. Joten ehkä vain parempi suunnata sänkyyn, laittaa Modern family pyörimään (ihan koukussa!) ja sen jälkeen alkaa nukkumaan. Pariisista tulee vielä yksi postaus, koska en halunnut laittaa liikaa kuvia tähän. Teen sen Eiffel-tornista hieman kattavemmin, joten pysykää kuulolla!

Ainiin, Nellyllä on alkanut kesän iso alennusmyynti, joka kannattaa kurkata!

Nämä jutut aion tehdä kesän 2016 aikana

torstai 9. kesäkuuta 2016

Tänä kesänä haluan...

...viettää juhannusta suomityyliin täällä Hollannissa.

...pyöräillä Utrechtiin ja takaisin jokin kaunis kesäpäivä.

...syödä (toivottavasti) maailman parasta pizzaa Napolin matkallani.

...lukea mahdollisimman paljon kirjoja.

...käydä puistopiknikillä Amsterdamin Vondelparkissa (Sonja, milloin mennään? ;)

...meloa pitkin Utrechtin kanaalia.
...käydä isäni mökillä Vierumäen lähellä.

...testata ensimmäisen kerran elämässäni Malminkartanon jätemäen portaat porrastreenin merkeissä.

...rentoutua isovanhempieni mökkisaarella Kasnäsissä.

...käydä pitkästä aikaa Suomenlinnassa, Korkeasaaressa ja
Särkänniemessä.

...treenata mahdollisimman paljon ulkona.

...osata nauttia sateisistakin kesäpäivistä.

...käydä vuoden tauon jälkeen ratsastamassa ainakin kerran.
...lähteä äidin mukaan koiranäyttelyreissulle.

...hankkiutua eroon kaikesta turhasta tavarasta.

...syödä paljon grilliruokaa ja uusia perunoita.

...jutella auringonnousuun saakka viinilasillisen ääressä.

...käydä yöuinnilla.

...tehdä päiväretkiä eri kaupunkeihin Suomessa.

...pelailla ulkopelejä, kuten sulkapalloa ja tennistä.
...käydä kalastamassa, tai ainakin onkimassa.
...leikata nurmikon (tämä ei ole vitsi!!!).

...syödä mahdollisimman paljon kasvisruokaa ja käyttää vegetaarisia proteiininlähteitä.

...stressata mahdollisimman vähän.

...sanoa läheisimmilleni useammin, kuinka tärkeitä he ovat minulle.

Miltä teidän bucket list kesälle 2016 näyttää?

Petite & classy

keskiviikko 8. kesäkuuta 2016

From me to me. Syntymäpäivä, mikä ihana tekosyy ostaa itselle jotain hieman kalliimpaa. Kerroinkin jo viime postauksessa, että huusholliin on saapunut  uusi rannekello. Olen jo kauan, ainakin pari vuotta, halunnut pientä ja sievää metallista rannekelloa, mutta aina se on jäänyt hankkimatta. En ole jostain syystä raaskinut ostaa sellaista, koska haluan rannekelloissa sijoittaa vähän laadukkaampiin yksilöihin. Useimmissa merkkirannekelloissa on elinikäinen takuu, joten sijoitus on todellakin kannattava. Nyt kun taas jää miettimään, niin laitoin joku aikaa sitten noin 150euroa pariin aurinkolaseihin sen kummemmin miettimättä (käytän itseasiassa kaikista eniten muutaman euron halpislasejani...), mutta lähes samansuuruisen summan laittaminen rannekelloon on aiheuttanut pihistelyä. Ja käytän rannekelloa joka ikinen päivä.

Okei, minulta löytyy pari Michael Korsin rannekelloa sekä pieni Daniel Wellingtonin nahkarannekkeinen kello, eli kelloja löytyy. Nykyään käytän todella harvoin MK:n kellojani, koska ne ovat todella massiivisia ja painavia. Toinen niistä meneekin myyntiin Suomeen palatessani. Eli kädessä on ollut lähes poikkeuksetta viimeisen vuoden ainoastaan Daniel Wellingtonin pieni ja kevyt kello. Tykkään vaihtelusta, joten tästä syystä olen haikaillut siron metallisen kellon perään. Vihdoin se sitten tapahtui ja vaikka pikkuset ostosmorkkikset tuli törsäilystä, niin enää ei kaduta. Rakastan tätä uutta pikkuista klassikkoa, joka tulee ilahduttamaan minua pitkään.
 Kello-ostoksille suuntasin de Bijenkorfiin ja ainakin kymmentä eri kelloa mallaillessa päädyin lopulta ruusukultaiseen Fossil-merkin Jacqueline miniin (kellon tuotenumero: ES3799P). Ensiksi mietin hopeaa ja kultaa yhdistäviä kelloja, koska samalla löisi tavallaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Ihooni ei kuitenkaan hopea sovi niin hyvin, kuin kullan sävyt, joten kultalinjalla mentiin. Mitä sitä väkisin ostamaan jotain, mikä ei tunnu täysin omalta. Aina ei pidä mennä järjellä ja onpahan syy ostaa hopeinenkin pikkukello!
Kuten kuvissa näkyy, kello on todella pieni ja sievä. Malli on mielestäni sen verran ajaton ja klassinen, joten 139euron summa ei loppujenlopuksi ole tälläisestä liian paha. Fossilin kelloilla on elinikäinen takuu ja se on voimassa kaikissa Fossilia myyvissä liikkeissä. Kellon rinnalla vilahtava rannekkoru on äitini äidiltä valmistujaislahksi saamani rannekoru. Korulla on kaunis tarina ja se on alkujaan isoäitini äidin hääpäivälahja vuodelta 1960. Olen ihastellut äitini vastaavia rannekoruja ja vihdoin sain omani, jonka voin vanhempana antaa veljentytölleni tai mahdollisesti omalle tyttärelleni. Onko teillä vanhoja perintökoruja? Ja oletteko te enemmän pienten vai massiivisten rannekellojen perään? 

Nyt alkaa silmäluomet painamaan sen verran, että siirryn sänkyyn hetkeksi lukemaan ja sitten unten maille. Hyvät yöt!

Time for a new chapter in my life

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

26. Tuo luku muuttui eilen, neljäs kesäkuuta mittariin. Se kauhisteltu 30 ikävuoden etappi alkaa olla jo lähellä ja parikymppisyydelle voi sanoa heipat. Kriisi? Ei todellakaan. Päin vastoin vuosi vuodelta olen tuntenut ikäni enemmän omakseni. Kasvaminen ja aikuisuus ei ole aina niin ruusuista, mutta nautin enemmän "aikuisten" murheista (kasvava pyykkikasa, typerä laskujen maksaminen, kevätsiivouksen hoitaminen...), kuin siitä piinaavasta teiniajasta, jolloin suurimpia kriisejä aiheutti lähinnä huono tukkapäivä ja keskenkasvuiset pojankoltiaiset. Omasta mielestäni nuo olivat enemmän kuormittavia murheita kuin aikuisten velvollisuudet.

Tietenkin mieshuolia, ulkonäköpaineita ja -kriisejä on edelleen, mutta aspektit niiden suhteen ovat aivan erilaiset. Osaa mennä enemmän hällä väliä-asenteella, eikä maailma kaadukaan niin helposti. Aina tulee uusi päivä. Enää ei tarvitse lukittautua omaan huoneeseen murjottamaan, jauhaa tunteja mesessä ja kiukutella äidille samalla paiskoen ovia. Raskaita aikoja tulee ja menee, mutta aina niistä selviää. Vuosi vuodelta viisaampana, vanhempana ja vanhasta oppineena.


Tämä viikko on ollut minulle henkisesti todella raskas ja kaikki ei ole tällä hetkellä hyvin. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja lähdin edes hieman juhlistamaan syntymäpäivääni Sonjan kanssa. Neiti olikin minua vastassa ihanan Happy Birthday-ilmapallon kanssa juna-asemalla! Vieläkin hymyilyttää, kun katselen tuota ilmapalloa. Kyllä ilmapallot tekevät tämän tytön enemmän iloiseksi, kuin kukkakimput.

Mentiin nauttimaan lämpimästä kesäillasta Volkhhotellin Canvas-kattoterassille. Tunnelma oli todella rento ja hip eikä yhtään liian pinnallinen ja teennäinen, vaikka kyseessä oli hotellin kattoterassi. Todella hyvä valinta, kun halusi nauttia kauniista maisemista, jutella huutamatta kovan musiikin yli ja nauttia muutaman lasillisen. Tuosta muuttuu klubi myöhemmin, joten iltaa olisi voinut jatkaa myös yön pikkutunneille.
 Otettiin Amstel-kanaalin varrella asukuvat matkalla kattoterassille. Päälle valikoitui pienessä kiireessä ja asukriiin saattelemana viime vuonna ostamani H&m:n romper, jalkaan rennosti nahkaiset Tomsit ja yksinkertaiset kultaiset asusteet. Ostin eilen itselleni syntymäpäivälahjaksi uuden kultaisen kellon, jonka esittelen paremmin täällä blogissa tulevalla viikolla. Mikä on teidän mielipide rompereista, jumpsuiteista, shortsipuvuista, you name it. Peukku ylös vai alas?

Jumpsuit & necklace H&M/Bag Louis Vuitton/Shoes Toms/Sunnies from Belgium/Watch Fossil


Nyt alan kiireellä laittamaan itseäni kuntoon, jotta tämä kaunis kesäsunnuntai ei mene ihan ohi suun. Velvollisuudet kuitenkin ensin ja halusin päivittää blogia vielä tällä viikolla. Ihanaa sunnuntaita kaikille ja myöhäiset onnittelut kaikille koulusta eilen valmistuneille!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela