Kun väsyttää

lauantai 28. maaliskuuta 2015


 Viikkoon en ole kirjoittellut, joten pahoittelut siitä. Tiedättekö tunteen, kun väsyttää niin paljon ettei meinaa jaksaa edes nousta istumasta ylös. Kun koko kroppa laittaa vastaan ja kaikki raajat tuntuvat voimattomilta. Itse olen kamppaillut tälläisten tuntemusten kanssa monta viikkoa. Ei vain jaksa ja väsyttää. Väsymys ole lainkaan psyykkiseen liittyvää vaan täysin fyysistä. Mielialani on hyvä ja mikään ei paina mieltä satunnaisia arkisia murheita enempää. Silti vaan on ihan hemmetin voimaton olo jatkuvasti.

Viime vuoden loppupuoliskolla olin todella väsynyt, mutta se johtui pelkästään kamalasti koulustressistä ja Etelä-Afrikkaa lähtöä edeltävästä pienestä jännityksestä. Kaksi kuukautta Potchefstroomissa meni ihan hyvin ja väsymysoireeni eivät olleet niin pahoja. Uni kyllä maittoi, mutta jaksoin ihan hyvin tehdä asioita. Nyt oireet ovat viikko viikolta pahentuneet ja lisääntyneet, vaikka nukun yössä keskimäärin 9tuntia. Jaksan päivässä tehdä suurinpiirtein vain yhden asian ja sen jälkeen voimat loppuvat kokonaan. Jos käyn aamupäivällä vaikka salilla treenaamassa, en ilman ponnistelua jaksaisi tehdä loppupäivänä yhtään mitään. Koulujuttujenkin teko on todella raskasta salin, koulupäivän tai työpäivän jälkeen, samoin ajatus blogiin kirjoittamisesta. Jälkimmäinen vielä on mieluisaa puuhaa, joten se ei liity siihen ettei vain viitsisi tai huvittaisi.

Sama pätee esimerkiksi työpäiviin. Päivän jälkeen olen niin väsynyt, että olen valmis menemään suoraan töistä nukkumaan vaikka työni ei edes ole mitenkään fyysisesti raskasta. Olenkin joutunut suunnittelemaan menoni niin, että päivään sisältyy mielellään yksi "ponnistelua" vaativa suoritus ja muuten voin vain levätä. Voitte uskoa, että tämä on aika turhauttavaa. En meinaa jaksaa edes nähdä ystäviä tai perhettä kovin usein, koska olen iltaa myöten niin kamalan väsynyt enkä jaksa poistua kotoa.

Fyysisiä oireita väsymyksen lisäksi on jatkuva palelu. Kotonani on päälle 20astetta lämmintä, mutta palelen vaikka päälläni on kahdet housut, fleecepaitaa, alla pitkähihainen ja jalassa sukkien lisäksi villasukat. Ääreisverenkierto on todella huono ja varpaani sekä sormeni ovat aivan jääkylmät jatkuvasti. Erityisesti varpaat ovat niin jäässä ja kohmeessa, että ne ovat puuduksissa monia kertoja päivän aikana. En voi myöskään kiristää kengännauhoja tiukalle, koska muuten jalkani puutuvat saman tien verenkiertoa hiemankin häiritsevästä tekijästä.

Ja oirelista vain jatkuu. Kämmeneni ja sormeni ovat aivan kuivat, sormien nivelkohdat ovat aivan halkeilleet kämmenpuolelta eikä käsien öljyäminenkään tunnu auttavan kuin hetkellisesti. Muuten ihoni ei ole mitenkään kuiva, ainoa ongelma on käsien kanssa. En ole myöskään hikoillut salilla treenatessa pitkään aikaan, kuin vain pitkäkestoisissa aerobisissa suorituksissa. Vaikka treenaisin niin kovaa, että tuntuu kunnon loppuvan ennen voimia, en hikoile lähes ollenkaan. Maksimissaan pientä hientuntua voi olla niskassa ja hiusrajassa.

Soittelin tällä viikolla terveyskeskukseen ja olen menossa maanantaina labroihin ottamaan laajan verenkuvan ja hoitajan suosituksesta myös kilpirauhastestit. Peukut pystyyn, että niistä selviäisi jotain, koska en jaksa tätä jatkuvaa uupumusta. Syön vahvoja vitamiinejakin, joten en usko johtuvan mistään vitamiininpuutoksesta. Luojan kiitos jaksan sentään tehdä edes jotain ja ei esimerkiksi salille meneminen ole pakkopullaa, jaksan edes kerran viikkoon viettää aikaa ystävän tai perheen kanssa, töihin menen hyvillä mielin ja innostun edelleen asioista. Mieltä vain painaa ja stressaa, että mikä voi olla vikana. Miksi olen uupunut jatkuvasti. Miksi näitä oireita tulee koko ajan enemmän.

Yllä oleva syyn vuoksi en ole pahemmin päivitellyt blogia. Olisi vaikka mitä mistä haluaisin kirjoittaa, mutta ei vain löydy voimia. Yritän nyt olla stressaamatta tästä ja saada tärkeimmät asiat edes hoidettua, eli työt ja koulujutut ajallaan.

Capital Club&Bar grand opening

lauantai 21. maaliskuuta 2015


Sain Indiedaysin kautta kutsun Fredrikinkatu 51:een avatun Club Capitalin kutsuvierasavajaisiin, joita vietettiin eilen perjantaina. Club Capitalia ennen tilalla toimi muutamia vuosia yökerho Tivoli.


Klubille on 21-vuoden ikäraja ja se on suunnattu erityisesti 21-45 -vuotiaille bilettäjille. Paikkaa oli hieman rempattu Tivoli-ajoista ja nyt se koostui tavallaan kahdesta erillisestä alueesta. Oli sitten kunnon bilefiiliksessä tai rauhallisemmin mielin liikenteessä, löytyi Capitalista mahdollisuus molempiin. Tai molempien yhdistelmään, jos iltaa myöten vaikjka bilifiilis nousisi ;-)


Itselle ehdottomasti lempi paikaksi koko klubilla nousi yllä olevassa kuvassa oleva alue. Paikka oli mukavan valoisa, sisustettu loungemaisesti ja musiikki soi sellaisella voluumilla, että jutustelu ihanan Avecini kanssa luonnistui helposti. Paikan monipuolisuudesta siis edelleen plussaa! Välillä tuntuu, että aina joutuu valitsemaan paikan sen perusteella, haluaako vain istua ja jutella lasillisen äärellä vai oikeasti lähteä radalle.


 Jos joku teistä lukijpista on tänään lähdössä viihteelle Helsingin suunnilla niin kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa tämä uusi paikka! Meininkiä tuskin tulee tänä avajaisviikonloppuna  puuttumaan, joten hyvä meno ja silmänruoka on varmasti taattu ;-)

New sneakers, new Nikes

torstai 19. maaliskuuta 2015

Heippa! Mulla on ollut ihan hullun kiireinen viikko, joten pahoittelun postaamattomuudesta. Välillä tulee tälläisiä viikkoja :-) Teen vaikka viikonloppuna vähän koostetta, että mitä on tullut puuhattua. Kuitenkin nyt itse asiaa eli oli pakko tulla esittelemään blogiin uusia kesäpopojani!

Multa löytyy lenkkareita värikkäinä muutama pari, mutta olen pitkään metsästänyt kivoja mustia sporttikenkiä arkikäyttöön. Aina on ollut koot loppu tai muuten vain jokin vähän häirinnyt. Mutta nyt vihdoin onnisti ja sain ihan överimakeet yksilöt itselleni! Miltäpä muultakaan merkiltä, kuin Nikeltä ;-)

 Kyseessä ovat Nike Kaishi Print-kengät ja jos ei ole vielä tullut selväksi, niin olen niin rakastunut näihin. Värikäs pohja tuo kivaa yksityiskohtaa mustiin kenkiin ja nämä ovat ihan unelmahyvät sekä kevyet jalassa :-)


 Sportamorella on muuten tällä hetkellä lähes kaikki tennarit -20%. Muun muassa nämä mun kengät saa sieltä noin 70eurolla :-) Eli kannattaa ehdottomasti hyödyntää toi hyvä tarjous. Ja jos Palladiumitkin ovat himottaneet, niin ne ovat tänään tarjouksessa 59,95e! Itsellä odotteleekin käyttöönottoa tuolla ihanat luonnonvalkoiset yksilöt.

 Nyt alan pikkuhiljaa suuntaamaan vetämään pt-asiakkaalle treenejä. Yritän viikonloppuna keretä molempina päivinä postailemaan ennen tai töiden jälkeen :-)

Kevään tuntua

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Huomenta ja aurinkoista lauantaita kaikille! Niin se viikko on jälleen lähes taputeltu ja aina jaksaa ihmetellä, että miten päivät menee niin nopeasti. Kaksi viikkoa sitten aloitin paluumatkani Suomeen. Kaksi viikkoa sitten! Tajutonta. Päivät ovat menneet ihan hirveän nopeasti, joka on toisaalta ihan hyvä. En ole Afrikan koti-ikävää kerennyt potea ihan niin kamalasti ;-) Hassua miten yksi maa ja kaupunki voi viedä sydämen aivan täysin ja juteltiin siitä eilen töissäkin.

Vielä en ole kertaakaan aikaisemmin reissatessa kokenut tunnetta, että tänne mä voisin jäädä ja tästä mä voisin tehdä uuden kotini. Espanja on toisinaan kummitellut mielessä, mutta jokin siinäkin maassa jotenkin häiritsee. Se on tästä syystä ollut lähinnä varavaihtoehto, jonne voisi mennä hetkeksi. Kuitenkaan niin palava hinku sinne pidemmäksi ajaksi muuttamiseen ei ole ollut, että olisin toistaiseksi mitään sen asian eteen tehnyt. Nyt mulla on Etelä-Afrikan suhteen paljon unelmia ja suunnitelmia, jotka toivottavasti vielä toteutuvatkin. Palava himo päästä takaisin. Vitsit menee kylmät väreet tätä tekstiä kirjoittaessakin!


Tänään olisi taas vuorossa asukuvaa eilisestä työasusta. Mulla ei ole koulussa nimeksikään läsnäoltavia tunteja, joten yritän ottaa näistä työasuista kaiken irti. En halua, että blogi jää aivan vaille asukuvia. Tästä syystä muina kuin työpäivinä ei tule pahemmin pukeutumiseen panostettua. Laiskimus mikä laiskimus ja liian mukavuudenhaluinen.
Paita Vila/Farkut Pieces*/Kello&rannekoru Gina tricot

Meille tuli loppuviikosta nämä ihanat Piecesin Just Jute-farkut valkoisina ja vaaleanbeigeinä. Sai kunnolla jännitystä elämään, kun menin eilen pyörällä töihin nämä jalassa. Valkoiset housut+ihmisten ilmoilla oleminen=vaarallinen yhtälö. Yllätyksekseni kuitenkin selvisin töihin asti puhtailla pöksyillä, kiitos kuivien ja putsattujen katujen. En muuten ole ikinä aikaisemmin lämmennyt yhtään valkoisiin pitkiin housuihin tai shortseihin, mutta nyt ne taas miellyttää silmää todella paljon. Ja tuovathan nämä niin paljon kevään tuntua. Katukuvassa jo pikkuhiljaa näkyvät paljaat nilkatkin ovat yksi niistä varmoista kevään merkeistä. Sieltä se kesä taas kohta tulee :-)


Nyt pitää sulkea kone ja paneutua yhden opinnäytetyön lukemiseen, josta pitää tehdä referaatti. Mulla on koko viikonloppu nii buukattu, että oksat pois. Onnekseni viikonloppuun kuuluu koulujuttujen lisäksi myös kaikkea kivaakin. Tänään on esimerkiksi myöhemmin tässä aamupäivällä pt-harjoitusasiakkaani kanssa ensimmäinen kunnon tapaaminen ja yhteistreenit. Vähän jännittää, mutta eiköhän kaikki mene hyvin. Otetaan vähän alkumittoja ja käydään tekemäni saliohjelmat huolellisesti lävitse. Ensi viikosta lähtien sitten päästäänkin kunnolla tositoimiin treenien suhteen, kunhan ensiksi hoidetaan nämä tärkeät alkujutut alta pois. Ainakin tulee vietettyä salilla tänään aikaa, koska käyn vielä tuon ohjaamisen jälkeen tekemässä oman takareisipuntin. No, en valita ;-) Ja Mäntsäläläiset huomio! Äitini vei keskiviikkona Kirpputori Aurinkoiselle vaatteita pöytään 36 ja samalla itsekin laitoin myyntiin sinne muutamia vaatteita. Käykää kurkkaamassa!

Ihanaa päivää kaikille!

Ps. Muistakaa, että Yves Rocherilla saa vielä tänään ja huomenna 20% alennusta koko tilauksesta!

Simon's Town ja Boulders Beachin pingviinit

torstai 12. maaliskuuta 2015


Vaikka ainakin täällä Etelä-Suomessa olemme saaneet nauttia ihanasta auringonpaisteesta koko päivän, palataan jälleen päiväntasaajan toiselle puolelle. Kapkaupungissa on vaikka mitä nähtävää ja yksi oma must see oli ehdottomasti villinä elävät pingviinit. Kukapa ei pingviinejä rakastaisi? ;-) Pingviinit pääsi näkemään matkaamalla pieneen Simon't towniin, joka sijaitsee Kapin niemimaan itäpuolella, False Bayn puolella. Autolla matkaan meni puolisen tuntia ja otettiin hotellilta oma kuski tuota reissua varten.


Ensimmäisenä suuntasimme Boulders penguin colonylle, jossa oli Foxy Beachille erikseen rakennettu katselualue. Pääsymaksu pingviinirannoille oli muistaakseni R60 eli noin 4euroa.


Meidät valtasi aivan suunnaton pettymys, koska odotimme pääsevämme ihan pingujen viereen. Olihan tuo paikka aivan mahtava, pingviinejä oli pilvin pimein, mutta silti. Pikaisen googlailun ja kyselyn jälkeen saimme selville, että pingviinejä lähemmäs pääsee aivan vieressä olevalla Boulder's Beachilla. Tuo Boulder's beach on pieni kaikille avoin, mutta maksullinen uimaranta, jossa voi törmätä kallion suojissa oleviin pingviineihin. Joten seuraavaksi suuntasimme sinne, koska olihan pakko käydä nappaamassa parit yhteiskuvat ihan lähellä olevien pingviinien kanssa :-D


Ensiksi luulimme, että juuri sinä päivänä yksikään pingviini ei ole eksynyt tuolle ranalle ja ette usko sitä riemun määrää, kun pongasimme kallioden lomasta jotain mustavalkoista!


Pikkusen tyytyväisenä pingviinien kanssa :-D Ensiksi tosin vähän pelotti mennä lähelle, koska jännitti hyökkääkö ne kimppuun tai jotain vastaavaa. Kuitenkin kaikki me selvisimme ilman pingviininpuremia. Muutama hassu tuhat turisti ja paikallinen noita käy kuitenkin kuukaudessakin ihmettelemässä.


Maisemissa ei muutenkaan ollut valittamista ja näkymät olivat aivan huikeat. Tuolla puolen niemeä on muuten merivesi noin kuusi astetta lämpimämpää, kuin Atlantin puolella Kapkaupungin rannoilla. Lämpimämpää tai ei, aivan hemmetin kylmää se mielestäni siltikin oli!


Pingviinien ihmettelyn jälkeen ajoimme vielä syömään Simon's Towniin, joka on oikein idylli, pieni satamakaupunki. Simon's Town on myös merkittävä kaupunki Etelä-Afrikan sotahistorian kannalta.


Tulipas taas kamala matkakuume, vaikka juuri pääsin takaisin kotiin!

Ps. Yves Rocherilla saa tällä hetkellä 15.3. saakka 20% alennuksen koko tilauksen loppusummasta koodilla MARCH20 :-)
http://clk.tradedoubler.com/click?p(45922)a(1641695)g(16280378)


Asukuva long time no see

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Kohtapuoliin elellään jo maaliskuun puolta väliä ja nyt tulee blogin tämän vuoden ensimmäiset asukuvat. Oli muuten todella outoa jälleen poseerata yksikseen kameralle, kun viime aikoina on tottunut vain ottamaan selfieitä, yhteiskuvia tai niin sanottuja turistikuvia. Vaikeaa hommaa!

Kuvissa näkuvässä asussa tuli eilen vietettyä työpäivä. Pidin tuon Etelä-Afrikan reissun vain opintovapaata töistä ja palasin normaalisti töihin viime perjantaina. Aluksi ajatus töiden ja opintojen paluun vähän hirvitti, mutta onneksi työpaikkani on aivan mahtava, joten lasku normaaliin arkeen on sen osalta ollut mieluisa. Voisin mielelläni deletoida opinnot kokonaan ja olla vain tuolla töissä.
Toppi Vila/Liivi Object/Housut Pieces

Opinnoista puheen ollen, niin ette arvaakaan mikä ahdistus mulla on tällä hetkellä. Olen stressannut opinnäytetyön aiheen kanssa jo kuukausia ja tänään alkoikin opinnäytetyökurssi. Tässä vielä hetki sitten oli toimeksianto opparille suht selvänä, mutta nyt asia onkin epäselvä. Keksin kokonaan uuden aiheen viime viikolla, joka olisi itselle todella mieluisa, MUTTA mulla ei ole ketään toimeksiantajaa tälle työlle. Arvatkaapa vaan tuliko tänään kamala stressi opparin aloitusinfossa, kun ei ole aivan varmaa voinko tehdä opinnäytetyön pelkkänä tutkimuksena.

Tänään ohjaava opettaja ei ollut paikalla, joten en voinut varmistaa soveltuuko ajattelemani aihe itsestään työstettäväksi pelkkänä tutkimuksena. Mun pitää vielä opparikurssin ensimmäisen tehtävän työstäminen aloittaa nyt ja aihe pitäisi ilmoittaa lomakkeella tämän kuun 24. päivä. Luojan kiitos sentään tuon tehtävän pystyy tekemään vain omaan ajateltuun aiheeseen perustuen, joten voin sen aloittaa kaikesta huolimatta. Eiköhän kaikki kuitenkin järjesty ja täytyy pitää sormet ja varpaat ristissä, että tutkimukseni aihe hyväksyttäisii sellaisenaan. Muuten alkaakin paniikinomainen toimeksiantajan metsästys.

Tällä hetkellä opinnot eivät muutenkaan nappaa pätkääkään, mutta onneksi ne ovat taputeltu pakettiin lähes kokonaan tuota opinnäytetyötä lukuunottamatta. Eli loppurutistusta vaille aletaan olla valmiita ja tässä vaiheessa ei saa luovuttaa vaikka kuinka mikä tahansa muu kiinnostaisi enemmän :-)
Nellyllä on muuten paljon kevään suosikkeja 30% alennuksella. Kannattaa kurkata, kun kelitkin ovat jo ihanan keväisiä!


Hormoniton ehkäisy - Kokemuksia kuparikierukasta

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Kamalan vaikeaa tämä säännölliseen bloggaamiseen palaaminen. Mieleen putkahtelee aina toisinaan, että jotain voisi päivittää, mutta jotenkin aloittaminen on vaan kamalan vaikeaa. Monesti olen avannut tämän blogikirjoituksen luomispohjan, mutta pää vain lyö tyhjää sillä hetkellä kun pitäisi kirjoittaa. Todella paljon on kaikkea mistä on toivottu kirjoitettavan ja josta olen ajatellut postata, mutta luomispuolella on paha umpisolmu. Huh! Mutta eiköhän se taas tästä :-) 


Viime loppuvuodesta luovuin hormoniehkäisystä ja vaihdoin Diane Nova e-pillerit kuparikierukkaan. Kerroin päätöksestäni, laittokokemuksestani sekä kuparikierukasta viime marraskuun alussa omassa postauksessaan. Nyt on yhteiseloa tullut nelisen kuukautta tuon kuparikierukan kanssa ja tähän mennessä kaikki on mennyt loistavasti.

Positiivista on ehdottomasti ollut, että aamuisin ei tarvitse muistaa napsia sitä pilleriä. Olen myös huomannut mielialani olleen keskivertoa parempi ja tasaisempi. Tosin Afrikassa ei paljon murheet painaneet, mutta kuitenkin. Paljon kerrotaan, että hormoniehkäisyt tekevät naisista tunteettomia ja "sumussa" eläviä, mutta omalla kohdalla ei onneksi toteutunut se toinen ääripää hormoneista luopuessa. Eli mitään hormonihirmuksi muuttumista ei ainakaan toistaiseksi ole tapahtunut ;-) Päin vastoin en oikein jaksa stressata mistään ja luotan, että kaikki järjestyy. Turhat draamat turhauttaa edelleen yhtä paljon kuin ennenkin.

Monet ovat joutuneet kokemaan muun muassa jopa viikkoja kestävää veristä tiputtelua kierukan asettamisen jälkeen, mutta itsellä esimerkiksi tuo tiputtelu jäi pelkälle laittopäivälle. Muitakaan asettamiseen liittyviä negatiivisia oireita en joutunut ensimmäisen päivän lisäksi kokemaan. Itsellä tosiaan pahin oli se itse asettaminen ja laittopäivän iltana oli lievää vatsakipua. Tämän jälkeen en ole edes huomannut kierukan olemassaoloa. Joten lisää plussaa tästäkin.

Kropassani ei ulkomuodollisesti ole tapahtunut muutosta. En ole lihonnut, enkä laihtunutkaan mitenkään huomattavasti. Reissussa parin kuukauden aikana paino tippui vajaa pari kiloa, mutta sen selittää yksinkertaisesti lämpimämpi ilmasto, salikertojen nosto neljästä viiteen, suurempi määrä hyötyliikuntaa sekä korkeampi aktiivisuustaso verrattuna Suomessa olemiseen.


Negatiivista sanottavaa ei pahemmin ole ja nekin ovat aika mitättömiä asioita. Yhtenä negatiivisena puolena ehkäisypillereistä luopumisessa on, että olen huomannut hiusteni rasvoittuvan huomattavasti nopeammin. Ennen pesin hiukset noin kolme kertaa viikossa, vaikka kävin treenaamassa keskimäärin neljä kertaa viikossa. Tällä hetkellä hiukset tekisi mieli pestä joka päivä, mutta olen yrittänyt rajoittaa pesut joka toiseen päivään. Luojan kiitos kuivashampoille! Luovuin teippipidennyksistä viime joulukuussa, joten onneksi nykyään voi hiuksia pestä aika huoletta pelkäämättä pidennyshiuksen kunnon huonontumista.

Toinen hieman ikävä puoli on, että viime kesänä kokemani omituinen akne on ilmestynyt jälleen leukaperilleni. Ensimmäisenä se levisi rinnalle ja kärsin siitä lähes koko tammikuun. Kuitenkin vähän tujummat puhdistusaineet sekä aurinko teki tehtävänsä ja pääsin näppylöistä eroon nopeasti. Kuitenkin tämän jälkeen huomasin kasvoilleni ilmestyneen hieman enemmän epäpuhtauksia ja tällä hetkellä pahimmat ovat taas tuolla leukaperillä sekä kaulan alkupäässä leuan alapuolella. Noh, mieluummin siellä kun keskellä naamaa, jos jotain hyvää pitää tästäkin keksiä. Ja onnekseni mitään suurta naaman kukkimista tai aknen puhkeamista ei ole tullut.

Syynä varsinkin tuolle aknelle on varmasti hormonitoiminnan muuttuminen. Yksi toinen naisen luonnolliseen hormonitoimintaan liittyvä juttu on myös muuttunut. Mulla ei ole ollut vielä kertaakaan kuukautisia viime vuoden loka-marraskuun vaihteen jälkeen. Toisin sanoen viimeisimmät kuukautiseni olivat kuparikierukan laiton yhteydessä. Vähän välillä mietityttää että milloinkohan ne taas alkavat, mutta rauhallisin mielin odottelen niiden tuloa. Periaatteessahan tämä kuukautisten puuttuminen on ihan positiivinen asia, mutta kutienkin. Täysin sekaisin ei hormonitoimintani voi olla, koska olen ensimmäisen kerran sitten e-pillereiden aloittamisen jälkeen (eli vuoden 2005) huomannut kuukautiskierron aiheuttamat muutokset kehossani. Esimerkiksi tunnistan, milloin ovuloin. En edes ennen ollut varma, voisiko sitä tietää mistään ilman päivien laskemista :-D

Summa summarum olen tähän mennessä enemmän kuin tyytyväinen päätökseeni luopua kokonaan hormoniehkäisystä. Luonnollisesti olin hieman hermostunut sekä peloissani internetistä kokemuksista lukemisen jälkeen, että mitäköhän kropassa tapahtuu lopettamisen myötä. Kuten tuli huomattua, kaikki on yksilöllistä ja ainoa keino on kokeilla ja katsoa miten käy.

Unohtumaton Pöytävuori

torstai 5. maaliskuuta 2015

Heippa! Nämä Suomessa olemisen ensimmäiset päivät ovat menneet kovassa hulinassa ja kiirettä on pitänyt. Kiire on tosin ollut aika positiivisia juttuja, kuten tänään aamulla kampaaja, tyttöjen moikkaamista töissä, perheen ja kavereiden näkemistä, salilla käymistä ja pt-juttujen suunnittelua. Mulla myös alkoi kevään ensimmäinen syventävä 10op:n virtuaalikurssi tällä viikolla amk-opinnoissa, joten viikonloppu meneekin vähän koulujuttuja tehdessä. Ensimmäisenä kuitenkin pitää tärkeämmät asiat hoitaa ;-)


Palataan reilu kuukausi taaksepäin ja matkaamme aivan uskomattomaan kauniiseen Kapkaupunkiin. Olimme Capessa neljä yötä ja yksi hienoimmista kokemuksista oli ehdottomasti Pöytävuori eli Table Mountain. Aloitimmekin reissumme käymällä siellä. Aamulla nappasimme aivan hotellin lähellä sijaitsevalta pysäkiltä punaisen Hop on Hop off-turistibussin, jolla pääsi suoraan Pöytävuoren alapuolelle. Päivälippu tuohon turistibussiin maksoi R180 eli noin 14euroa. Tulimme samalla bussilla poiskin tuolta ja paluumatka kiersi rannikkoa pitkin. En ole ikinä aikaisemmin ollut noissa turistibusseissa, mutta oli ihan hauska kokemus. Kaupunkia tuli nähtyä hyvin ja sai samalla aurinkoa :-)


Pöytävuoren juurelle päästessä oli edessä vielä köysirata, jolla pääsi suoraan huipulle. Yksi vaihtoehto olisi myös vajaan parin tunnin hiking, mutta valittiin suosiolla tuo köysirata kilometrin kiipeämisen sijasta. Meno-paluu köysirataan maksoi R225 eli noin 17euroa.


Perille päästyä oltiin kaikki aivan häkeltyneitä siitä, kuinka kaunista siellä huipulla oli. Rauhallista, aurinko paistoi ja se näkymä Kapkaupungin yli oli niin alyttömän upea. Olimme liikenteessä ennen puoltapäivää perjantaina, joten ihmisiä ei ollut paljon. Eli aivan nappivalinta ajankohdalle.


 Huipulla oli ihana kierrellä, ihastella luontoa ja maisemia ja nauttia siitä rauhasta. Harvoissa paikoissa kovana höpöttäjänä maltan olla hiljaa, mutta tuolla halusi vain keskittyä siihen olennaiseen, eli hetkestä nauttimiseen. Okei, myös ehkä muutamat kuvat itsestä tuli otettua, mutta sen lisäksi ;-)


Vietimme vuorella muutaman tunnin ja ylhäällä oli myös todella hyvä ruokapaikka. Mahdollisuus olisi ollut kokeilla myös abseilingia (kalliolaskeutuminen?), mutta pelkurina jätin sen hurjemmille.


Kapkaupungista jäi vielä paljon näkemättä, mutta onneksi saimme kokea Pöytävuoren. Vielä joskus haluan ehdottomasti käydä tuolla uudestaan ja sillä kertaa mennän huipulle omin jaloin!


Onko teistä moni käynyt Pöytävuorella?
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela