IkƤƤntyminen on upea juttu. Oman henkisen kasvun seuraaminen ja ajatusmaailman sekƤ arvomaailman muuttumisen seuraaminen on mielenkiintoinen matka. Muistan kun 20 tƤytettyƤni tunsin itseni niin vanhaksi. Lukio kƤyty, ensimmƤiset kunnon kokemukset tyƶelƤmƤstƤ saatu ja ikƤ ei enƤƤ alkanutkaan ykkƶsellƤ. Aivan totaalinen ikƤloppu! Seuraavaksi oma luku muuttuu 26 ikƤvuodeksi ja tƤllƤ hetkellƤ koen vanhenemisen hyvin neutraalina, jopa todella ihanana asiana. UlkonƤƶllisesti alkaa muuttumaan "aikuiseksi", oman minuutensa lƶytƤminen on helpompaa ja osaa nauttia asioista aivan eri tavalla. SiinƤ kun ennen onnistuneen viikonlopun mƤƤritteli baari-ilta, nyt koen viikonlopun olleen onnistunut, jos olo on sunnuntai-iltana levollinen ja levƤnnyt.
Kasvuni teini-iƤstƤ tƤhƤn pƤivƤƤn on ollut todella kuoppainen ja monivaiheinen. Voisin mielellƤni jƤttƤƤ monia asioita tekemƤttƤ ja kokematta, haudata ne niin syvƤlle kuin mahdollista, mutta menneisyys on menneisyyttƤ. TekemisillƤni yritin kompensoida ja pakoilla tosiasiaa, ettƤ olin tuolloin todella epƤvarma itsestƤni. Pakoilin totuutta, enkƤ osannut pysƤhtyƤ ja miettiƤ toimintaani ja mihin se vie minua. Onneksi se mitƤ olemme tehneet joskus vuosia sitten ei mƤƤrittele mitƤ olemme nyt. TƤrkeintƤ on, ettƤ on ottanut opikseen, kasvanut niistƤ ajoista ja muuttanut toimintaansa. Veikkaan, ettƤ ei lƶydy kovin montaa naista, joka ei olisi ollut hieman hukassa itsensƤ ja minuutensa kanssa teininƤ ja parikymppisenƤ. ElƤmƤƤn tulee noihin aikoihin paljon isoja muutoksia ja odotuksia, koska ollaanhan jo aikuisia. Numerollisesti ehkƤ, mutta henkinen aikuisuus on aivan eri juttu. TyperiƤ juttuja ja huonoja valintoja tulee tehtyƤ, mutta so what. Se mitƤ olemme tƤssƤ ja nyt ratkaisee.
Nyt vuosia myƶhemmin voin ylpeƤnƤ sanoa olevani tyytyvƤinen ajatusmaailmaani ja henkiseen tasapainooni. Olen lƶytƤnyt elƤmƤtyylin, joka sopii minulle, kehittƤnyt itseƤni ihmisenƤ ja toteuttanut unelmiani. ElƤmƤssƤ on kyse siitƤ, ettƤ tekee ja toimii siten mikƤ tuntuu itsestƤ hyvƤltƤ. KetƤƤn ei tarvitse miellyttƤƤ, kenenkƤƤn takia ei tarvitse muuttua. Olen elƤnyt tuon ohjenuoran mukaan ja rakentanut elƤmƤn, jossa olen onnellinen joka pƤivƤ. Okei, myƶnnettƤkƶƶn ettƤ aina on hetkiƤ jolloin ajattelen I hate my life, kuten kun kaadat epƤhuomioissasi aamukahvit pitkin pƶytƤƤ tai viisi minuutia sen jƤlkeen, kun olet poistunut kotoa alkaa satamaan kaaamalla eikƤ ole sateenvarjoa. YleensƤhƤn tƤmƤ tapahtuu aina parhaana hius- ja meikkipƤivƤnƤ. Pointtini kuitenkin on, ettƤ aivan jokaisena pƤivƤnƤ olen onnellinen ja tyytyvƤinen siihen mitƤ minulla sillƤ hetkellƤ on. En elƤ odottaen viikonloppua vaan nautin arjesta ja sen tuomista rutiineista. Onnellisuus on minulle sitƤ, ettƤ osaa arvostaa ja olla onnellinen jokaisena pƤivƤnƤ.
Minuudessani on edelleen paljon kehityskohteita, vaikka henkinen tasapainoni on todella hyvƤ. Itsetunnossani ulkonƤkƶƤni kohtaan on vielƤ paljon tyƶstƤmistƤ ja minun tƤytyy oppia olemaan lempeƤmpi itseƤni kohtaan. On hyviƤ kuin huonojakin pƤiviƤ liittyen ulkonƤƶlliseen tyytyvƤisyyteen, mutta tulevaisuudessa haluaisin niiden hyvien pƤivien olevan hallitsevammassa osassa suhteessa huonoihin pƤiviin. Armollisuus omaa ulkonƤkƶƤ ja kehoani kohtaan vaatii todella paljon tyƶstƤmistƤ, mutta itselleni on ollut tƤrkeƤƤ tunnistaa tƤmƤ piirre. Muutosta ei voi tehdƤ, ellei tunnista ongelmaa. Ajan saatossa, ikƤƤ vielƤ enemmƤn karttuessa ja oikea ihminen rinnallani olen varma, ettƤ tulen saavuttamaan tavoitteeni rakastaa itseƤni ulkonƤƶllisesti.
En ole mƤƤrƤtietoinen tai kunnianhimoinen ihminen. ĆlkƤƤ kƤsittƤkƶ tƤtƤ vƤƤrin, sillƤ esimerkiksi tyƶelƤmƤssƤ laitan panokseni peliin 110% ja haluan tehdƤ osuuteni parhaalla mahdollisella tavalla. Puhun nyt mƤƤrƤtietoisuudesta ja kunnianhimosta elƤmƤn suhteen. Minulla ei ole mitƤƤn tiettyƤ pƤƤmƤƤrƤƤ, kuten kaksi lasta ikƤvuoteen X mennessƤ, joiden nimetkin on jo pƤƤtetty ja kesƤmƶkki saaristossa enkƤ vielƤ tiedƤ mitƤ haluan tehdƤ tulevaisuudessa esimerkiksi tyƶelƤmƤni saralla. Pieni idea sentƤƤn on, mitƤ haluaisin mahdollisesti elantoni eteen tehdƤ, mutta en ota liikaa paineita tai stressiƤ asiasta. Minulla on aikaa, tƤytƤnhƤn vasta 26 vuotta ja tiedƤn, ettƤ olen koko ajan matkalla sitƤ kohti. Mieluummin mietin rauhassa, kuin kadun valintojani. NykypƤivƤnƤ, erityisesti Pohjoismaissa, vallitsee suoristuskeskeinen yhteiskunta. Koko ajan tƤytyy toimia, tehdƤ ja kehittƤƤ itseƤ, jonka vuoksi helposti unohtaa pysƤhtyƤ ja miettiƤ onko se kaikki sitƤ mitƤ itse haluaa. Mahdollisesti pelƤtƤƤn tuomitsemista, jos ei ole hyvƤƤ koulutusta tai hienoa titteliƤ tƶissƤ.
HetkessƤ elƤjƤt ja boheemit luonteet mielletƤƤn laiskoiksi ja saamattomiksi. Miten kukaan voi elƤƤ noin? Ilman pƤƤmƤƤrƤƤ, tekemƤttƤ ja toimimatta koko ajan. PelkkƤƤ laiskuutta. Stop ja pysƤhdy miettimƤƤn, kuinka kauan itse jaksaisit painaa sata lasissa pƤivƤstƤ toiseen. Jos pysƤhdyt, lepƤƤt ja vietƤt pƤivƤn sƤngyssƤ katsellen NetflixiƤ, et ole laiska. Se on elƤmƤstƤ nauttimista ja asioiden tekemistƤ, jotka tuntuvat itsestƤ hyvƤltƤ juuri sinƤ hetkenƤ. ItsensƤ arvostamista. Kunnioita ihmisiƤ, jotka ovat puhtaasti sitƤ mitƤ he haluavat olla ihmisinƤ. Kaikkia ei ole luotu johtohahmoiksi, tehokkaiksi uratykeiksi tai tƤydellisiksi perheenƤideiksi. Jokaisella meillƤ on pƤƤmƤƤrƤ, jonka lƶytƤminen on mielenkiintoinen ja jƤnnittƤvƤ, koko elƤmƤn kestƤvƤ matka.
Muutamana viimeisimpƤnƤ vuotenani elƤmƤnvalintojani on ohjannut tunne, ettƤ haluan olla onnellinen joka pƤivƤ. Onnellinen tƤssƤ elƤmƤntilanteessa ja onnellinen tulevaisuudessa. Tuo ohjenuora on ollut lƤsnƤ erityisesti ihmissuhteissa. ViimeisimmƤstƤ seurustelusuhteestani on yli viisi vuotta ja sen jƤlkeen kuvioissa on ollut vain pari vakavempaa ja pidempƤƤ tapailua. Olen todella itsenƤinen, omaa tilaa tarvitseva ihminen, jonka takia olen hyvin tarkka siitƤ kenen kanssa haluan jakaa elƤmƤni. Viime aikoina ihmissuhdeasioita miettiessƤ olen tullut tulokseen, ettƤ haluan rinnalleni ihmisen, joka on itseƤni paljon menevƤmpi ja ekstrovertimpi. MielestƤni tuollainen henkilƶ voisi tasapainottaa suhdetta todella paljon, vaikka kuulostaa todella kliseiseltƤ, ettƤ vastakohdat tƤydentƤvƤt toisiaan. Kun toisella on vilkkaampi seuraelƤmƤn, saan itse enemƤn aikaa itselleni ja omaa tilaa. Tietenkin toisesta pitƤƤ lƶytyƤ myƶs piirre, ettƤ pystyy pysƤhtymƤƤn kanssani ja viettƤmƤƤn aikaa yhdessƤ tekemƤttƤ jatkuvasti jotain. Sanatonta ja hiljaista yhdessƤoloa ilman kiusaantuneisuutta.
Olen itse introvertin ja ekstrovertin vƤlimaastoa tilanteesta riippuen. Seurallisuuteni ja viihdyttƤjƤnpiirteeni tulevat oikeassa seurassa ja oikeissa tilanteissa esiin, mutta joissakin tilanteissa saatan olla todella pidƤttƤytyvƤinen ja hieman sisƤƤmpƤinkƤƤntynyt, enkƤ anna itsestƤni kaikkea. Hollantilaiset ihmiset ovat todella sosiaalisia ja meneviƤ ja vƤlillƤ havahdun miettimƤƤn, ettƤ olenko oman pienen sisƤƤnpƤinkƤƤntyvyisyyteni vuoksi omituinen. Onneksi saan aina puisteltua tunteen harteiltani ja olemaan ylpeƤsti sitƤ mitƤ olen. Pohjoismaisuudella saa myƶs aika usein tƤmƤn piirteen anteeksi! Jatkuva seurallisuus ja sosiaalinen kanssakƤyminen vƤsyttƤvƤt minua, mutta tyƶelƤmƤssƤ nautin yhteisƶllisyydestƤ, jonka takia esimerkiksi vaatekaupassa tyƶskentely oli todella mielekƤstƤ. Huonot ihmissuhteet ja raskaat ihmiset kuluttavat henkisesti todella paljon ja koska olen huomannut vƤsyvƤni tƤllƤisessƤ seurassa todella paljon, olen alkanut panostaa ystƤvyyssuhteissa sellaisiin henkilƶihin, jotka antavat minulle yhtƤ paljon kuin ottavatkin. MƤƤrƤ ei korvaa laatua mikƤ tulee ihmissuhteisiin ja vƤƤriin ihmisiin panostaminen on typerƤƤ. Nuorempana iso kaveripiiri oli tƤrkeƤƤ, mutta nyt itselleni riittƤƤ muutama hyvƤ ystƤvƤ, joiden kanssa viihdyn ja joiden eteen olen valmis tekemƤƤn mitƤ tahansa.
TiedƤn olevani luonteeltani mielipiteitƤ jakava ihminen, juurikin sen takia, etten halua enƤƤ miellyttƤƤ ihmisiƤ ja sanon asioista todella helposti. Olen huomannut, ettƤ mieltƤ kaivertaista asioista pitƤƤ pystyƤ puhumaan ja ratkaista asia, mutta kaikella sanomisellani on aina tarkoitus enkƤ nipota tai sano asioista turhaan. TiedƤn monia, jotka sanovat asioita pahoittaakseen toisten mieltƤ ja pystymƤttƤ perustelmaan sanomisiaan. Itse pyrin siihen, ettƤ kykenen seisomaan sanojeni takana, perustelemaan mielipiteeni ja tyyli, jolla kerron tai huomautan asioista on toista henkilƶƤ (toivottavasti) rakentava. Positiivista puolta unohtamatta ja yritƤn kehua muita ihmisiƤ vilpittƶmƤsti mahdollisimman paljon. HyvƤ ohjenuora kehittƤvƤƤn keskusteluun on, ettƤ kertoo samalla kerralla mikƤ on hyvƤƤ, mutta myƶskin mikƤ vaatisi vielƤ kehittƤmistƤ. Niin kutsuttu hampurilaismalli.
TƤllƤ hyvin sekavalla ja pitkƤllƤ tekstillƤ haluan kannustaa teitƤ kaikkia olemaan oma itsenne ja rakentamaan elƤmƤ, jollaisessa olette onnellisia. Panostakaa asioita, jotka tekevƤt teidƤt onnellisiksi. Luopukaa siitƤ, joka antaa vƤhemmƤn kuin ottaa. Olkaa rohkeita ja tuntekaa oma arvonne. Arvostakaa itseƤnne ja sitƤ, mitƤ olette sisimmƤltƤnne.
"Very little is needed to make a happy life; it is all within yourself, in your way of thinking."
-Marcus Aurelius