Ajatuksia uupumuksesta ja jaksamisesta

Hiphei perjantai! Omat perjantaifiilikset ovat aika maassa, koska olen alkuviikosta lähtien potenut flunssaa. Nyt tuntuu olevan kunnon flunssa-aalto liikkeellä ja joka toinen tuntuu olevan kipeänä tai vähintään potevan orastavan flunssan oireita. Toivottavasti omalta osalta tämä ei jää sitkeäksi pikkuflunssaksi, vaikka pahin alkaa ohi. Nyt ei todellakaan oli ollut aikaa olla kipeänä, koska viikot olisivat täynnä ohjelmaa, menoja ja deadlineja. Tämä viikko oli huono aika olla poissa töistäkin ja inhottaa, että podin sairastumisesta huonoa omatuntoa. Eihän tämä minun vikani ollut, eikä sairastumiselle voi mitään. Ihan sama, vaikka muitakin olisi kipeänä. Omalta osaltani olen vain voinut yrittää nopeuttaa paranemista ja sinkkiä sekä c-vitamiinia onkin tullut otettua oikein huolella inkivääriteetä unohtamatta.

Syksy on vaikuttajille ja bloggaajillekin kiireistä aikaa, koska yhteistyöt alkavat rullaaman, yhteistyökumppanit palaavat lomalta ja sähköposti ilmoittaa uusista sähköposteista taukoamatta. Myös pressipäivät ja muut lanseeraukset täyttävät kalenteria mukavasti. On ihana päästä inspiroitumaan pressitapahtumiin, tavata samalla yhteistyökumppaneita ja kollegoja, mutta introverttinä ihmisenä olen aina ihan loppu päivän päätteeksi - varsinkin, jos päivään on kuulunut aamusta iltaan tapahtumaa ja meininkiä. Heinäkuu oli jollain tapaa aika rentouttava kuukausi, koska oli taukoa tilaisuuksista ja sähköpostiinkin tipahteli meilejä ainoastaan satunnaisesti. Tietenkään jokaiseen tilaisuuteen ei tarvitse eikä pääsekään osallistumaan, mutta totta kai haluan osallistua mielenkiintoisiin tapahtumiin ja presseihin. Ikinä ei ole harmittanut, että olen käynyt pyörähtämässä, vaikka ne verottavatkin jaksamista. Iltaisin ainakin tuntuu ekstra ihanalta päästä oman kodin rauhaan.

Sairastelu ja stressi ovat tehneet tästä viikosta todella raskaan, jonka vuoksi mieli on ollut maassa. Omalla kohdalla väsymys näkyy silmistä ja vaikka meikki olisi on point ja silmänaluset peitetty huolella, heijastuu silmistäni kaikki huolet. Minua on jo pari kuukautta painanut sama perhesuhteisiin liittyvä asia, jota en vain saa purettua tai pois mielestäni. Harmittaa, kun ei vain kykene käsittelemään asiaa auki, mutta onneksi olen pystynyt sentään purkamaan mieltäni muille läheisille. Ei se kuitenkaan poista asiaa mielestä, ainoastaan helpottaa oloa hetkellisesti.

Viime aikoina on muutenkin tuntunut, että minulla on todella paljon tunnelukkoja ja vaikka olen päällepäin todella hyväntuulinen ja koen onnellisuuden tunteita, tulee päivittäin hetkiä, kun vain ahdistaa ja kaikki huolet tuntuvat puristavalta vanteelta ympärilläni. En haluaisi sanoa olevani masentunut, mutta viime aikoina on tullut fiilis, että voisi tehdä hyvää purkaa tätä kaikkea ulkopuoliselle henkilölle. Hävettää jollain tapaa edes sanoa ja valittaa tästä asiata, koska pystyn olemaan aktiivinen ja hyväntuulinen, töissä olo tuntuu hyvältä ja vointini on kaiken kaikkiaan hyvä. Nyt vain on tuntunut, että niitä takapakkeja ja pohjamutia on tullut nähtyä liian usein.

Huono tapani on havahtua uupumukseen ja huonoon fiilikseen vasta sitten, kun tilanne on lähellä levitä käsiin. En osaa alkaa purkamaan tilannetta siinä vaiheessa, kun havaitsen itsessäni väsymyksen merkkejä ja pienistäkin, vähäpätöiseltä tuntuvista murheista, on todella vaikea uskoutua muille. Vaikka tietää, että läheiseni ovat tukenani ja kuuntelevat, jos tarvitsee, tuntuu uskoutuminen toisinaan todella vaikealta. Tuntuu vain helpommalta porskuttaa menemään ja siirtää mielen päällä olevat ajatukset huomiselle ja taas huomiselle. Hävettää, että joskus tuntuu, että avautumiseen tarvitsisi sen viinipullon tai pari, jotta saa suunsa auki.

Olen todella herkkä ulkopuolisille ärsykkeille ja kaikki ympärilläni tapahtuva vaikuttaa omaan vointiini. Tämän takia olen esimerkiksi vähentänyt todella radikaalisti uutisten lukemista ja seuraamista, koska elän niitä niin voimakkaasti. Ajankohtaiset ohjelmat ja niissä puhutut asiat jäävät pyörimään mieleeni pitkäksi aikaa (olen miettinyt eilis illasta lähtien Sara Siepin tuntemuksia EVS-show'n haastattelun takia) ja jonkun uskouduttua minulle, jää asia pyörimään mieleen, koska haluaisin korjata asian. Kohtaamani ja muiden kohtaaman välinpitämättömyys kalvaa mieltä ja otan omat pienet mokat todella siinä mielessä henkilökohtaisesti, etten halua tehdä samaa virhettä enää koskaan uudestaan. Huh, päässäni on aika usein kunnon show meneillään! Kaiken tämän kiteyttää, että haluaisin aina jaksaa, vaikka ei tarvitsisi. Inhoan täydellisyyttä ja suorittamista, mutta teen sitä itse lähes huomaamatta.

Enhän ole yksin sen kanssa, että sairastelusta podetaan huonoa omatuntoa? Ja miten te reagoitte murheisiin ja stressiin?

Kuvat Jutta, edit minä

Elokuun kauneussuosikit

*Tuotteet saatu, sisältää affiliate-linkkejä

Elokuu alkaa olemaan taputeltu ja pian saa virallisesti fiilistellä syksyä. Elokuun kauneussuosikeista löytyi todella monipuolisesti eri tuotteita, mutta selvä painotus oli ihonhoidossa. Olen todella fiiliksissä voidessani vinkata näistä tuotteista teille. On meinaa aikamoinen setti tuotteita tiedossa, jotka ovat ihan mega ihania. Ja suurin osa tuotteista ovat luonnonkosmetiikkaa tai ainakin vegaanisia!

Vegaaninen hiustenhoitosarja Maria Nila ihastuttaa pakkauksillaan, mutta tuotteiden erinomaisuus ei jää vain siihen. Olen kokeillut sarjan shampoita, hoitoaineita, sävyttäviä color maskeja (postaus täällä) sekä lämpösuojaa. Maria Nila Cream Heat Spray* on viime kuukautena ollut se tuote, johon tartun suihkun jäljiltä. Voidemainen, suihkepullossa oleva lämpösuoja suojaa hiuksia jopa 260asteen lämmöltä ja tekee todella hyvän pohjan hiusten muotoiluun. Hiuksen pinnasta tulee todella sileä ja hiukset tuntuvat pehmeiltä. Tämä on mielestäni ollut ihan super tuote, kun ajatuksissa ei ole tehdä hiuksiin esimerkiksi tiukkaa kiharaa. Ja erityisen ihanan tästä tekee 100% vegaanisuus.

bareMinerals Oil Obsessed Total Cleansing Oil* on tuote, jonka käyttöönottoa olen odottanut. Vihdoin sain edelliset puhdistusöljyt käytettyä loppuun ja olen päässyt testailemaan tätä kunnolla. Viime syksynä rakastuin kaksoispuhdistukseen (postaus täällä) ja siitä lähtien öljymäinen puhdistusaine on kuulunut jokailtaiseen kasvojenpuhdistus rituaaliini. bareMineralsin Oil Obsessed-puhdistusöljy sisältää usean eri raaka-aineen öljyjä sekä merisuolaa. Lempeä tuoksu tulee laventelista ja mandariinista. Pidän tätä öljyputsarista, koska koostumus on täydellisen kevyt, joten se on helppo levittää kasvoille. Kasvoille hieroessa öljy muuttuu maitomaiseksi ja poistaa paksuimmankin meikin ja ripsivärin. Tämä puhdistusöljy ei sisällä yhtään ihoa tukkivia ainesosia, joten tämä on turvallinen valinta epäpuhtaallekin iholle. Olen kokeillut neljää eri öljyputsaria ja tämä on tähän asti kokeilemistani ehdoton lemppari!

Ja taas jokin itseruskettava tuote! Kenellekään ei varmasti ole jäänyt epäselväksi, että olen itseruskettavien suurkuluttaja. Luonnonkosmetiikkaa oleva Evolve Sunless Glow Body Lotion* on asteittain päivettävä voide, joka luo iholle kevyen rusketuksen täysin luonnollisten ainesosien avulla. Olen käyttänyt tätä pääsääntöisesti "normaalin" itseruskettavan levityskertojen välissä, mutta testasin tämän myös kerran siten, että levitin tätä muutamana päivänä peräkkäin iholle, joka oli kuorittu puhtaaksi itseruskettavan jämistä. Päivetys oli todella luonnollinen, mutta jo yhden illalla levitetyn kerran jälkeen huomasin aamulla kevyttä rusketusta iholla. Jos tämän hankkii testiin, kannattaa varautua siihen, että voide on aika paksua ja vaatii työstämistä iholle levittäessä. Levittäminen onnistuu ihan vain käsin ilman levityskinnasta, mutta voidetta joutuu hieromaan ihoon jonkin aikaa. Tosin olen huomannut kaikkien luonnonkosmetiikkaa olevien kosteusvoiteiden kanssa saman eikä kannata odottaakaan välitöntä imeytymistä ihoon. Mutta kaiken kaikkiaan tämä on ollut ihan lemppari ja ollut ahkerassa käytössä, koska voide kosteuttaa hyvin ja tekee vielä päivetystäkin kaupan päälle. Imeytymiseen vain täytyy varata hieman aikaa.

Evolven tuotteista haluan muuten vinkata aivan täydellisestä  silmänympärysseerumista. Roll on-pakkauksessa oleva Evolve Hyaluronihappo Eye Complex Silmänympärysseerumi* vei sydämeni välittömästi. Turvotusta vähentävä ja silmänalusihoa kimmoittava seerumi oli ihan mahtava ja kerrankin minä, laiska silmänympäryksen rasvaaja, hoidin silmänympärysihoa tunnollisesti aamuin ja illoin. Ilo vain loppui liian aikaisin, koska  lasipakkaukseen pakattu seerumi putosi kylpyhuoneen peilikaapin hyllyltä lavuaariin. Loput varmasti arvaattekin. Harmitti muuten ihan kamalasti! Tuotteen pakkauksen voisi muuttaa edes vähemmän kapeaksi ja korkeaksi, koska ohutta lasia oleva, kapea, pyöreä ja pitkä pakkaus on aika SOS. Mutta pakko siitä huolimatta ehkä hankkia tuo uudestaan!

Madaralle on tänä syksynä tullut muutama uutuustuote, joista yksi on Madara Boost Antioxidant Energiser Booster Ampules*. Yksittäispakatut ihoa hellivät ampoulit sisältävät Omega-3 rasvoja, vitamiineja ja antioksidantteja. Boost-ampoulit ovat juuri omiaan kaupungin saasteiden keskellä asuville, koska ne ennaltaehkäisevät ilmansaasteiden aiheuttamia haittoja, auttavat muun muassa ihon sameuteen ja väsymyksen merkkeihin. Itse olen käyttänyt näitä tehotuotteena iltaisin ja yhdestä ampoulista riittää 2-3 käyttökertaan. Avattu pakkaus tulee käyttää 24 tunnin kuluessa. Rakastan kaikkia ihon täsmätuotteita sekä kasvoöljyjä, joten ei ollut ihme, että tykästyin tähän tuotteeseen. Kokeilua odottaa myös samaa sarjaa olevat hyaluronihappoa ja kollageenia sisältävät ampoulit.

Leegeehaam Grow Vita Propolis Ampoule* oli tuote, josta en ollut ikinä edes kuullut, mutta joka minun oli kuulemma pakko testata. Grow Vita Propolis Ampoule on propolista, eli mehiläisten valmistamaa kittivahaa, sisältävä tehotuote, joka yhdessä muiden vaikuttavien aineiden kanssa ravitsee ihoa, tasoittaa ihonsävyä ja tuo iholle hehkua. Kaikista parhaiten tuote toimii johonkin toiseen tuotteeseen sekoitettuna, kuten essenceen, seerumiin, kosteusvoiteeseen tai meikkivoiteeseen. Aluksi tämä unohtui pariksi kuukaudeksi kylpyhuoneen peilikaapin uumeniin, mutta tämän kuun alussa tuote löysi tiensä käyttöön. Ja siitä lähtien tämä on ollut lähes päivittäin käytössä. Omassa käytössä tämä on vannonut paikkansa seerumin joukossa (vain tippa riittää) sekä meikkivoiteeseen lisättynä, jolloin meikkivoide luo ihan mahtavan dewy lookin kasvoille. Rakastan lisätä kasvoöljyä meikkivoiteeseen, mutta olen huomannut tämän olevan vielä parempi tuote meikkivoiteen joukossa, jos haluaa saada aikaan kuultavan lopputuloksen. Tämän saatavuus on hieman haastavempi, mutta nettikaupoista kyllä löytää, jos kiinnostus heräsi.

Lumene Natural Perfection CC-Cream* on saanut palstatilaa jo aikaisemminkin (postaus täällä), mutta oli siltikin pakko nostaa se siitä huolimatta elokuun kauneussuosikkeihin. Tästä on viime aikoina tullut meikkivoide, jota käytän paljon sellaisenaan tai toiseen meikkivoiteeseen miksattuna, jos haluan peittävemmän meikkipohjan. Totaalisesti kokeilemisen arvoinen, jos ei vanno paksujen meikkivoiteiden nimeen!

Oriflame Giordani Gold Double Ended Brow Pencil* on suht uusi tulokas meikkipussissani, mutta en vain voinut olla vinkkaamatta tästä super hyvästä kulmakynästä. Olen todella nirso kulmatuotteiden suhteen ja kiertoon on päätynyt lukematon määrä kokeilemiani kulmatuotteita. Erityisesti täydellisen kulmakynän metsästäminen tuntuu välillä siltä, kun etsisi neulaa heinäsuovasta ja olen edelleenkin katkera siitä, että Lumene meni uudistamaan kulmakynänsä (R.I.P. sinisessä pakkauksessa ollut kulmakynä, kaipaan sinua edelleen).

Kävin joku aika sitten Oriflamen tilaisuudessa meikattavana ja sain samalla mukaani tuotteita kokeiluun. Yksi minulla meikkauksessa käytetyistä ja mukaan saamistani tuotteista oli Giordani Gold-linjan kulmakynä, joka on täydellisyyttä hipoja tuote kulmien meikkaamiseen. Teroitettuna sillä saa luotua illuusiota yksittäisistä karvoista, kynän koostumus on täydellinen ja sitä on helppo häivyttää ja pehmentää. Siis ihan huippu, enkä ole edes tarttunut muihin kulmakyniin saatuani tämän! Kynän toisessa päässä on laadukas harja, jolla saa pehmennettyä kynän jäljen.

Sellaiset suosikit tällä kertaa. Olin lähellä nostaa tämän Glamglown voiteen vielä tähänkin postaukseen, mutta eiköhän tuo yksi hehkutus riittänyt. Huikatkaa kommentteihin, jos haluatte tietää lisää jostakin tuotteesta sekä omia käyttökokemuksia, jos olette testanneet joitakin näistä tuotteista.

Keho, jossa näkyy rentous ja viime viikon liikunnat

Keväästä lähtien olen potenut ajoittain suurta motivaatiopuutetta treenaamiseen. Harmittavan usein salille meneminen on tuntunut puulta, vaikka toki joka kerta on treenin jälkeen ollut hyvä fiilis. Jes, menin kuitenkin! Muutenkin kesä ja tämä alkusyksy on mennyt täysin terveellisen elämän ulkopuolella, joka on näkynyt epäpuhtauksina kasvoilla, pehmeämpänä kehona ja lättänempänä peppuna. Timmimmät käsivarret ovat historiaa ja vaikka kaikki vaatteet mahtuvat päälle ja keväästä on lähtenyt painoa pari kiloa, ei olomuotoni ole kovin sporttinen. Toisinaan harmittaa, mutta toisaalta vaakakupissa painaa tällä hetkellä ihan muut asiat, etten ole jaksanut murehtia. Tarkoitushan oli pudotella viitisen kiloa painoa (eli vielä about kolme kiloa), mutta dieetti on romuttunut aikapäiviä sitten. Vähempi treenaus ja ennenkaikkea monipuolisempi liikkuminen on antanut niin paljon enemmän.

Liikkuminen ei ole ollut minulle vuosiin ongelma ja liikun mielelläni arkena. Jos olen täysin treenaamatta arkiaktiivisuutta lukuunottamatta useamman päivän, huomaan aika kaipaavani treenaamaan tai edes kunnon hikilenkille. Keho on luotu liikkumaan ja on ihan huippua, että oma mielikin alkaa huutelemaan liikkumisen perään, kun siitä on taukoa. Vuosikaudet kävin oikeastaan vain salilla eikä tullut kuuloonkaan, että olisin lähtenyt salitreenin sijaan ulos juoksemaan - salitreeni oli ainoa oikea treenimuoto. Viimeaikoina olen liikkunut paljon monipuolisemmin ja olen maininnutkin, että olen alkanut juoksemaan. Nyt, kun treenaus on ollut muonipuolisempaa, kuin vuosiin, olen jopa alkanut uskomaan, että monipuolisesti kehoa kuormittava liikunta on parempi ainaisten painoilla tehtävien toistojen sijaan. Jos kroppaan kaipaa muotoja, saavuttaa ne salilla, mutta jos haussa on mielen ja kehon kokonaisvaltainen hyvinvointi, olen alkanut liputtamaan monipuolisen liikunnan puolesta.

Kropastani on viimeisen vuoden aikana hävinnyt muotoja ja muutos on näkynyt erityisesti alakropan lihaksissa. Jalat ovat aina olleet kehoni parhaita puolia ja tosissani treenatessani jalkani olivat todella kivassa ja lihaksista muodokkaassa kunnossa. Edelleen jaloissa on lihasta, mutta reisien ja pepun muoto on erilainen. Ikä ja erilainen ( sekä laiskempi) treenaus on vienyt lihaksia, mutta edelleen olen ihan sovuissa reisieni kanssa. Ne toimivat, niissä on tarpeeksi voimaa ja voin käydä housuostoksila ilman haasteita reisistä kinnaavien housujen kanssa. Vaikka voisin kutsua kroppaani rumasti skinny fatiksi, näkyy siinä mielestäni hyvällä tavalla rentous ja ennen kaikkea hyvinvointi. Hyvinvoivan näköinen voi olla, vaikkei jokainen lihas erottuisi ja kehossa on enemmän tai vähemmän pehmeyttä.

Treenaus ja liikkuminenhan ei minulle ole ongelma, vaan se, että rakastan ruokaa. Erityisesti herkkuja ja itseni hemmottelua. Viime viikkoina ruokavalio on alkanut lipsumaan enemmän epäterveellisen, kuin terveellisen puolelle, mutta samapa tuo. Tietenkään suuret sokerimäärät ja laaduttoman rasvan syöminen ei ole kaikista paras vaihtoehto, mutta kunhan ruokaympyrään mahtuu myös kasvikset, hyvät rasvan ja hiilihydraatin lähteet sekä tarvittava määrä proteiinia, en ole jaksanut huolestua liikaa. Lisäksi liikun ja pidän huolen riittävästä vedenjuonnista, joten vielä ei tarvitse pelätä tukkeutuvia verisuonia ja toisen asteen diabetesta. Olen nauttinut hyvästä ruoasta ystävien kanssa (haaveilen jo nyt tulevasta lauantaista, kun suuntaamme tyttöjen kanssa sushibuffettiin!), rentoutunut jäätelökulhon kanssa lempi sarjojani katsellen ja ottanut ilon irti ympärilläni olevista ravintoloista sekä kahviloista. Olen vihdoin alkanut löytämään kauan toivomaani rentoutta omaa kroppaani kohtaan ja sitä, ettei yltiöterveellinen elämä ole hyvästä. Balanssi on se juttu ja on huippua, että vaikuttajat ottavat yhtä enemmän kantaa aiheeseen ja levittävät sanaa itsensä hyväksymisestä.

Miten sitten olen liikkunut, kun treenaus ei ole ainoastaan salitreeniä? Juoksun lisäksi olen innostunut vuosien jälkeen ryhmäliikunnoista. Spinningiin minulla on ollut aina viha-rakkaussuhde, mutta olen vuosia jättänyt ryhmäliikunnat pois salijäsenyyksistäni. Nyt päätin taas ottaa ne mukaan ja olen sisällyttänyt ryhmäliikuntaa aika ahkerasti treeniviikkoihini. Olen muun muassa käynyt pitkästä aikaa Body balancessa (oli muuten kipeät sisäreidet tuon tunnin jälkeen!) ja viime viikolla menin Body pump-tunnille, jossa olen käynyt viimeksi lähemmäs kahdeksan vuotta sitten. Spinningistä olen innostunut ja kun juoksukelit huononevat, tulee varmasti yritettyä sovittaa spinning-tunteja kalenteriini yksi tai kaksi viikossa. Myös moni muu ryhmäliikuntatunti on alkanut kiinnostamaan ja nyt on tuntunut kivalta käydä toisinaan ryhmäliikunnassa ainaisen salitreenin sijaan. Varsinkin, kun salitreenaus on viime aikoina tuntunut nihkeältä. Silloin ryhmäliikunta on tuntunut huipulta vaihtoehdolta - kunhan raahaudun tunnille ja koitan selvitä hengissä!

Loppuviikosta aloin taas päästä salitreenin makuun ja yritän saada itseni treenaamaan salille painojen pariin kolme tai neljä kertaa viikossa. Oikeastaan viikonloppuna ja tänään aamulla salitreeni tuntui todella hyvältä, eikä tehnyt mieli hoitaa treeni vain hutaisten alta pois. Mutta en usko, että ainoaistaan salitreenaus veisi taas sydämeni vaan mukana tulee ihan varmana pysymään ainakin juokseminen sekä spinning ja ainakin silloin tällöin jooga- tai body balance-tunti.

Liikuntapäiväkirja 20.-26.8.

Maanantai

-Spinning 45min

Tiistai

Ei treeniä

Keskiviikko

-Juoksu 4,9km 31min

Torstai

-Bodypump 45min + takareisitreeni 15min

Perjantai

Ei treeniä

Lauantai

-Salitreeni (selkä, hauikset, ojentajat) + 20min intervalli crossarilla

Sunnuntai

-Salitreeni (olkapäät ja vatsat)

Treeniviikkoihini kuuluu tietenkin päivittäiset lenkit Lyylin kanssa, joista usein yksi on päivässä ainakin 30 minuutin pituinen. Päivittäiset askeleet puhelimellani mitattuna ovat +/- 10 000 askelta päivässä ja määrä ei sisällä työajan askeleita ja seisomista. Olen aina koko työaikani jalkeilla ja liikkeessä, joten askeleita tulee työpäivänkin aikana mukavasti. Ympäriinsä taas liikun pyöräillen, joka ei myöskään huomioiduin puhelimeen askelmääränä. Eli arkiaktiivisuutta tulee todella mukava määrä! Liikuntaa on tosi hyvä määrä viikossa ja jos vain jaksaisin ja itsekuria löytyisi fiksumpaan syömiseen, olisi kroppani täysin erinäköinen. Mutta kuten mainitsin, tämä elämäntyyli rentouden kanssa sopii minulle paljon paremmin. Muutaman vuoden fitness-kupla ja kaikesta kieltäytyminen riitti.

Postauksen piti olla vain treenipäiväkirja, mutta toisin kävi! Aika samoja juttuja olen jauhanut aikaisemminkin, mutta rentoudesta ja itsensä hyväksymisestä ei voi ikinä kirjoittaa liikaa.

Mitä ajatuksia teksti herätti ja onko teillekin käynyt samalla tavalla, että ryhmäliikunnat ovat alkaneet maistumaan vuosien tauon jälkeen?

Kuvat Jutta, edit minä

Millaista elämää luulin eläväni 28-vuotiaana?

*Affiliate-linkki

Jos olisin 15 vuotta sitten kirjoittanut itselleni kirjeen, jossa kuvailen elämään 28-vuotiaana, olisin aivan varmana mennyt pahasti pieleen. 13-vuotias minä olisi ollut varma, että 28-vuotiaana minulla on vakituinen työ, olen käynyt yliopiston, olen naimisissa, asumme yhdessä ja ehkä minulla olis lapsia - adoptoituja tai omia. Silloin ikänä 28 tuntui todella vanhalta. Tuntuihan tuolloin kolme vuotta vanhempi isoveljenikin niin aikuiselta. Tuolloin en osannut edes ajatella, että olisi muita vaihtoehtoja tai suuntia rakentaa elämää, kuin se perinteinen perhemalli.

Olen pienenä vannonut, että haluan naimisiin alle 25-vuotiaana. Nyt tuo tuntuu ihan hullulta ja alle 25-vuotiaana vakiintuneet vaikuttavat mielestäni todella nuorina sitoutuneilta. Itse en ole ilman parisuhdetta siksi, etten haluaisi vakiintua tai siksi, että haluaisin mieluummin viettää villiä sinkkuelämää. Osittain oma valintani pysyä yksin on johtunut siitä, että haluan kulkea omia polkujani, toteuttaa haaveita ja etsiä itseäni. Tuntuu pelottavalta edes miettiä, että tässä iässä voisin aivan hyvin olla äiti ilman, että olisin saanut lapsia edes erityisen nuorena. Niin hassua, miten suhtautuminen ikään muuttuu sen myötä, kun itse kasvaa vanhemmaksi. Tosin 15 vuodessa maailman on muuttunut paljon, joka osaltaan on vaikuttanut meihin kaikkiin sen suhteen, miten tarkastelemme maailmaa. Nykyään ei edes oikein voi määritellä mikä olisi se perinteinen ja "oikea" perhemalli tai tapa elää. Olen aina ollut todella avarakatseinen ja mielestäni on mahtavaa, että niin sanottu perinteinen perhemalli on alkanut kadota ympäri maailmaa.

Jos vertaamme itseämme ja elämäämme meidän vanhempien elämään saman ikäisenä, ovat ne kuin yö ja päivä. Perhemalli sekä suhtautuminen työhön ja vapaa-aika oli täysin erilaista verrattuna maailmaan, jossa elämme nyt. Olen syntynyt lama-ajan aikana ja äitini oli 29 saadessaan minut - eli lähes saman ikäinen, kuin mitä minä olen nyt. Tarinoita kuunnellessa ja valokuvia katsoessa olen tuntenut helpotusta siitä, että nykyään on hyväksyttävää kulkea omia polkuja ja olen kasvanut ulos ala-asteen unelmistani. Oikeastaan olen todella onnellinen, etten ole vieläkään sitoutunut vaan olen saanut mennä ja tulla mielen mukaan.

Sen jälkeen, kun mielessä alkoi pyörimään muutkin asiat, kuin Barbiet ja hoitohevoset, aloin kiinnostumaan ei-niin-perinteisistä tavoista elää elämääni. Jo yläasteella haaveilin vapaaehtoistyöstä kehitysmaassa ja adoptiosta, eri kulttuurit kiehtoivat minua ja ylipäätänsä olin kiinnostunut seksuaalivähemmistöistä. Loppukesästä kirjoitinkin, etten näe mahdottomana ajatuksena parisuhdetta naisen kanssa, jos oikea nainen tulisi elämääni. Voi olla, että eroperheessä kasvaminen on omilta osin tehnyt minusta todella avarakatseisen erityisesti perhe- ja ihmissuhteiden osalta, vaikkakin isovanhempieni puolelta on tullut omanlaista painetta valita se tuttu ja turvallinen tie, eli aikainen vakiintuminen, yliopisto ja tasainen perhe-elämä.

"En koe turvallista 37,5h viikossa-työtä omakseni vaan kokoan mieluummin palapeliä, joka sisältää paloja kaikesta, josta nautin."

Olen elämäni aikana asunut yhdeksässä eri kaupungissa, joista kolme on ollut vakituisia kotikuntia ulkomailla. Lukion viimeisellä luokalla heitin roskikseen haaveen yliopistosta ja valitsin välivuoden kautta opinnot ammattikorkeakoulussa. Uraorientoitunut ajatusmaailma alkoi säröilemään ja korissa alkoi painamaan enemmän kokemukset ja unelmat. Nyt CV:ssäni on toistakymmentä työpaikkaa ja tällä hetkellä teen töitä kevytyrittäjänä oman blogin kautta, myyjänä vaatekaupassa ja ensi kuusta lähtien lyödään lisää kapuloita rattaisiin, kun aloitan kolmannen työn digitaalisen markkinoinnin parissa. Ei todellakaan mikään perinteinen uramalli, mutta tämä on se juttu, joka tekee minut onnelliseksi. En koe turvallista 37,5h viikossa-työtä omakseni vaan kokoan mieluummin palapeliä, joka sisältää paloja kaikesta, josta nautin. Toki jossain vaiheessa tulee varmasti vastaan tilanne, kun joudun tekemään valintoja, mutta nyt nautin tästä nuoruuden innokkuudesta tehdä vähän kaikkea. Kymmenen vuotta sitten en olisi osannut edes kuvitella työni olevan joskus tällaista! Toisaalta minulla ei ole oikeastaan koskaan ollut mitään viidenvuoden suunnitelmia esimerkiksi urani suhteen, vaan olen elänyt fiiliksen mukaan ja urahaaveeni ovat muuttuneet sen mukaan, kuinka olen itse kasvanut henkisellä puolella. Ehkä juuri senkin takia olen viihtynyt blogin parissa niin kauan, koska tämä on ollut paikka, joka on luonut mahdollisuuden toteuttaa itseäni senhetkisen elämäntilanteen mukaan.

Paita Cubus/Housut Bershka/Laukku Zara/Kello Daniel Wellington (saatu)/Kengät Nike Air Max 95*

Vaikka tunnen itseni onnekkaaksi ja rakastetuksi nykyisessä elämäntilanteessani, on viimeisen parin vuoden aikana tullut satunnaisia kateudenpistoja henkilöitä kohtaan, joilla on vakaa parisuhde ja selkeä kuva tulevaisuudesta. Toisinaan haaveilen salaa perhe-elämästä ilman haahuilua elämäntilanteesta toiseen, mutta toisaalta taas en ikinä haluaisi elää elämää, jossa miettisin jo nyt, että kunpa olisin valinnut toisin. Toki joitain tempauksiani olisin voinut jättää välistä, mutta en ainakaan voi sanoa, etten olisi elänyt täysillä elämääni enkä ainakaan ole valinnut toisen minulle toivomaa polkua. Tietenkään vakaa perhe-elämä ja sitoutuminen ei poissulje sitä, ettei tuntisi elävänsä täysillä, vaan tarkoitan sitä, etten halua joutua tilanteeseen, jossa katuisin tekemättömyyttä tai unelmien seuraamattomuutta. Olen haaveilija ja unelmoija, joka tuntee elävänsä, kun takataskussa on muistoja ja hyvällä tavalla niihin liittyvää haikeutta. Sydämessäni on ikuisesti paikka muutamalle ihmiselle, joita en olisi koskaan tavannut, jos en olisi seurannut intuitiotani. Kukaan näistä ihmisistä ei enää kuulu aktiivisesti elämääni, mutta olen onnellinen, että sain kokea hetkeni heidän kanssaan.

Elämäntyylini vuoksi olen joutunut luopumaan monista asioista, mutta vastapainona olen saanut paljon - hyvässä ja pahassa. Vakaudesta luopuminen on kasvattanut minusta vahvan ihmisen ja antanut minulle itseluottamusta sen suhteen, että tilanteessa kuin tilanteessa kyllä pärjää. Olen selvinnyt yksin, mutta tarvittaessa pyytänyt apua ja tukeutunut muihin. Luulin, että 28-vuotiaanan tukipilarini olisi aviopuolisoni, mutta ei perhe ja lähimmät ystävätkään ole hullumpi vaihtoehto. He kuitenkin loppupeleissä ovat ne, jotka (toivottavasti) tukevat jokaisessa tilanteessa.

Vuosia oloni on ollut aika levoton, mutta Helsinkiin muuton jälkeen jotain tapahtui. Nyt olo on jotenkin todella rauhallinen ja levollinen. Tunnen pitkästä aikaa oikeasti olevani kotona. Ehkä nyt on aika asettua ja alkaa rakentamaan sitä elämää, jota 15 vuotta sitten luulin eläväni tämän ikäisenä. Tai vaihtoehtoisesti löytää rinnalleni sielunkumppani, jolla on yhtä villi sielu, kuin minulla. Aika ja kohtalo näyttää.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Kuvat Jutta, edit minä

Lipastolle uusi ilme kalkkimaalilla

*Maalit saatu

Kodistani löytyy paljon vanhaa, jonka olen yhdistellyt minimalistisiin uusiin huonekaluihin ja sisustusesineisiin. Sitten, kun aika koittaa ja kodissani on neliöitä reilusti 30 enemmän, on haaveeni sisustaa kotini lähes kokonaan ullakkolöydöillä, jotka odottavat uutta elämää perheemme yli satavuotiaan kartanon vintillä. Mielestäni koti saa aivan erilaisen tunnelman, kun se on sisustettu persoonallisilla huonekaluilla, eikä kaikkea ole kopioitu suoraan Ikean kuvastosta ja Pinterestistä. Toki omasta kodistani löytyy paljon Ikean huonekaluja ja sistustuelementtejä, mutta kokonaisuus on hyvä yhdistelmä uutta ja vanhaa.

Heinäkuun alussa kävin jälleen sisustusshoppailemassa ullakollamme ja löysin sieltä aivan täydellisen pienen lipaston. Halusin kokeilla, jos se sopisi uuteen kotiini. Paikka löytyi nopeasti, mutta lipaston alkuperäinen väri ei sopinutkaan kotini värimaailmaan. Rakastan puun sävyjä sisustuksessa, mutta sävy oli totaalisen väärä. Meinasin viedä lipaston odottamaan uutta mahdollisuutta, kunne mieleeni tuli sen maalaus. Pienellä vaivalla saisin kauniin ja kätevän lipaston sopimaan kotiini.

Sain PR-toimistosta projektiani varten Domus Natura Chalk Paint -kalustemaalia*, joka oli aivan täydellinen maali nopeaan huonekalun tuunaukseen. Tutummin kalkkimaali on täysin VOC-päästötön maali, eli se ei aiheuta ihmisille ja eläimille haitallisia liuotinpäästöjä. Esimerkiksi juuri maaleissa VOC-päästöt havaitsee vahvasta hajusta, mutta kalkkimaali on täysin hajusteeton, eikä maalatussa tilassa tarvitse tuulettaa lainkaan.

Kalkkimaali on mahtava kaveri tuunaajalle, koska se tarttuu oikeastaan mihin tahansa pintaan - kunhan putsaa maalattavan pinnan kunnolla. Domus Naturan Chalk Paintilla voi maalata huonekalujen lisäksi esimerkiksi kukkaruukkuja, kangasta sekä lasipintoja. Mitään hirveää kulutusta maalipinta ei kestä, mutta kestoa voi pidentää Domus Natura Wax-käsittelyllä.

Sävyjä ei ole saatavilla kovin runsaasti, mutta sävyjä voi sekoittaa keskenään. Oman lipastoni maalasin Mimosa Yellown ja  White Lilyn sekoituksella (ihan vain muoviastiaan molempia sävyjä itseä miellyttävässä suhteessa) ja kontrastia maalasin ihanalla, minttuun taittavalla Succulent Green-sävyllä. Koska lipasto toimii hiustenlaittopisteenäni, käsittelin sen kokonaan maalikerrosten kuivuttua Domus Naturan Waxilla.

Aikamoinen väripilkku tuosta tuli, mutta tykkään siitä todella paljon! Ja jos alkaa kyllästyttää, eikun uusi maalikerros päälle. Maalikerroksia maalasin molemmilla sävyillä kaksi, jolloin lopputulos on täysin peittävä. Maalasin muuten taustalla näkyvän peilinkin karmit samaisella maalilla! Lopputulos on vielä epätasainen, koska maalasin ne ensiksi mustiksi, joista en pitänytkään. Aloin kuivumisen jälkeen maalaamaan päälle White Lily-sävyllä ja kuvissa maalikerroksia on kaksi. Eli maali on todellakin super peittävää! Peili on vielä viimeistelyä ja vahausta vailla, mutta kaikki aikanaan. Peilin ja lipaston lisäksi maalasin mustalla maalilla ullakolta löydetyn nojatuolin kuluneet jalat sekä pikkukaktukset saivat uuden kodin keltaisella maalatuista ruukuista. 

Kotipostausta on tulossa piakkoin. Odotan postista vielä pientä loppusilausta, jonka jälkeen alkaa olemaan kotipostauksen aika. Pakko sanoa, että nyt kotini alkaa näyttämään juuri sellaiselta, joka saa hymyn huulille aina sinne astuessani ja joka näyttää juuri minulta. Ihania vihreitä Hyvinkään kodin seiniäni on hieman ikävä, mutta onneksi kodissa on väriä huonekalujen, taulujen ja tekstiilien muodossa.

Mitä tykkäätte lipaston muodonmuutoksesta? Ja onko teillä kokemusta kalkkimaaleista?

Paras päivävoide kuultavaan lopputulokseen

*Tuote saatu, sisältää affiliate-linkkejä

Nyt tulee vinkki sellaisesta tuotteesta, että huh huh. Minun on pitänyt jo iät ja ajat kirjoittaa tästä kosteusvoiteesta, mutta parempi myöhään, kun ei milloinkaan! Tiedätte, että rakastan heleyttäviä tuotteita ja lähes kaikki tuotteet, joissa mainitaan sana "heleyttävä" tai "illuminating" saavat mielenkiintoni heräämään. Yleensä tuon megahehkun iholle vasta meikkituotteilla, mutta kesäkuun alusta lähtien käytössäni on ollut kosteusvoide, joka saa aikaan yksinään täydellisen glowy-efektin kasvoille.

Glamglow on minulle tuttu jo vuosien takaa, mutta ensikosketuksen merkin tuotteisiin sain vasta viime vuonna Glowsetter -kiinnityssuihkeen kautta (postaus täällä). Keväällä sain kokeiluun yhden kasvonaamion sekä kesäkuun alussa päivävoiteen, johon rakastuin heti ensimmäisen käyttökerran jälkeen. Glamglow Glowstarter Mega Illuminating Moisturizer-päivävoide on liioittelematta mahtava tuote luomaan hehkua samealle iholle. Parasta on, että päivävoiteen tuoma hehku ei häviä meikkivoiteen alle, vaan mielestäni se luo täydellisen pohjan kuulaalle meikille. Glowstarter sisältää kosteuttavaa hyaluronihappoa, vitamiineja, antioksidantteja sekä heleyttäviä helmiäishiukkasia, jotka häivyttävät ihon pieniä virheitä.

Herkulliselta tuoksuvaa voidetta on saatavilla kolmessa eri sävyssä ja omani on persikkainen 02 Nude Glow. Postauksen kuvien sävyä on hieman muutettu ja luonnossa voiteen sävy on lämpimämpi. Voide sisältää hieman pigmenttiä, mutte se ei todellakaan ole sävyttävä päivävoide. Pigmentit ainostaan tasoittavat hieman ihonsävyä sekä luovat sen ihanan hehkun kasvoille.

Alla on kuva, jossa näkyy hyvin millaista hohtoa voide tuo kasvoille. Joidenkin mieleen voiteen tuoma hohto ja hehku voi olla liikaa, joten hillitympää hehkua kaipaavat voisivat aivan hyvin sekoittaa tätä jonkin toisen voiteen joukkoon. Itse pidän juurikin voiteen luomasta megahehkusta ja tämä on ollut vakkaripäivävoiteeni siitä lähtien, kun sain tämän kokeiluun. Glowstarter on mielestäni meikin alle todella toimiva päivävoide ja tämän kanssa ei haittaa, vaikka meikinpohjustusvoide unohtuisi tai voin laittaa primerin ainaistaan t-alueelle.

Voiteen hinta on 39,90 euroa ja sitä on saatavilla esimerkiksi Stockmannin* ja Kicksin* nettikaupoista sekä myymälöistä. Suosittelen lämpimästä kokeilemaan tätä voidetta, jos kuulto, hehku ja glow on se sun juttu!

Onko teillä käytössä joitain Glamglow'n tuotteita?

Syitä, miksi kannattaa valita Slaavilainen pidennyshius

*Yhteistyössä Hairmarket.fi

Hiustenpidennykset ovat kuuluneet elämääni kymmenen vuoden ajan. Oma hiuslaatuni on todella haastava ja omasta typeryydestänikin johtuen hiusten kasvuni on tuskallisen hidasta ja työlästä. Onneksi kaikesta oppineena en enää rääkkää hiuksiani kotivaalennuksilla tai laiminlyö niiden hoitamista. Hiuksethan reagoivat todlela todella paljon ulkoisten tekijöiden lisäksi meidän henkiseen hyvinvointiin sekä hormonitoimintaan ja itse kuulun niihin, joilla stressaavampi aika näkyy ensimmäisenä hiuksissa ja ihossa - finnejä tulee normaalia enemmän ja hiukset ovat selvästi kuivemmat ja niitä irtoilee huomattava määrä.

Monilla on edelleen harhaluulo, että hiustenpidennykset  vaurioittavat omia hiuksia. Usein hiusten niin sanottuun pilalle menemiseen on syynä väärin kiinnitetyt hiustenpidennykset, niiden huollon laiminlyönti sekä muun muassa klipsipidennykset, jotka aiheuttavat jatkuvassa käytössä kaljuja kohtia päänahkaan. Minulla on klipsipidennysten lisäksi ollut monta vuotta teippipidennykset ja kohta vuoden verran ompelu-/lettipidennys (postaus täällä). Yhtään huijaamatta, olen aina huomannut pidennyksen kiinnityksen kohdalla olevien hiusten olevan paljon pidempiä verrattuna muuhun hiukseen, koska ne ovat tavallaan suojassa pidennyksen alla. Tälläkin hetkellä lettikohdan hiukset ovat huollon aikaan aina sentin-pari muuta hiusta pidemmät. Eli viimeistään nyt voivat kaikki heittää kaivoon luulot hiuksia tuhoavista hiustenpidennyksistä!

Noin puolitoista vuotta sitten vaihdoin remy-laatuisen pidennyshiuksen slaavilaiseen hiukseen ja voi pojat, paluuta muuhun hiukseen ei enää ole! Virosta takaisin Suomeen muuttaessani ongelmaksi meinasi koitua, että mistä saan jatkossa slaavilaista hiusnauhaa, kun hiusnauhan vaihto tulee vastaan. Keväällä kirjoittamaani postaukseen sainkin kommentin, että tiedänkö mistä kuluttajat voisivat ostaa slaavilaista hiusta olevaa hiusnauhtaa. Ja nyt minulla on teille vastaus! Nettikauppa Hairmaket.fi myy kampaamoalan ammattilaisten lisäksi myös kuluttajille slaavilaista pidennyshiusta. Saatavilla on slaavilaista hiusta sinetti- ja teippipidennyksiin, Clip On-pidennykset sekä haastavasti saatavilla ollutta slaavilaista hiusnauhaa. Sain yhteistyössä itselleni uuden hiusnauhan ja olen ollut laatuun ihan mielettömän tyytyväinen. Hiusnauha on ollut nyt kiinnitettynä pari viikkoa ja yksinkertaisesti rakastan slaavilaista pidennyshiusta.

Laatu slaavilaisessa hiuksessa on aivan erilainen verrattuna Aasiasta tulevaan hiukseen - oli se sitten remy-laatua tai ei. Slaavilaiset hiukset saa hyvällä tuurilla täysin käsittelemättöminä, mikä antaa niiden käyttäjälle enemmän vapauksia omien visioiden toteutamiseen. Lainkaan tai todella vähän käsitelty pidennyshius kestää vaalennusta ja raidoitusta sekä muita värjäyksiä siinä missä "oikea" hius. Esimerkiksi oma hiusnauha oli lähes mustanruskea, mutta tein siihen kevyttä vaalennusta vaalennuspesulla sekä kampaajalla laitettiin muutamia asteen-pari vaaleampia raitoja. Hius ei mennyt miksikään ja edelleen se on pehmeää ja takkuuntumatonta. Voin huoletta nukkua hiukset auki, en aina jaksa kuivata hiuksia, vaan annan niiden kuivua itsestään (tätä en ole koskaan aikaisemmin voinut tehdä!) ja muutenkaan pidennyksiä ei tarvitse selvittää lainkaan, koska hius ei yksinkertaisesti takkuunnu. Parasta mielestäni juurikin on se, ettei slaavilainen hius ole niin vaativa ja se pysyy hyvännäköisenä pienellä vaivalla. Käytin heinäkuun erään toisen merkin kampaamolaatuista hiusnauhaa ja voin kertoa, että tuli ikävä slaavilaista hiusta. Kun kerran kokeilee slaavihiusta, huomaa todella, kuinka paljon helppohoitoisempi ja parempilaatuinen se on verrattuna muihin pidennyshiuksiin. Pystyn myös huolettomammin kokeilla erilaisia hiustenhoitotuotteita, koska mielestäni slaavilainen pidennyshius ei samalla tavalla vaadi ainoastaan pidennyksille tarkoitettuja tuotteita. Ennen todellakin huomasin, jos hairahdin hiemankin käyttämään vääriä tuotteita.

Toki slaavilainen pidennyshius on arvokkaampaa, kuin muiden merkkien hiukset, varsinkin hiusnauhojen osalta, mutta se todellakin maksaa itsensä takaisin. Nyt minulle vaihdettiin täysin uusi hiusnauha, koska edellinen käsinommeltu hiusnauha alkoi repsottamaan sen verran, että sitä oli hankala saada ommeltua siististi lettiin. Myös hiusta oli irronnut jonkun verran, ettei nauhat olleet enää niin tuuheat. Sama hiusnauha oli käytössä kahdeksan kuukautta ja hiuksen kunnon puolesta olisin oikein hyvin voinut käyttää sitä edelleenkin.

Hairmarket toimittaa muutamassa arkipäivässä, mutta hiusnauha kannattaa  varmuudeksi tilata viikko-pari ennen sen tarvitsemista, koska niiden toimitus on hitaampaa. Sinetti- ja teippihiusta sekä muita tuotteita taas on jatkuvasti saatavilla.

Vinkkaan samalla STYLE Workshop -kampaamosta, jossa tehdään hiustenpidennyksiä kyseisillä slaavilaisilla hiuksilla. Valitettavasti käyttämääni ompelupidennystä ei ole saatavilla, mutta teippi- ja sinettipidennykset on mahdollista toteuttaa heidän kauttaan. Kampaamossa tehdään muuten Virossa todella suosittua hiusten hionta, joka poistaa vaurioituneet hiukset pituudesta luopumatta sekä brasilialaista keratiinisuoristusta. Myös muita kauneuspalveluita kampaamopalveluiden lisäksi on saatavilla. STYLE Workshop järjestää myös erilaisia koulutuksia.

Olin todella innoissani tästä yhteistyöstä, koska olen hehkuttanut slaavilaista pidennyshiusta kaikille, jotka käyttävät hiustenpidennyksiä! Olen myös innoissani siitä, ettei minun tarvitse lähteä Viroon hiustenhakuretkelle, vaan jatkossa saan tarvittaessa uudet hiustenpidennykset klikattua netistä suoraan kotiin. Ihan parasta!

Facebook: STYLE Workshop / Hairmarket

Instagram: STYLE Workshop / Hairmarket

10 x Kepeä paljastus minusta

Siis tänään tuntuu niin syksyltä. Ulkona on juuri sellainen täydellinen syyssää - ei liian kylmä, aurinko paistaa ja ilma tuntuu keuhkoissa raikkaalta. Kävin jo aamupäivällä reilun viiden kilsan juoksulenkillä, koska sää oikein huusi ulkoilua. Ei auttanut muu, kuin sitoa lenkkareiden nauhat ja lähteä ulos. Syksy on vain niin ihanaa aikaa, vaikka ei tuo lämmin kesäkään yhtään haitannut!

Paljastuspostaukset (miksi kirjoitin ensiksi, että paljastelu...) ovat olleet todella suosittuja ja päätin pitkästä aikaa kirjoittaa muutaman asian minusta, jota ette välttämättä aikaisemmin tienneet.

Olen todella täsmällinen ja saavun 99% kerroista paikalle ajoissa ja täsmällisesti. Pienikin myöhästyminen stressaa minua ja ilmoitan oikeastaan aina, jos olen minuutinkin myöhässä. En edes ymmärrä, miten voin stressata todella paljon, jos saavun paikalle edes yhden minuutin myöhässä. Vaikka tiedän, että myöhästely stressaa minua, saavun siitä huolimatta AINA paikalle viime tingassa tai lähden kotoa niin, että minulla on super kiire...

Täsmällisyys pätee myös laskujen maksamiseen ja usein maksan laskuni reilusti ennen eräpäivää. Siinä missä ahdistus myöhästelystä, stressaan yhtä lailla edes päivän myöhässä maksettuja laskuja.

Käytän harvoin korvakoruja. Minullahan on ollut reiät korvissa jo alle vuoden ikäisestä lähtien, mutta en ole oikeastaan ikinä välittänyt korvakoruista. Nykyään jopa hieman arastelen korvakoruja ja näytän mielestäni omituiselta ihan pienienkin korvakorujen kanssa.

Siivoan todella paljon ja erityisesti kylpyhuone on kovassa puunauksessa päivästä toiseen. Oikeastaan syy siihen, miksi saavun kaikkialle viime tingassa on, että lähes joka kerta syy kiireelle on se, että minun on ollut pakko alkaa siivoamaan kylpyhuonetta silloin, kun pitäisi olla jo sulkemassa kotiovea. Minua vain ällöttää suunnattomasti kaikki pöly, jota WC:hen kertyy enkä voi käsittää, miten jotkut ihmiset ei siivoa kylppäriä edes viikoittain.

Laukussa kulkeva pieni meikkipussini koostuu lähes kokonaan huulipunista. Huulipunien lisäksi meikkipussista löytyy ainoastaan huulirasva (tai pari), meikkipuuteri ja pieni peitevoide. Joskus myös kivipuuteri. Huulipunia meikkipussissa taas saattaa olla jopa kymmenen!

Paha tapani on laittaa roskat roskakorin sijaan ensiksi keittiön lavuaariin. Roskishan tosiaan sijaitsee lavuaarin alla, mutta siitä huolimatta kaikki roskat kulkeutuvat roskikseen vasta sen jälkeen, kun ne ovat hetken hengailleet lavuaarissa. Erityisesti käytettyjä teepusseja, kuitteja ja ruokapakkauksia on mukava säilyttää lillumassa siellä tiskien joukossa...

Harva se kerta liikun julkisilla paikoilla hintalappu vaatteessa roikkuen. Tapani on poistaa hintalaput vasta, kun otan vaatteen käyttöön ja lukemattomat kerrat olen unohtanut ennen kotoa lähtöä, että se pirun lappu roikkuu vielä kainalossa tai niskassa. Niin noloa, kun tajuat asian vasta jonkun huomautettua siitä!

Aikamääreet ovat minulle tärkeitä ja teen paljon päivittäisiä asioita jatkuvasti saman aikavälin sisällä. Esimerkiksi aamupalan optimaalinen aikaväli klo 08:45-09:30 ja iltapalan 20:30-22.

Teen paljon kirjoitusvirheitä. Erityisesti kännykällä kirjoittamisessa olen ihan surkea ja usein nolottaa, jos joku näkee, kun kirjoitan viestiä, koska ilman korjausta virheitä olisi lähes jokaisessa sanassa. Ilman ennakoivaa tekstinsyöttöä viestien kirjoittaminen veisi minulta pienen ikuisuuden, koska joutuisin jatkuvasti korjailemaan sanoja. Olen muutenkin todella hidas kirjoittamaan viestejä puhelimella ja tästä syystä en oikein jaksa tekstailla. Ääniviestit kunniaan!

Olen oikeakätinen, mutta käytän todella runsaasti myös vasenta kättäni. Esimerkiksi syön leipää yhtä lailla niin vasemmalla, kuin oikeallakin kädellä ja muutenkin tartun paljon esineisiin tai ojennan asioita vasenta kättäni käyttäen. Oikea käteni on kuitenkin selvästi dominoivampi ja en ole syntyjään molempikätinen, vaan ajan myötä opetellut huvikseni käyttämään paljon myös vasenta kättäni.

Löytyikö jotain yllättävää tai samaistutteko johonkin?

Kuvat Jutta, edit minä

9+7 Ravintolaa Kööpenhaminassa

Lupasin listan Kööpenhaminan ravintoloista omaan postaukseen. Osan ravintoloista löysin itse ja osan vinkkasi Kööpenhaminassa asuva kaverini. Kuten kaikista ravintolavinkeistä ilmenee, tanskalaiset rakastavat brunsseja! Myös kasvis- ja vegaanitrendi näkyy tarjonnassa ja kasvissyöjänä selviää Kööpenhaminassa oikein helposti. Myös kasvimaidon saatavuus kahviloissa oli itsestäänselvyys. Toivottavasti listasta on iloa Köpiksen matkaa suunnitteleville ja heittäkää ihmeessä kommentteihin omia suosituksia!

Mad & Kaffe

Vesterbro, Fredriksberg, Amagerbro

Yksi Kööpenhaminan suosituimmista brunssipaikoista. Kävin itse syömässä täydellisen brunssin Vesterbrossa sijaitsevassa kahvilassa ja kokemus oli jokaisen euron arvoinen. Lokaatio, sisustus, ruoka ja palvelu 5/5!

Nicecream Copenhagen

Norrebro, Vesterbro

100% vegaani jäätelöpaikka.

Neighbourhood

Vesterbro, Indre By

Erityismaininta brunssille! Menusta haluan nostaa esille myös pizzat, jotka ovat valmistetaan luomuraaka-aineista. Todella viihtyistä paikka ja hyvä palvelu. Indre By:n ravintolaan suosittelen tekemään pöytävarauksen, Vesterbron toimii Walk in-periaatteella.

Noho

Meatpacking district (Vesterbro)

Suosittu drinkkipaikka trendikkäässä Vesterbrossa. Tarjoaa myös ruokaa aamusta iltaa.

Cafe Livingstone

Sortedam Dossering 81, 2100 København

Viihtyisä ravintola-kahvila Sortedams Søn varrella. Tarjoilee brunssia, aamupalaa sekä myöhemmin myös lounasta ja illallista. Viihtyisä sijainti lämpimälle säälle.

Kalaset

Vendersgade 16, 

1363 København

Pieni kasvisravintola aivan Kauppahallin kupeessa.

Jagger fast food

Mm. Vesterbro, Frederiksberg, Norrebro

Vähän fiinimpi pikaruokapaikka. Tarjoaa ainoastaan burgereita ja nugetteja sekä sideja. Jos tykkää oikein rasvaisesta burgerista, niin kannattaa testata! Saatavilla myös vegeburger.

Cafe dyrehaven

Sonder Boulevard 72

1720 København

Aamupalaa klo 16 asti ja illallista klo 18 lähtien Vesterbron alueella. Paikallisten suosima paikka aamusta iltaan.

Mother

Meatpacking district (Vesterbro)

(kuva lainattu)

Suosittu ravintola Meatpackingillä. Valmistaa pizzat puu-uunissa ja hapanjuureen. Tämä jäi harmittamaan, etten kerinnyt kokeilla! Tarjoaa illallisen lisäksi myös muun muassa brunssia.

Muita mainitsemisen arvoisia ravintoloita Kööpenhaminassa:

Souls
Grød

Sidecar

Granola

Reffen

Wulff & Konstali

Green Island of Copenhagen

Uskomuksia ja hassuja juttuja, joihin uskon

Huonon onnen välttäminen koputtamalla puuta, toivominen, kun lyötää nelilehtisen apilan... Vaikka ei kokisi olevansa taikauskoinen, on monelle meistä jäänyt mieleen erityisesti lapsuudesta joitakin kuultuja uskomuksia. Itsessä olen huomannut piirteen, että jotkut näistä ovat jääneet elämään osana arkeani ja ihan tiedostamatta tulee esimerkiksi puhallettua ja toivottua irronneen ripsen löytäessäni.

Yksi hassu piirteeni on myös se, että saatan jonkun asian kuullessani tulla siitä hieman neuroottiseksi ja takerrun asiaan todella vahvasti. Nämä ovat erityisesti sellaisia juttuja, joita on tieteellisesti tutkittu tai jotka olen kuullut lapsena. Muun muassa kerran luin jostain, että parafiinivahaa sisältävät kynttilät, ja erityisesti tuoksukynttilät, sisältävät myrkkyjä, jotka leviävät ilmaan niitä polttaessa ja voivat täten muun muassa aiheuttaa syöpää tai edistää ihon ikääntymistä. Ette edes halua tietää, kuinka kauan olin neuroottinen kynttilöideni suhteen ja ostin ainoastaan 100% mehiläisvahaa olevia kynttilöitä! Halusinkin paljastaa teille muutaman tällaisen asian, joista olen edelleenkin neuroottinen sekä uskomuksia, joihin uskon:

Muovikippo+mikro. En muista olenko maininnut tästä aikaisemminkin, mutta en pysty lämmittämään mikrossa yhtään mitään, jos se on muoviastiassa. Olen lukenut, että muoviastioista tarttuu myrkkyä ruokiin ja tietenkin tuo asia on jäänyt elämään mieleeni. Tekee niin pahaa, jos esimerkiksi näen jonkun syövän lämmitettyä valmisruokaa suoraan pakkauksen muoviastiasta!

Sateenvarjon avaaminen sisällä ja sen tuoma huono onni on uskomus, johon uskon edelleenkin. En missään tilanteessa kykene avaamaan sateenvarjoa sisätiloissa ja välillä tekisi mieli sanoa ulkopuolisillekin ihmisille, että ei sateenvarjoa saa avata sisällä!!!

Rikkoutunut peili tuo huonoa onnea ja aina muuttaessa tai peilejä kuljettaessani pakkaan ne ekstrahyvin. Ei seitsemän vuoden epäonnea minulle kiitos!

Kärpänen kakkaa aina laskeutuessaan. Okei, tämä on ihan naurettava juttu eikä varmana ole edes totta! Tarina tämän taka on, että joku on joskus pienenä sanonut minulle, että kärpänen kakkaa aina, kun se laskeutuu johonkin. Minua edelleenkin kuvottaa syödä jotain, jos olen nähnyt kärpäsen pyörivän sen ympärillä ja mieleeni vain muistuu, että nyt siinä on kärpäsenkakkaa. En syö, yök! Asiaa ei ole todellakaan parantunut kaikki se lukemani tieto kärpästen levittämistä bakteereista...

Vanhoja horoskooppeja ei saa lukea. Tämäkin on juttu, jonka olen joskus vuosia, vuosia, vuosia sitten kuullut ja jota noudatan edelleenkin. Vanhojen horoskooppien lukemisesta tulee ilmeisesti huonoa onnea, joten aivan ensimmäisenä, ennen horoskooppini lukemista lehdestä, tarkistan lehden päivämäärän. Onko kukaan muu kuullut tätä?

Välillä ihan naurattaa, miten tällaiset asiat voivat jäädä elämään oman arkeen näin vahvasti. Mutta täytyyhän meissä kaikissa olla jotain uniikkeja, hauskoja piirteitä, vaikka ne olisivatkin esimerkiksi taikauskoisiin asioihin uskomista!

Mihin hassuisin uskomuksiin tai kuultuihin asioihin te uskotte?

Kuvat Jutta, edit minä

Viikon rahapäiväkirja #5

Toissa viikko tuli jälleen pidettyä rahapäiväkirjaa, koska nämä postaukset ovat olleet todella tykättyjä. Samalla tulee itsekin tarkkailtua enemmän omaa rahankäyttöä, joka ei ole koskaan huono juttu. Tällä kertaa  puolet viikosta vietin Kööpenhaminassa, joten samalla tuli pidettyä kirjaa loman rahankäytöstä. Harvemmin enää tulee tarkasti seurattua rahankäyttöä lomilla, vaan varaan matkaa varten tietyn summan, joka tuntuu sopivalta sekä varaan hieman vielä ekstraa, jos budjetti sattuukin menemään yli. Tältä näytti kahdeksan päivän rahankäyttöni, johon sisältyi myös pieni viikonloppuloma:

Maanantai 30.7.

Alepa 6,08€

Lidl 6,57€

K-market 4,88€

Tiger Copenhagen 9€ (toimistojuttuja, mausteita)

R-kioski 1,5€ (postimerkki)

Yhteensä 28,03€

Tiistai 31.7.

Lidl 9,44€

Espresso House 3,90€ (jäälatte)

Yhteensä 13,34€

Keskiviikko 1.8.

NA'AM Kitchen 11,90€ (lounas)

Lidl 4,16€

Alepa 0,89€

Netflix 7,99€ (Ointb takia kuukaudeksi)

Yhteensä 24,94€

Torstai 2.8.

K-citymarket 26,29€ (ruokaa, pari vaalennusvoidetta hiuksia varten)

Espresso House 3,90€ (jäälatte)

Uff 8€ (neljä vaatetta)

Lidl 5,18€

Yhteensä 48,37€

Perjantai 3.8.

Alepa 3,38€ (eväs töihin)

Cubus 23,75€ (alesta muutama juttu)

HSL Seutulippu 4,20€

Lidl 6,87€ (eväät lennolle)

DBS 4,92€ (lippu Köpiksen keskustaan)

Marketti (en muista nimeä) 13€ (vähän herkkuja, juotavaa...)

Yhteensä 52,12€

Lauantai 4.8.

Mad og Kaffe 21,07€ (aamupala)

Cafe Livingstone 4,79€ (iso filter coffee soijamaidolla)

Donkey Bike 27,09€ (fillarivuokraus 2vuorokautta)

Fakta 5,75€ (valmissalaatti nälkäkiukkuun)

H&m 5,47€ (paita alesta)

Matas 4€ (pieni kuivashampoo ja deodorantti)

Jagger 15,73€ (burger-ateria)

Netto 17,08€ (mm. Ben&Jerrys ja toinen vegaanijäätelö, suklaata...)

Yhteensä 100,98€

Sunnuntai 5.8.

Aldi 22,02€ (aamupalatarvikkeet pariksi aamuksi, välipalaa airbnb:lle, luomu pikakahvi...)

Kirpputori 54€ (Nike shortsit, weekday farkut ja kolme meikkipussia 200dkk, H&m uudet housut 150dkk, ovh 499dkk, Monkin farkkuhame 30dkk, Zaran tekonahkahame 20dkk)

Kalaset 3,35€ (kahvi)

Netto 5,89€ (pensasmustikoita, raejuustoa, rahka)

Yhteensä 85,26€

Maanantai 6.8.

Topshop 20,13€

DBS lippu 4,92€

HSL Seutulippu 4,20€

Taxfeee 8,21€ (Rituals suihkusaippua)

Neighbourhood Copenhagen 12,61€ (brunssi)

Arnold Busck 21,20€ (Lykke-kirja ja kangaskassi)

Lidl 6,42€

Yhteensä 77,69€

Koko viikko 429,73€

Ruokakauppa 143,90€

Ulkona syöminen 77,25€

Liikkuminen 45,33€

Shoppailu 153,76€

Muut 9,49€

Runsas ulkona syöminen oli kyseisellä viikolla runsasta verrattuna siihen, kuinka paljon käytän siihen rahaa normaalisti. Keskiverto kahviloihin tai ulkona syömiseen on noin 5-15 euroa viikolla, koska en esimerkiksi syö lähes koskaan lounaita ulkona. Suurin summa menee kahvilakahveihin, jos menen läppäri kainalossa työskentelemään kahvilaan sekä satunnaisiin lounaisiin. Kööpenhaminassa olisin saanut helposti menemään enemmänkin rahaa ulkona syömiseen, mutta en halunnut venyttää budjettia liikaa ja esimerkiksi sunnuntaina olin illalla niin väsynyt, että jätin suunnitellut ravintolakäynnin välistä.

Myös shoppailu oli hieman runsaampaa, mutta suurin osa shoppailusta olivat sellaisia, joita en olisi Suomesta saanut. Jos löytää jotain kirpputorilta, täytyy se ostaa ja kirjakaupassa mielenkiintoni herätti The Little Book of Lykke: The Danish Search for the World's Happiest People -kirja, jonka halusin napata mukaani Tanskasta. Vaatetta tuli tuolla viikolla ostettua hieman enemmän, mutta suurin osa oli käytettyjä, josta annan itselleni ison peukun. Välillä matkoilla shoppailu tuppaa lähteä aivan täysin lapasesta!

Ruokakauppaan sain kulutettua lomasta huolimatta aika normaalin summan. Viime aikoina olen elänyt aika paljon välipalatyyppisillä ruoilla ja ruoanlaitto on ollut vähäisempää. Tämä näkyy aivan selkeästi ruokakauppakuluissani. Kyseisellä viikolla summaa vielä nosti herkuttelu, josta syntyy nopeasti suurempisummainen kauppakuitti. Äh, ruokakulujen suhteen pitäisi taas todellakin skarpata! Nyt onkin hyvä viettää loppukuu tarkempia aikoja rahankäytön suhteen, kun on loma lomailtu ja tuli kunnon reality check mihin ne omat eurot oikein hupenevat.

Millainen kulutuskäyttäytyminen teillä on lomilla? Onko jokainen päivä budjetoitu tarkasti vai menettekö intuitiivisesti rahankäytön suhteen?

Aikaisemmat rahapäiväkirjat:

Rahapäiväkirja #1, #2, #3 ja #4