8 x Paljastus, jonka kertomista saatan katua

lauantai 30. kesäkuuta 2018

Kuva viime kesältä

- En näkisi mahdottomana ajatuksena parisuhdetta naisen kanssa. Pääsääntöisesti tunnen vetoa miehiin, mutta olen tuntenut kemiaa ja seksuaalista vetovoimaa myös muutamaa naista kohtaan. Jos joku nainen lähestyisi minua muussa, kuin kaverimielessä, saattaisin hyvinkin heittäytyä tunteiden ja kemian vietäväksi.

- Pidän asioiden nyppimisestä. Oli se sitten ruotojen nyppiminen kalasta, takiaisten irrottaminen koiran turkista tai kuolleiden kukkien ja lehtien nyppiminen kasveista. Super koukuttavaa! Yksi hieman ällöttävä, mutta ah niin koukuttava paheeni on omien ihokarvojeni nyppiminen pinseteillä. Varsinkin säärien epiloinnin jälkeen on todella tyydyttävää käydä sääret läpi pinseteillä ja nyppiä viimeisetkin ihokarvat pois.

- Sain tällä viikolla tietää, että yksi vuosien takainen yhden illan juttuni on Master Cheff voittaja! Sitä en paljasta, minkä maan tai vuoden voittaja on kyseessä, joten turha udella! ;-)

- Olen aina tuntenut todella paljon vetoa tummaihoisiin miehiin. Harvemmin viehätyn vaaleahiuksista ja -piirteisistä miehistä vaan tummapiirteiset (tai kaljut!) ovat ylipäätänsä aina ollut mun juttu. Muutama poikkeus tosin mahtunut elämäni varrelle ja olen deittaillut myös vaaleita miehiä.

- Nautin hyvästä ruoasta ja ravintoloissa käymisestä, mutta kotona en ole kulinaristi ja yleensä itseäni ruoalla hemmotellessa syön tavallista kermajäätelöä ja jotain muuta todella yksinkertaista ja helppoa. Viime viikkojen suurimmista suurin paheeni on ollut iltaisin television katsominen vieressäni paketillinen maissikakkuja sekä Oivariinipaketti. Maissikakussa, joka on kuorrutettu paksulla kerroksella Oivariinia, on jotain niin syntisen hyvää! Siinä on myös jotain todella kuvottavaa ja en voisi ikinä suorittaa tuota ruokaorgiaa kenenkään muun paikalle ollessa!

-Jos en saa unta, saatan viettää pitkän tovin selaten nettikauppoja ja lisäten tuotteita ostoskoriin. Noin 90% kerroista jätän kuitenkin kaiken tilaamatta. "Let's have a moment of silence for all the clothes we added to cart but never bought".

- Olen usein ilman pikkuhousuja. Jutan postauksen ansiosta havahduin tähän asiaan itsekin. Tosin saatan välillä vetää jutun Juttaa HC:mmaksi ja harva se kerta käyn lähikaupassa tai ulkoiluttamassa koiraa ilman pikkuhousuja. Minnekään "viralliseen" paikkaan tai menoon en tosin voisi ilman pikkareita mennä ja pikkuhousuttomuus vaatii aina kaverikseen löysät housut tai hameen!

- Paheista puheen ollen, olen ihan vähän koukussa ASMR syömisvideoihin. Ne ovat samaan aikaan todella kuvottavia ja häiritseviä, mutta todella kiehtovia, että minun on pakko kiduttaa itseäni niiden katselulla!

Oliko jotain yllättävää tai samaistutteko johonkin?

Miten sujuu koira-arki?

perjantai 29. kesäkuuta 2018

Koiran kanssa eloa on takana kuukausi ja halusin kirjoittaa hieman Lyylin kuulumisia ja meidän yhteisestä koira-arjesta. Vaikka koiran kanssa asuminen on minulle ihan tuttua hommaa, vaatii nuoren koiran kanssa elo toisinaan pitkää pinnaa ja malttia. Onneksi kotona ei sentään asu ihan täyttä murrosikäistä koirahirviötä!

Lyyli, tai Lyllerö, tai Lyppe (rakkaalla koiralla on monta nimeä) on kotiutunut aivan mielettömän hyvin. Aluksi Lyyli kiintyi minuun todella vahvasti ja esimerkiksi poissa ollessani oven vanhat tiivisteet saivat kyytiä ja naapurilta kysessäni kuulemma jonkun liikkuessa rappukäytävässä saattoi koira hieman itkeä. Onneksi eroahdistus ei mennyt haukkumiseen asti tai muiden tavaroideni tuhoamiseen. Ensimmäisen parin viikon aikana jouduin heti olemaan aika paljon poissa kotoa, joten ehkä se osaltaan totutti Lyylin todella nopeasti olemaan yksin kotona. Enää ei ole mitään ongelmia kotiinjäämisen kanssa ja koira on myös paljon rauhallisempi palattuani, joka on todella hyvä merkki. Lyyli ei myöskään kiinnitä mitään huomiota kerrostalon ääniin eikä parvekkeellanikaan pyörivät remonttimiehet kiinnosta pätkääkään.

Nyt viimeiset viikot ovat menneet kuin unelma. Sisäsiisteyden kanssa ei ole ongelmia, sujuvat ja reippaat lenkit sujuvat ja autossakin matkustaminen sujuu. Kuljetan turvallisuussyistä Lyylin aina omassa, turvavöin penkkiin kiinnitetyssä boksissa ja nykyään koira jo nukkuukin osan automatkasta. Tämän viikon tiistaina matkustimme ensimmäisen kerran raitiovaunussa ja sekin meni hyvin, eikä koira ollut lainkaan hermostunut. Siis ihan mahtavaa! Yksin asuvana ja menevänä ihmisenä olisi ihan painajainen, jos koira jäisi todella araksi ja stressaantuisi matkustamisesta.

Viime tiistaina Lyyli osallistui ensimmäiseen vaikuttajatilaisuuteen, kun olimme Huawein kanssa yhteistyössä järjestetyssä koirakuvausworkshopissa Hotel Katajanokassa, josta tämän postauksen kuvatkin ovat. Paljon vieraita ihmisiä, uusi ympäristö sekä paljon muita koiria. Tilanne olisi voinut olla nuorelle koiralle oikea painajainen, mutta Lyyli oli kuin kotonaan, nautti huomiosta ja tutustui innolla muihin koiriin koosta riippumatta. Sellaista koiranomistajaa minusta ei tule koskaan, joka kantaa pientä koiraa kaikkialle mukaan, mutta olen onnellinen, että Lyyli on tarvittaessa tai halutessani helppo ottaa mukaan minne vain, eikä oman koiran osalta tarvitse pelätä reagointia muihin eläimiin. Itse asiassa kaikki muut haluaisivat, että ottaisin Lyyliä mukaan tilaisuuksiin ja toisin näytille! Myös moni on tarjoutunut hoitajaksi, jos tulee sellaista vaativa tilanne vastaan. Kohta käy varmaan niin, etten näe enää omaa koiraani lainkaan, kun ihmiset olisivat niin innolla ottamassa sitä hoitoon tai "päiväkotiin"...

Koirat ja niiden metkut ovat tuttua, toi koiran omistaminen mukanaan monia tunteita. Tietenkin Lyyli oli odotettu ja haluttu tulokas, mutta vei oman aikansa tottua rakentamaan rytmi koiran tarpeita huomioiden. Nyt kaikki on ollut vielä helppoa, koska olen ollut kotona ja aikataulut ovat pääsääntöisesti joustavat, mutta alussa oli haastetta muistaa sisällyttää koiran ulkoilutus hoidettaviin asioihin ennen kotoa pidemmäksi aikaa poistuttaessa. Nopeasti kuitenkin tottui muuttuneeseen tilanteeseen ja siihen, että kotona odottaa joku, jonka tarpeet on huomioitava. Tämä voi jonkun korvaan kuulostaa kamalalta, mutta alussa mietin pari kertaa, että pyydän äitiä etsimään Lyylille toisen kodin. Turhautti sisälle pissaamiset ja toisinaan harmitti jättää koira kotiin pitkäksi aikaa, vaikka tiesin, ettei tällaisia tilanteita tule päivittäin. Muuttuneelle elämäntilanteelle piti vain antaa aikaa ja kokea ne negatiivisetkin tunteet, ennen kuin oppi nauttimaan elosta koiran kanssa. Nyt ei ikimaailmassa tulisi tuollaisia ajatuksia mieleen, koska pienestä mustasta karvakasasta on tullut itselle niin rakas. Vastuullisuutta koiran omistaminen vaatii, mutta on se kaiken sen arvoista.

Lyyli on ihan mielettömän hauska ja rento tapaus. Olen niin monta kertaa nauranut, kun koira alkaa väsyneenä nukkumaan siten, että se iskee pään maahan oikein vauhdilla. Vaikea selittää, mutta ensiksi pää alkaa nuokkumaan ja hetken kuluttua Lyyli iskee pään pehmusteelle, sohvalle tai tyynylle kovalla pamahduksella ja alkaa nukkumaan, kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Öö mitä? :-D Tilanne näyttää siltä, kun joku oikeasti pamauttaisi koiran pään maahan. Kaikki tavallaan haha! Tai sitten ihan parasta on kunnolla röhnöttää jalat pitkälle ojennettuina sohvatyynyjä vasten. Olen yrittänyt parhaani mukaan opettaa Lyylin nukkumaan yöt omassa pedissä (tilanne on viime aikoina lipsunut siihen, että allekirjoittanut itse antaa koiran tulla sänkyyn...), mutta sängyssä nukkuessaan Lyyli nukkuu ihan minussa kiinni ja usein vielä siten, että pää on tuettuna esimerkiksi kaulaani tai käteeni. Myös sohvalla Lyyli tykkää nukkua ihan minussa kiinni, siten että pää on jossain hyvässä kohdassa kroppaani tuettuna. Veikkaan, että ikää tullessa lisää koira haluaa enemmän tilaa nukkumiseen, mutta nyt saan nauttia täysillä pikkukoiran rakkaudesta.

Temppujen opettamisessa olen ollut laiska, paitsi perinteisen "istu" käskyn kanssa. Olisi hauska, jos Lyyli osaisi kaikkia temppuja, mutta nyt saan syyttää ainoastaan itseäni. Todella nopeasti Lyyli on omaksunut kaikki käyttämäni kiellot ja käskyt, joten temputkin varmasti jäisi mieleen nopeasti. Ehkä joku päivä innostun ja opetan jotain kunnon trikkejä! Toistaiseksi olen tyytyväinen siihen, että koiralla on käytöstavat, hihnassa ei pelleillä tai räyhätä ja koira ei komenna ihmisiä esimerkiksi haukkumalla. Vaikka olen henkeen ja vereen koiraihminen, en voi sietää jatkuvalla syötöllä haukkuvia koiria. Ihan super raivostuttavaa!

Koiravakuutusta en ole vielä hankkinut ja olen vielä kahden vaiheilla otanko sellaisen vai en. Yhden tarjouksen pyysin tällä viikolla, joka olisi vuosimaksultaa ihan järkevä, mutta vielä pohdin vakuutustarjouksen hyväksymistä. Villakoirat ovat rotuna todella terveitä ja ainoat, mitä eniten pelkään, ovat esimerkiksi nivelten vammautuminen tai luiden murtumiset. Harvinaisempia nuokin tapaukset ovat, mutta koskaan ei voi tietää. Senhän takia me ihmisetkin varaudumme vakuutuksin, jos jotain tapahtuu. Sain taannoin Instagramissa paljon kokemuksia eri yhtiöiden koiravakuutuksista, joka teki vakuutusyhtiön valinnasta vieläkin haastavemman. Täytyisi muutenkin ajan kanssa kilpailuttaa kaikki vakuutukseni, joten ehkä elän riskillä ja olen siihen asti ilman Lyylin vakuutusta.

Sellaisia koirakuulumisia. Te muut koiranomistajat, koitteko te kaltaisiani negatiivisia tunteita koiran tullessa entä oletteko vakuuttaneet koiranne?

BB ja CC tulivat myös hiuksiin

torstai 28. kesäkuuta 2018

*Tuotteet saatu, osassa affiliate-linkki

Meikkituotteissa BB ja CC ovat tuttuja juttuja, mutta hiustenhoitotuotteissa termit olivat itselleni tuntemattomat. Onko hiuksillekin omat CC:t ja BB:t? Toisaalta taas käy ihan järkeen, että hiuksistakin "meikataan" pehmeät ja terveämmän näköiset. Wella on tuonut markkinoille Invigo ja System Professional -linjaan tuotteet, joilla hiukset pysyvät kauniina kampaamokäyntien välillä. Kuten kasvoille tarkoitetut BB- ja CC-voiteet, toimivat hiuksille tarkoitetut vastaavat tuotteet samalla periaatteella. BB:llä rokkaat sellaisenaan, ilman muita pohjustavia tuotteita, kun taas CC:llä tavallaan viimeisteillää jo muilla tuotteilla pohjustettua hiusta. Eli BB:tä kosteisiin hiuksiin ja CC:tä kuivaan tukkaan.

Wellan Invigo-tuoteperhe sisältää laadukkaita, helposti lähestyttäviä hiustenhoitotuotteita. Kerroinkin käyneeni kampaamoissa tehtävässä Invigo-hiushoidossa ja samalla sain kotiin minun hiusteni tarpeisiin sopivia hiustenhoitotuotteita. Invigo Color Brilliance Miracle BB Spray* on takkuja selvittävä, hiusväriä suojaava ja hiusten pintaa silottava hoitosuihke, joka on tarkoitettu värjätyille hiuksille. Suihke käytetään kosteaan hiukseen, jonka jälkeen hiukset muotoillaan normaalisti tai annetaan kuivua luonnollisesti. Tämä on ollut ihan mahtava tuote ennen föönausta omaan hentoiseen hiukseen, mutta myös vaativalle pidennyshiuksellekin. Suihkeen hinta on noin 20 euroa.

Sprayn koostumus on aika paksu, enemmän emulsiomainen, kuin vesimäinen. Itse olen käyttänyt suihketta siten, että suihkutan aineen kosteisiin hiuksiin ja haron aineen kaikkialle pituuksiin sormien avulla. Tyveen olen erikseen lisännyt tuuheutta tuovaa muotoiluainetta. Kehun muuten tähän samaan Wellan Eimi Sugar Lift -rakennesuihketta*, jolla saa ihan superia tuuheutta tyveen ilman tahmaista lopputulosta! Huomasin, että se on juuri nyt Cocopandalla* tarjouksessa ja maksaa ainoastaan 10,55euroa.

System Professional (tutummin Wellan SP) linjasta löytyy hiusten CC-tuote kuivahoitoaineen muodossa. Kuivista hiuksista uskomattoman silkkiset tekevä spray on tuote, johon olen ihan koukussa. Tuote on yksinkertaisuudessaan ihan mahtava - suihkutetaan kuiviin hiuksiin, harjataan hiukset ja halutessaan muotoillaan. Vihaan hiusten pesemistä ja venytän AINA hiustenpesua niin pitkälle, kun vain on mahdollista. Usein fuskaankin pesemällä ainoastaan hiusten pääliosion, jolloin voin hoitaa kokopään pesun vain kerran tai pari viikossa. Eli kuivashampoota kuluu tässä taloudessa! Siinä missä kuivashampoo tekee tyvestä freshimmän, tekee System Professional CC Instant Energy Dry Conditioner* saman latvoille. Ainakin omien hiusteni pituudet muuttuvat pesujen välissä karheiksi ja kiillottomiksi, mutta tällä tuotteella olen saanut feikattua hiukset kiiltäviksi ja pehmeiksi - ihan kuin olisin juuri pessyt hiukseni.

Suihke ei jätä hiuksiin inhottavaa, muotoilutuotemaista pintaa, vaan se on hiuksissa täysin huomaamaton. Harmikseni en tähän hätään löytänyt tuotetta suomalaisista nettikaupoista. Tuote on muistaakseni todella uusi, eli eiköhän tätä viimeistään syksyllä löydy Wellan kampaamotuotteita myyvistä liikkeistä ja kampaamoista. Tälle annan todella suurien suosituksen! Ja toimii muuten kuin unelma myös pidennyshiuksessa.

Herättikö kumpikaan tuotteista kiinnostusta? Entä löytyykö Wellalta teidän omia luottotuotteita hiuksille?

Olen muuten pohtinut paljon kosmetiikkapostausten kuvia. Toimiiko tällaiset simppelit flatlay-kuvat vai pidättekö enemmän Instaproof-materiaalista, jossa asetelmat on tehty harkitummin ja feikaten? Vai molempia tuotteen, tilanteen ja inspiraation mukaan?

Haluanko enää asua ulkomailla?

keskiviikko 27. kesäkuuta 2018

Vuosi sitten asuin Tallinnassa, tarkoituksena tehdä siitä mahdollisesti loppuelämäni koti. Nyt, vuosi siitä istun Helsingissä Goodio Cafessa kirjoittamassa tätä postausta. Elämää ei todellakaan voi käsikirjoittaa. Palattuani viime joulukuussa takaisin Suomeen olen tasaisin väliajoin saanut kyselyitä siitä, mihin aion suunnata seuraavaksi - lähdenkö ulkomaille tai kaipaanko pois Suomesta. Aina en ole osannut vastata enkä oikein tiedä mitä vastaisin. Nyt tuntuu ihanalta olla Suomessa ja tulevat elämänmuutokset tuovat perhosia vatsaan, mutta toisinaan löydän itseni unelmoimasta elämästä Suomen ulkopuolella. Molempia ei voi saada, mutta molemmat vaihtoehdoista ovat kuitenkin mahdollisia jos vain niin haluan. 


Vaikken ole koskaan asunut vuotta kauempaa poissa Suomesta, on paluu aina omanlaisensa shokki. Jokaisella kerralla syy paluuni on ollut kaipuu takaisin, mutta vaikka olen palannut vapaaehtoisesti, on paluu aina suuri muutos. Siitäkin huolimatta, että olen tavallaan palannut takaisin vanhaan. Jokaisen paluuni yhteydessä olen ollut tietämätön missä tulen työskentelemään tai ilman tarkkaa tietoa mitä tulen tekemään tai missä tulen olemaan seuraavana vuonna. Uteliaisuus ja uudenviehätys teki aina tulevaisuudestani epävarman.

No, haluanko enää asua ulkomailla? Voin helposti vastata, että haluan, mutta en nyt. Enkä välttämättä seuraavan kahdenkymmenenkään vuoden aikana. Nyt, juuri tällä hetkellä tunnen oloni todella hyväksi Suomessa ja haluan lähteä rakentamaan tulevaisuuttani täällä ja tänne. Vielä tammikuussa en olisi voinut sanoa ilman epävarmuutta haluavani jäädä Suomeen. Takaisin muutosta oli niin vähän aikaa, tein työtä, jossa en oikein viihtynyt ja elämässä oli todella paljon muutoksia. Liian pienessä ajassa oli tapahtunut monta asiaa, jotka tekivät minusta epävarman ja muutto takaisin ulkomaille tuntui pakokeinolta niitä kaikkia tunteita, joita jouduin käymään läpi. Tällä hetkellä nautin elämästäni todella paljon ja olo oman itseni kanssa on hyvä. Minun ei tarvitse pakoilla omaa elämääni enkä koe tarvitsevani uutta alkua Suomen ulkopuolella. Nyt ehkä näen selvemmin Suomen tuomat mahdollisuudet ja olen valmis asettumaan tänne.

Päivääkää en kadu ulkomailla asuttuja päiviä ja olen onnellinen, että minulla on ollut mahdollisuus nähdä maailmaa muutenkin, kuin lyhyiden matkojen muodossa. Omalla kohdallani ulkomailla asutut kuukaudet ovat varmasti hieman hidastaneet elämässä ja uralla etenemistä, mutta sillä ei ole mitään väliä. En halua elää elämääni minkään kaavan mukaan vaan teen spontaanejakin päätöksiä, jos ne tuntuvat hyviltä. Enemmän varmasti olisin katunut mahdollisuuksien väliin jättämistä. Monet kerrat olen sanonut luottavani intuitioon ja kyseisinäkin kertoina intuitioni käski minun lähteä. Tämän vuoden puolella ulkomaille kaipausta tuntiessani jokin on saanut minut epäröimään. Tunsin vahvasti, että minun on jäätävä. Olen esimerkiksi kaivannut todella paljon Hollantiin, mutta haluan jättää sen unelmaksi - ainakin toistaiseksi. Mistä sitä tietää, löydänkö itseni asumasta Hollannissa ensi vuonna juuri tänä kyseisenä päivänä. Ehkä istun jossain kanaalin varrella päivittämässä blogia, pohtimassa haluanko palata enää Suomeen. Sen näkee sitten ensi vuonna, mutta tällä hetkellä haluan jättää tämän unelman ainoastaan unelmaksi. Kuten senkin, että muuttaisin Etelä-Afrikkaan Kapkaupunkiin tai Durbaniin, opettelisin surfaaman ja viettäisin boheemia elämää päiväntasaajan toisella puolella.

Elämässä on mahtavaa se, että aina voi unelmoida ja haaveilla. Voi päättää itse lähteekö toteuttamaan unelmansa vai jättääkö ne haaveiden tasolle. Ja vaikka unelmiaan, olivat ne mitä tahansa, lähtisi tavoittelemaan, voi niiden toteuttamisessa epäonnistua. Tai unelman toteutuessa voi tuntea epäonnistuneensa. Elämälle ei ole käsikirjoitusta, sitä ei voi käsikirjoittaa eikä ennakoida. Mutta uskon siihen, että meillä kaikilla on tarkoitus ja päämäärä, joka toteutuu joskus, kun sen aika on. Sillä välin voi mennä määrätietoisesti kohti unelmaansa tai olla epävarma unelmistaan. Molemmat vaihtoehdot ovat yhtä hyviä, jos vain on onnellinen.

Kuva Jutta

Kolme naista ja mökkijuhannus

maanantai 25. kesäkuuta 2018

Onko jo juhannuksesta selvitty? Oma juhannus sujui paremmin, kuin hyvin mökillä tyttöjen kanssa. Harmi, että  perjantaille osui todella inhottava sää ja Vierumäen lähellä, jossa mökkimme sijaitsee, oli ihan järkyttävä sää! Jäi muuten se talviturkin heittokin kokonaan, kun ei todellakaan halunnut lähteä palelemaan laiturin nokkaan. Mutta onhan tässä kesää vielä jäljellä, joten kyllä sitä kerkeää.

Juhannuksen viettäminen mökillä tuntui pitkän taun jälkeen ihanalta. Vaikka en ole koskaan ollut juhannusfani, osasi tänä kesänä arvostaa Suomessa vietettyä juhannusta. Ja ylipäätänsä sitä, että oli mahdollisuus viettää pari päivää mökillä poissa kaupungista. Lähimmät ystävät, hyvää ruokaa ja rento yhdessäolo oli juuri se, jota kaipasin keskikesän juhlalta. Siinä missä itse nautin mökillä olosta, oli myös kiva  nähdä kuinka koirat viihtyivät rauhallisessa ympäristössä ja nauttivat vapaana olemisesta.

Juhannuksenvietossa pääosassa oli hyvä ruoka ja rentoutuminen. Siitä tietää, että tarjottavat ovat olleet kohdallan, kun treenitrikoidenkin kuminauhavyötärö alkaa kiristämään! No regrets haha! Perjantaina teimme itse hampurilaisia ja jälkiruoksi oli Pavlovaa. Kävin ennen mökille lähtöä äidillä trimmaamassa koiran ja onni onnettomuudessa äiti oli tehnyt valmiiksi marengin Pavlovaa varten, jonka sain mukaani. Itse en ole tainnut ikinä edes kokeilla tehdä marenkia, mutta onneksi on äiti, joka osaa sen täydellisesti. Kiitti äiti! Juhannukseen kuului myös saunominen, kasvonaamioilla hemmottelu ja tuntien girl talk viltteihin kääriytyneenä.

Lauantaina heräilimme kaikki omaa tahtiamme ja söimme yhdessä myöhäisen aamiaisen. Myöhemmin päivällä tyttöjen rentoutuessa valmistin meille brunssin, johon kuului tietenkin Mimosat. On ihana käydä ravintoloissa brunsseilla, mutta näitä kotibrunssejakin täytyisi harrastaa useammin. Täytyy alkaa ottaa tämä tavaksi, koska rakastan toimia emäntänä, suunnitella menua ja kokata muille.

Lähdimme mökiltä kotiin jo lauantai-iltana, koska Cristiinalla oli töitä sunnuntaina. Oikeastaan oli ihan kivakin palata rutiineihin jo sunnutaina, koska minulla on tämä alkuviikko täynnä ohjelmaa. Ja parin päivän syömisjuhlan jälkeen tuntui ihan hyvältäkin palata kevyempiin ruokiin (ei ole hetkeen smoothiet ja salaatti maisutunut niin hyvältä, kuin eilen!) ja käydä treenaamassa. Viime viikolla tuli herkuteltua juhannuksen ulkopuolellakin, mutta onneksi nyt on taas motivaatiota olla hieman tarkempi syömisten kanssa. Onneksi herkutteluturvotus lähtee laskemaan nopeasti ja loppuviikosta peilista katsoo taas kapeammat kasvot. Mutta eipä tässä jaksa liikaa stressata!

Ihanaa alkanutta viikkoa ja kertokaa kommenttiosioon missä merkeissä teidän juhannus sujui?

Meikkipussin Must Have: Smashbox Cover Shot -luomiväripaletti

sunnuntai 24. kesäkuuta 2018

*Tuote saatu, sisältää affiliate-linkin/**Sisältää affiliate-linkin

Ennen suorastaan fanitin isoja luomiväripaletteja. Yhdessä vaiheessa omistin Urban Decayn Naked-kulttipaletteja neljä kappaletta, mutta kevään aikana luovuin kaikista paleteistani. En siksi, että ne olisivat huonoja, vaan meikkejä kertyessä huomasin suurien palettien jäävän muiden varjoon. En ole niin intohimoinen silmämeikkien tekijä, että olisin saanut kaiken irti montaa eri sävyä sisältävistä paleteista. Varsinkaan, kun niitä omisti niin monta. Isoja paletteja omistan enää yhden, täällä pienesti esitellyn Bare Mineralsin Bare Naturals -paletin. Omiin tarpeisiin pienemmät luomiväripaletit ovat tuntuneet käytännöllisemmiltä ja pikkupaletti on triplasti näppärämpi sujautettava meikkipussiin matkalle lähtiessä.

Omien positiivisten kokemuksien myötä olen alkanut pitämään todella paljon Smashboxin meikeistä. Mielestäni Smashboxin meikeillä on todella hyvä hinta-laatusuhde ja valikoimasta löytyy tuotteet luonnollisiin sekä rohkeisiin meikkilookkeihin. Smashboxin luomivärivalikoimaan kuuluu monipuolisesti erikokoisia luomiväripaletteja, joista Cover Shot -paletti on meikkituote, joka täytyisi löytyä jokaisen meikkipussista.

Smashbox Cover Shot -paletit sisältävät kahdeksan toisiinsa sopivaa pigmenttistä sävyä. Luomivärit on pakattu todella nättiin hologram-palettiin, joka on kooltaan kuin tehty meikkipussissa mukana kannettavaksi. Smashboxin luomivärit ovat todella pigmenttisiä, eikä shimmer-sävytkään ole lähtenyt varisemaan kasvoille levittäessä. Parasta kyseisissä paleteissa on mielestäni niiden monipuolisuus sekä käytännöllisyys - paletissa on tarpeeksi sävyjä moneen erilaiseen silmämeikkiin eikä hukkasävyjä ole lainkaan. Suurissa paleteissa lähes poikkeuksetta on useampi sävy, jotka ovat vähällä käytöllä tai eivät pääse lainkaan käyttöön.

Minulta löytyy Cover Shot -paletti kahdessa sävyssä: Matte* ja Softlight. Matte -paletti sisältää samettisia mattasävyjä ja värimaailma on ihan täydellinen ruskeille silmille! Sävyt levittyvät luomille pehmeästi ja varisematta ja niitä on helppo työstää ja häivyttää erilaisilla siveltimillä. Tämän sain vasta hiljattain kokeiluun, mutta paletti kiilasi välittömästi meikkipussini vakioasukkaaksi. Matte -paletti on juuri sellainen paletti, jonka ottaa mukaa matkustaessa tai johon tarttuu kiireisinä aamuina.

Softlight- paletin ostin Rooman lentokentältä marraskuussa ja se on ollut ahkerassa käytössä siitä lähtien. Olen ehkä hieman poikkeuksellinen, koska pidän todella paljon shimmerisistä luomiväreistä. Softlight sisältää kahdeksan kaunista, luonnollista shimmersävyä, jotka sopivat arkisiinkin meikkeihin. Shimmereissä on usein ongelmana huono pigmentti, mutta näiden kanssa ei sitä ongelmaa ole lainkaan. Kicksin sivuilta en valitettavasti löytänyt tätä palettia, joten en osaa ihan tarkkaan sanoa saako tätä tällä hetkellä Suomesta. Jos ihastuit tähän, suosittelen kysymään Kicksistä!

Tämän postauksen kuvissa on käytetty ainoastaan Cover Shot Matte -palettia ilman mitään luomivärinpohjustajaa. En ole törmännyt kertaakaan siihen ongelmaan, että Smashboxin luomivärit olisivat lähteneet liikkumaan luomilla tai ajautuneet juonteisiin päivän mittaan. Laitan samalla alle kaikki kuvien meikissä käytetyt tuotteet. En ole muuten käyttänyt meikkipohjassa silmänalusia lukuunottamatta lainkaan peiteainetta, joten alle linkitetty Misshan M Perfect Cover BB Cream on todellakin peitoltaan jotain muuta, kuin perinteiset BB-voiteet!

Meikissä käytetyt tuotteet:
Varjostukset: Too Faced Chocolate Soleil
Kulmat: Sephora Retractable Brow Pencil, Lumene Nordic Chic Extra Stay Eyebrow Palette sävyssä Medium Brown* ja Maybelline Brow Precise Fiber Filler, sävy Medium Brown

Millaisia kokemuksia teillä on Smashboxista? Entä luotatteko suuriin vai pieniin luomiväripaletteihin?

Juhannustaikoja tulevan sulhon selvittämiseen

perjantai 22. kesäkuuta 2018

Juhannusaatto, jes! Toivottavasti teille jokaiselle on suunniteltuna jotain mukavaa tekemistä. Olen viettänyt tätä edeltävät kaksi juhannusta ulkomailla, joten olen niin innoissani saadessani viettää oikein perinteisen suomalaisen mökkijuhannuksen. Tämän innoittamana muistelin erilaisia juhannustaikoja, jotka sopii meille upeille naisille paremmin, kuin hyvin. Mikä ihme siinä muuten on, että todella moni juhannustaika pitää toteuttaa alasti?!? Jokin seuraavista hauskoista juhannustaioista on ihan pakko tänään tehdä! Oletteko te muuten ikinä tehneet juhannustaikoja?


Pue vasemman jalan sukka juhannusyöksi väärin päin jalkaan ja näet unta tulevasta puolisostasi.
***
Hyvän naimaonnen saa, jos juhannusyönä kieriskelee alastomana kasteisella niityllä.
***
Kun juoksee alasti saunasta tullessaan juhannusyönä ruisvainion ojia, niin yhdeksännessä ojassa tulee sulhanen vastaan.
***
Juhannuskokon savu kääntyy sen suuntaan, joka pääsee pian naimisiin.
***
Lakaise juhannusyönä makuuhuoneesi lattia alasti, vain punainen rihma vyötäisille sidottuna, niin rakastettusi haamu tulee sinua tervehtimään.
***
Neito voi kuunnella juhannusyönä käen kukuntaa. Niin monta kertaa kuin kukahtaa, niin monta vuotta on sulhasen löytymiseen. Jos ei kuku lainkaan, tulee sulho vielä samana vuonna.
***
Kerää juhannusyönä seitsemän kukkaa ja nuku kukat tyynyn alla. Unessa näet tulevan sulhasen.
***



Kun juhannusyönä kiertää kolmikulmaisen pellon kolmeen kertaan alastomana, niin kolmannella kerralla tulee tuleva elämänkumppani vastaan.

***
Kun juhannusaattoyöksi panee sitomattoman vihdan tyynynsä alle, näkee tulevan puolisonsa yöllä sitovan sen.
***
Juhannusiltana asetetaan pään alle yöksi erilaisia kukkia, ja kullekin kukalle annetaan sulhasehdokkaan nimi. Kenen kukkanen on virkein aamulla, on hän tuleva sulhanen.
***
Jos saunan jälkeen heität saunavastan saunan katolle, niin siitä suunnasta, minne vastan puinen osa osoittaa, saapuu sulhanen.

***

Ihanaa juhannusta!


Lähteet:

Ihmisten kertakäyttökulttuuri - osaatko vaatia arvostusta ihmissuhteissa?

torstai 21. kesäkuuta 2018

*Sisältää affiliate-linkkejä
Housut Zara (vastaavat*)/Toppi Zara/Kengät Mango*/Laukku Rebecca Minkoff*

Viime aikoina mielessäni on pyörinyt ihmissuhteet ja deittailu. Syy, joka on ajanut miettimään paljon näitä asioita, johtuu siitä, että viime aikoina olen tuntenut läheisyyden kaipuuta ja kaipuuta siihen, että joku välittää. Toinen puoli minusta haluaisi, että olisi ihminen rinnalla ja kokisin olevani oikeasti ihastunut ja kiintynyt toiseen henkilöön, mutta toinen puoli taistelee tosi paljon niitä kaikkia tunteita vastaan. Se, millaiseksi deittailun maailma on nykyään mennyt, on saanut minut paljon varautuneemmaksi ja ehkä jopa pelkäämään ihmissuhteita. Tuntuu, että koko ajan joutuu olemaan deittaillessa varpaisillaan ja olla varautunut milloin minut mahdollisesti korvataan toisella henkilöllä. Tuskin olen ainoa, joka on erityisesti Tinderissä törmännyt ghostaukseen, ihmisen katoamiseen ilman selittelyjä.

Olen huomannut deittailuun liittyviä keskusteluja seuranneena, blogeja lukeneena ja kavereiden kanssa jutellessani sen, että muiden ihmisten kunnioittamattomuus ja tuo pahainen ghostaus on yleistä. On tuntunut hämmästyttävältä, että pidempikin tapailu on päättynyt siihen, että jompikumpi osapuolista on vain kadonnut. Koko tapailu tavallaan vain pyyhitään maton alle, toivotaan, ettei enää tavata ja jouduta sen myötä kiusalliseen tilanteeseen, eikä haluta kertoa miksi on parempi jatkaa erillään. Suhteen tai tapailun laadusta riippuen taidamme usein sortuakin siihen, ettemme vaadi selitystä toiselta osapuolelta kokiessamme väärinkohtelua. Tavallaan vain tyydymme siihen, että nyt kävi näin, life goes on. Tosin vastauksia on vaikea saadakaan, vaikka haluaisi, jos toinen osapuoli pitää täydellistä radiohiljaisuutta. Myönnän, ettei minullakaan ole tämän asian suhteen täysin puhdas omatunto, mutta nykyään olen parantanut tapani - onneksi! Hävettää niin paljon myöntää, että olen sortunut viesteihin vastaamattomuuteen tai alkanut vain vastailemaan hitaammalla tahdilla, koska en ole enää kiinnostunut tai tyyppi ei vain tunnu tarpeeksi kiinnostavalta. Olen kyllä muutenkin todella hidas vastaamaan viesteihin, jos ne eivät vaadi välitöntä reagointia, joten omalla kohdallani vuorokauden viive on normaalia. En vain osaa keskittyä esimerkiksi bloggaukseen, jos jatkuvasti keskeytän työskentelyn viestittelyn takia. Mutta, kun kyseessä on toisen ihmisen tunteet, täytyisi osata arvostaa toista ihmistä ja olla kyvykäs kertomaan omista tunteistaan suoraan.

Nyt myöhemmin tätä kaikkea mietittyäni olen hämmästellyt sitä, miksei pysty kunnioittamaan toista ihmistä edes sen vertaa, että viitsisi laittaa yhden viestin ja sanoa suoraan omista fiiliksistä. Kait se asian ilmaan roikkumaan jättäminen ja kaikki ignooraus on tuntunut helpommalta ja elää toivossa, ettei törmää tyyppiin enää ikinä. Ehkä omalla tavallaan sortuu ajatteluun, ettei loukkaa toista, kun ei sano suoraan, vaikka oikeasti on loukkaavampaa olla selittämättä ja kadota jälkiä jättämättä. Milloin meistä on tullut tällaisia pelkureita? Ovatko ihmiset nykyisessä deittailukulttuurissa kertakäyttötavaraa, jonka voi vain heittää pois ja korvata uudella?

Tietenkin ihmissuhteissa täytyy olla varma, että toinen on itselleen oikea. Teille, kuten minullekin, on varmasti tullut vastaan tilanteita, kun sinä tai se toinen henkilö ei tunnu oikealta. Tunteilleen ei voi mitään, ehkä elämäntilanne vie erilleen tai suhde tai tapailu ei muuten vain toimi. Lähes aina toinen osapuoli joutuu pettymään tavalla tai toisella, eikä sille voi mitään, mutta tilanteen ollessa mikä tahansa, täytyisi osata arvostaa toista henkilöä. Jokaisella meistä on oikeus tulla arvostetuksi. Ihmissuhteet eivät ole helppoja, deittailu ja sen oikean löytäminen vieläkin vaikeampaa, mutta sitä oikeaa etsiessä tulee pystyä kunnioittamaan niitä itselleen ei oikeita henkilöitä.

Tämä voi olla ihan vain omassa päässäni pyörivä ajatus, mutta välillä tuntuu että ihmisten arvostus muita kohtaan on vähentynyt radikaalisti. Vai onko tämä vain joku pääkaupunkiseudun ja sen lähistön juttu? Voi olla, että omalta osaltaan tähän tilanteeseen on ajanut se, ettemme välttämättä osaa vaatia oikeaa kohtelua tai sanoa ei. Inhottava fakta kuitenkin on, että niin kauan kuin annamme muiden kohdalla meitä väärin, sitä myös tulee tapahtumaan. Ollessa ihastunut, saattaa väärin kohtelun myöntäminen tuntua vaikealta eikä haluta myöntää itselleen, että tämä ei ole okei eikä minun pitäisi sallia toiselta henkilöltä tällaista kohtelua. Kokemuksesta voin sanoa tuon olevan välillä todella vaikeaa. Koen olevani hyvin oman arvon tunteva ihminen, mutta olen itsekin notkahtanut tähän ansaan ja joutunut pettymään. Fool me once, shame on you; fool me twice, shame on me kuvaa näitä tilanteita aika hyvin. Miksi välillä on niin vaikea oppia ja olla retkahtamatta kemioihin!

En sano, että olisin millään tavalla kyyninen ja kokisin, että en tule ikinä tapaamaan minulle sopivaa henkilöä. Tiedän, että niin tulee tapahtumaan, kun sen aika on. Tosin viimeiset vuodet ovat tuntuneet paikasta toiseen hyppimiseltä ja kunnon karnevaalilta, joten ei tässä ole oikein edes ollut tilaa jakaa elämääni toisen ihmisen kanssa. Mutta vaikka en juuri tällä hetkellä välttämättä pystyisi jakamaan elämääni kenenkään kanssa, vaikka olenkin kokenut läheisyydenkaipuuta,  on nykymaailma opettanut minut siihen, että koko ajan kannattaa olla varpaisillaan ja varautua jonkinlaiseen peliin. Olen todella laiska deittailija enkä muutenkaan ihastu helposti, mutta olen alkanut kaipaamaan sitä, että uskaltaisin ihmissuhteissa mennä tunteiden viettävänä ja fiilistellä toista ihmistä ihan kympillä. Kuitenkin aina kiintymyksen tunteita huomatessani takaraivossani alkaa kolkuttamaan ettei saa kiintyä liikaa, täytyy olla varuillaan, ei saa olla liian innokas ja ikinä ei tiedä milloin toinen vain katoaa. Itseään saa suojella, mutta en haluaisi omata näin vahvaa suojakuorta.

Onko teitä ikinä ghostattu tai oletteko itse sortuneet tuon kortin käyttöön? Entä miten te koette nykypäivän deittailun?

Ps. House of Brandonilla* alkoi alen lopopukiri ja koodilla FLASHSALE20 saa 20*% lisäalen alennustuotteista.

6 x Asia, jotka blogi on saanut minut tekemään

keskiviikko 20. kesäkuuta 2018

*Sisältää affiliate-linkin
Takki Bershka/Farkut Lee Scarlett High*/Laukku Louis Vuitton Noe/Kengät Toms Alpargata*


Lääkäriin tai terveyskeskukseen aikaa varatessani ja vaivoistani kertoessani mietin usein, lukeekohan linjan toisessa päässä oleva blogiani. Varsinkin silloin, kun selität niistä hieman kiusallisemmista asioista.
***
Ulkona syödessä alan automaattisesti järjestelmään aterimia ja astioita paremmin, vaikken ottaisi edes kuvia blogiin. Kohteeksi joutuu usein myös seuralaisen ruoat, varsinkin silloin, kun kyseessä on vain nopea kuva Instastoriesiin. Onneksi kaikki ovat alkaneet jo tottumaan tähän tapaani!
***
Välttelen monia blogikliseitä tai rakennan ennakkoluuloja tuotteita kohtaan, jotka ovat jokaisessa blogissa. Syy tähän on alitajuntaisesti varmasti se, etten halua luokitella blogiani täydellistä elämää esitteleväksi Lifestyle-blogiksi.
***
Valitsen usein ruokapaikat ja kahvilat sen mukaan, joista saa blogiin ja Instagramiin kivoimpia kuvia. Jotain hyvääkin tästä on seurannut, sillä se on saanut minut välttelemään tylsiä ketjupaikkoja ja matkustaessa ei tule sorruttua turistirysiin!
***
Blogin myötä minusta on tullut unelma-asiakas. Olen itsekin tehnyt paljon asiakaspalvelutyötä, jossa tympeät asiakkaat ärsyttävät, joten aina asioidessani haluan olla kohtelias ja pirteä enkä vahingossakaan epäkohtelias, jos työntekijä sattuukin seuraamaan minua somessa. En halua päätyä Jodeliin sen takia, että olen ollut tympeä!
***
Olen entistä kiinnostuneempi ajankohtaisista ilmiöitä, jotta voin tarvittaessa tarttua kyseisiin aiheisiin blogissani. Haluan ylipäätänsä tietää mistä puhutaan ja mitkä asiat ovat pinnalla juuri nyt. Jotkin asiat minulta tosin menee ohi ja sain tietää mitä flossaus on reilu kuukausi sitten...


Tuleeko teillä joitain asioita mieleen, joita some tai oma blogi on saanut tekemään?


C-vitamiinin hyödyt ihonhoidossa ja ihonhoitorutiinin rakentaminen

tiistai 19. kesäkuuta 2018

 *Kaikki tuotteet saatu, sisältää affiliate-linkkejä

Heleä iho on trendi, joka ei varmasti ole poistumassa pitkään aikaan. Kuulautta ja heleyttä tuovat, ihoa kirkastavat tuotteet ovat suuressa suosiossa, enkä itsekään luopuisi näistä tuotteista mistään hinnasta. Tuotteen sisältämillä vitamiineilla ja hapoilla on suuri vaikutus siihen, mitä tuote tekee iholle. Monelle varmasti tunnetuin ihonhoidossa käytetty vitamiini on ihoa kirkastava ja heleyttävä C-vitamiini.

Omassa ihonhoidossani olen käyttänyt C-vitamiinia jo pitkään, pääasiassa kuorintojen ja seerumeiden muodossa. C-vitamiini on tehokkain kosmetiikassa käytetty ihon kirkastaja. Sen voimakas antioksidanttinen vaikutus auttaa vähentämään ihon tulehdustiloja, häivyttää pigmenttimuutoksia ja edistää terveellistä kollageenin tuotantoa samalla ihoa tehokkaasti kirkastaen. C-vitamiinia sisältävistä seerumeista on apua muun muassa aknen aiheuttamiin arpiin ihon sävyä tasoittavan vaikutuksen ansiosta ja sillä on ihoa UV-säteilyn haittavaikutuksilta suojaava vaikutus. Näin kesällä C-vitamiinia sisältävän seerumin käyttö aamuisin ei ole lainkaan huono idea, sillä C-vitamiini auttaa ihoa taistelemaan ympäristön haittavaikutuksia, kuten saasteita vastaan, tehostaa entisestään aurinkosuojan tehoa UV-säteilyä vastaan sekä korjaa ihovaurioita.

Markkinoilla on laajalti erilaisia C-vitamiinia sisältäviä tuotteita ja jokaisen tuotteen C-vitamiinipitoistuus ja -muoto vaihtelee tuotteen käyttötarkoituksen mukaan. Yleisin vaihteluväli tuotteen C-vitamiinipitoisuudelle on 5-20 prosenttia, mutta on tuotteita, joissa C-vitamiinin pitoisuus ylittää 20%, kuten esimerkiksi täällä esittelemässäni The Ordinaryn Vitamin C Suspension 23% + HA Spheres 2% -voiteessa. Herkkäihoisen suositellaan aloittamaan C-vitamiinin käyttä ihonhoidossa matalilla pitoisuuksilla ja usein jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetuiden tuotteiden pitoisuudet ovat sen verran alhaisia, että ne sopivat kaikille ihotyypeille. 

Muun muassa Lumenen Valo-tuoteperhe on rakennettu kokonaan C-vitamiinin ympärille. Lumene käyttää Valo-tuotteissaan neljää eri C-vitamiinin muotoa ja C-vitamiinin pääraaka-aine on Pohjoisen lakka. Olen viime aikoina käyttänyt Lumenen Nordic-C Pure Glow Cleansing Balmia* osana kaksoispuhdistusta. Puhdistusbalsami pudistaa kyllä yksinäänkin meikin kasvoilta todella hyvin (olen vain niin vannoutunut kaksoispuhdistaja, etten enää osaa puhdistaa meikkejä ainoastaan yhdellä tuotteella, ellen erikseen muista testata tuotetta yksinään!), mutta osana kaksoispuhdistusta tuo on aivan ihana! Puhdistuksen ohella tuote kosteuttaa ihoa ja pesun jälkeen puhtaat kasvot hehkuvat. Jos ihonhoitorutiinin viimeistelee muillakin C-vitamiinia sisältävillä tuotteilla ja lisää esimerkiksi heleyttä tuovaa kosteusvoidetta, on iholla ihan mielettömän kaunis hehku, jota ei millään edes malttaisi peittää meikillä, vaikka ihossa olisin epäpuhtauksia. Olen saanut kirkastettua omaa ihoani niin hyvin, että olen nykyään mielelläni ilman meikkiä, vaikka ihoni ei ole täydellinen. Jos muuten etsii hyvää heleyttävää päivävoidetta, niin suosittelen tutustumaan tähän Glamglown Glowstarter Mega Illuminating Moisturizer -kosteusvoiteeseen*. Sain tuon kokeiluun perjantaina ja omg tuo on ihan täydellinen! Esittelen sen paremmin omassa postauksessaan myöhemmin, koska tuota ei voi hypettää liikaa.

Lumenen Valo-sarjassa on puhdistusbalsamin lisäksi kolme muutakin tuotetta, joihin olen tykästynyt todella paljon. Vaikka ihoa hoitaisi heleyttävillä ja kirkastavilla tuotteilla ja iho näyttää siltikin samealta, auttaa siihen usein kuoriminen. Lumenen Glow Reveal Peeling Mask* on rakeeton, geelimäinen naamio/kuorinta, joka sisältää C-vitamiinia sekä kuorivia AHA-, glykoli- ja maitohappoja. Naamion kuoriva vaikutus perustuu juuri tuohon happojen kemiallisesti kuorivaan vaikutukseen, jonka avulla iho saa aivan uutta hehkua kun "samea" pintakerros saadaan kuorittua pois. Erityisesti AHA- ja maitohapot ovat ihoa todella hellävaraisesti kuorivia ainesosia, joten ne sopivat hyvin vaihtoehdoksi rakeellisille kuorinnoille. Muistutan jälleen, että AHA-happojen käytön yhteydessä on erityisen tärkeää muistaa suojata iho aurinkosuojalla, koska iho on AHAa sisältävien naamioiden ja kuorintojen jälkeen erityisen herkkä palamaan!

Lumene Valo Glow Boost Essenceä* on kehuttu todella monen kauneusbloggaajan toimesta ja joudun itsekin yhtymään joukkoon. Hyaluronia, lähdevettä ja C-vitamiinia sisältävä tiivistetty hoitoneste luo iholle välitöntä kuulautta, poistaa sameutta ja pidempiaikaisen käytön aikana C-vitamiini ja muut aktiiviaineet kirkastavat ihoa. Hoitonesteen koostumus on kevyt ja se imeytyy kasvoille nopeasti, eikä jätä jälkeensä tahmeaa pintaa. Tämä on vakiinnuttanut paikkansa aamuisin käytettynä hoitonesteenä, koska rakastan Glow Boost Essencen iholle tuomaa hehkua.

Kiinnostukseni C-vitamiinin tehoon ihonhoidossa lähti liikkeelle innostuessani korealaisesta kosmetiikasta ja ihonhoitorutiinista. K-beautyn tunnetuin C-vitamiiniseerumi on varmasti Klairs Freshly Juiced Vitamin Drop -seerumi*, jossa C-vitamiinipitoisuus on 5%. Vaikka vitamiinipitoisuus on alhainen, on seerumi todella tehokas muun muassa häivyttämään aknearpia, sillä tämän seerumin C-vitamiinin muoto on Ascorbic Acid. Seerumi on kuitenkin soveltuva päivittäiseen käyttöön ja todella herkällekin iholle. Tarvittaessa tuotetta voi laimentaa sekoittamalla seerumia toisen seerumin tai kasvovoiteen joukkoon.

Vielä en ole käyttänyt tätä C-vitamiiniseerumia tarpeeksi kauaa, jotta voisin toistaiseksi sanoa omakohtaista kokemusta arpien häivyttymisestä. Seerumin koostumus on hieman öljymäinen, mutta se imeytyy iholle täysin alle minuutissa ja iho tuntuu kosteutetulta. Seerumista jää ihoon todella kaunis kuulas pinta, jonka päälle on hyvä jatkaa muilla tuotteilla. Tämän käyttöä jatkan mielenkiinnolla ja seuraan tehoa aknearpien vaalentamisessa!

Voisin vielä loppuun kirjoittaa sanasen ihonhoitorutiinin koostamisesta. Kaksoispuhdistus, essence/hoitoneste, seerumi, kasvosuihke, toner, kosteusvoide... Monella saattaa mennä alussa sormi suuhun, että mitä missäkin kohtaa kuuluu käyttää. Todella yksinkertaisesti ihonhoitorutiinin voi rakentaa esimerkiksi näin:

1. Öljymäinen puhdistusaine
2. Puhdistusgeeli/-vaahto/-balsami
3. Toner eli kasvovesi, jolla ei enää puhdisteta kasvoja (ei micellar-vesi!)
4. Essence/hoitoneste
5. Seerumi/seerumit koostumukseltaan kevyimmästä paksuimpaan
6. Silmänympärysvoide
7. Kosteusvoide

Jos rutiiniin ei halua ottaa mukaan kaksoispuhdistusta vaikka siitä syystä, että käyttää todella kevyttä meikkiä, voi kaksoispuhdistuksen tilalla käyttää vain yhtä tuotetta. Suosittelen valitsemaan sellaiseen tuotteen, jonka pH-arvo on lähellä ihon omaa pH-arvoa, eli noin 3-5,5. Monet puhdistusvaahdot ovat liian korkeita pH-arvoiltaan, jolloin pesun yhteydessä kasvoilta peseytyy pois kosteuden ihossa pitävä "vaippa". Kasvoveden tehtävä taas on palauttaa ihon pH-arvo optimaaliseksi, jotta seuraavat tuotteet vaikuttavat paremmin sekä muun muassa kosteuttaa kasvoja tai supistaa ihohuokosia. Monet mieltävät kasvoveden puhdistuksen viimeistelijäksi, jolla oikein rajusti pyyhitään viimeiset meikinrippeet pois kasvoilta. Jos kasvoilla on vielä meikinjäämiä, voi ne poistaa esimerkiksi micellar-vedellä ja vanulla, jonka jälkeen kasvoveden/tonerin voi lisätä kasvoille kämmenillä taputellen.

Kun puhdistus ja pH-arvon palautus on tehty, jatketaan ihonhoitoa muilla tuotteilla. Hyvä nyrkkisääntö on mennä kevyimmästä tuotteesta paksumpaan. Eli omien tuotteiden koostumusta tutkimalla saa nopeasti selville missä vaiheessa tuotetta on paras käyttää.

Voi apua, tästä ei todellakaan pitänyt tulla tällainen romaanin pituinen postaus! Mutta toivottavasti saitte jotain uutta tietoa liittyen ihonhoitoon sekä kattavan tietopaketin C-vitamiinin hyödyistä iholle.

Maanantailista

maanantai 18. kesäkuuta 2018

*Sisältää affiliate-linkkejä

Mitä söit aamupalaksi tänään?
Tämä on kolmas julkaisemani maanantailista ja joudun TAAS vastaamaan, että kahvia, jossa on seassa kookosöljyä sekä proteiinijauhetta.

Miltä näytät tänään?
Toistaiseksi olen yövaatteissa ja näytän juuri heränneeltä, mutta enköhän kohta ala laittautumaan, kunhan saan aamun ensimmäiset hoidettavat jutut tehtyä. Veikkaan, että tulen näyttämään tänään aika arkiselta, kuten 90% ajasta!

Päivän suunnitelmat?
Tälle päivälle ei pitäisi olla mitään erikoista. Teen blogijuttuja ja illalla tai tässä päivällä käyn  varmaankin tekemässä salitreenin. Tuli tässä samalla mieleen, että voisin muuten käydä kirjastossa pitkästä aikaa! Jos tänään kerkisin (ja muistaisi)?

Mitä odotat tältä viikolta?
Kaikista eniten odotan juhannusta sekä mökille menoa. Tuli mökistä mieleen, etten muuten ole vieläkään heittänyt talviturkkia! Juhannuksen lisäksi odotan tuottoista ja hyvää viikkoa näin arjen näkökannalta!

Mitä aiot syödä tällä viikolla?
Arkena menen varmasti arkiruoilla, mutta ajatus perjantain juhannusherkuista kutkuttelee mielessä. Menu ei ole vielä suunniteltu, mutta grillaus on aivan ehdoton! Saa muuten laittaa vinkkejä hyviin vegegrillattaviin.

Jotain, mitä haluat tehdä tällä viikolla?
Jos vastaan tähän, että haluan heittää talviturkin, onko se samalla vähän kuin sopimus siitä, että se on pakko tehdä?  Vihaan meinaan kylmää vettä. Muuten ei oikein tuli mieleen muuta aikaisemmin mainitsematonta, jonka haluaisin tällä viikolla tehdä. Vaikka mitä tehtävää olisi, kuten jääkaapin pesu, kylpyhuoneen puunaus lattiasta kattoon ja niin edelleen, mutta nuo ovat asioita, joita en todellakaan haluaisi tehdä!

Kivaa maanantaita kaikille!

Viikon kuulumiset ja havaintoja onnellisuudesta

lauantai 16. kesäkuuta 2018


Moikka! Miten teidän viikko on mennyt? Oma viikkoni on sujunut kovalla vauhdilla, vaikka viime viikkoon verrattuna tämä viikko on tuntunut kunnon lomailulta. Viime viikko oli niin täynnä ohjelmaa, joten tällä viikolla oli mukava ottaa vähän rennommin. Maanantaina ja tiistaina tosin painoin töitä lähes koko päivän, jotta sain loppuviikoksikin postauksia valmiiksi, jos viisaudenhampaan poistosta olisi aiheutunut jotain ongelmia. Onneksi hammaslääkärireissu sujui ongelmitta ja viimeinenkin viisaudenhammas saatiin poistettua iisisti vetämällä. Kauheasti aina ihmisiä pelotellaan tuosta operaatiosta, mutta neljä viisaudenhammasta poistattaneena voin sanoa, että voi se olla todella helppokin operaatio. Keskiviikkona oli hieman nuutunut olo ja nukuin päiväunetkin ensimmäisen kerran todella pitkään aikaan. Torstaina oli jonkin verran särkyä ja nousi pieni lämpö, mutta eilen olo oli sellainen, kuin mitään hammasta ei olisi edes poistettu ja söinkin aivan normaalisti. Kesken poiston oli hauska tilannekin, kun ihana hammaslääkärini kysyi onko kaikki hyvin. Olin kuulemma niin epätavallisen rauhallinen. Mikäs siinä oli makoillessa, kun ei edes puudutuspiikkien ansiosta tuntunut missään!

Torstaina minulle tuli suunnittelematon meno Helsinkiin ja muuten torstai menikin aika rauhallisissa merkeissä oloa parannellessa. Eilen otin taas suunnaksi Helsingin ja kävin pyörähtämässä Polhemin toimistolla, josta suuntasin Zadaan tyyppien järjestämään kahvikuvaustyöpajaan Slurpin toimistolle. Tyyliä metsästämässä -blogista tuttu Veera piti meille ihan super hyvän workshopin ja pari tuntia meni kuin siivillä uutta oppiessa ja valokuvatessa. Rakastan kahvia ja meinasin ihan liikuttua saadessani kotiin viemisiksi minua varten jauhetun kahvipaketin, jonka etikettiin oli painettu vielä oma nimenikin. Voi vitsit miten onnelliseksi voi tulla tällaisista pienistä asioista.

Tämän päivän ja sunnuntain suunnitelmat ovat vielä hieman auki. Oletettavasti teen aika paljon blogijuttuja valmiiksi ensi viikkoa varten ja jossain välissä täytyisi osata taas irtautua tästä puuhastelustakin. Juhannusta varten haluaisin saada etukäteen postauksia valmiiksi, joten alkuviikosta täytyy kirjoittaa näppäimistö sauhuten. Hassua, että juhannus on vasta tulossa, vaikka tuntuu, että kesä olisi jo pitkällä. Ollaan monien kanssa puhuttukin, että tuntuu ihan uskomattomalta, että eletään vasta kesäkuun puolta väliä! Hassua miten paljon lämpö voi sekoittaa, kun viime kesät ovat menneet enemmän tai vähemmän huonosta kelistä kärsien. Juhannuksen tiivistän varmaan pariin päivään ja perjantaina olisi näillä näkymin tarkoitus suunnata tyttöjen kesken yhdeksi yöksi isäni mökille Vierumäen lähelle. En ole käynyt siellä muutamaan vuoteen, joten kiva napata lempparitytöt kainaloon ja päästä sinne pitkästä aikaa.

"Tiedättekö tunteen, kun ei oikein viitsisi sanoa olevansa onnellinen ja ansaitsevansa tämän kaiken."

Viime viikot olen ollut todella hyvällä tuulella ja päivä päivältä tuntuu, että palaset loksahtelee paikoilleen. Tällä hetkellä minulla on todella odottavainen olo kaikesta, mitä seuraavan parin kuukauden, tai ihan parin tulevan viikon aikana, tulee tapahtumaan enkä malttaisi odottaa, että saan selville missä ja missä merkeissä tulen loppuvuoteni viettämään. Viime aikoina olen joutunut miettimään todella paljon, mitä haluan elämältäni ja mitä haluan tehdä, kun olen "iso". Viime ja tämän viikon aikana on tullut olo, että nyt tiedän kirkkaasti, mitä haluan ja mitä kohti haluan mennä. Olen ollut jollain tapaa aika yllättynytkin kaikista omista fiiliksistäni, mutta samaa aikaa todella huojentunut ja onnellinen. Pidän stressittömästä luonteestani ja siitä, että en murehdi ja suunnittele liikaa elämääni, mutta nyt on tuntunut hyvältä asettaa selkeitä tavoitteita ja ottaa ensimmäisiä askeleita minun unelmajuttujani kohti.

Tiedättekö tunteen, kun ei oikein viitsisi sanoa olevansa onnellinen ja ansaitsevansa tämän kaiken. Viimeiset pari kuukautta olen sydämessäni tuntenut, että minulla on oikeus olla onnellinen ja olen oikeutettu kaikkeen, mitä elämässäni on. Elämäni ei ole täydellistä, eikä sen tarvitsekaan olla, mutta olen onnellinen. Olen utelias sen suhteen, mihin tulevat viikot ja kuukaudet tulevat minua viemään ja viime aikoina minun on ollut helppo sanoa, että mulle kuuluu tosi hyvää jonkun kysyessä kuulumisiani. Minua ei hävetä myöntää olevani onnellinen enkä myöskään halua peitellä sitä. Mieluummin hehkun onnellisuutta ympärilleni, hymyilen hölmösti kadulla yksin kävellessäni ja toivottavasti tuon positiivista energiaa myös muille ihmisille sen sijasta, että yrittäisin piilotella hyvinvointiani vain siksi, että jollain ei välttämättä mene niin hyvin, kuin minulla. Jokainen meistä ansaitsee onnen ja kaikki ne pienet ja isot ilot, joita koemme elämässämme. Elämänilo on jotain niin mahtavaa, josta kannattaa nauttia joka ikinen päivä.

Voi apua, tässä postauksessa ei ole yhtään mitään pointtia ja lähdin kirjoittamaan koko tekstiä aika ekstempore. Tuli vain olo, että nämä fiilikset on pakko saada ulos eikä alkuperäisen suunnitellun postauksen kirjoittaminen edennyt ollenkaan. Parempi jättää se vielä luonnoksiin kasvamaan ja mennä sen mukaan, joka tuntuu sillä hetkellä paremmalta. Inspiraatiota ei voi pakottaa, joten on osattava kuunnella sitä ja muuttaa suunnitelmaa. Tämä viikko on ollut muutenkin jotenkin todella omituinen inspiraation suhteen. Ideoita postauksiin tulee hirveällä vauhdilla, mutta toteutus taas on laahannut perässä eikä itse sisältöä ole meinannut syntyä millään. Mutta joskus on tällaisia viikkoa eikä sille voi mitään. Silloin täytyy osata  napata kiinni spontaaneista ideoista ja tehdä vaikka tämän tyylisiä postauksia.

Mahtavaa lauantaita teille kaikille!
Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela