Slider

Vaateteollisuuden ongelmallisuus ja miksi tekstiileille tulisi antaa uusi elämä

lauantai 13. huhtikuuta 2019

Kaupallinen yhteistyö Globe Hope


Ostokäyttäytymiseni on muuttunut viimeisen parin vuoden aikana huimasti ja nykyään hankin mielelläni paljon vaatteita, kuten muitakin tavaroita, kierrätettynä. Nykyisin aivan uskomaton määrä vaateteollisuudesta päätyy kaatopaikoille tuhlaten luonnonvaroja niin tuotannon, kuin hävittämisenkin aikana. Suomessa sentään voimassa on EU-direktiivi, joka kieltää vaatejätteen viemisen kaatopaikoille. Sen sijaan vaatejäte kuuluu laittaa roskiin sekajätteen mukana, jolloin sen päätyy poltettavaksi ja sitä kautta energiantuotantoon. Eli rikkinäiset sukkahousut ja selkeät lumput voi hyvällä mielellä heittää sekajätteeseen, mutta entä muut vanhat vaatteet ja tekstiilit, jotka ovat vielä käyttökelpoisia?

Mietin hetki sitten kuinka monta kiloa uusia vaatteita ja kenkiä, niin täysin uusia kuin käytettynäkin ostettuja, päätyy kaappeihini vuosittain. Määrä on helposti useita kymmeniä kiloja. Huh, ihan tajuton määrä! Vaikka olen nykyisin harkitsevainen shoppaaja ja vaatekaupoissa kirpputoreja lukuun ottamatta käyminen on vähentynyt lähes olemattomaan, nautin edelleen kivoista vaatteista ja hankin säännöllisesti uutta. Mitä tulisi tehdä vanhoille vaatteille? Ehdottomasti kierrättää, mutta kierrättämisessä on myös omat ongelmansa. Vaikka usein toisen roska saattaa olla toisen aarre, ei tämä aina toteudu. Käyttökelpoiset ja uudenveroiset vaatteet jäävät helposti pyörimään loputtomaan kirppiskasaan, kunnes ne ovat niin vanhoja, että ne päätyvät roskiin tai kierrätykseen.

Vanhemmat ja hieman huonokuntoisemmat, mutta käyttökelpoiset ja ehjät vaatteet ja tekstiilit, vien aina vaatekeräykseen, josta ne päätyvät hyväntekeväisyysmyymälöihin ja sitä kautta varat käytetään hyväntekeväisyystoimintaan. Kuitenkin hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista tekstiileistä jopa 70% on sellaista, jolla ei ole mitään myyntiarvoa, jolloin käyttökelvottoman lumpun lajittelu tulee hyväntekeväisyyjärjestöille kalliiksi, koska lajittelu joudutaan tekemään käsin. Osa lahjoitetuista vaatteista lähetetään ulkomaisiin kierrätystehtaisiin, joista niistä valmistetaan muun muassa eristemateriaalia. Ulkomaillekin lähetetyssä tekstiilijätteessä on ongelmansa, koska toistaiseksi ei voida täysin jäljittää mitä tekstiilijätteelle tapahtuu Suomen rajojen ulkopuolella. Varmasti suuri osa todella päätyy kierrättystehtaisiin, mutta tekstiilijätteen lopullisesta määränpäästä ei voida olla täysin varmoja. Myös rekkakuljetukset ulkomaille on epäekologinen keino päästä tarpeettomasta tekstiilistä eroon. Tästä syystä saattaisi olla jopa eettisempää hävittää myyntiarvottomat tekstiilit sekajätteen mukana polttamalla. Kuitenkin ennen sekajätteeseen heittämistä kannattaa tarkistaa olisiko vanhoille, ja myyntiarvottomille, kuten lakanoille tai pyyhkeille tarvetta paikallisessa eläintensuojelujärjestössä, jossa niitä voisi hyödyntää eläinten makuualustoina.

Kaikista optimaalisinta olisi, jos käyttäisimme aina jokaisen vaatekappaleen ja tekstiilin elinkaarensa loppuun asti, eli siihen pisteeseen, ettei se kelpaa enää miksikään muuksi, kuin energiaksi poltettavaksi. Kuitenkin vaateteollisuuden ongelmallisuus tulee vastaan siinä, että me emme halua käyttää tavaroita niiden elinkaaren loppuun asti. Edes se, että me itse ostaisimme huomattavan osan vaatteistamme käytettyinä, ei poista vaateteollisuuden ongelmallisuutta. Vaikka jatkuvasti erityisesti pohjoismaissa ollaan tietoisempia vastuullisemmasta kuluttamisesta, ollaan suurimmassa osassa maailmaa huomattavasti enemmän jäljessä sen suhteen, mitä ylijäämätekstiilille tulisi tehdä. Siellä tekstiilit, jopa täysin uudet, päätyvät usein kaatopaikoille. Kaatopaikkojen täyttiminen miljoonien tonnien edestä tekstiilijätteellä ajaa taas siihen, että luonnonvaroja tulee kuluttaa jatkuvasti enemmän esimerkiksi raivaamalla lisää tilaa kaatopaikoille. Surullinen fakta on, että vaateteollisuus tulee varmasti ikuisesti pyörimään pikamuodin ympärillä, mutta onneksi Euroopassa ja erityisesti Pohjoismaissa, pystyy vaikuttamaan omaan kulutuskäyttäytymiseensä todella radikaalisti. Se on vain omista valinnoista kiinni haluaako tukea pikamuotia vai kestävää kehitystä.

Optimaalisin vaihtoehto olisi tukea vaateteollisuudessa kiertotaloutta. Upcycling eli hyödyttömän materiaalin, kuten tuotannon ylijäämämateriaalien, hyödyntäminen arvokkaampaan muotoon olisi kaikista optimaalisin tapa tukea kiertotaloutta, joka säilyttää materiaalien arvon ja vähentää luonnolle aiheutuvia haittavaikutuksia. Upcyclingin avulla jätettä ei enää synny ja monet kestäväksi suunnitellut materiaalit, kuten esimerkiksi luonnonkuidut ja nahka, saadaan hyvässä tapauksessa käytettyä tiensä loppuun asti.

Kotimainen Globe Hope on hyvä esimerkki Upcyclingia hyödyntävästä ja eettisesti toimivasta yrityksestä. Globe Hope valmistaa kaikki tuotteensa kierrätettyistä tekstiileistä, tekstiiliteollisuuden ylijäämäkankaista sekä muista kovista materiaaleista. Lisäksi huomattava osa hyödynnettävistä materiaaleista tulee Suomen sisältä tai vaihtoehtoisesti Ruotsista tai Keski-Euroopasta. Myös tuotanto tapahtuu lähellä, Virossa. Globe Hopen yritystoimintaa ohjaa ekologisuus, eettisyys ja esteettisyys ja Globe Hope toteuttaa täydellisesti nykypäivänä yhä tärkeämmässä asemassa olevaa kiertotaloutta: Globe Hope näkee mahdollisuuden materiaaleissa, joita muut eivät halua, tuo tuotteille lisäarvoa vastuullisuuden kautta ja Globe Hope pystyy vastaamaan entistä kulutustietoisempien ihmisten tarpeisiin tuottamalla esteettisiä, ajattomia ja eettisiä asusteita ja vaatteita.

Kuvissa minulla on tämän kevään uutuus, kierrätetyistä purjeista ja kierrätysnahasta valmistettu Havu Purje-laukku. Tarvitsen arkeen laukun, johon mahtuu vähintään 13" läppäri, lompakko, meikkipussi ja kalenteri. Olen nyt reilun viikon käyttänyt ainoastaan Havu-laukkua ja se on t ä y d e l l i n e n kokonsa ansiosta. Edellä mainittujen lisäksi laukkuun mahtuu helposti myös kameralaukkuni. Purjekangas on tehty kestämään kovia olosuhteita, joten laukussa käytetyt materiaalit ovat ihan huiput Suomen olosuhteisiin. Sen lisäksi, että tämä on juuri sopiva arkilaukku erityisesti kevääseen ja kesään, tulee tuo toimimaan mahtavasti esimerkiksi rantakassina tai painavien elintarvikkeiden kauppakassina. Jokainen Havu Purje-laukku on uniikki kappaleensa ja purjeen yksityiskohdat vaihtelevat laukuttain.

Instagramissa on vilahtanut toinen Globe Hopen tämän vuoden uutuus, armeijakankaasta valmistettu Pilke-vyölaukku, joka on myös ollut runsaassa käytössä. Globe Hopella on  muitakin ihania uutuuksia, jotka kannattaa kurkata!

Loppuun jaan vielä pienen kymmenen kohdan muistilistan vastuullisten muotitottumusten toteuttamiseen. Korostan, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen ja lopettaa ostamista täysin (en voisi tehdä sitä itsekään!) vaan tärkeintä on kiinnittää huomiota omiin valintoihin.

1. Osta vain vaatteita, joita luulet käyttäväsi vähintään 30 kertaa.
2. Osta mahdollisimman paljon kirpputoreilta tai käytettyjä vaatteita.
3. Kannusta omien tai muiden vanhojen vaatteiden käyttämiseen.
4. Lahjoita vaatteita eteenpäin.
5. Harrasta Upcyclingia eli anna vaatteille uusi elämä.
6. Älä osta vaatetta yhtä käyttökertaa varten vaan pyri lainaamaan muilta.
7. Suosi vaatevalmistajia, joilla on vastuulliset arvot ja toimintatavat.
8. Suosi vastuullisia materiaaleja, jotka tulevat ekologisista lähteistä.
9. Korjaa käyttökelposta poisheittämisen ja uuden ostamisen sijasta.
10. Osta ja hanki ajatonta ja kestävää.



Mitä ajatuksia vaateteollisuus teissä herättää ja mitkä arvot edustavat teidän ostokäyttäytymistä?

2 kommenttia:

  1. Mistä olet hankkinut nuo upeat kengät? 😍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Facebook-kirppikseltä, mutta alun perin Zaran kengät :)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela