Slider

Kolme vahvinta tunnelukkoani

perjantai 2. helmikuuta 2018

Luin jokin aika sitten Jutan tekstin tunnelukoista, jonka jälkeen jäin pitkäksi aikaa miettimään omaa tunne-elämääni. Muutaman päivän päästä tekstin lukemisesta kävin tekemässä tunnelukkotestin, koska asia jäi pyörimään mieleeni. Koen eläväni hyvin tasapainoista elämää fyysisesti ja psyykkisesti, mutta aika ajoin mielessä tuntuu pyörivän ihan liikaa asioita. Mieli käy ylikierroksilla ja on vaikea rauhoittua.

Olen elämäni aikana käynyt läpi henkisesti raskaita aikoja ja taustalla on nuoruudessa sairastettu vuosia kestänyt masennus. Olen todella vahva ja itsenäinen, mutta vanhemmiten menneisyyttäni ja tunne-elämääni miettineen olen vakuuttunut siitä, että minusta on niiden tapahtumien kautta tullut hauraampi ja herkempi . Vähitellen luonteeni on alkanut muuttua rauhallisemmaksi ja taakse ovat jääneet lapsuuden ekstroverttiys ja huippusosiaalinen luonne. Olen nykyään tunne-elämältäni paljon varovaisempi ja sisäänpäinkääntyneempi ja todella hitaasti lämpenevä. En jännitä sosiaalisia tilanteita ja pystyn esimerkiksi spontaanisti alkaa juttelemaan tuntemattoman kanssa missä tahansa, mutta harvoin annan itsestäni kaikkea. Sosiaaliset suhteet ja -tilanteet jäävät helposti todella pintapuolisiksi - mieluummin kuuntelen, kuin jaan. Yksi hyvä puoli omista nuoruuden mielen kasvukivuista on, että ne ovat tehneet minusta interpersoonallisesti lahjakkaan ja omien kokemuksien kautta olen oppinut lukemaan muita ihmisiä todella hyvin ja aistin ihmisissä erilaisia tunnetiloja kehonkielen perusteella. Vaikka saatan alkutuntumalta vaikuttaa hieman jäykältä, pohjimmiltani ja pienen lämmittelyn jälkeen olen todella empaattinen. Aistin ihmisissä herkästi erilaiset tunnetilat, joka on tehnyt minusta aktiivisen kuuntelijan sekä hyvän ryhmätyöskentelijän.

Jos jotain hyvää, niin usein jotain pahaakin. Olen jo kauan tiedostanut kärsiväni tunnelukoista, jotka vaikuttavat uusien ihmissuhteiden solmimiseen. Tunnelukoista, jotka vaikuttavat tunteisiini lähimpiäni kohtaan ja siihen, miten reagoin erilaisissa tilanteissa. Tunnelukkotestin tehtyäni sain pientä helpotusta toisinaan vallitsevaan olotilaan, jonka vuoksi saatan tuntea, etten saisi tuntea niin miten aina välillä tunnen. Eli käytännössä aina välillä alan siirtämään tunteitani ja ajatuksiani taka-alalle ja "kiellän" tunteet itseltäni. Vaikka olisin alamaissa, pakotan itseni positiiviseksi ja jätän mielen päällä olevat asiat käsittelemättä. Tunnelukkojen avaamattomuus ja kaikkien negatiivisten tunteiden tukahduttaminen käy loppujen lopuksi todella raskaaksi ja omalla kohdallani tunteiden käsittelemättömyys ajaa siihen, että mietin aivan liikaa ollessani onnellisimmillani. Haluamattani valmistelen mieltäni mahdollisiin pettymyksiin ja käsittelen kaikki tunteet tavallaan ennakkoon.

Tunnelukkotestin tulos oli pelottavan oikeassa. Kärsin emotionaalisesta estyneisyydestä, koen usein olevani ulkopuolinen ja uhrautuminen näkyy minussa muun muassa kykynä tehdä välillä vähän liikaakin kompromisseja laittaen muiden halut ja tarpeet omieni edelle.

Emotionaalinen estyneisyys
Emotionaalinen estyneisyys on vaikeutta tunteiden spontaaniin ilmaisuun, erityisesti kiintymyksen ja välittämisen tunteita. Pidän tunteet helposti sisälläni ja kontrolloin tunne-elämääni - vie usein viikkoja, jopa kuukausia, että annan itselleni luvan tuntea kiintymystä ja luvan näyttää ne toiselle henkilölle. Viimeisen kuukauden aikana olen sekä kärsinyt, että saanut purettua emotionaalista estyneisyyttäni ja olo on ollut todella vapauttava, koska pystyn tuntemaan kiintymystä ja näyttämään sen toiselle henkilölle. Kohdallani se ei todellakaan ole itsestäänselvää. Läheisilleni ja ystävilleni pystyn näyttämään ja kertomaan kiintymyksestäni ja siitä, kuinka paljon he merkitsevät minulle, mutta muuten tunteiden tuominen ilmi on todella haastavaa.

Tunnelukkotestin tuloksissa emotionaaliseen estyneisyyteen sanottiin olevan usein syynä kertynyt viha ja mielipaha. Minun tapauksessa taustalla on varmasti nuoruuden ihmissuhteissa kokemani pettymykset ja tunne, etten kelpaa. Nuorempana tunsin alusta asti todella voimakkaita tunteita ja luotin ihmisiin liikaa. Usein jopa tiesin, että minua kohdellaan väärin, mutten antanut sen haitata. En ilmaissut kokemaani mielipahaa vaan työnsin sen kaiken syvälle omaan mieleeni. Sen kautta olen alkanut tukahduttamaan kiintymisentunteita uusissa ihmissuhteissa, jotta en joutuisi kokemaan samanlaista pettymystä ja epäonnistumisen tunnetta. Onneksi nyt tähän tunnelukkoon on alkanut tulla purkautumista kuukausi sitten tapaamani henkilön kautta. Tunteiden vapaa ilmaisu on tuntunut todella hyvältä ja olen onnellinen, että kykenen kertomaan toiselle, kuinka paljon välitän hänestä sekä olemaan rehellinen kokemistani tunteista ja mielialoista.

Ulkopuolisuus
Ulkopuolisuus tunnelukkona tarkoittaa sitä, että koetaan ahdistusta sosiaalisissa tilanteissa ja jopa vältellään niitä. Uusien ihmisten kanssa olo saattaa olla epämukava ja hermostunut, huomion kohteena oleminen tuntuu inhottavalta. Ahdistus voi ilmetä siten, että miettii mitä muut ajattelevat sinusta ja hermostuneisuus johtaa siihen, että omien sosiaalisten taitojen käyttö unohtuu ja tunnet itsesi epävarmaksi. Tilanne on saattanut mennä siihen, että kanssakäymisten ja sosiaalisten tilanteiden välttely tuntuu luonnolliselta, vaikka toisaalta kaipaa toisten ihmisten läheisyyttä. Sosiaaliset tilanteet saattavat ajaa siihen, että teeskentelet antaaksesi hyvän vaikutelman ja olevasi kuten muut. Toistuvat ulkopuolisuuden kokemukset vahvistavat tunnelukkoasi. 

"Läheisissä suhteissa tunnet olosi varmemmaksi ja levollisemmaksi - voit olla enemmän oma itsesi.". Tuo lause aiheutti minussa kylmiä väreitä ja viimeisten viikkojen kokemusten perusteella tiedän tuon olevan totta. Mieleni on ollut paljon levollisempi ja olen sanonut ääneen, että on ollut jollain tapaa pelottavaakin huomata kuinka oma itseni pystynyt olemaan. Olo on tuntunut hyvältä.

Ulkopuolisuuden tunne on saanut juurensa varmasti nuoruudessa tapahtuneen tiuhan muuttamisen johdosta. Olen ollut viidellä eri ala-asteella, yläaste sentään meni yhdessä koulussa, mutta lukiossa ja myöhemmin ammattikorkeakoulussa aloin kokemaan paljon ulkopuolisuuden tunteita. Lukiossa oman osansa teki silloinen masennus, mutta ammattikorkeakoulussa haasteita toi ensimmäisen vuoden jälkeinen suuntautumisen vaihto, jonka takia jouduin vaihtamaan toiseen toimipisteeseen ja hyppimään kahden eri vuosikurssin välillä loput opiskeluajastani. En oikein kuulunut mihinkään porukkaan ja jo silloiset vahvat tunnelukkoni estivät minua luomasta läheisiä suhteita opiskelijakavereihini. Sain kyllä kavereita, mutta suhde jäi todella pinnalliselle tasolle eikä yhteyttä ole pidetty enää valmistumisen jälkeen.

Omalla kohdallani ulkopuolisuuden tunne ei näy sosiaalisten tilanteiden välttelemisenä vaan olen muuten vain kotihiiri. Jos jotain kivaa tapahtuu, lähden mielelläni, mutta olen huomannut, että koen itseni uusien ihmisten joukossa usein ulkopuoliseksi. Juuri se aikaisemmin mainitsemani jäykkyys uusien ihmisten kanssa ajaa minut siihen, että en oikein osaa rentoutua ja saatan helposti antaa itsestäni tylyn kuvan. Haluaisin oppia heittäytymisen taidon ja oppia relaamaan uusien ihmisten keskellä, jotta voisin tuoda aina omat parhaat puoleni esiin.

Uhrautuminen
Uhrautumisen tunnelukko johtaa siihen, että toisten tarpeita tulee huomioitua herkemmin ja omat tarpeet jäävät taka-alalle. Jos taas omat tarpeet tulee asetettua etualle, aiheuttaa se sinussa todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Syyt uhrautumiselle ovat pelko syyllisyydentunteen kokemisesta ja pelosta, ettei huomioi riittävästi toisia. Uhrautuminen ei johdu muiden vaatimuksista, vaan täysin omasta tahdosta. Uhrautuvat ihmiset ovat usein luonnostaan empaattisia eivätkä halua muiden kokevan mielipahaa. Toisia kohtaan on helppo olla ymmärtäväinen ja myötätuntoinen, kuuntelet toisten ongelmat kuuliaasti, mutta kerrot omistasi vain vähän.

Tunnelukkona uhrautuminen on todella haastava. Toisaalta siihen johtaneet piirteet ovat positiivisia, mutta liika muiden ihmisten tunteiden huomioiminen johtaa siihen, että omat halut ja hyvinvointi saattaa unohtua. Allekirjoitan täysin syyllisyydentunteen kokemisen, jos en ole huomioinut läheisiäni tarpeeksi ja koen syyllisyyttä, jos tunnen, että muut ihmiset joustavat kamalasti minun takiani. Vaikka olen jossain määrin todella itsekäs, läheisteni suhteen olen todellinen leijonaemo ja haluan heille vain parasta. Pintapuolisemmissa ihmissuhteissa uhrautuminen taas ilmenee sillä, etten välttämättä halua sanoa omaa mielipidettä tai miten asia mielestäni kannattaisi tehdä, jotta en aiheuta mielipahaa tai konflikteja.

****

Vahvimpien tunnelukkojeni tunnistaminen auttoi minua todella paljon ymmärtämään tuntemuksiani tietyissä tilanteissa. Tunnelukkojen tunnistaminen ei kuitenkaan poista ongelmia automaattisesti vaan niitä pitäisi työstää - avata haavat jotka ovat ajaneet minut tähän tilanteeseen. Vaikka koen olevani päästäni "terve", olen toisinaan miettinyt ulkopuoliselle henkilölle puhumista. Mielessäni on todella syvällä paljon asioita, joista en halua puhua kenellekään, en edes rakkaimmilleni. Ehkä tuntemattomalle henkilölle avautuminen ilman pelkoa tuomitsemisesta voisi auttaa ja saisin purettua tunnelukkojani. Kesken tekstin kirjoituksen meinasin poistaa kaiken jota olin jo kirjoittanut. Vaikka kirjoittamisesta on minulle suuri apua ja tekstin aikana työstin juuri näitä kolmea tunnelukkoa, tuntui silti pahalta. Tuntui pahalta myöntää itselleni näinkin näkyvästi, että olen vajavainen ihminen, joka ei ole aina  vahva.

Loppujen lopuksi kuka meistä edes on kokonainen? Aivan varmasti meistä jokainen kokee jossain vaiheessa elämässään vaikeita hetkiä, jotka aiheuttavat meissä tunnelukkoja. Toisiin ihmisiin tunnelukot vaikuttavat  vahvemmin, toiset taas saavat piilotettua nuo negatiiviset tuntemukset syvälle mielen syvyyksiin. Ei ole häpeä olla herkkä tai kokea tarvitsevansa apua tunteiden käsittelyyn. Meistä jokainen on ainutlaatuinen ja juuri se tekee meistä upeita ihmisiä.

Ihanaa viikonloppua!

4 kommenttia:

  1. Kiitos, että kirjoitit tämän tekstin! Itselläni pyörii juuri nyt aivan liikaa asioita päässä. Ehkä testin ja jopa kirjan avulla ymmärtäisi syyt ja olo helpottaisi, kun ymmärtäisi miksi pää on niin pyörällään.
    Ihanaa viikonloppua sulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää myös tuo kirja käydä lainaamassa joku päivä!

      Poista
  2. ihana avoin ja rehellinen teksti! olet rohkea ja vahva nainen. rakkautta ja valoa elämääsi 😗

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela