Slider

Miksi olen tyrkyttävä vaatemyyjä?

sunnuntai 15. heinäkuuta 2018

*Postauksen kuvat lainattu/I don't own the pictures
Töiden aloittamisesta inspiroituneena halusin kirjoittaa muutaman sanan asiakaspalvelusta. Asiakaspalvelu on aihe, joka puhuttaa niin hyvässä kuin pahassakin. Usein närkästystä aiheuttaa asiakaspalvelun olemattomuus, mutta tietyssä yhteydessä asiakaspalvelu saatetaankin kokea ahdistavana - myyjä tyrkyttää ja käy iholle.

Tartun aiheeseen jälkimmäisen kautta. Kyllä vain, minä olen työmaalla sellainen inhottava, tyrkyttävä ja ahdisteleva myyjä. En kysy tarvitsetko apua, johon on helppo vastata vain katselevansa. Käyn iholle, alan juttelemaan aivan jostain muusta, kuin avun tarjoamisesta, ja utelen vaikeita. Minkälaista etsit? Mihin tarkoitukseen? Miten olet ajatellut yhdistellä vaatteen? Kaikean edellä mainitun lisäksi alan vielä "tyrkyttämään" muutakin. Ahdistaako jo nyt? Kysymyksiin ei voikaan vastata "Mä vain katselen" tai ei tai joo. Tiedän, että osa tuntee olonsa epämiellyttäväksi, jos myyjä palvelee. Monelle riittäisi hyväksi asiakaspalveluksi se moikkaus ja kysymys, tarvitseeko apua.

"Siinä vaiheessa, kun myyjä ei hengaile kassan takana vaan on aktiivisesti touhuamassa jotain muuta, voi olla lähes varma, että kyseessä on palveleva liike."

Mielestäni monissa myymälöissä alisuoriudutaan myyjän tehtävissä ja ihan harmittaa, kun hyvien tekijöiden resursseja heitetään hukkaan, koska työntekijöiltä ei vaadita mitään. Ymmärrän, että tietyissä ketjuissa on oma käytäntönsä ja kiireisenä aikana jokaiselle asiakkaalle ei ole mahdollista tarjota maailmaa mullistavaa asiakaspalvelukokemusta. Mutta hiljaisempinakin aikoina myymälöissä käydessä törmää harmittavan usein tiskin takana pönöttäviin myyjiin, jotka pelkällä olemassa olollaan tekee olon epämukavaksi. Viitsiikö edes katsella mitään. Häiritsenkö myyjää? Itse liukenen paikalta aika sukkelaan, varsinkin jos kyseessä on pieni myymälä. Vaikka myyjä huomioisikin minut tervehdyksellä, luo passiivinen myyjä minulle todella negatiiviset vibat. Mieluummin asioin myymälässä, jossa on tekemisen meininki tai vaihdan vaikka muutaman sanan myyjän kanssa, kuin  kärjistettynä katselen ympärilleni myyjän silmät selkääni nauliutuneina. Kannattaa muuten ensi shoppailukerralla tarkkailla myyjiä. Siinä vaiheessa, kun myyjä ei hengaile kassan takana vaan on aktiivisesti touhuamassa jotain muuta, voi olla lähes varma, että kyseessä on palveleva liike.

Syy, miksi otan reippaasti kontaktia asiakkaaseen on, että haluan murtaa jään. Jokainen ei pidä siitä, että joutuu liialliseen kontaktiin myyjän kanssa, mutta itse nään sen ennemmin jään murtamisena. Haluan tuoda ilmi, että olen tässä, jos tarvitset apua. Jos kysyin vain liukuhihnalta voinko auttaa, uskaltaisitko enää asiakkaana pyytää apua, jos olet jo kerran siitä kieltäytynyt? Jos asiakkaasta aistii, että hän haluaa asioida rauhassa, huikkaan yleensä, että minua saa vetäistä hihasta, jos tarvitseekin apua. Usein luokseni palataankin ja pyydetään esimerkiksi sovitukseen toista kokoa tai kysytään, onko valikoimassa tietyn tyyppistä tuotetta. Pidän myös tärkeänä käydä tarjoamassa apua sovituskopeilla, koska itse inhoan sitä, kun jokin vaate olisi hyvä, mutta väärää kokoa. On niin mega raivostuttavaa alkaa pukemaan kaikkia vaatteita takaisin päälle, lähteä metsästämään vaatetta ja toistaa sovitusrumba uudestaan. Usein en edes jaksa kokeilla vaatetta uudestaan, ellei myyjä ole ollut lähettyvillä ja auttanut uuden koon tuomisessa. Tämän takia haluan itse tehdä selväksi, että olen lähellä, jos sovitukseen tarvitseekin jotain, mutta halutessaan saa sovitella aivan rauhassa.

"Mieleenpainuvimpia hetkiä vaatemyyjänä ovat muun muassa, kun minulle on kahdesti tarjottu työtä, koska olin niin hyvä myyjä sekä hetket, jolloin asiakas on kertonut minulle itselle arasta asiasta."

Nautin asiakaspalvelusta ja myynnin parissa työskentelystä. Pakkomyymisestä en pidä eikä se sovi minulle (kuten tässä postauksessa tuli ilmi), mutta niin sanottu asiakkaan ehdoilla menevä myyntityö on sellaista, josta nautin. En tarvitse myyntiprovisioita tehdäkseni tulosta ja motivoimaan minua, vaan minulle suurin kiitos työstäni on se, kun asiakas on vilpittömästi yllättynyt saamastaan palvelusta, kiittää minua kasvotusten ja on yhtä innoissaan tilanteessa, minäkin. Mieleenpainuvimpia hetkiä vaatemyyjänä ovat muun muassa, kun minulle on kahdesti tarjottu työtä, koska olin niin hyvä myyjä sekä hetket, jolloin asiakas on kertonut minulle itselle arasta asiasta, kuten sairaudesta tai epävarmuudestaan omaa kroppaa kohtaan. On myös ihan mahtavaa, kun asiakas uskoutuu minulle esimerkiksi pudottaneensa juuri painoa ja saadaan kerralla uusittua vaatekaappia oikein urakalla. Toisten korvaan tällaiset tilanteet voivat kuulostaa mitättömiltä, mutta minulle ne ovat hetkiä, jotka motivoivat tekemään työtä. Eikä myyjien työpäivät ole todellakaan aina ruusuilla tanssimista, joten se yksi vilpitön kiitos hyvästä asiakaspalvelusta voi yhtä lailla pelastaa minun päiväni.

Jos vain menisin töihin tekemään vaadittavan, tuskin olisin tässä tilanteessa urani suhteen ja janoaisin uralla etenemistä. Myymäläpäällikön apulaisena haluankin lähteä kannustamaan muita tyttöjä olemaan rohkeita ja aktiivisia, koska myyjän taidot ja rohkeus ottaa kontaktia ovat ominaisuuksia, jotka auttavat uralla kuin uralla. Itse mieluummin hieman ylisuoriudun työssäni, kuin menen vain tekemään tarvittavan ja olemaan mukava. Aivan varmana panokseni tulee johdattamaan minua uralla eteenpäin ja yhtälailla motivoimaan minua työssäni. Eli, jos satutte törmäämään minuun työpaikallani, minua saa "häiritä" vaikka olisin kuinka työn touhussa. Hyvä myyjä kyllä haldaa useamman asiakkaan kerralla!

Miten te koette asioinnin palvelevissa liikkeissä? Onko avun tarjoaminen tarpeeksi vai vaihdatteko mielellänne muutaman sanan myyjän kanssa? Saa myös jakaa hyviä kokemuksia sekä kauhutarinoita asiakaspalvelutilanteista!

10 kommenttia:

  1. Itse mielummin todellakin vain katselen rauhassa. Osaan kyllä mennä pyytämään apua ja pyydän apua, vaikka myyjä ei välttämättä aina niin palvelualttiilta näytäkkään. :D Mun mielestä riittää, että myyjä vain tervehtii asiakasta tämän tullessa liikkeeseen. Aina tämäkään ei kyllä ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla toteudu, mikä on toki harmi. Nuo kysymykset, että mitä tarkalleen etsit, minkä kanssa ajattelit käyttää yms, tuntuu mun mielestä ahdistavilta ja mulle tulee sellanen olo että haluan lähteä kyseisestä liikkeestä äkkiä pois :D outoa tai ei.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän, että monia ahdistaa se kysely :D Onneksi olen itse oppinut myyjänä tunnistamaan asiakkaat, jotka eivät siitä pidä ja päätän keskustelun sanomalla, että huikkaa, jos minusta olisikin jotain apua ja jatkan muita töitä.

      Poista
  2. Joo mulle riittää kans tervehdys sekä päälle vaikka lause ”hei huikkaa kun tarttet apua”

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo toimii monelle todella hyvin! Joudun työssäkin käyttämään paljon, koska välillä on jo palvelu kesken monen asiakkaan kanssa tai asiakkaasta selvästi näkee elekielestä, että haluaa olla itsekseen :)

      Poista
  3. Jos oikeasti kaipaan palvelua, niin onhan se ihan mahtavaa jos sitä saa. Toisaalta taas jos olen katselemassa enkä etsimässä mitään tiettyä, niin silloin ehkä alkaisi ahdistaa jos myyjä olisi liian päällekäyvä. Ehkä me suomalaiset ei olla totuttu sellaiseen hyvään palveluun.

    On mulle monesti tullut myös sellainen fiilis, että myyjä yrittää oikeasti vaan myydä, eikä välitä siitä mikä minulle sopii, sanoo vain kaikkeen että joo toi on tosi hyvä tms.

    Toinen ääripää on sitten viikonlopun tapahtumista juoruilevat kassatytöt jotka ei välttämättä edes vilkaise asiakasta kassalla asioidessa vaan koko ajan juttelee omia asioitaan toisen myyjän kanssa ja tulee sellainen fiilis, että minäpä tässä nyt vaan häiritsen heidän juttujaan.

    VastaaPoista
  4. Hyviä pointteja! Riippuu tietysti tosi paljon liikkeestä missä olen ja mitä ostamassa. H&Mllä en olettais kummosempaa palvelua ja se vois olla outookin, mut heti pienemmissä ja/tai tyyriimmissä liikkeissä palvelu tai ainakin sen tarjoaminen on jo ihan oletus. Ja tietysti esimerkiks vaatteita shoppaillessa moni usein tietää mitä haluaa kun taas huonekaluja etsiessä tarvitaan usein myyjän tietotaitoa.

    VastaaPoista
  5. Mun mielestä palvelualttius kuuluu myyjän työnkuvaan. Ja tietenkin hyvä myyjä osaa lukea myös ne tilanteet, kun asiakas haluaa oikeasti olla vain rauhassa. Sitä en tajua, että jotkut on apua tarjoavalle myyjälle niin ilkeitä. Myös ihan pelkästä tervehtimisestä oon joskus saanut asiakkaalta puhuttelun, että arvaas kuinka monta myyjää häntä on jo moikannut ja siinä menee hermot... :D Itse ajattelisin sen niin, että jos menen asioimaan muiden työpaikalle, kuten vaikka toimistolle, niin olisi kohtuullista moikata ja varmaan jutella jotain muutakin.

    VastaaPoista
  6. Mulle riittää hyvin moikkaus, mutta isommissa liikkeissä tai kiireisenä aikana on toisaalta ihan mukavaa, kun kukaan ei ole edes moikkaamassa :D Kysyn itse jos tarvitsen apua ja silloin kyllä erottaa helposti hyvän tai huonon asiakaspalvelijan. Varsinkin vaateliikkeissä oon yleensä vaan kattelemassa, eikä mulla oo mitään aavistustakaan mitä voisin haluta. Jos myyjä kysyy millaista oon etsimässä, niin vastaan monesti jotain tyyliin, etten vaatteita on jo ihan liikaa ja pitäis lähteä ennen ku löytyy jotain kivaa :D 90% kerroista myyjä jättää rauhaan ja se on musta aivan fine. Mieluiten kuitenkin jättäisin sen jokaisessa kaupassa pakonomaisesti vaihdetun lauseen välistä, sillä kysyn jos tarvin jotain ja poikkeuksetta sitä apua on kysyessä saanutkin. Välillä jankkaaminen vaan jatkuu ja jos etsin farkkuja, niin yhtäkkiä esitelläänkin uutta keltaista sadetakkia.. Se on musta jotenkin ihan uskomatonta, jopa asiakkaan aliarvioimista kun jotain tyrkytetään pelkkä myynti mielessä, varsinkin silloin kun asiakas on ilmaissut ostoaikeensa selvästi :D

    Se on taas kiva jos myyjä kysäisee tai jutustelee jotain aidon rennosti, mutta ne tavanomaiset suoraan myyntiin liittyvät kysymykset vois mun mielestä jättää kysymättä tai ainakin jättää jankkaamatta :D

    VastaaPoista
  7. Mulle paras on, jos myyjä ensin esittelee muutamia "tärppejä" liikkeen valikoimasta ja sitten antaa katsella rauhassa. Paras on "pyydä heti apua tai sano vaan, kun tarvitset jotain!". Siinä tulee vapautunut olo, että saan vain katsella, mutta toisaalta semmonen innostunut, että voin kysyäkin, jos apua kaipaa.
    Yleisesti en tykkää, jos myyjä jää jankuttamaan pitkään, tulee juuri väkisin myymisen olo. :)

    VastaaPoista
  8. Ekaa kertaa eksyin blogiisi, todella mielenkiintoisia kirjoituksia! Itse tykkään tosi paljon kun myyjä tarjoaa apua ja juttelee. Isojen vaateketjujen liikkeet ovat mielestäni jopa hieman ahdistavia, koska tavarapaljoudesta en omin avuin löydä mitään ja niissä saa harvoin hyvää palvelua. Parasta on jos myyjä on oikeasti tuotteisiin perehtynyt ja osaa esitellä sekä tuotteita, että brändiä. Minua ainakin kiinnostaa tuotteiden materiaalit, alkuperä, eettisyys ym. Hyvä asiakaspalvelu on tosiaan arjen luksusta ja voin ihan rehellisesti sanoa muutaman kerran saaneeni niin hyvää palvelua, että liikkeessä asiointi on ollut ihan oikeasti elämys, vaikka se kliseiseltä kuullostaakin. Ja silloin kun palvelu on oikeasti hyvää, voi liikkeestä poistua myös tyhjin käsin ilman sen suurempia omantunnon tuskia.

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela