Slider

Näin valehtelen netissä!

maanantai 16. heinäkuuta 2018

Vihdoin päätin toteuttaa omalta osaltani blogeissa pyörineen Näin valehtelen netissä -haasteen. Nyt nostetaan kissa pöydälle ja otetaan selvää, kuinka paljon minä huijaan teitä blogissani sekä Instagramissa!

idnosto
Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.
Paljastin jo tässä postauksessa, että usein ruokapaikat ja kahvilat valikoituvat someseksikkyyden mukaan. Haluan kuitenkin ajatella tätä myös siltä kannalta, että esteettisesti kivannäköisessä paikassa on paljon mukavampi ruokailla tai käydä kahvilla, joten some-ystävällisyys ei ole ainoa syy, miksi päädyn näihin paikkoihin. Hotellit taas valikoituu ainoastaan oman budjetin mukaan (tosin en panisi pahitteeksi, jos budjetti venyisi aina makeisiin hotelleihin tai Airbnb:hin) ja tapahtumat valitsen oman mielenkiinnon mukaan. Joten tavallaan huijaan, tavallaan en.

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

Kattaus somea varten on yksi paheistani, mutta esteetikkona mielestäni ruokakin maistuu paremmin näteistä astioista ja kauniisti katettuna. Sisustuksen olen suunnitellut ainoastaan omaa silmää miellyttäen, mutta jos esimerkiksi kuvaan sisustusaiheusta postausta varten, saatan käydä hakemassa kimpun tuoreita leikokukkia, jotta kuvista tulee kivemman näköisiä. Pukeutumishuijausta harvemmin harrastan ja suurin osa blogissani näkyvistä asuista on asuja, jotka ovat olleet päällä sinä päivänä. Toki kuvaustreffejä tulee useimmiten suunniteltua hieman etukäteen, joten valitsen päälle vaatteet joissa viihdyn, mutta jotka sopivat myös kuviin ja tänne blogiin. Harvemmin kuitenkaan tulee kuvattua "feikkejä" asukuvia, joissa kaikki vaatteet vaihtuu kuvien oton jälkeen toisiksi.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.
Tämä ei pidä todellakaan paikkaansa! Instagramissa kasvoni vilahtelevat useinkin ilman meikkiä. Kuljenhan muutenkin julkisilla paikoilla meikittä, joten ihan yhtä lailla pystyn olemaan myös somessa täysin naturellina.

Teen asioita ja kerron asioista blogissa, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.
Rehellisesti, kuka tätä ei tekisi? Olen jo pitkään maininnut blogini muun muassa CV:ssäni, joten luonnollisesti haluan antaa itsestäni täällä positiivisen mielikuvan. Kerron monista asioista rehellisesti, mutta rajaan aiheen siten, että se ei aseta minua huonoon valoon. Olen brändännyt itseni siten, että minuun on helppo samaistua ja annan itsestäni rehellisen kuvan. Tämän brändäyksen myötä toisinaan kirjoitan aremmistakin aiheista, koska tiedän niiden tukevan brändiäni ja kiinnostavan kohdryhmääni.

Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.
Olen ihan surkea muokkaamaan kuvia, mutta sen verran kaunistan itseäni, että saatan poistaa muutamia finnejä tai muita ihovirheitä. Muut osat jätän ulkonäössäni rauhaan. Oikeilla vaatteilla, kuvakulmilla, filttereillä ja poseerauksilla saa jo niin paljon aikaan, etten todellakaan halua parannella ulkonäköä enää photoshopin avulla. Mielestäni on jopa todella omituista, miksi jotkut käsittelevät ulkonäköään todella radikaalisti, koska totuus tulee kuitenkin aina julki jossain vaiheessa.

Silottelen elämääni somessa. 
Aina sitä tulee pikkuisen siloteltua. Ihan kaikkien tekemisteni ei tarvitse nähdä päivänvaloa ja koen tämän enemmänkin yksityisyyteni säilyttämisenä. Ihan kaikkia ala- ja ylämäkiä en halua jakaa someen ja jos kerron joistain henkilökohtaisista asioista, saatan jättää joitain yksityiskohtia mainitsematta, koska koen ne liian henkilökohtaisiksi jaettavaksi. Mutta mitään kulissia en ylläpidä vaan kerron mieluummin elämästäni ja ajatuksistani mahdollisimman todenmukaisesti- jotkin asiat vain jäävät mainitsematta, koska ne eivät ole oleellisia lopputuloksen kannalta.

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni. 
Kyllä kadun. Nämä liittyvät oikeastaan vain itseni myymiseen liian halvalla. Mutta onneksi kaikesta oppii ja nykyään osaan olla fiksumpi yhteistöiden osalta! Kirjoitinkin aiheesta hiljattain tässä postauksessa.

Bloggaajien elämä on glamourista.
Ei todellakaan ole. Vastaan tulee päiviä, kun on istunut monta päivää neljän seinän sisällä tehden töitä, koti näyttää kuvauksien jäljiltä siltä, että sinne olisi iskenyt ydinpommi ja välillä menettää yöunensa ikävien kommenttien tai keskustelujen takia. Blogi saattaa myös vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi ihmissuhteisiin. Omalla kohdallani blogi tuo pientä glamouriakin elämään, kuten kutsuja kivoihin bileisiin, ilmaisia kasvohoitoja ja yllätyslähetyksiä, mutta mitään ruusuilla tanssimistä tämä ei todellakaan ole.

Ajattelen hetket Instagram-kuvina. 
Hyi kamala, en todellakaan! Nyt vähän hävettääkin, kun Instagram on päivittynyt hitaammin. Elän hetkiä mieluummin tunteiden, kuin kameran kautta ja olen oikeasti läsnä.

Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.
Olen ihan koukussa Jodeliin ja Blogijuorut-kanavaa tulee seurattua aktiivisesti. Keskustelupalstoja en enää seuraa ja oman nimenikin olen googlannut viimeksi aikapäiviä sitten. Sitä paitsi taidan olla aika tylsä bloggaaja, koska ei minusta edes pahemmin juoruilla mitään!

Ostan tuotteita tai vaatteita ainoastaan kuvattavaksi.
Myönnän, olen ostanut kartonkia, joitain elintarvikkeita ja esimerkiksi kukkia blogikuvia varten, mutta vaatteita, asusteita tai sisustusesineitä en voisi kuvitellakaan ostavani vain siksi, että niiden avulla nostaisin kuvat nextille levelille. Mielestäni se olisi turhaa, kuvottavaa kuluttamista.

Oma väite: Kirjoitan provosoivia postauksia, jotta saisin enemmän lukijoita.
En kirjoita varta vasten provosoivia tekstejä, mutta saatan otsikoida tekstejä siten, että ne herättävät mielenkiinnon. Luonteelleni ei vain sopi tarkoituksellinen provosointi, eikä se edes sovi edellä mainittuun blogibrändiini.

Miten te valehtelette ja huijaatte netissä ja somessa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela