Slider

Iso Life Update

keskiviikko 4. heinäkuuta 2018

Ei vitsit, niin ne asiat aina järjestyy. Vaikka Mikaelamaisella tavalla en tyytynyt järjestämään vain yhtä asiaa elämässäni, vaan täytyi yhdellä kerralla sekoittaa soppaa oikein ronskilla kädellä. Mutta onneksi vain hyvään ja ihan varmana oikeaan suuntaan!

Ensimmäisenä, kotikaupunkini vaihtuu perjantaina Hyvinkäästä Helsingiksi. Tämä päätös syntyi aika yllättäen, mutta heti ajatuksen tultua mieleeni, se tuntui oikealta. Ja tässä sitä ollaan. Pakkaamassa tavaroita muuttolaatikkoon ja muuttamassa uuteen kotiini Helsingin Punavuoreen.

En ole koskaan tuntenut tarvetta asua Helsingissä, mutta Virosta Suomeen ja Hyvinkäälle palattuani aloin huomaamaan, etten ole onnellinen Hyvinkäällä. Paria tuttua lukuun ottamatta Hyvinkäällä ei ollut ketään kaveria. Aina, jos halusin tehdä jotain tai nähdä ystäviä, piti lähteä pääkaupunkiseudulle. Hyvinkäältä ei löytynyt ketään, kenen kanssa näkisi esimerkiksi pikaisesti töiden jälkeen ja yksinäisyys alkoi tuntua todella inhottavalta. Viihdyn yksin, mutta en aina haluaisi lähteä lähes tunnin ajomatkan päähän, jotta voin viettää aikaa kavereiden kanssa tai pyytää heidät Hyvinkäälle. Kaipasin spontaaneja näkemisiä kavereiden kanssa, joita minulla oli Hollannissa ja Virossa. Ylipäätänsä Suomeen palattuani on tuntunut, että koko elämäni on Helsingissä - ystävät, blogikollegat, blogitilaisuudet sekä ne  potentiaaliset Tinder-matchitkin. Ainoastaan perhe löytyi Hyvinkään läheltä. Hyvinkää ei ole kaukana, mutta kuitenkin niin kaukana, että vaatii pientä suunnitelmallisuutta lähteä täältä pois. Nopeat kahvit Eiranrannassa vie minulta 45 minuutin sijaan 165 minuuttia auto- tai junamatkan vuoksi.

Viimeiset kuukaudet ovat olleet ihan mahtavia, mutta toukokuun aikana, joka viikko Helsingissä muutenkin käydessä, aloin toisinaan miettimään Helsinkiin muuttoa. Mieluisia töitä ei oikein ole tarjolla Hyvinkäällä, aikaisemmin mainitsemani tukiverkosto ei löydy täältä enkä oikein nähnyt mitään suuria syitä, miksi asuisin Hyvinkäällä. Paitsi kiva ja edullinen koti ja tuttu ja turvallinen ympäristö, mutta muuta ei oikein tullut mieleen. Hyvinkää on kaupunkina todella kiva ja voisin todellakin palata tänne myöhemmin, mutta nyt oli aika heittää hyvästit tälle kaupungille ja suunnata muualle.

Muuton ei todellakaan pitänyt olla ajankohtainen näin pian, mutta asia johti toiseen ja koin, että nyt on hyvä hetki muuttaa pois. Viime viikolla juoksin useassa asuntonäytössä (Helsingin asuntomeininki on ihan hullu :-D), näin monta erilaista asuntoa, parista kieltäydyin ja pari jäi saamatta, onneksi! Lauantaina minulle laitettiin viestiä Punavuoressa sijaitsevasta asunnosta, jota kävin heti sunnuntaina katsomassa. Asunnon nähtyäni tuli heti olo, että tässä on mun koti. Olin helpottunut, etten ollut tehnyt liian hätäisiä päätöksiä, sillä sunnuntain asunto, uusi kotini, oli kaikista paras ja sellainen, etten halunnut enää edes jatkaa etsimistä. Kyllä sen tietää, kun oikea osuu kohdalle - ihan kaikessa. Maanantaina kävin allekirjoittamassa vuokrasopimuksen sekä hakemassa avaimet uuteen kotiini. Asunto on ihan täydellinen, enkä malta odottaa, että pääsen esittelemään sen teille kotipostauksen muodossa!

Miksi teinkin näin nopean siirron muuton suhteen? Siksi, että minulla on uusi työ! Maanantaina aloitan Helsingin keskustassa uudessa työssäni ja palaan minulle rakkaan ammatin, vaatemyyjän tehtävien pariin. Kävin työhaastattelussa kesäkuun puolessa välissä ja juuri ennen juhannusta sain tietää saaneeni paikan. Jo heti haastattelukutun saatuani tuli todella hyvä fiilis ja tiesin, että haluan sen paikan. Haastattelussa käytyäni tunne vain vahvistui ja jäin sormet ja varpaat ristissä odottamaan vastausta. Ja niin siinä kävi, sain paikan!

Siitä lähtien, kun lopetin Vilassa työskentelyn lähes kolme vuotta sitten, minulla on ollut ikävä pienemmässä vaatekaupassa työskentelyä. Vilassa porukka oli mahtava, työtehtävät olivat monipuolisia ja töihin ei ollut ikinä inhottava mennä. Tuon jälkeen olin alle puoli vuotta isossa tavaratalossa naisten osastolla töissä, mutta en kokenut sitä omaksi paikakseni, vaikka työskentelinkin vaatteiden parissa. Kaipasin pienempien liikkeiden vaihtelevuutta työtehtävissä ja sitä yhteisöllisyyttä. Sitä, että voin oikeasti kutsua jokaista työkaveriani ystäväkseni. Uudesta työstäni minulla on juuri sellainen olo ja fiilistä on nostattanut ennestään se, että minulla on olo heidän halunneen juuri minut mukaan porukkaansa. Jo nyt, ennen ensimmäistä työpäivääni, minusta tuntuu, että olen osa uutta työperhettäni. Ihan mahtava olo ja olisin voinut tehdä ensimmäisen työpäiväni jo vaikka heti saatuani kuulla, että minut on valittu.

Olen tehnyt työksi ainoastaan blogia noin 2,5 kuukautta. Tämä aika on mennyt kuin siivillä ja on ollut kiva kokeilla tätäkin vaihtoehtoa. Kesäkuun aikana aloin kuitenkin havahtumaa siihen, että en halua blogata täysipäiväisesti. Kuusi tai seitsemän postausta viikossa on minulle liikaa ja inhosin tunnetta, kun tuntui, ettei mikään suunniteltu aihe tunnu hyvältä juuri sinä päivänä eikä inspiraatiota löydy muuhunkaan. Kuitenkin paine päivityksestä sai minut tekemään töitä ja kirjoittamaan ja olen nämä 2,5 kuukautta valehtelematta tehnyt ympäri vuorokauden blogijuttuja ja somea jossain muodossa. Tietenkin mukaan mahtuu vapaapäiviä ja päivän aikataulu on vapaa ja soviteltavissa, mutta jatkuva ajatustyö omaan elämään liittyen on aika uuvuttavaa. En osannut enää nauttia niistä vapaistakaan hetkistä, koska mielessä pyöri vain blogi. Viime ja tällä viikolla on tuntunut paljon paremmalta, koska tiedän, että saan taas blogata rennommalla otteella ja palata itselleni mieluisimpaan 3-5 postausta viikossa tahtiin.

Kaipaan työssä ympärilleni enemmän ihmisiä ja pidän siitä, että elämässäni on sisältöä muunkin työn, kuin vain blogin muodossa. Tulen tekemään 30 tuntia viikossa, joten blogi tulee todellakin päivittymään tiheään tahtiin jatkossakin ja haluan sitä itsekin. Bloggaaminen on vain ihan parasta, varsinkin, kun lukijoinani on teidän kaltaisia ihmisiä! Työmatkahan minulla tulee olemaan naurettavat 10 minuuttia kävellen, joten aikaa on paljon muuhunkin töiden ulkopuolella. Muutenkin muuton myötä blogin ja päivätyön yhdistäminen tulee helpottumaan todella paljon, sillä bloggaajaystäväni asuvat lähellä sekä ihana, maailman kaunein tuleva äiti Lotta asuu parin korttelin päässä kotoani. Olen jo mielessäni suunnitellut meille kuvaus- ja lenkkitreffejä! Nyt minulla on olo, että pääsen yhdistämään todella toimivasti kaksi minulle todella rakasta ammattia sekä löydän hyvän tasapainon työn ja vapaa-ajan välille.

Hirveän mittainen romaani, mutta toivottavasti jaksoitte lukea. Tällä hetkellä oma olo on jännittynyt, mutta ihan pirun hyvä, kuten varmasti voitte kuvitella tämän tekstin perusteella. En malta odottaa mitä uusia tuulia elämääni tulee työn ja uuden kodin lisäksi. Samalla teidänkin kannalta tämä on varmasti huippujuttu, koska blogin sisältö tulee ihan varmana monipuolistumaan. Tai ainakin minun naamani joudutte katselemaan useammin, koska apua kuviin löytyy viikoittain. Nyt pakko suunnata metsästämään banaanilaatikoita ja jatkaa pakkaamista. Ainakin perjantaina on aamulla tulossa yksi kiva blogipostaus, mutta muuten viikonloppu saattaa mennä muuttokuplassa. Instagramin storiesia pyrin kuitenkin päivittelemään suht aktiivisesti, joten kannattaa laittaa se seurantaan, koska sinne on tulossa perjantaina ekan sneak peekit uudesta kodista!

Kivaa keskiviikkkoa!

Ps. Jos etsitte tai tuttunne etsii kotia Hyvinkäältä, etsin vuokralaista Hyvinkään kotiini. Ilmoitus löytyy Tori.fi:stä.

11 kommenttia:

  1. Onnea ihan hirveesti! Toisaalta harmi että muutat, kyllä sä musta olisit täällä tosiaan saanut seuraa :( toki sillon kun siltä tuntuu niin pitää mennä 😘 tsemppiä ihan hirveesti tulevaan, ehkä vielä nähdään joskus jos tulee helsingissä pyörähdettyä!

    VastaaPoista
  2. Oi, ihan superihanaa oli lukea näitä uutisia! Kuulostaa, että olet oikealla polulla ja innolla odottaen postauksia Helsingistä! Onnea, onnea, onnea!

    VastaaPoista
  3. Hienoja uutisia, en malta odottaa kuvia uudesta kodistasi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi pienessä kodissa ei mene (tai ainakaan ei pitäisi mennä :-D ) kauaa, että tavarat on paikoillaan. Enköhän pian saa tehtyä kotipostauksen :)

      Poista
  4. Onnea onnea! Innolla jäämme odottamaan postauksia elämästäsi Helsingin sykkeestä ;)

    VastaaPoista
  5. Kuulostaa niin hyvältä :) Onnea uudesta työstä ja kämpästä!

    VastaaPoista
  6. Paljon onnea uudesta kodista ja tervetuloa Punavuoreen! :) Aivan ihana alue, josta jouduin itse valitettavasti muuttamaan pois pahan turkiskuoriaislöydön johdosta. Omasta virheestä viisastuneena neuvonkin, että pidä alista asti kaikki luonnonkuituiset vaatteesi, liinavaatteesi ja tekstiilisi tiiviissä muovilaatikoissa - muuten voi vastassa olla reikäisiä yllätyksiä. Nämä ovat harmittavan yleisiä koko keskustassa, ja voi kun olisin itse tiennyt tämän kaupunkiin muuttaessani...

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela