Time for a new chapter in my life

sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

26. Tuo luku muuttui eilen, neljäs kesäkuuta mittariin. Se kauhisteltu 30 ikävuoden etappi alkaa olla jo lähellä ja parikymppisyydelle voi sanoa heipat. Kriisi? Ei todellakaan. Päin vastoin vuosi vuodelta olen tuntenut ikäni enemmän omakseni. Kasvaminen ja aikuisuus ei ole aina niin ruusuista, mutta nautin enemmän "aikuisten" murheista (kasvava pyykkikasa, typerä laskujen maksaminen, kevätsiivouksen hoitaminen...), kuin siitä piinaavasta teiniajasta, jolloin suurimpia kriisejä aiheutti lähinnä huono tukkapäivä ja keskenkasvuiset pojankoltiaiset. Omasta mielestäni nuo olivat enemmän kuormittavia murheita kuin aikuisten velvollisuudet.

Tietenkin mieshuolia, ulkonäköpaineita ja -kriisejä on edelleen, mutta aspektit niiden suhteen ovat aivan erilaiset. Osaa mennä enemmän hällä väliä-asenteella, eikä maailma kaadukaan niin helposti. Aina tulee uusi päivä. Enää ei tarvitse lukittautua omaan huoneeseen murjottamaan, jauhaa tunteja mesessä ja kiukutella äidille samalla paiskoen ovia. Raskaita aikoja tulee ja menee, mutta aina niistä selviää. Vuosi vuodelta viisaampana, vanhempana ja vanhasta oppineena.


Tämä viikko on ollut minulle henkisesti todella raskas ja kaikki ei ole tällä hetkellä hyvin. Otin kuitenkin itseäni niskasta kiinni ja lähdin edes hieman juhlistamaan syntymäpäivääni Sonjan kanssa. Neiti olikin minua vastassa ihanan Happy Birthday-ilmapallon kanssa juna-asemalla! Vieläkin hymyilyttää, kun katselen tuota ilmapalloa. Kyllä ilmapallot tekevät tämän tytön enemmän iloiseksi, kuin kukkakimput.

Mentiin nauttimaan lämpimästä kesäillasta Volkhhotellin Canvas-kattoterassille. Tunnelma oli todella rento ja hip eikä yhtään liian pinnallinen ja teennäinen, vaikka kyseessä oli hotellin kattoterassi. Todella hyvä valinta, kun halusi nauttia kauniista maisemista, jutella huutamatta kovan musiikin yli ja nauttia muutaman lasillisen. Tuosta muuttuu klubi myöhemmin, joten iltaa olisi voinut jatkaa myös yön pikkutunneille.
 Otettiin Amstel-kanaalin varrella asukuvat matkalla kattoterassille. Päälle valikoitui pienessä kiireessä ja asukriiin saattelemana viime vuonna ostamani H&m:n romper, jalkaan rennosti nahkaiset Tomsit ja yksinkertaiset kultaiset asusteet. Ostin eilen itselleni syntymäpäivälahjaksi uuden kultaisen kellon, jonka esittelen paremmin täällä blogissa tulevalla viikolla. Mikä on teidän mielipide rompereista, jumpsuiteista, shortsipuvuista, you name it. Peukku ylös vai alas?

Jumpsuit & necklace H&M/Bag Louis Vuitton/Shoes Toms/Sunnies from Belgium/Watch Fossil


Nyt alan kiireellä laittamaan itseäni kuntoon, jotta tämä kaunis kesäsunnuntai ei mene ihan ohi suun. Velvollisuudet kuitenkin ensin ja halusin päivittää blogia vielä tällä viikolla. Ihanaa sunnuntaita kaikille ja myöhäiset onnittelut kaikille koulusta eilen valmistuneille!

8 kommenttia:

  1. Shortsipuvut ovat just ihania! Yhden vain omistan ja pitäisi ehdottomasti hankkia toinenkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii on! Ainoa miinus vain vessassa käyminen, hirveää istua siellä lähes alasti haha! :D

      Poista
  2. Shortsipukuja on monenlaisia eli toisinsanoen osa toimii osa ei. Tuo mikä sinulla on päällä on todella kaunis ja sopii sinulle täydellisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta, että jotkut toimivat ja toiset ei. Itse en esimerkiksi laittaisi omalle kropalle tiukkaa ja istuvaa shortsipukua, mutta joillakin ne näyttää tosi hyviltä.

      Poista
  3. Myöhäiset synttärionnittelut! Tosi kiva asu näissä kuvissa, ja hitsi toi kattoterassi vaikuttaa kivalta paikalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon! Kattoterassit ovat aivan ihania! Harmittaa, kun Suomessa ei niitä pahemmin ole :(

      Poista
  4. haluaisitko seurustella tai deittailetko ylipäätään? mitä sille jutulle kävi, kun kävit joskus sen jonku jäbän luona jenkeissä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Miksen haluaisi? Ja deittailen kyllä, jos jonkun kanssa kemiat kohtaavat. En vain puhu noista asioista blogissa. Ja siihen Amerikassa asuvaan kundiin ei liity mitään draamaa, koettiin vaan jo ennen minun sinne menoakin, että 7 000km ja 7h aikaero on liikaa molemmille :-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela