Kuka huolehtii vaikuttajan mielen hyvinvoinnista?

perjantai 28. elokuuta 2020

Sattumalta blogien otsikoissa ja yleisesti somesssa on viime aikoina ollut tapetilla vaikuttajien uupuminen ja jaksaminen - aihe, joka on pyƶrinyt omassakin mielessƤ viime kuukausina todella paljon. TƤmƤkin postaus, tƤllƤ otsikolla, on ollut luonnoksissa viikkoja, mutten ole vain saanut ajatuksiani sanoiksi ja luonnos on roikkunut keskenerƤisenƤ. On ollut vaikea avata omia ajatuksia, koska ne tuntuvat niin mitƤttƶmiltƤ. Olen miettinyt omaa mielen hyvinvointia ja sitƤ, mitƤ sosiaalisessa mediassa julkisesti olevien "kuuluu" kestƤƤ. On hƤvettƤnyt, ettƤ olen ollut aika vƤsynyt tiettyihin seikkoihin tyƶssƤni, vaikka monien silmissƤ vain puuhastelen ja hengailen pƤivƤt pitkƤt.

Olen tottunut siihen, ettƤ minua arvostellaan, puhutaan anonyymisti ja tekemisiƤni tarkkaillaan. Se on ymmƤrrettƤvƤƤ ja osaltani olen hyvƤksynyt sen. Jos en olisi, ei tƤllaista tyƶtƤ voisi tehdƤ. Nykyisin vain se arvostelu on paljon kokonaisvaltaisempaa ja ylipƤƤtƤnsƤ vaikuttajat ovat enemmƤn suurennuslasin alla. Me tehdƤƤn oikeita asioita, mutta paljon, hyvin paljon, vƤƤriƤ, jotka eivƤt miellytƤ kaikkia. Tuskin valehtelen, jos sanon, ettƤ jokainen vaikuttajana toimiva, etenkin sitƤ tyƶkseen tekevƤ, kaunistelee hieman elƤmƤƤnsƤ arvostelun pelossa. Pahimman suurennuslasin alle ovat pƤƤsseet etenkin Ƥitivaikuttajat, jotka monien mielestƤ kasvattavat lapsensa vƤƤrin, syƶtetƤƤn vƤƤriƤ asioita tai muuten vain kaikki on pielessƤ. ItsehƤn pƤƤsen todella helpolla, koska arvostelu kohdistuu ainoastaan minuun ja minun valintoihini. PƤƤsen todella helpolla moniin verrattuna, mutta kyllƤ vƤlillƤ on aika vƤsynyt.

TƤmƤ tyƶ tekee itsekriittiseksi ja opettaa jatkuvaan itsetarkkailuun. Tai tietenkƤƤn en voi puhua kaikkien puolesta, mutta itse olen huomannut, ettƤ elƤn jatkuvassa itsetarkkailussa ja tietynlaisessa nanopaineessa. VƤlillƤ on hƤmmentƤvƤƤ tajuta olevansa lƤsnƤ, mutta tarkkailevansa itseƤƤn tavallaan muiden silmin. Omaan mieleen on vain iskostunut niin syvƤlle ajatus, ettƤ on jatkuvasti altistuneena arvostelulle ja muutenkin maailmaa tarkkailee varmasti aika eri tavalla, jos on somea tyƶkseen/intohimolla tekevƤt ihminen. Uskon, ettƤ tƤmƤ on erƤƤnlainen sometyƶn ammattitauti - ei vain osaa irtaantua tƤstƤ kaikesta tarpeeksi.

Marmaissa julkaistussa artikkelissa oli hyviƤ ajatuksia vaikuttajien uupumuksesta ja siitƤ, miksi niin moni vaikuttaja masentuu ja uupuu. Asennemedian Noora Kunttu sai minut ainoastaan nyƶkyttelemƤƤn ja yhtymƤƤn jokaiseen lauseeseen:

”He ovat jatkuvan tarkkailun alla ja heiltƤ vaaditaan myƶs paljon. Jos vaikuttaja esimerkiksi kirjoittaa vastuullisuuteen liittyvistƤ asioista, seuraajat ovat erittƤin tarkkana, kommentoivat ja vaativat perusteluita. Puolihuolimattomasti ei voi koskaan heittƤƤ mitƤƤn, vaan mihin tahansa aiheeseen tarttuukin, tƤytyy olla hirveƤn hyvin kartalla siitƤ. LisƤksi vaikuttajalla ei ole mitƤƤn tyƶroolia, jonka taakse voisi mennƤ, vaan tyƶskentely tapahtuu aina omalla henkilƶbrƤndillƤ”

En halua valehdella vaan myƶnnƤn rehellisesti olleeni viime kuukausina allapƤin minua koskevista Jodel-keskusteluista. NiissƤ ei onneksi ole ollut mitƤƤn suoranaisesti loukkaavaa, mutta sƤƤnnƶlliset aloitukset muun muassa ulkonƤƶstƤni ovat alkaneet vƤsyttƤmƤƤn ja ne ovat tuntuneet pahalta. Usein tuntuu, etten oikein pysty kƤsittelemƤƤn mielestƤni nƤitƤ asioita, koska usein reaktio lƤheisiltƤni on, ettei tulisi vƤlittƤƤ, lukea niitƤ keskusteluja tai, ettƤ kirjoittelijat ovat vain kateellisia. Mutta kun ei vain osaa olla vƤlittƤmƤttƤ? Tai lukematta. Totta kai haluan tietƤƤ mitƤ minusta puhutaan, onhan se osaltaan palautetta tyƶstƤni, mutta joskus toivoo ettei tarvitsisi lukea. Tai ettei kukaan puhuisi tai arvostelisi. EttƤ voisi tehdƤ mitƤ huvittaa ilman, ettƤ pelkƤƤ jonkun nƤkevƤn, tunnistavan ja kirjoittavan sen nettiin. Yleisesti vƤlitƤn aika vƤhƤn mitƤ muut ajattelevat, mutta kun ei ole sitƤ Kuntun mainitsemaa tyƶroolia, jonka taakse piiloutuu, on se todella uuvuttavaa. Olen jatkuvasti tyƶroolissa, koska se olen minƤ, jota te seuraatte. Olen oma itseni, mutta joudun kaunistella itseƤni ja miettimƤƤn miltƤ mikƤkin nƤyttƤƤ ulospƤin tai miten kƤyttƤydyn missƤkin tilanteessa. On vƤlillƤ uuvuttavaa olla koko ajan paras versio itsestƤƤn.

Ongelmalliseksi vaikuttajien mielen hyvinvoinnissa ja jaksamisessa koen sen, ettƤ edelleenkƤƤn monet eivƤt pidƤ tƤtƤ niin sanottuna kunnon tyƶnƤ eikƤ tarjota tarpeeksi avaimia jaksamiseen ja tyƶhyvinvointiin. Koetaan, ettƤ me puuhastellaan pƤivƤt pitkƤt, asioiden hoitamiset ovat kynsihuoltoja ja postireissuja, jokainen aamu on yhtƤ hidasta aamua ja muutenkin elƤmƤ on helppoa. Toki on etuuksia, mutta niin on monissa muissakin tƶissƤ. Ja on minullakin usein pƤiviƤ, kun antaisin mitƤ tahansa, jos vain voisin herƤtƤ, mennƤ tƶihin ja tulla tƶistƤ kotiin miettimƤttƤ tyƶasioita enƤƤ yhtƤƤn. Jatkuvasti somessa vaaditaan enemmƤn, tƤytyy olla enemmƤn lƤsnƤ, taistella algoritmia vastaan ja sitouttaa seuraajia. TƤmƤ ei kuitenkaan tarkoita sitƤ, ettƤ syyttƤisin siitƤ seuraajia, tehƤn kuitenkin olette syy, miksi tƤtƤ tehdƤƤn (ja olen onnellinen teistƤ kaikista ❤️), mutta olo on todella usein riittƤmƤtƶn. Se on aika kuluttavaa ja ennen kaikkea uuvuttavaa.

Huh, olihan taas tekstiƤ ja toivottavasti teemat eivƤt pomppineet liikaa aiheesta toiseen. TƤmƤ on ollut se syy, miksen ole saanut tehtyƤ tƤtƤ tekstiƤ. On tavallaan nolottanut myƶntƤƤ, ettei aina jaksaisi tyƶn varjopuolia, josta niin moni unelmoi.

Kuvat Otto Mellais

Ei kommentteja:

LƤhetƤ kommentti

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela