Ajatuksia ystävyydestä + arvonta

Ystävänpäivä - tiistai toisten joukossa.Ystävänpäivän toivotuksia ja postiluukusta tipahtanutta postikorttia lukuunottamatta tämä päivä tulee olemaan itselle aivan tavallinen. Onneksi minulla ei ole vuosikausiin ollut mitään stressiä ystävänpäivän vietosta ja tärkeimpien muistaminen on riittänyt. Ehkä sitten parisuhteen ja perheen myötä päivä voisi saada erilaisen merkityksen ja englanninkielinen nimi Valentine's day kuvaisi tätä päivää paremmin. Toistaiseksi menen suomalaisittain ystävänpäivällä. Olen kiitollinen ja onnellinen jokaisesta ystävästäni sekä lähimmäisistäni joka ikisenä päivänä, myös huomenna ja ylihuomenna, mutta ajattelin näin 14. helmikuuta kunniaksi kirjoittaa muutaman ajatuksen ystävyydestä. Siitä, mitä ystävyys minulle merkitsee.

Olen koko ikäni ollut todella valikoiva ystävistäni ja ihmisistä joiden seurassa vietän aikani. On ihmisiä, jotka viettävät aikaa kavereiden kanssa isommassa porukassa tai lähimmät ystävät koostuvat tiiviistä, enemmän kuin kolmen henkilön joukosta, joiden kanssa vietetään aikaa yhdessä. Minulla on pienestä lähtien aina tähän ikään asti ollut kerralla yksi tai pari läheistä ystävää, joiden kanssa olen ollut paita ja peppu.Tosi peruskoulussa sekä lukiossa kouluaikana tuli vietettyä aikaa isolla porukalla, mutta vapaa-aikani vietin pääosin aina kahdestaan silloisen parhaan ystäväni kanssa. Esimerkiksi ala-asteella asuessani Imatralla olin yhden luokkalaiseni tytön kanssa kuin paita ja peppu. Kävimme samalla hevostallilla ratsastamassa, leikimme ja olimme yhdessä lähes kaiken vapaa-aikamme, yökyläilimme paljon toistemme luona ja koulussakin hengasimme aina samassa porukassa.

idnosto
Yläasteella minulla oli muutama läheisempi ystävä, joiden kanssa vietin koulun ulkopuolellakin todella paljon aikaa. Mutta tällöinkin jokaisen kanssa yleensä erikseen. Vaikka erityisesti nuorena olin todella sosiaalinen ja seurallinen, paljon äänessä kaveriporukassa ja niin edelleen, ystävien kanssa haluan antaa 100% itsestäni. Mielestäni on hankalaa olla täysin oma itsensä, jos ympärillä on paljon ihmisiä. Tietenkin olen oma itseni kaikissa tilanteissani, mutta joitain piirteitä jää aina pimentoon. Milloin jättää sanomatta omaa mielipidettään tai on muuten vain hieman vieraskoreampi - vaikka ympärillä olisi pelkkiä tuttuja tai kavereita. Parikymppisenä ja sen jälkeenkin minulla on aina ollut se yksi todella läheinen ystävä missä tahansa maailmankolkassa asuessani - Ruotsissa Petra, Etelä-Afrikassa Veera ja Hollannissa Riikka sekä Sonja. Se yksi läheinen ystävä, kenen kanssa on vain klikannut ja jonka kanssa on pystynyt viettämään aikaa hiljaa samassa huoneessa ollessa.
Ps. Olette naiset ihania!

Luokioikäisenä ja sen jälkeen tiiviit ystävyyssuhteet ovat alkaneet korostumaan. Ihmisiä on tullut ja mennyt elämässä, mutta muutama tiivis side on jäänyt ja joiden olen varma säilyvän koko loppu elämäni. Asuin minä tai he missä tahansa maassa tai kaupungissa. Muutenkin aikuiseksi kasvaessa vapaa-aika on harvemmassa, eikä sitäkään voi tai edes halua aina käyttää ystävien tai kavereiden kanssa olemiseen - on pidettävä kodista huolta, on perhettä ja parisuhdetta, haluaa saada omaa aikaa ja ylipäätänsä rauhoittua omia juttuja puuhaillen arjen päälle. Tässä mielestäni korostuu se kavereiden ja ystävien ero. Ystävät ymmärtävät ja pysyvät rinnalla, vaikka yhteydessä ei olla joka päivä. Ystävä tietää, että hän on silti tärkeä.

Nykyään arvostan ystävyyssuhteissa sitä, ettei ystävyys ja ystävänä oleminen tunnu kuormittavalta. Ystävyyssuhteen ylläpitokin on helpomaa, kun molemmat ovat samalla sivulla ja taakka suhteen toimivuudesta ei ole vain toisen harteilla. Itsellä on muutamat hyvinkin pitkät ystävyyssuhteet kaatuneet juuri tuosta syystä - aina ei jaksa olla se, joka ottaa yhteyttä. Olen onnellinen, että minulla on pari tällasta ystävää sen lisäksi, että perheenjäsenissäni on sellaisia henkilöitä, joiden kanssa koen olevan perhesiteen lisäksi myös ystäviä. Ihmisiä, joiden kanssa vietän aikaan niin perheenä, kuin ystävinäkin.

Viimeisenä ihanaa ystävänpäivää juuri Sinulle! Kiitos teille kaikille lukijoilleni siitä, että olette ystäviäni. On ihana jakaa teille iloni ja surini, saada tsemppausta ja kauniita sanoja. En pysty aivan yhtä henkilökohtaisesti tekemään samaa myös teille, joten ajattelin piristä teitä pienen pienellä arvonnalla. Kertomalla tähän postaukseen missä tapasit nykyisen parhaan ystäväsi sekä jättämällä sähköpostiosoitteesi osallistut pienen kosmetiikkatuotepaketin arvontaan. Pikkuisessa paketissa on L'ocittanen matkakokoista kosmetiikkaa, Roosa Nauha-invisibobble sekä Yves Rocherin ihana punainen kynsilakka. Arvontaan osallistuminen päättyy 15.2. klo 23:59.


Nauttikaa ystävänpäivästä ja lähettäkää läheisillenne tuhat sydänemojia!

You Might Also Like

23 kommenttia

  1. Ystäväni Tuija oli veljeni kihlattu -87. Heidän kihlauksensa päättyi, meidän ystävyys Tuijan kanssa on jatkunut näihin aikoihin saakka ja syventynytkin vuosien varrella. Molemmilla on ollut huonoja ja raskaita aikoja ja ystävän kanssa niitä on ollut hyvä jakaa samoin kuin jakaa myös ilon hetkiä.

    Ulpu

    VastaaPoista
  2. Ai niin. se sähköpostiosoite jäi Ulpun vastauksesta.

    rituha@hotmail.com

    Ulpu

    VastaaPoista
  3. Koulussa kolmannen luokan ensimmäisenä päivänä:)
    mannanpostiatluukkupistecom

    VastaaPoista
  4. Kouluajoilta tunnemme jo toisemme. Ja toisaalta tekisi mieli sanoa, että tansseissa tavattu, koska kyllä se tuo mies on aina ensisijainen tuki ja ystävä..
    postin.tuomaa@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Olen tavannut parhaan ystäväni ihan pienenä tyttönä. Olemme asuneet pienestä pitäen naapureina, joten hän on ensimmäinen ja pisin ystävyssuhteeni, olemme tunteneet yli 20 vuotta. On ollut hienoa nähdä ja kokea eri elämänvaiheita yhdessä ja kasvaa pienestä tytöstä aikuiseksi.
    maparvia@student.oulu.fi

    VastaaPoista
  6. Samassa työpaikassa löytyi ystävyys :)

    VastaaPoista
  7. Samassa työpaikassa löytyi ystävyys :) minnatyrvainen@luukku.com

    VastaaPoista
  8. Tapasin parhaan ystäväni 18 vuotta sitten hiekkalaatikolla :)

    jaana_palvanen@hotmail.com

    VastaaPoista
  9. Tavattiin parhaan ystäväni 2-vuotiaina tarhassa ja edelleen ollaan kuin paita ja pylly, vaikka ei nähdäkkään niin usein kuin haluttaisi! <3

    pauliina.kaario@gmail.com

    VastaaPoista
  10. Tapasin erään ystäväni kautta. He kävivät samaa koulua.
    s.kansakoski(at)luukku.com

    VastaaPoista
  11. Olen tuntenut parhaan ystäväni oikeastaan aina! Hän syntyi naapuriini ollessani 2,5v. Aina meillä on ollut omat ystäväpiirit, mutta hän on mun todellinen sydänystävä, kuin sisko. annika_schrey(at)hotmail.com

    VastaaPoista
  12. Työpaikalla tapasin :) En olisi osannut odottaa, että töistä voi löytyä se tosi ystävä!

    minuhno@gmail.com

    VastaaPoista
  13. Sattumalta pikkujouluissa!
    Hapero / hapero@iki.fi

    VastaaPoista
  14. Paras ystäväni on lapsuuteni naapuri. En muista aikaa, jolloin häntä ei olisi ollut osana elämääni ja tiedän, että aina tulee olemaan :)

    Naurattaa muistella, että 26 vuoteen välillemme on mahtunut peräti 3 riitaa, joiden aiheina olleet: legopalikka, harja sekä liian tiukka halaus, mitä seurasi kaverin sormen pureminen. Nämä kaikki alle 10 vuotiaina :D <3

    Anni2ina@gmail.com

    VastaaPoista
  15. Me tavattiin toisemme jo ala-asteella eli ollaan tunnettu jo yli 10v :)
    annikajokinen95@gmail.com

    VastaaPoista
  16. Tapasin parhaan ystäväni Hyvinkään Laureassa. Meistä tuli oikeastaan heti ensimmäisenä päivänä parhaat kaverit :)
    Siitäkin on nyt neljä vuotta, ja juuri se on tärkeetä että se ei tunnu kuormittavalta suhteelta elämässä!

    Danielakristel92@gmail.com

    VastaaPoista
  17. Pitkäaikaisiakin ystäviä löytyy, mutta kaikista parhaimman/rakkaimman ystäväni tapasin noin puolitoista vuotta sitten töissä. Aloitimme molemmat yhtä jännittyneinä samaan aikaan perehdytyksen kausiapulaisen tehtävään Stockalla. Meillä klikkasi heti ja jokainen työpäivä oli niin ihana, koska tuntui, että teki töitä ihmisen kanssa, jonka olisi tuntenut aina.

    Ajan myötä mentiin työkeikan päätyttyä kahville ja siitä se sitten lähti. Viime syksynä muutin itse ulkomaille ja ystäväni jäin Suomeen, silti tiedän, että me kaksi olemme ikuisesti ystäviä <3

    elisa.viiri (at) outlook.com

    VastaaPoista
  18. Tapasin ystäväni töissä. Hänestä tuli enemmän kuin työkaveri, oikea sydänystävä <3 lankapaikka@gmail.com

    VastaaPoista
  19. parhaanystäväni tapaamisen kohdalla on aika sama tilanne kuin varmasti monella muulla. ala-asteella yhden tytön kanssa kemiat natsasi heti ykkösluokalta lähtien, ja yhtä läheisiä edelleen ollaan, vaikka eri paikkakunnilla asummekin, eikä yhteisiä hetkiä välttämättä vuodessa läjäpäin tule. joka kerta jatkamme kuitenkin siitä mihin olemme viime kerralla jääneet, ja nykyään pystyy onneksi somen kautta pitämään myös yhteyttä.

    lisbetti123@gmail.com

    VastaaPoista
  20. Minulla ei ole vain yhtä parasta ystävää, vaan useita :) osan olen tavannut koulussa ja osan työpaikalla, oikeastaan jokaisesta elämänvaiheesta on jäänyt yksi tärkeä ihminen elämään, kuten sinullakin. Jos tämä palkinto osuu kohdalle, niin annan lahjan eteenpäin pikkusiskolleni, joka on myös yksi parhammista ystävistäni. Sposti on tiinahaapalainen@icloud.com

    VastaaPoista
  21. Mulla on kaks ultimaattisen parasta ystävää. Hennan kanssa ollaan tunnettu ihan nappuloista, pari vuotiaasta saakka, kun samalla kylällä naapureina ollaan asuttu. :) Nyt siis ystävyyttä takana sellanen melkeen 24 vuotta! Etäisyyttä on nelisen sataa kilsaa, muttei sekään oo meitä erottanut. Vaikkei edes viikottain ollakkaan yhteyksissä, niin se ei haittaa,

    Toisen mun parhaista ystävistä tapasin, kun isäni löysi uuden naisen ja tää mun ystävä oli hänen lapsensa! Isä ja mun ystävän äiti meni naimisiin ja ne muutti meille kun oltiin 15v. Avioliitto on jo päättynyt, mutta meidän ystävyys ei, mekin juhlittiin viime vuonna jo 10v ystävyyttä. <3

    Ida.tolvanen1@gmail.com

    VastaaPoista
  22. Minulla on useampi paras ystävä, mutta kerron uusimmasta. Näin hänet noin vuosi sitten ensimmäisen kerran kun vierailimme vastaanottokeskuksen juhlissa. Sitten isäni piti tähän poikaan yhteyttä kun halusi auttaa häntä koulu ja työhommissa, siinä sitten näin häntä vähän useammin ja sitten päädyimme kahvittelemaan kaksistaan ja sen jälkeen ollaan oltu erottamattomat kaverukset. Olen tosi onnellinen, että satuimme tapaamaan ja tutustumaan kunnolla, sillä nyt tuntuu kuin olisimme olleen ystäviä jo paljon pidemmän aikaa kuin tämän puolisen vuotta kun olemme pitäneet tiiviisti yhteyttä.

    kata10.11@hotmail.com

    VastaaPoista
  23. Henna28
    Tapasin hänet töissä noin 5 vuotta sitten ja siitä asti olemme olleet ystäviä, kyläilemme ja käymme yhdessä kaikissa paikoissa, olemme myös saman ikäisten lasten äitejä ja meillä on aina hauskaa.

    henna.holappa1@luukku.com

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.