Lihaton ruokavalio on ympäristöteko

Hei huippua lokakuun ensimmäistä! Tänään starttasi vuosi vuodelta enemmän mediassa oleva Lihaton lokakuu. Kuten nimikin jo kertoo, on Lihaton lokakuu-haasteessa tarkoitus viettää lokakuu täysin ilman lihaa. Ja jos sen viettää täysin ilman eläinperäisiä tuotteista, sen parempi! Itse lähdin tähän haasteeseen vuonna 2017 ja arvatkaa mitä? Haasteen myötä jäin täysin lihattomalle ruokavaliolle ja nyt tasan kahteen vuoteen en ole syönyt yhtäkään suupalallista lihaa. Maitotuotteita ja mereneläviä syön edelleen, mutta huomattavasti vähemmän, kuin lihattomaan ruokavalioon siirtyessäni.

"Lihaton lokakuu sai alkunsa vuonna 2013, kun Docventures-televisio-ohjelmassa vieraana ollut Leo Stranius haastoi toimittaja Riku Rantalan ilmastotekoon elintapojen muuttamiseksi ympäristöystävällisemmiksi. Yhdessä Docventuresin toisen toimittajan Tuomas Milonoffin kanssa Riku pani kampanjan pystyyn. Sen jälkeen lihatonta lokakuuta on vietetty vuosittain. Kampanjan tarkoituksena on pidättyä tai vähentää lihan syöntiä kuukauden ajan. Muutoksen voi aloittaa esimerkiksi korvaamalla yhden liharuoan viikossa kala- tai kasvisruoalla. Jokainen voi siis osallistua haasteeseen haluamallaan tavalla."

Monet siirtyvät lihattomaan ruokavalioon usein siksi, ettei esimerkiksi kotona ole koskaan syöty paljon lihaa tai liha, varsinkaan punainen, ei ole koskaan oikein maistunut. Minullahan tilanne on ollut täysin päinvastainen ja söin aikaisemmin lihaa todella paljon ja päivittäin. Eniten söin vaaleaa lihaa, kuten kalkkunaa tai kanaa, mutta myös punaista lihaa, jopa porsasta, oikeastaan viikoittain. Liha ei siis koskaan ole ollut minulle mitenkään etovaa, eikä sitä olla vältelty perheessämme. Kuitenkin tuolloin pari vuotta sitten halusin lähteä kokeilemaan kuukautta ilman lihaa. Aluksihan olin täysin varma, että tulen lisäämään lihan jollain tapaa ruokavaliooni haasteen päätyttyä, mutta toisin kävi.

Lihaton ruokavalio on äärimmäisen suuri ympäristöteko. Esimerkkinä voi jo heittää eri proteiininlähteiden vedenkulutuksen: kiloon kananlihaa kuluu noin 4300 litraa vettä, kun taas kiloon sianlihaa kuluu noin 6000 litraa vettä ja kiloon naudanlihaa noin 15400 litraa vettä. Vastaavasti taas kiloon nyhtökauraa kuluu 1370 litraa vettä. Aika suuri ero. Tämä on jo yksi hyvä syy, miksi olisi parempi valita kasvisruokavaihtoehto.

Selkeästi suurin tekijä Suomen vesijalanjäljestä on lihan kulutus ja tuotanto, joka vastaa lähes neljännestä maamme kokonaisvesijalanjäljestä. Ylipäätänsä Suomen vesijalanjäljestä 82% syntyy ruoasta. Suomen vesijäljestä lihan osuus on huimat 24 prosenttia. Muista tärkeimmistä tuoteryhmistä maitotuotteet 15%, kahvi, tee ja kaakao 13% ja viljakasvit 8%. Suomalaisen vesijalanjäljen koko on suuri, lähes 4 000 litraa päivässä, joten kasvisruokavaliolla tai kasvispainoitteisella ruokavaliolla sekä vesivastuullisella kuluttamisella omaa vesijalanjälkeä saa pudotettua huimasti.

Kuva: Annukka Palmén-Väisäinen / Yle

FAO:n mukaan lihatuotanto aiheuttaa vuosittain hieman yli 7 gigatonnin kasvihuonekaasupäästöt, joista suurimman osan aiheuttaa karjan syömä ravinto. Rehun kasvattaminen, että karjan ylläpito vaatii paljon resursseja, jotka aiheuttavat kasvihuonepäästöjä. Muita ruoantuotannon aiheuttamia ympäristövaikutuksia ovat myös ympäristön rehevöityminen, happamoituminen, luonnon monimuotoisuuden muutokset, ekotoksisuus sekä jo aiemmin mainittu runsas vedenkulutus ja sen myötä hupenevat vesivarat.

Tekstin alku meni todella faktapainoitteiseksi, mutta shokkialun jälkeen on hyvä lopettaa käytännönläheiseen pohdiskeluun. En tosiaan ole itsekään vegaani tai edes täysin kasvissyöjä, koska syön mereneläviä, kananmunia ja maitotuotteita. Olen kuitenkin päättänyt noudattaa ekologisemman syömisen ohjetta syömällä kasvispainoitteisesti ja täysin lihattomasti. Toisinaan on päiviä, kun en syö lainkaan eläinperäisiä ruokia. Toisinaan taas esimerkiksi maitotuotteita menee runsaammin. Ekologinen syöminen ei ole ainoastaan vegaaninen ruokavalio, vaan ekologisesti voi itse asiassa syödä vaikka käyttäisi lihaa. Ekologista lihaa on muun kestävästi pyydetty, ei-uhanalainen, riista. Ruokakaupassa on myös hyvä kiinnittää huomiota ruoan alkuperään ja suosia lähituotantoa, kotimaisuutta, välttää juustoa, jonka ilmastovaikutus on lähes naudanlihan tasolla, ja tärkein, välttää ruokahävikkiä.  Kaikista turhimman ilmastokuormituksen aiheuttaa juurikin pois heitetty ruoka.

Kannustan kaikkia edes kokeilemaan lihatonta lokakuuta jättämällä esimerkiksi lihatuotteet kokonaan pois ja suosia ekologista, kasvispainoitteista ruokavaliota. Nykyään kasvissyönti on todella helppoa ja harvemmin varsinkaan Suomessa tulisi vastaan paikkaa, jossa ei olisi mahdollista noudattaa jopa vegaanista ruokavaliota. Lihan jättäminen pois omasta ruokavaliosta on suurimmaksi osaksi tottumuskysymys ja vauhtiin päästyä sen puuttumista ei enää edes huomaa. Omana bravuurivinkkinä voin sanoa, että kannattaa suunnata ruokakaupassa pakastealtaille! Sieltä tekee herkullisimmat kasvisruokavalioon sopivat löydöt 😉 Eli rohkeasti vain mukaan Lihatomaan lokakuuhun!

Mitä ajatuksia ekologinen syöminen ja lihaton lokakuu herättävät sinussa?

Pari vuotta sitten kirjoittelin hieman enemmän lihattomasta syömisestä. Alta voi tutustua vanhoihin, aiheeseen liittyviin postauksiin:

"HAASTEENA LIHATON LOKAKUU"

"ONKO KASVISSYÖJILLÄ VAIKEAA?"

"RUOKAPÄIVÄKIRJA ILMAN LIHAA"

"INSPIRAATIOTA ARKIPÄIVÄN KASVISRUOKIIN"

"PALUU EINESTEN JA VALMISRUOKIEN ÄÄRELLE - KASVISSYÖNTI ON TEHNYT MINUSTA LAISKAN!"

Kuvat Joanna Suomalainen

lähteet:

WWF, Suomen vesijalanjälki (https://wwf.fi/mediabank/2306.pdf)

FAO, http://www.fao.org/news/story/en/item/197623/icode/