Paluu einesten ja valmisruokien äärelle - Kasvissyönti on tehnyt minusta laiskan!

by - 4/24/2018 07:50:00 ap.

Kasvissyöjäksi alettuani olen havahtunut hauskaan ja aika yllättäväänkin asiaan - einesten ja valmisruokien käyttö on lisääntynyt ruokavaliossani. Kyllä vain! Kasvissyönti on lisännyt yhtään liioittelematta ainakin 70% valmisruokien käyttöäni. Jollain tapaa on aika koomista, että kasvissyönnin myötä olen löytänyt tieni takaisin valmisruokien äärelle. Kasvissyönninhän pitäisi olla todella helppoa - senkun puputtaa kasviksia, pähkinöitä ja kasviproteiineja.

Ollessani pieni ja vielä teini-ikäisenäkin perheessäni syötiin paljon eineksiä. Illallisena oli päivittäin kotiruokaa, mutta me lapset koulun jälkeen vatsamme eineksillä, leivällä ja muroilla. Jälkiruoaksi saattoi syödä vielä jogurttia tai vanukasta. Juhlapäiviä olivat ne, kun jääkaapista löytyi einespizzoja, pinaattilettuja tai lihapiirakoita. Ah, jauheliharoiskeläppä ketsupilla! Ihan parasta. Nykyään lapsien ja nuorten välipalat taitavat olla hieman ravintorikkaampia ihmisten ravintotietouden lisäännyttyä, joka on ainoastaan positiivinen asia. Einekset tuntuvat oikeastaan olevan nykyään aika suuri mörkö, mutta minun nuoruudestani en ainakaan muista tilannetta, jossa olisin kuullut kenenkään puhuvan tuomitsevasti eines- ja valmisruoista. Leipä, murot tai jokin einesruoka kaakaolla alas huuhdottuna oli aika normaali lapsen tai nuoren välipala.

Treenaamiseen ja terveysintoiluun hurahtaessani einekset ja valmisruoat menivät minun kieltolistalle. Huvittavinta tässä on, että söin silti lisäravinteita, proteiinipatukoita ja diettinuudeleita, mutta kielsin itseltäni hyvätkin valmissapuskat monien muiden "pahisten" lisäksi. Ainoa sallittu poikkeus oli pakastealtaassa myytävä kasvissosekeittokuutio, mutta sekin sallittiin ainoastaan silloin, kun eväät oli jäänyt kotiin tai en ihan oikeasti ollut kerennyt kokkaamaan. Riisiä, kasviksia, kanaa ja lisäravinteita - siitä koostui "terveellinen" ruokavalioni.

Kasvissyönnin myötä olen huomannut alkaneeni syömään paljon monipuolisemmin ja vaihtelevammin. Ollessani sekaani, kanafileiden paistaminen oli niin helppoa, että harvemmin minua huvitti alkaa kokkaamaan mitään muuta. Senkun söin paistamani kanan kasvisten ja riisin kanssa tai vaikka nopean keiton joukossa. Ruoka oli tarpeeksi hyvää, joten sitä jaksoi syödä päivästä toiseen. Tietenkin syön edelleenkin usein kasviksia ja riisiä korvaten kanan esimerkiksi tofulla, mutta kaiken kaikkiaan ruokavalioni on nyt paljon vaihtelevampi. Nykyään ruokakaupoissa on vaikka mitä kasvisvaihtoehtoja eines- ja valmisruoille ja rehellisesti, en ole niin intohimoinen ruoanlaittaja, että alkaisin itse vääntämään päivittäin falafeleja, kasvispihvejä tai kasvispullia. Varsinkaan tietäessäni, että pakasteesta ja valmisruokahyllyltä saan niitä valmiina, jotka ehkä maistuvat, mutta ihan varmasti ainakin näyttävät sata kertaa paremmilta, kuin minun itse tekemäni räpellykset! Katsokaa vaikka tämän postauksen kuvia. Juurespihvit ja punajuuripyörykät eivät mielestäni näytä yhtään hullummilta ollakseen suoraan pakasteesta. Nythän mediassa pyörii mainos, jossa kehotetaan lisäämään kasviksia ruokavalioon tai syömään ainoastaan kasviksia edes yhtenä päivänä viikossa. Joten suosittelen tekemään tutkimusretken pakastealtaalle ja nappaaman kokeiluun esimerkiksi pussin punajuuripyöryköitä. Nuo ovat ihan älyttömän hyviä!

Ruokatietoutemme lisääntyessä elintarvikevalmistajat ovat alkaneet kiinnittämään enemmän huomiota raaka-aineisiin ja pahis-einekset ja valmisruoat ovat muuttuneet hyviksiksi. Saatavilla on valmisteita ilman lisäaineita, suolan ja tyydyttyneen rasvan määrään on alettu kiinnittämään huomiota ja muutenkin monet valmisruoat ovat alkaneet olemaan vähän kuin "oikeaa ruokaa", mutta pakastettuna tai suojakaasuun pakattuna. Nautin kyllä ruoanlaitosta ja kotiruoka on aina kotiruokaa, mutta kasvissyönti ja ravintorikkaammat valmisruoat ja einekset ovat tehneet minusta entistä laiskemman kokkaajan. Eikä muutenkaan aina kerkeä tai edes huvita kokata, vaikka aikaa olisi yllin kyllin. En tunne lainkaan pistoa sydämessäni tai menetä yöuniani, jos olen käyttänyt joitain valmisruokia vaikka viikon jokaisena päivänä. Okei, myönnetään, että jos olisin valinnut vaikka juurespihvien sijasta eines-vihikset, niin silloin saattaisin potea ihan pikkuriikkistä huonoa omatuntoa valinnastani. Mutta se, että lisään lautaselleni kasvisten ja hyvien hiilihydraattien kaveriksi valmispullia tai einespyöryköitä, ei hetkauta enää ollenkaan. Ihan sulassa sovussa broccolinit, ruusukaalit ja valmispihvit ja -pyörykät viihtyivät lautasellani.

Millainen on teidän suhtautuminen eineksiin, valmisruokiin ja ruokapakasteisiin? Ovatko ne ehdoton ei tai ainoastaan sallittuja hädän hetkellä tai perjantai-illan herkutteluksi vai onko suhtautumisenne samantyyppinen kuin minun? Ja voihan joku samaistua tuohon eines-, kaakao ja vanukaslapsuuteen!

You May Also Like

2 kommenttia

  1. Itse syön melkein joka päivä lounaalla jotain kaupan valmisruokaa. Yritän valita niistä laadukkaimpia ja lisään siihen kylkeen kasviksia ja hedelmiä. Kotona tehdään kyllä yleensä itse ruokaa, tosin en tiedä onko se aina niin kovin terveellistä.

    Kyllä me syötiin 90-luvulla välipalaksi juurikin vanukkaita ja kaakaota, einespitsoja ja lihiksiä. Oli meillä kyllä aina kotiruokaakin, mutta koulun jälkeen meni epäterveellisiä juttuja. Lisäksi leivoimme paljon kavereiden kanssa herkkuja kuten mokkapaloja, kauralastuja ym. ja mulla olikin lapsena ja nuorena ylipainoa josta pääsin eroon vasta lukiossa. Monet kaverit harrasti jotain liikuntaa, joten he saattoivat syödäkin herkkuja mutta itse olin enemmän lukutoukka ja liikuntaa ei tullut yhtä paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä tykkään itse kokata eväät töihin ihan taloudellisenkin säästön vuoksi, mutta usein syön kokatun ruoan kanssa joitain valmisjuttuja, kuten kasvispihvejä. Veikkaan, että tuo kotiruoan terveellisyys on lähtenyt siitä lisäaine- ja e-koodimöröstä. Ihan yhtä kermaista kotona tehty kermapasta on, kuin ravintolassa tai valmisruokana :)

      Hassua miten varsinkin lapsien ruokailu on muuttunut juuri vaikka tuosta 90-luvusta! Itse olen syntynyt 1990 ja epäterveellisten välipalojen lisäksi juuri itsekin leivoin paljon kavereiden kanssa ja meillä on kotonakin leivottu ihan aina paljon pullaa, mokkapaloja ja piirakoita.

      Poista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.