Inhimillinen turhamaisuus

Vannoin itselleni, etten tule kirjoittamaan blogiini mitään tästä vuodesta. En tulisi jakamaan vuoden kohokohtia tai  Best nine 2018-kuvia. Viimeiset muutamat päivät, oikeastaan lähes koko joulukuun olen miettinyt tätä vuotta, itseäni ja sitä, mitä on tapahtunut. Olen käynyt läpi mielessäni ja ääneen puhuen tämän vuoden tapahtumia ja kaikkia tunteita, joita olen kokenut. En ole varmaan ikinä kokenut yhtä montaa tunnetilaa yhden vuoden aikana ja koko tunteiden laajuus jopa hieman säikäytti minut. Yhden vuoden aikana rakastin, lopetin rakastamasta, tunsin itseni huonoksi, toisinaan olin toiveikas. Muutama kuukausi meni puristava, ahdistava vanne ympärilläni, jonka avaamiseen tarvitsin näkökulman toiselta henkilöltä. Tänä vuonna kukaan läheinen ei menehtynyt, mutta olen menettänyt ja menetin hetkeksi läheisiä. Tavalla, joka satutti ja vahingoitti kuolemaa enemmän. Tämä vuosi ei todellakaan ollut elämäni parasta aikaa, mutta se pohjusti minut vuoteen 2019. Vuoteen, jota odotan ja jonk...

Innostuin joulukuun aikana eteerisistä öljyistä ja erityisesti niiden käytöstä huonetuoksuina. Olen käyttänyt syksystä lähtien eteerisiä öljyjä aromaterapiamielessä, mutta nyt olen käyttänyt niitä huonetuoksuinakin. Yksi paras asia eteeristen öljyjen käytössä huonetuoksuna on, etteivät ne ole painepakkauksissa eivätkä sisällä lainkaan kemikaaleja tai esimerkiksi ponnekaasua. Eteerisillä öljyillä on monia eri käyttötarkoituksia ja tietyt tuoksut tuovat apua erilaisiin vaivoihin. Esimerkiksi sitruksiset öljyt ja tuoksut ovat antidepressiivisiä, mielialaa piristäviä ja ahdistuneisuutta vähentäviä. Laventeli taas on monille varmasti tuttu rauhoittavien ominaisuuksien kautta, mutta se on myös erinomainen flunssantorjuntaan. Lisäksi monet eteeriset öljyt ovat hyvä luonnollinen hoitokeino useisiin ihovaurioihin ja -vammoihin. Jos homeopatia ja erilaisten eteeristen öljyjen vaikutukset jäivät kiinnostamaan, suosittelen ehdottomasti lukemaan lisää netistä ja kirjoista. Huonetuoksuis...

Miksi en koskaan muista ottaa ostoskoria mennessäni tekemään "pienet" ostokset, vaan joudun joka kerta kokoamaan ostoksista pyramidin syliini? Miksi jotkut kukat ja yritit on mahdotonta pitää hengissä? Miksi passikuvassa käyminen tai sen ottaminen on aina yhtä inhottavaa eikä se ikinä onnistu? Miksi viikonloppuisin ei ole yhtä tehokas kuin arkena? Miksi on aina yhtä noloa vastata viestiin vahingossa vinkkaus-hymiöllä tavallisen sijasta? Miksi  jotkut ajavat autolla kuulokkeet korvissa? Miksi lipuntarkastajat saavat joka kerta olon epämukavaksi, vaikka olisi lippu? Miksi puhelin täytyy "tarkistaa" niin usein? Miksi raketit ovat edelleen sallittuja kuluttajakäytössä? Miksi muiden edessä itkeminen on niin vaikeaa? Miksi roskista ei viitsi koskaan viedä ajoissa, vaan se on pakko tunkea liian täyteen ja pahimmassa tapauksessa siitä on valunut läpi roskaämpärin pohjalle? Miksi itseään kohtaan on toisinaan todell...

En tee tänäkään vuonna yhtäkään uudenvuoden lupausta. En siksi, ettenkö pystyisi pysymään niissä, vaan siksi, että haluan vuoden 2019 päätteeksi muistella toteutuneita kokemuksia, en toteutumatta jäänyttä. Kesällä kirjoitin tekstin syistä , miksen tee kesälle omaa bucket listiä . Ajatusmaailmani liittyen uudenvuoden lupauksiin on aika samanlainen. Haluan ajanjakson päätyttyä keskittyä mieluummin positiiviseen, kuin negatiiviseen. En halua moittia vuoden viimeisinä päivinä itseäni siitä, että tänäkään vuonna en pysynyt lupauksissani. Jotain odotuksia on kuitenkin kiva asettaa tulevalle vuodelle. Lupausten sijasta asetin ensi vuodelle toiveita, joiden toivon toteutuvan ja tapahtuvan. Toiveiden joukossa ei ole mitään kovin suurta, mutta sellaisia asioita, jotka merkitsevät minulle. Ja oikeastaan, kuka edes on sanonut, että uudellevuodelle asetettavien toiveiden ja lupausten kuuluisi olla jollain tapaa suuria? Tällä hetkellä toivon seuraavien asioiden toteutuvan vuoden 2019 aik...

Tiedättekö minkä takia haluan kirjoittaa paljon ekologisuudesta ja vastuullisuudesta? Sen takia, koska yksikin vastuullinen teko, jonka saan teidät tekemään, merkitsee jotain ympäristöllemme. Nykyään suhtaudun ekologisuuteen vakavasti ja toisinaan olen ärsyttävä nipottaja, varsinkin perheenjäsenilleni. Minua ei kuitenkaan ole todellakaan kasvatettu kierrättämään tai ajattelemaan hiilijalanjälkeäni. Kotonamme on aina ollut niin lämmin, että pärjää t-paidalla, roskat menivät pulloja ja lehtiä lukuun ottamatta samaan roskakoriin enkä ajatellut esimerkiksi veden- tai sähkönkulutustani. Vielä muutama vuosi sitten en ollut näin tiedostava elämäntyylin vaikutuksista ympäristöllemme. En itsekään kierrättänyt oikeastaan mitään, vähän välitin aiheuttamastani kemikaalikuormasta ja yksityisautoilu tai lentomatkustaminen ei aiheuttanut minulle ajatuksia suuntaan tai toiseen. Elin hyvin pitkälti mukavuus edellä. Eilen autolla liikenteessä ollessani hyödynsin isommassa kaupassa käymisen ja s...

Sinne se meni - Jouluaatto. Onneksi jäljellä on vielä pari joulun pyhää ja mielestäni joulufiilistelyä saa jatkaa vielä vähintään jouluvalojen kanssa. Tosin tiedän itsestäni, että jouluöveri tulee viimeistään viikon lopulla, vaikka rakastankin joulua todella paljon. Vuosi vuodelta olen oppinut arvostamaan joulussa omia perinteitä ja stressaamattomuutta. Eilen aloitin päivän aivan rauhassa tekemällä aamutreenin salilla, jonka jälkeen aloin valmistautumaan joulun viettoon lähtemistä ilman tiukkaa aikataulua. Fiilistellen tulevaa päivää kotona ja pitäen olon hyväntuulisena. Tiedän, että riidat, stressi ja muu negatiivisuus jo pelkällä tunnetasolla kuuluvat monien jouluun ja meidänkin perheessä on muutaman jouluaaton aikana riidelty. Ehkä se jouluun liittyvä tunnelataus kiristää tunteita niin helposti ja konflikteja syntyy herkemmin. Tänä vuonna meillä meni joulu todella kivasti ja pitkälti perinteitä noudattaen. Illallinen venyi jälleen lähes pari tuntia suunnitellusta aikat...

Inhimillinen turhamaisuus toivottaa kaikille lukijoille ja yhteistyökumppaneille rauhallista joulua ja joulun pyhiä! 🎄 Blogi ei päivity tänään, mutta muutamia joulutunnelmia voi seurata Instagramissa ( @Mikaelakosk ). Huomenna palaan blogin ääreen tavalliseen tapaan.

Meillä jokaisella on omat mielipiteemme, aatteemme ja identiteettimme. Meissä on yksityiskohtia, joista meidät tunnistaa ja jopa sellaisia, joita emme välttämättä edes itse tiedosta. Piirteitä, joilla muut saattaisivat kuvailla meidän luonnettamme tai ulkonäköämme. Oma tyyli onkin vahva keino rakentaa oma identiteetti. Niin vahva, että sillä voi helposti muuttaa omaa identiteettiään muiden silmissä. Esimerkiksi miehillä jo pelkkä puku arkipäivänä muuntaa käsityksen hänen identiteetistään meidän silmissämme todella vahvasti. Pitääkin aika hyvin paikkansa, ettei ketään saa arvioida ulkokuoren perusteella. Lilyssä blogia pitävä Anna kirjoiti eilen tekstin siitä, pitääkö ihmisen olla vain yhdenlainen. Ehdoton, muuttumaton ja tavallaan täydellinen. Teksti oli ihan mielettömän hyvä ja ajatuksia herättävä, joten suosittelen lukeemaan kyseisen postauksen. Tekstin luettuani jäin miettimään pitkäksi aikaa omaa identiteettiäni. Miten minä kuvailisin oman identiteettini ja mihin lokero...

Heippa! Okei, tällä kertaa en aloita postausta hehkuttamalla joulua. Monilla alkoi tai on pian alkamaisillaan joululoma, jolloin toivottavasti on enemmän aikaa rentoutua ja keskittyä mukavaan oloiluun. Halusin heti jouluvapaiden startattua jakaa teille blogini tämän vuoden luetuimpia postauksia. Tietenkään loppuvuoden postaukset eivät ihan kärkisijoille ole päässyt, mutta oli mukava muistella itsekin, että mitä tänä vuonna on tullut kirjoiteltua. Kirjoitan vuoden aikana yli 200 postausta, joten ihan aina ei meinaa itsekään muistaa, että mistä kaikesta on tullut juteltua teille. Yllätyksekseni vuoden Top 10 joukkoon on päässyt sisustusaiheista sekä itseruskettaviin liittyen pari postausta molemmista genreistä. Näitä aion siis jatkossakin tehdä ja juuuu, kotipostaus nykyisestä asunnosta on kehitteillä! Allekirjoittanut on vain ollut hieman laiska kunnon siivouksen kanssa, mutta ehkä joulun jälkeen saisin sen kuvailtua teille! Vuoden 2018 luetuimmat: 3X HYVÄ ITSERUSKETT...

Jes, jes, jes! Enää viikonloppu ja on vihdoin jouluaatto! Odotan niin paljon sitä, että herään 24. päivä, voin paketoida aamulla hankkimani joululahjat, fiilistellä joululauluja ja lähteä vanhempieni luo joulun viettoon. Pahoittelut, jos tämä jatkuva jouluhehkutus jo kyllästyttää, mutta toivottavasti sieltä puolelta ruutua löytyy kaltaisiani joulufiilistelijöitä. Eilen illalla pääsin kunnolla joulufiiliilikseen, kun käytiin Hollannista Suomeen lomalle tulleen Sonjan kanssa Tuomaan markkinoilla. Pakko hehkuttaa, että joulufiilistä nostattaa kaikki nämä valot ja ihanat joulukojut. Olemme aikoinaan tutustuneet Sonjan kanssa muuttaessani Hollantiin, emmekä näe useimmiten, kuin kerran tai pari vuodessa, joten juttua riitti ja oikeastaan missasimme markkinat lähes kokonaan ja suunnitellut kuvatkin jäivät ottamatta, kun yksi punaviiniglögi vaihtui huomaamatta juttelun ohessa kolmeen lasilliseen ja siihen, että olimme viimeiset, jotka poistuivat kahvilasta. Hups! Tänään ehdimme onneksi pitäm...

*Tuote saatu, sisältää mainoslinkkejä/**Sisältää mainoslinkin  Muistatteko ajan, kun kukaan ei tehnyt kasvoille varjostuksia. Nykyään tuntuu, että varjostukset ja korostukset ovat arkipäivää ja omaankin arkimeikkiin kuuluu oleellisena osana kevyt kasvojen varjostus. Korostusten kanssa olen aika laiska highlighteria lukuunottamatta, mutta kasvoille muotoa antava varjostus syntyy sen kummemmin siihen aikaa käyttämättä. Varsinkin puuterisilla tuotteilla varjostaminen on super nopeaa ja ne ovat ehdottomasti eniten käyttämäni varjostustuotteet. Käyttöön on päätynyt muutamia varjostustuotteita ja halusin jakaa teille omat lempparini. Näihin tuotteisiin tartun vaihdellen, riippuen siitä, millaista lopputulosta haluan kasvoille ja kuinka voimakkaat varjostukset. Vaikka oma ihon sävyni on keskivertoa tummempi, sopii tuotteista lähes kaikki myös kalpeammalle iholle. Tuossa se on. Viisikko, johon luotan. En ole oikein koskaan ollut isojen Contour Kittien ystävä, mutta hinta...

Bongasin kauan sitten  Mirvalta  hauskan ystäväkirjapostauksen ja oli pakko napata idea omaan blogiinkin.  Koko nimeni: Mikaela Anna Maria Koskela Syntymäpäiväni: 4. Kesäkuuta 1990 Lempivärini: Valkoinen. Lempiruokani: Paistetut ahvenpihvit ovat ihania! Ja sushi! Sekä jäätelö. Lempinimeni: Jos minulta kysytään, minulla ei ole lempinimeä. Mutta minusta käytetään nimiä Miksu ja Mikke. Suosikkivuodenaika: Kevät ja syksy. Paras juoma: Pepsi Max, Aperol Spritz ja kurkkuvesi. Hajuvesi: Viimeisen vuoden eniten on ollut käytössä Marc Jacobs Daisy Dream Forever. Tv-sarjat: Muun  muassa Salatut elämät, Hyvät ja huonot uutiset, Younger ja Totuus Harry Quebertin tapauksesta. Lempieläin: Koira! Horoskooppimerkkini: Kaksonen Viimeksi itkin: Taisi olla pari viikkoa sitten väsymyksen vuoksi. Viimeksi kehuin: Koiraani Lyyliä. Viimeksi nauroin: Tänään itselleni, kun kävin läpi otettuja kuvia. Miten v...

Pystytkö ilman suurta miettimistä luetella viisi asiaa, jotka tekevät sinut onnelliseksi? Itselleni tuli ensimmäiseksi mieleen perhe, kotiinpaluu, ulkona syöminen ystävien kanssa, halaukset ja aamut . Aika pieniä asioita, joista osa tapahtuu päivittäin. Kävimme hiljattain illallisen äärellä mielenkiintoisen keskustelun siitä, mitä on onnellisuus. Voiko onnellisuutta oikeastaan edes määritellä millään tavalla? Mikä tekee onnelliseksi ja miltä onnellisuus tuntuu? Mihinkään yhteiseen mielipiteeseen ei mielestäni rönsyilevän keskustelun aikana päästy, mutta siitä olimme jokainen samaa mieltä, että onnellisuus on henkilökohtaista. Kukaan ei oikeasti voi kertoa toiselle, kuinka tulla onnelliseksi. Usein kehotetaan olemaan onnellinen siitä mitä on: parisuhteesta, perheestä, työpaikasta, katosta pään päällä. Mutta mitä jos nuo asiat eivät tuo onnellisuuden tunnetta? Parisuhde ei ole tasapainoinen, perhesuhteet aiheuttavat ainoastaan mielipahaa tai töihin meno ahdistaa. Henkilökoht...