Ihmisten kertakäyttökulttuuri - osaatko vaatia arvostusta ihmissuhteissa?

by - 6/21/2018 07:31:00 ap.

*Sisältää affiliate-linkkejä
Housut Zara (vastaavat*)/Toppi Zara/Kengät Mango*/Laukku Rebecca Minkoff*

Viime aikoina mielessäni on pyörinyt ihmissuhteet ja deittailu. Syy, joka on ajanut miettimään paljon näitä asioita, johtuu siitä, että viime aikoina olen tuntenut läheisyyden kaipuuta ja kaipuuta siihen, että joku välittää. Toinen puoli minusta haluaisi, että olisi ihminen rinnalla ja kokisin olevani oikeasti ihastunut ja kiintynyt toiseen henkilöön, mutta toinen puoli taistelee tosi paljon niitä kaikkia tunteita vastaan. Se, millaiseksi deittailun maailma on nykyään mennyt, on saanut minut paljon varautuneemmaksi ja ehkä jopa pelkäämään ihmissuhteita. Tuntuu, että koko ajan joutuu olemaan deittaillessa varpaisillaan ja olla varautunut milloin minut mahdollisesti korvataan toisella henkilöllä. Tuskin olen ainoa, joka on erityisesti Tinderissä törmännyt ghostaukseen, ihmisen katoamiseen ilman selittelyjä.

Olen huomannut deittailuun liittyviä keskusteluja seuranneena, blogeja lukeneena ja kavereiden kanssa jutellessani sen, että muiden ihmisten kunnioittamattomuus ja tuo pahainen ghostaus on yleistä. On tuntunut hämmästyttävältä, että pidempikin tapailu on päättynyt siihen, että jompikumpi osapuolista on vain kadonnut. Koko tapailu tavallaan vain pyyhitään maton alle, toivotaan, ettei enää tavata ja jouduta sen myötä kiusalliseen tilanteeseen, eikä haluta kertoa miksi on parempi jatkaa erillään. Suhteen tai tapailun laadusta riippuen taidamme usein sortuakin siihen, ettemme vaadi selitystä toiselta osapuolelta kokiessamme väärinkohtelua. Tavallaan vain tyydymme siihen, että nyt kävi näin, life goes on. Tosin vastauksia on vaikea saadakaan, vaikka haluaisi, jos toinen osapuoli pitää täydellistä radiohiljaisuutta. Myönnän, ettei minullakaan ole tämän asian suhteen täysin puhdas omatunto, mutta nykyään olen parantanut tapani - onneksi! Hävettää niin paljon myöntää, että olen sortunut viesteihin vastaamattomuuteen tai alkanut vain vastailemaan hitaammalla tahdilla, koska en ole enää kiinnostunut tai tyyppi ei vain tunnu tarpeeksi kiinnostavalta. Olen kyllä muutenkin todella hidas vastaamaan viesteihin, jos ne eivät vaadi välitöntä reagointia, joten omalla kohdallani vuorokauden viive on normaalia. En vain osaa keskittyä esimerkiksi bloggaukseen, jos jatkuvasti keskeytän työskentelyn viestittelyn takia. Mutta, kun kyseessä on toisen ihmisen tunteet, täytyisi osata arvostaa toista ihmistä ja olla kyvykäs kertomaan omista tunteistaan suoraan.

Nyt myöhemmin tätä kaikkea mietittyäni olen hämmästellyt sitä, miksei pysty kunnioittamaan toista ihmistä edes sen vertaa, että viitsisi laittaa yhden viestin ja sanoa suoraan omista fiiliksistä. Kait se asian ilmaan roikkumaan jättäminen ja kaikki ignooraus on tuntunut helpommalta ja elää toivossa, ettei törmää tyyppiin enää ikinä. Ehkä omalla tavallaan sortuu ajatteluun, ettei loukkaa toista, kun ei sano suoraan, vaikka oikeasti on loukkaavampaa olla selittämättä ja kadota jälkiä jättämättä. Milloin meistä on tullut tällaisia pelkureita? Ovatko ihmiset nykyisessä deittailukulttuurissa kertakäyttötavaraa, jonka voi vain heittää pois ja korvata uudella?

Tietenkin ihmissuhteissa täytyy olla varma, että toinen on itselleen oikea. Teille, kuten minullekin, on varmasti tullut vastaan tilanteita, kun sinä tai se toinen henkilö ei tunnu oikealta. Tunteilleen ei voi mitään, ehkä elämäntilanne vie erilleen tai suhde tai tapailu ei muuten vain toimi. Lähes aina toinen osapuoli joutuu pettymään tavalla tai toisella, eikä sille voi mitään, mutta tilanteen ollessa mikä tahansa, täytyisi osata arvostaa toista henkilöä. Jokaisella meistä on oikeus tulla arvostetuksi. Ihmissuhteet eivät ole helppoja, deittailu ja sen oikean löytäminen vieläkin vaikeampaa, mutta sitä oikeaa etsiessä tulee pystyä kunnioittamaan niitä itselleen ei oikeita henkilöitä.

Tämä voi olla ihan vain omassa päässäni pyörivä ajatus, mutta välillä tuntuu että ihmisten arvostus muita kohtaan on vähentynyt radikaalisti. Vai onko tämä vain joku pääkaupunkiseudun ja sen lähistön juttu? Voi olla, että omalta osaltaan tähän tilanteeseen on ajanut se, ettemme välttämättä osaa vaatia oikeaa kohtelua tai sanoa ei. Inhottava fakta kuitenkin on, että niin kauan kuin annamme muiden kohdalla meitä väärin, sitä myös tulee tapahtumaan. Ollessa ihastunut, saattaa väärin kohtelun myöntäminen tuntua vaikealta eikä haluta myöntää itselleen, että tämä ei ole okei eikä minun pitäisi sallia toiselta henkilöltä tällaista kohtelua. Kokemuksesta voin sanoa tuon olevan välillä todella vaikeaa. Koen olevani hyvin oman arvon tunteva ihminen, mutta olen itsekin notkahtanut tähän ansaan ja joutunut pettymään. Fool me once, shame on you; fool me twice, shame on me kuvaa näitä tilanteita aika hyvin. Miksi välillä on niin vaikea oppia ja olla retkahtamatta kemioihin!

En sano, että olisin millään tavalla kyyninen ja kokisin, että en tule ikinä tapaamaan minulle sopivaa henkilöä. Tiedän, että niin tulee tapahtumaan, kun sen aika on. Tosin viimeiset vuodet ovat tuntuneet paikasta toiseen hyppimiseltä ja kunnon karnevaalilta, joten ei tässä ole oikein edes ollut tilaa jakaa elämääni toisen ihmisen kanssa. Mutta vaikka en juuri tällä hetkellä välttämättä pystyisi jakamaan elämääni kenenkään kanssa, vaikka olenkin kokenut läheisyydenkaipuuta,  on nykymaailma opettanut minut siihen, että koko ajan kannattaa olla varpaisillaan ja varautua jonkinlaiseen peliin. Olen todella laiska deittailija enkä muutenkaan ihastu helposti, mutta olen alkanut kaipaamaan sitä, että uskaltaisin ihmissuhteissa mennä tunteiden viettävänä ja fiilistellä toista ihmistä ihan kympillä. Kuitenkin aina kiintymyksen tunteita huomatessani takaraivossani alkaa kolkuttamaan ettei saa kiintyä liikaa, täytyy olla varuillaan, ei saa olla liian innokas ja ikinä ei tiedä milloin toinen vain katoaa. Itseään saa suojella, mutta en haluaisi omata näin vahvaa suojakuorta.

Onko teitä ikinä ghostattu tai oletteko itse sortuneet tuon kortin käyttöön? Entä miten te koette nykypäivän deittailun?

Ps. House of Brandonilla* alkoi alen lopopukiri ja koodilla FLASHSALE20 saa 20*% lisäalen alennustuotteista.

You May Also Like

9 kommenttia

  1. Mulla on tullut myös samanlainen tinder-, ja deittailuähky. Just tämä kertakäyttöisyys on ihan hirveä ilmiö, vaikka Tinder esimerkiksi on monipuolistanut deittailua ja saanut tietty myös paljon hyvää aikaan.

    Mua ei oo oikeestaan yksipuolisesti koskaan ghostattu, vaan ehkä ollaan aika yhteisymmärryksessä aina vaan jätetty juttu kesken.:D Eli kumpikin on ghostannut?

    Yleisesti ottaen oon kyllä noudattanut kaavaa, että oon rehellinen omista fiiliksistä. Tyypit on kyllä aina kiitelleet, kun oon sanonut suoraan että nyt ei vaan napannut. Kyl sen tn ikäsenä jo tietää, varsinkin kun sen kipinän on kokenut pari kertaa :)

    Ihanaa kesää sulle Mikaela!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon yhteisymmärryksessä hiljaisuuteen vaipumisen vielä ymmärtää, mutta toisen viestin ignooraus ja ihan puskista tullut katoaminen on ihan käsittämätöntä :D

      Rehellisyys toimii aina. Ja itsekin haluan vastaavaisuudessa olla rehellinen, jos toinen ei nappaa ja vastaavasti toivon sitä myös toiselta.

      Ihanaa kesää myös sulle! <3

      Poista
  2. Ihan käsittämätön ilmiö. Ghostaaminen tuli mulle myös tutuksi silloin joskus deittailuvaiheessa, vaikka ei edes Tinderiä ollut. Tinder on varmasti vaan voimistanut asiaa, kun uusia treffikandidaatteja on kätevästi tarjolla vain parilla ruudun pyyhkäisyllä. Mun mielestä jokaisen pitäisi kantaa jonkinlaista emotionaalista vastuuta siitä mitä tekemisillään saa jonkun toisen kokemaan. Mielummin kertoisi sitten vaan rehellisesti mitkä fiilikset on ja saattaisi asian jonkinlaiseen päätökseen katoamisen sijaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on totta, että emotionaalinen vastuu pitäisi kyetä kantamaan. Vaikka varmasti on ikävä nähdä toisen pettymys, niin silti reilua toista kohtaan olla rehellinen ja kertoa suoraan.

      Poista
  3. Itse muistan nuoruudesta kun olimme seurustelleet n. puoli vuotta ja poikaystävä sitten yritti lopettaa suhdetta niin, että ei vain vastannut enää yhtäkkiä puhelimeen. Mielestäni ihan käsittämättöntä että yhtäkkiä vaan lopettaa yhteydenpidon. Vaikka oltiin nuoria, niin ei se mielestäni ole mikään selitys ja vaikea kuvitella että kukaan aikuinen ihminen toimisi noin. Surullista.

    Olen ajatellut, että ei siinä ole kyse siitä, että ei halua loukata toista, vaan se että itse haluaa päästä kuin koira veräjästä ettei tarvitse käydä sitä ikävää keskustelua läpi.

    Itse en voisi koskaan tehdä niin. Nyt olen ollut pitkässä parisuhteessa ja deittailu ei ole ajankohtaista, mutta kuulostaa tosi ikävältä jos aikuiset ihmisetkin käyttäytyy noin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi jumalauta oikeasti... Vielä noin pitkän suhteen päätteeksi. Ihan varmana monilla on taka-ajatuksena se, ettei tarvitse kohdata sitä negatiivista tilannetta. Todella raukkamaista tuo silti on ja ihan älytöntä, että pitkienkin tapailujen/suhteiden päätteeksi tehdään näitä katoamistemppuja.

      Poista
  4. Jep tuttua hommaa. Jotenkin itse deiteillä saatan antaa fiiliksen viedä, mutta heti kun treffit loppuu, alkaa se epävarmuus. Nähdäänköhän me enää? Vaikka toinenkin sanoi, että oli kivaa, tarkoittiko se sitä oikeasti vai oliko se vaan tapa poistua hienosti tilanteesta. Vastaakohan se viestiin ja jos vastaa niin kiinnostaako häntä oikeasti.
    Siis jotenkin ihan hirveetä meininkiä oikeasti. Toisaalta oon miettinyt että sitten kun tapaa sen The oikean tyypin niin jaksan jollain tapaa uskoa siihen että sitten ei tarvitse pelata.

    VastaaPoista
  5. Deittailin aika urakalla tuossa viimeiset pari vuotta. Tinder tuli tutuksi ja tää haamuilu. Itse sanoin kyllä aina, kun toinen ei vaan natsannut. Olin jo ihan valmis lopettamaan kaikenlaisen säädön, kun päätin viimeisen tilaisuuden antaa eräälle kauniisti kirjoittaneelle miehelle. Siinä ei kauan nokka tuhissut, kun huomattiin sopivamme yhteen. Ollaan naimisissa ja kaksosvauvat tulossa. Oikea tyyppi ei pelaa eikä ghostaa ja jokaiselle varmasti se oma oikea löytyy.

    VastaaPoista
  6. Niin ymmärrän mistä puhut! Musta tuntuu, että ihmisistä on tullut joko kylmempiä tai nössömpiä tinderin ja muiden deittisovellusten myötä. Kun on mistä valita, toimii ihmiset sen kautta, mikä on helpompi ja mukavempi itselle, ei sen mikä olisi oikein, saati kohteliasta.
    Kyllähän sitä kaipaisi läheisyyttä, rakkautta jne, mutta kun saa tarpeeksi monta kertaa turpiinsa, niin perskeles, eipä sitä halua enää päästää yhtään kolmijalkaista lähelleen. :D

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.