Hyvinvoivien hiusten A, B ja C

Kaupallinen yhteistyö HairLust

Pitkään ajattelin hiusten hyvinvoinnin riippuvan siitä, miten hoidamme hiustemme pituuksia. Aikoinaan pesin hiuksia todella usein ja todella pesevillä ja vahvoilla tuotteilla, koska koin hiuslaatuni olevan nopeasti rasvoittuva ja kärsiväni hilseestä. Meni vuosia sen tajuamiseen, että hiukset kaipaavat hellävaraisia tuotteita, paljon kosteutusta ja harvempaa pesuväliä, jotta ne voivat hyvin.

En pese enää hiuksiani lähes lainkaan synteettisillä hiustenhoitotuotteilla, vaan olen siirtynyt mahdollisimman luonnollisiin tuotteisiin, jotka aidosti hoitavat hiuksia ja päänahkaa, eikä vain fuskaa hiuksia näyttämään hetkellisesti hyviltä muun muassa silikonien avulla. Toki hiustenhoitotuotteiden sisältävät silikonit saavat hiukset näyttämään sileiltä, mutta koska osa silikoneista kertyy hiuksen pinnalle ja hiuspohjaan, ei hiukset tai hiuspohja pysty hyödyntämään käyttämiemme hiustenhoitotuotteiden hyviksiä, kuten kosteuttavia ainesosia, öljyjä tai hiusten rakennusaineena toimivia proteiineja.

Viime aikainen luottokolmikkoni hiusten viikoittaiseen hoitoon on löytynyt HairLustilta: Hair Growth & Repair Shampoo, Conditioner ja Hair Growth & Protection Hair Mask. Tuotteet ovat sopineet hennoille, paljon hoitoa vaativille hiuksilleni aivan täydellisesti jättäen hiukset jokaisen pesun jälkeen pehmoisiksi sekä aivan mielettömän hyvän tuoksuisiksi! HairLustin tuotteet ovat ECOCERT Greenlife sertifioituja ja lisäksi niillä on COSMOS Organic merkki. Tämä tarkoittaa, että vähintään 95% HairLustin tuotteiden kasviperäisistä ainesosista sekä luonnollisista öljyistä ja uutteista on oltava luonnollista alkuperää. Lisäksi jokainen tuote on vegaanisertifioitu!

Vaikka hiukset olisi hyvä pestä vain muutaman kerran viikossa ja mahdollisimman hellävaraisesti, on hiusten tuplapesu shampoolla jokaisen pesun yhteydessä suositeltavaa. Bongasin tämän vinkin pari vuotta sitten ja se on oikeasti mullistanut hiusteni hyvinvoinnin! HairLustin sivuillakin suositeltiin hiusten vaahdotusta kahdesti shampoolla, koska ensimmäinen shampookerta irrottaa hiuksista kaiken ekstralian, kuten kuivashampoon, ja toinen vaahdotus vasta pääsee putsaamaan itse hiuksen. Aloittaessani käyttämään parabeenittomia, sulfaatittomia ja ilman silikoneja olevia tuotteita hiusten pesuun ja yhdistämällä sen tupla shampookertaan, ovat hiukseni pysyneet sen jälkeen pidempään puhtaana, hiuspohjani ei ole kutissut ja hilseillyt ja uutta hiusta on alkanut kasvamaan oikein urakalla.

 HairLust Hair Growth & Repair Shampoo on kehitetty erityisesti kuiville ja vaurioituneille hiuksille, mutta se soveltuu kaikille hiustyypeille. Pesujen myötä se vahvistaa, korjaa ja stväkosteuttaa kuivia, hauraita ja vaurioituneita hiuksia samalla tasapainottaen hiuspohjaa. Hair Growth & Repair Shampoo  sisältää aktiivisia, vegaanisia ja täysin kasviperäisiä mikroproteiineja, runsaasti kasviuutteita ja ravitsevia öljyjä muun muassa Aloe Verasta, ekologisesta mustikkauutteesta ja mangouutteesta, jotka ehkäisevät hiusten kuivumista ja kosteuden haihtumista pois hiuksista.

Tiesittekö muuten, että hoitoaineen yksi tärkeimmistä tehtävistä on shampoopesun jälkeen sulkea hiuksen pinta, joka estää mahdollisia vaurioita? Ja kuten nimikin kertoo, hoitoaine nimensä mukaisesti hoitaa, kosteuttaa ja suojaa hiuksia. HairLust Hair Growth & Repair Conditioner -hoitoaine on täysin sulfaatiton hoitoaine, joka sisältää runsaasti uudelleenrakentavia aktiivisia mikroproteiineja, jotka hoitavat kuivia ja vaurioituneita hiuksia.

Shampoon ja hoitoaineen lisäksi täydennän hiustenhoitoa hiusnaamiolla sekä hiuspohjan kuorinnalla. Olen täydentänyt meneillään olevaa HairLust-kuuriani HairLust Hair Growth & Protection Hair Mask -hiusnaamiolla, joka auttaa uudelleenrakentamaan ja korjaamaan hiuksiin syntyneitä vaurioita, jotka ovat aiheutuneet esimerkiksi muotoilutuotteista ja -laitteista. Tuote on täysin vegaaninen ja sisältää paljon ravitsevia proteiineja sekä hoitaa katkenneita ja halkeilevia latvoja. Olen aikaisemminkin vinkannut hiuspohjan kuorinnan tärkeydestä, koska hiuspohjan säännöllinen puhdistus kuorintatuotteilla tukee normaalia hiustenkasvua. HairLust Hair & Scalp Detox Scrub -kuorintatuote on hellävarainen ja ihanan tuoksuinen kuorintatuote hiuspohjalle ja se poistaa tehokkaasti hiuspohjasta tuotejäämät, kuolleet ihosolut, hilseen ja lian.

Hiustenpesurutiinini muuttamisen lisäksi olen syönyt säännöllisesti runsaasti biotiinia ja muita hiusten hyvinvointia edistäviä vitamiineja sisältäviä hiusravinteita. Nyt meneillään on toinen purkillinen HairLust Hair Growth Formula Gummies -hiusvitamiineja, jotka ovat sokerittomia, herkullisen makuisia pureskeltavia vitamiineja. Hair Growth Formula Gummies sisältävät 5mg biotiinia, sinkkiä sekä foolihappoa ja B5, B6 & B12-vitamiineja, joiden yhteisvaikutus edistää hiusten hyvinvointia ja auttaa hiuksia vahvistumaan. Lisäksi ne ylläpitävät hiusten normaalia kasvua, jonka olen huomannut muun muassa kurittomista vauvahiuksista, jotka ovat kovaa vauhtia kasvanutta uutta hiusta.

Vaikka minulla on hiustenpidennykset, ei se tarkoita sitä, ettei hiuksia tulisi hoitaa huolellisesti. Päin vastoin minun on hyvä pitää hiuksista todella hyvää huolta ja edistää niiden vahvistumista, koska hiukseni ovat hieman normaalia kovemmalla rasituksella. Olen huomannut sen, että mitä paremmin pidän hiuksistani, ja erityisesti hiuspohjasta, hyvää huolta, sitä paremmin omat hiukseni pysyvät vahvoina ja kasvavat huimaa vauhtia pidennysten alla. Toki kokonaisvaltaisesti omalla hyvinvoinnilla ja muun muassa ruokavaliolla on suuri merkitys hiuksiin, mutta mitä laadukkaampia, hiuksille hellävaraisia ja niitä ravitsevia tuotteita käyttää, näyttävät hiukset silloin ihan ekstahyviltä!

Hyvien suihkussa käytettävien hoitotuotteiden lisäksi tulee tietenkin muistaa hiuksiin jätettävät tuotteet, joista suosikkini viime aikoina on ollut omenoilta tuoksuva HairLust Hair Strengthening & Protection Hair Oil - hiusöljy, joka on vegaaninen, muun muassa kookosöljyä, arganöljyä ja aprikoosinkiviöljyä sisältävä monitoimituote, joka ylläpitää hiusten luonnollista kosteustasapainoa, pehmentää hiuksia ja auttaa selvittämään takkuja ilman rasvaisen näköistä lopputulosta. Tätä hiusöljyä voi myös käyttää aurinko- ja lämpösuojana sekä kosteuttavana hoitona kuiville ja vaurioituneille hiuksille!

Kertauksena vielä resepti hyvinvoiviin hiuksiin: tuplapesu miedolla, hellävaraisella shampoolla, kosteuttava hoitoaine, hiusnaamio pari kertaa viikossa, säännöllinen hiuspohjan kuorinta sekä hyvät hiuksiin jätettävät hoitotuotteet. HairLustin koko valikoiman voitte muuten kurkata täältä.

Löytyykö teiltä jotain niksejä hyvinvoiviin hiuksiin? 😊

Kulunutta viikkoa kiteytettynä

Yhden asunnon pakkaaminen muuttoa varten

Kolme etäpalaveria

Yksi muutto

Kaksi uutta viherkasvia ja kasa leikokukkia

Monen monta tuntia siivousta

Liian pitkäksi venyneitä ruokavälejä

Yksi avainten luovutus

Kolme nukuttua yötä uudessa kodissa

Neljä käyntiä rautakaupassa

Liian lyhyiltä tuntuvia vuorokausia

15 tyhjää ja viisi tyhjentämätöntä muuttolaatikkoa

Liian paljon paikoilleen laittamatonta tavaraa

Lähes koko viikko samoissa vaatteissa

Yksi remontoitu vaatekaappi

Neljät nukutut päikkärit

Yksi tyhjennetty viinipullo

Muutama remppakiukku

Neljä jakso Temppareita ja sarjakoukutus

Tällaisissa fiiliksissä on mennyt tämä viikko. Onneksi kohta remonttikupla alkaa olemaan taputeltu ja pääsee taas palaamaan normaalimpaan (tai niin normaaliin, kuin arki tällä hetkellä voi olla) arkeen. Ihanaa sunnuntai-iltaa! ❤️

Maanantailista

Mikä oli viikonlopun paras juttu?
Ihan ehdottomasti se, että sain edistettyä kodin remonttia sekä pitkät kävelyt auringossa. Ylipäätänsä viikonloppu oli oikein kiva, vaikka elelläänkin erityisolosuhteissa.

Mikä oli viime viikon huonoin juttu?
Ajoittain mielen vallannut korona-ahdistus ja sellainen yleinen vallitsena epätietoisuus ja huoli.

Arvosana viime viikolle?
Annetaan 8 1/2!

Miten vietit viikonlopun?
Enimmäkseen maalaillen ja rempaten, tehden töitä, syöden (vähän turhankin) hyvin ja nukkuen pitkiä yöunia.

Yllättävä asia, joka sai hymyn huulille viime viikolla?
Ehkä se, kuinka hyväntuulinen olen ollut, vaikka elämme keskellä tätä kaikkea epävarmuutta ja rajoitettua elämää. Pienet kivat asiat ovat tällä hetkellä äärimmäisen tärkeitä. ❤️

Miten voit tänään?
Ihan kivasti! Tälle päivälle on todella paljon kaikkea tekemistä ja hoidettavaa, eli viikko saa ainakin vauhdikkaan alun. Tosin juuri nyt tätä postausta kirjoittaessa hieman turhauttaa, koska yritän juuri selvittää mikä vielä eilen illalla toimineessa kovalevyssä voi olla vikana, koska nyt se antaa virhekoodia ja pyytää korjausta. O N N E K S I nyt alkuviikosta tarvittavat kamppiskuvat ovat vielä muistikortilla, jos kovalevy ei suostu toimimaan.

Mitä odotat tältä viikolta?
Muuttoa ihan super paljon sekä loppuviikon kodin laittamista.

Jotain, mitä haluat tehdä tällä viikolla?
Näitä en haluaisi tehdä, mutta on pakko: pakata nykyine koti pakettiin, tehdä loppusiivous ja purkaa muuttolaatikot viikonlopun aikana.

Millä fiiliksillä lähdit uuteen viikkoon?

Yllättävän hyvällä! Toki sellainen yleinen pieni stressi ja huoli painaa, kuten varmasti meillä kaikilla, mutta täytyy vain kohdentaa suurin osa energiasta kaikkiin kivoihin asioihin, joita tämä viikko tuo tullessaa.

Aurinkoista uutta viikkoa ja stay safe! ❤️

Kuva Joanna Suomalainen

Ahdistus nimeltä COVID-19

Tällä viikolla on iskenyt kunnolla ahdistus ja huoli koronasta ja kaikesta siitä, mitä se tulee tekemään meidän maailmalle. Viime viikolla pystyin olemaan ihmeen rauhallisin mielin, mutta luonnollisesti sitä mukaan, mitä enemmän mediassa alkoi pyöriä koronaa koskevat uutiset, alkoi ahdistus nousemaan pintaan. Vaikka todella läheisissäni on riskiryhmään kuuluvia ja olen heistä todella huolissani, pahinta on epätietoisuus siitä, milloin tämä päättyy. Ollaanko samassa tai jopa pahemmassa tilanteessa vielä syksyllä vai tuleeko tästä lopulta meidän normaalia elämää, jos virusta ei saada kuriin vuodessakaan. Sopeudun muutoksiin helposti ja muun muassa tämä kotona oleminen ja vähempi sosialisointi on sopinut luonteelleni hyvin, kaipaan silti sitä, että tiedän mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan. Nyt ei tiedä yhtään mikä tilanne tulee olemaan esimerkiksi viikon tai parin kuluttua, joka ahdistaa.

Tietenkin kaikista suurin huoli on omista läheisistä ja heidän voinnista ja jaksamisesta, mutta samalla olen miettinyt paljon taloutta ja erityisesti yrittäjiä. Tuntuu kamalalta katsoa sivusta, kun uutisoidaan lomautuksista, yt-neuvotteluista ja yrittäjistä, joiden kalenterit ovat tyhjentyneet tai asiakkaat hävinneet. Yritän parhaani mukaan tukea tällä hetkellä kotimaisia toimijoita ja pienyrittäjiä, mutta myös minulla on rajalliset resurssit. En itsekään tiedä, miltä työtilanteeni näyttää muutamien kuukausien päästä.

Korona-ahdistuksen rinnalle on myös tullut pieni ahdistus siitä, saako minua ahdistaa? Paperilla minulla on kaikki ihan hyvin: läheiseni ovat tällä hetkellä kaikki terveitä, oma työtilanteeni on yrittäjäksi hyvä, eikä tulevien kuukausien tuloista tarvi stressata ja muutenkin ympärilläni on välittävä tukiverkosto. Minulla ei myöskään ole itseni lisäksi muita henkilöitä, joita pitäisi elättää. Ulkona on niin paljon muita, joilla on jo nyt todella isoja ongelmia esimerkiksi talouden kanssa tai joutuvat elämään tiedottumuudessa, onko pian enää töitä. Sekä on lapsia, pieniä ja aikuisia, joilla ei ole turvalliset kotiolot tai perhettä, jotka välittävät. Nämä ovat oikeita ongelmia. Ei se, että minä murehdin peruntuuko kesältä kaikki kivat festarit, omat synttärit ja ulkomaanmatkat.

Toisaalta pitäisi osata olla armollinen ja sallia itselle ahdistus tässä hetkessä, vaikka paperilla ei pitäisi olla mitään suurta huolta, joka tässä tilanteessa koskettaisi itseä. On inhimillistä kantaa huolta ympärillä tapahtuvasta ja ahdistua, vaikka juuri nyt pahin kriisi ei kosketakaan itseä.

Olen myös kamppaillut sen kanssa, mikä on minun tehtäväni nyt sisällöntuottajana. Pitääkö sisältöni olla faktapitoista ja painottua koronasta informoimiseen vai antaa jotain muuta ajateltavaa? Tällä hetkellä olen yrittänyt pitää sisältöni tasapainoisesti molemmissa ihan jo oman jaksamiseni vuoksi. En pysty täysin siirtymään pelkälle viihdytys-linjalle, koska silloin minulla ei olisi tasavertaista kanavaa, johon puran ajatukseni tästä ja jos taas keskityn ainoastaan uutisointiin ja kaikkeen koronaan liittyvään sisältöön, häviää pian kaikki neutraali ja "tavallinen" elämästäni. Ehkä pahinta tämän kanssa kamppaillessa on ollut olo siitä, koetaanko minut välinpitämättömäksi, jos en päivittäin tuo tätä maailman tilannetta ilmi?

Ehkä tässä tilanteessa toivon teiltä seuraajilta ymmärrystä meitä vaikuttajia kohtaan. Emme voi siirtyä käyttämään näkyvyyttämme ainoastaan yhteiskunnallisten asioiden esille tuomiseen, koska se ei maksa meidän elämäämme. Toivonkin, että suhtaudutte normaaliin tapaan kaupalliseen sisältöön, siihen, että meidän jaksamisen takia tätä tilannetta ei voi tuoda jatkuvasti kaikessa sisällössä esiin ja ennen kaikkea siihen, että myös meitä epävakaa talous voi koskettaa. Siispä yritän tuoda omissa kanavissani paljon esille kaikkea "normaalia" (mm. seuraavan kuukauden aikana on tulossa paaaaljon kotijuttuja!) ja arkipäiväistä, mutta jos fiilikseni on tällainen, kuten nyt, tuon näitä asioita ilmi.

Huh. Tulipas taas sekava teksti, mutta luotan, että kyllä te saatte tästä kiinni. Palataan ja pysykää terveinä. ❤️

Ps. Jos kotoilu on huventanut kosmetiikkavarastoja, saa koodilla PM -25% alennusta kaikista noben* normaalihintaisista tuotteista! Nobelta löytyy mm. Vita Liberata, Huxley, BYBI ja beautyblender. Ja tilaamalla nobelta, tukee kotimaista yrittäjyyttä 😊

*Sisältää mainoslinkkejä

Kuva Joanna Suomalainen

Kun koiranpentu tulee kotiin

Kaupallinen yhteistyö Agria Eläinvakuutus

Koiranpennut ovat yksi maailman ihanimmista asioista ja olisi ihan täydellistä, jos jatkuvasti arkea piristämässä olisi yksi pieni, ihana, kömpelö koiravauva. Ajatuksen tasolla tuo on ihanaa, mutta realistisesti ajateltuna huokaisen helpotuksesta, että pentuaika alkaa olla takana ja sen tilalla arjessani on mukana teini-ikäinen puudeli. Mutta myönnän, että vielä joku päivä haluan Lyylille kaverin ja palata siihen ihanan kamalaan pentuarkeen.

Koiranpennun tulo taloon on ihanaa, ihan mielettömän ihanaa, mutta huh. Aikamoista meininkiä se on siinä vaiheessa, kun pentu vähän kasvaa ja sen mielestä kaikista parasta on holtiton juokseminen ympäriinsä ja pissalla käyminen juuri siinä kohdassa, missä pissahätä sattuu iskemään. Yksi minkä opin Lyylin ollessa pentu, oli ulkovaatteiden ja kenkien salamannopea pukeminen opetellessamme sisäsiisteyttä. Usein meni vain muutama hassu silmänräpäys, kun olin jo puoliunisen pennun kanssa ulkona harjoittelemassa ulos pissaamista. Pienillä koirilla menee usein hieman kauemmin oppia sisäsiistiksi ja Lyylin kanssa meni aika kauan, ennen hiffaamista, että uloskin voi tehdä asioita.

 Koiranpennun tultua taloon meni oma aikansa tottua arkeen, joka menee pitkälti pennun ehdoilla. Aamuihin piti oppia varaamaan enemmän aikaa, koska yksien pissojen tekeminen ulos saattoi kestää 30 minuuttia, ja muutenkin siihen, että asioiden kanssa ei voi olla yhtä spontaani, kuin ennen koiran tuloa. Podin alussa niin sanottua "puppy bluesia", koska turhautti, ettei pentu opi sisäsiistiksi, välillä kiukutti, ettei voi mennä mielen mukaan tai ulos piti mennä surkealla säällä ja aktiivinen, huomioinhakuinen pentu toisinaan ärsytti. Aluksi säikähdin näitä tuntemuksia todella paljon ja hävetti, että en rakasta maailman ihaninta, minun omaa koiravauvaa, joka sekunti. Paras neuvoni näihin pentumasennuksen tuntemuksiin on olla itselle armollinen ja antaa itselle sekä pennulle aikaa oppia ja tottua uuteen tilanteeseen. Pentu ei tee epämiellyttäviä asioita tahallaan, vaan rakastaa omistajaansa yli kaiken. Sitä mukaan, kun puppy blues alkoi väistyä, en enää edes miettinyt alkuajan tuntemuksiani ja tilalle tuli rakkaus koiraa kohtaan.

Pois lukien pientä pentumasennusta, meillä meni Lyylin kanssa pentuaika ihan älyttömän hyvin. Toki jälkiviisaana muutaman asian olisi voinut tehdä toisin, kuten opettaa siihen, ettei aina pääse sänkyyn nukkumaan (Lyylin mielestä useimmiten paras paikka nukkua on pää minun kanssa samalla tyynyllä tai kokonaan minun naamalla), sen ettei sharing is caring päde ihan aina (joskus olisi kiva syödä rauhassa sohvalla ilman, että joku pieni kirppu pörrää siinä ympärillä ja yrittää apajille mm. selkänojan kautta) tai sen, ettei ihan aina tarvitse päästä moikkaamaan kaikkia koiria tai ihmisiä. Ja jos olisin ollut fiksu, olisin hankkinut Lyylille vakuutuksen jo pienenä pentuna.

Vaikka selvisimme pentuajan ilman sairastelua, toissakesänä meille kävi jokaisen lemmikinomistajan painajainen: Lyyli pääsi karkuun aamun pahimpaan ruuhka-aikaan. En pidä kaupungissa Lyyliä koskaan vapaana muualla, kuin koirapuistossa, mutta olin ollut luottavainen sen suhteen, että koira pysyy isolla, suljetulla sisäpihalla - olihan se aikaisemminkin pysynyt siellä. Lenkkien päätteeksi olen tottunut päästämään Lyylin sisäpihalla vapaaksi, mikäli se on tyhjä, jolloin useimmiten se vain juoksee suoraan ulko-ovelle odottamaan sisäänpääsyä. Jostain syystä kyseisenä aamuna koirani, johon luotin ja jolla ei ollut tapana karkailla, lähti juoksemaan takaisin porttikongille ja livahti sen ali kadulle. Kello oli noin kahdeksan aamulla ja vaikka oli heinäkuu, on Helsingissä liikennettä tuohon aikaan myös lomasesonkina. Ja asun vielä kadulla, onnekseni sentään yksisuuntaisella, jolla on bussiliikennettä.

Tuo tilanne on kamalimpia, mitä koiranomistajalle voi tapahtua, enkä tiedä pelkäsinkö enemmän onnettomuuden sattumista Lyylille vai sivullisille. Onneksi, luoja kiitos, ajoitus oli puolellamme, eikä vaaratilannetta esimerkiksi ajoneuvojen kanssa käynyt. Myös siitä olin niin kiitollinen tuossa tilanteessa, ettei Lyyli pelkää vieraita ihmisiä ja vaikka karkumatkaan mahtui aamu-ruuhkassa tien ylitys, ei koira lähtenyt pidemmälle karkutielle, vaan antoi ohikulkijan ottaa itsensä kiinni. Vaikka oma koira olisi kuinka terve ja itse luottaisi koiraansa, ei koskaan voi olla täysin varma sem käytöksestä tai siitä, ettei mitään voisi sattua. Tällainen on todella hyvä esimerkki tilanteesta, jossa vastuuturvan sisältävä koiravakuutus olisi ollut enemmän, kuin tarpeen.

Agrian kautta uudelle perheenjäsenelle saa todella kattavan vakuutuksen, joka kattaa sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuneiden eläinlääkärin hoitokulujen lisäksi myös muun muassa reseptilääkkeet. Ja jos vakuutuksen ottaa ennen 4 kuukauden ikää, Agrian koiravakuutus korvaa ehtojen mukaisesti myös muun muassa irtoamattomien maitohampaiden poiston, purentavian oikaisun, nivelsairaudet ja piilevät viat. Agria myös antaa pentualennuksen alle 4kk ikäisenä vakuutetulle koiran- tai kissanpennun ja 10% pentualennus on voimassa siihen asti, että pentu täyttää yhden vuoden.

Koiranpennun voi vakuuttaa sen täytettyä 6 viikkoa, mutta terveysselvityksestä johtuen vakuutuksen voi ottaa vasta, kun uusi perheenjäsen on saapunut uuteen kotiinsa. Ja koska pienten pentujen kanssa sattuu ja tapahtuu, on vastuuturva lisäturvista suositeltu. Vastuuturva korvaa koiran aiheuttamia vahinkoja ulkopuoliselle henkilölle tai hänen omaisuudelleen. Erityisesti, jos perheessä on koiraa ulkoiluttavia pieniä lapsia ja kohonnut riski koiran karkaamiseen, on vastuuturva todella hyvä lisä pennun vakuutukseen. Tai muutenkin, jos pennun kanssa kyläillään muiden luona, voi vastuuturvalla varautua tilanteisiin, joissa voi joutua korvaamaan koiran metkuja.

Pentuaikana sattuu ja tapahtuu - välillä vähän liikaakin. Onneksi useimmat pentuajan sattumista taitaa enemmän säikäyttää itse omistaa, kuin pientä pentua, antaa pennun vakuutus turvan tunnetta- erityisesti, jos kyseessä on ensimmäinen koira. Kun uusi pieni tulokas on hyvin vakuutettu, voi keskittyä nauttimaan siitä ihanan kamalasta pentuajasta ilman murhetta siitä, ettei voisi antaa pennulle parasta mahdollista eläinlääkärin hoitoa.

Vaikka me Lyylin kanssa selvisimme pentuajan yli ilman sairastumisia tai tapaturmia, ei ikinä voi olla varma, sattuuko jotain tai sairastuuko pentu. Vakuuttamalla koiran, voi keskittyä ja nauttia turvallisin mielin pennusta ja sen kommelluksista sekä kasvusta. ❤️

Miten teillä sujui arki pennun kanssa ja löytyikö vakuutus heti pennusta lähtien?

Ps. Agrian sivuilta löytyi kattava tietopaketti pentujen yleisistä haavereista ja vaaroista. Kannattaa kurkata!

Kuvat Joanna Suomalainen

Uuden asunnon moodboard ja remonttisuunnitelmat

Toivottavasti viikko on sujunut hyvin meneillää olevista olosuhteista huolimatta. Huhheihaa, uskomatonta miten parissa päivässä tilanne voi muuttua näin paljon. Nyt todellakin tarvitaan sitä malttia tämän kanssa, pitää entistä parempaa huolta käsihygieniasta, välttää turhaa julkisilla paikoilla oleskelua ja huolehtia sekä auttaa sitä tarvitsevia. Mikäli olet terve ja haluat tarjota apua (tai tarvitset itse apua), kannattaa laittaa Nappinaapuriin oma ilmoitus korona-avusta.

Toinen mitä haluan nyt korostaa on yrittäjien tukeminen kriisin keskellä. Vaikka olisit karanteenissa tai välttelet julkisia paikkoja, ei siitä huolimatta saa unohtaa pienyrittäjiä. Jos emme näytä tukeamme nyt, ei ole enää itsestäänselvää, että se meidän lähikorttelin lempikahvila tai vakkari brunssipaikka, kauneushoitola, joogasali tai ihana pieni putiikki pystyssä, jos lopetamme näiden palveluiden kuluttamisen täysin epidemian ajaksi. Joten, alla muutama keino miten voit tukea lähialueesi pienyrittäjiä ❤️:

- Osta lahjakortti

- Tue lempiravintolaa tai kahvilaa tilaamalla ruokaa kotiin

- Tilaa tuotteita verkkokaupasta kotiin

- Jos perut (esim. kampaamo)ajan, siirrä aika ja maksa silti osa käynnin hinnasta

- Jos olet terve, etkä kuulu riskiryhmään, käytä palveluita

- Suosittele & jaa omassa somessasi (tämä ei maksa mitään!)

#supportyourlocal on nyt todella tärkeää! 

Postauksen pääaihe on paljon kevyempi, nimittäin uuden asunnon mood board sisustuksen ja remontin osalta! Vitsit, muuttoonkin on enää reilu 1,5 viikkoa ja sitä ennen pitäisi saada asunto mahdollisimman valmiiksi. Avaimet saan huomenna, joten onneksi heti alkuviikosta pääsen aloittamaan remonttia purkamisella.

Asunnon sisustus- ja remonttisuunnitelmat ovat jo aika pitkällä. Viime viikolla sain päätettyä kontrastiseinien sävyt, joista olen tosi innoissani! En oikein pidä siitä, että kaikki seinät ovat valkoisia ja muutenkin tykkään harmoonisista, mutta silti selkeistä sävyistä sisustuksessa. Muuten kalusteiden suhteen menen mahdollisimman pitkälle nykyisillä ja ihan muutamia kalustehankintoja teen uusina Löysin mm. yhden haluamani peilin Ikean löytönurkasta ja sängyn joustinpatjan ostan uutena. Sängyn suhteen kävi muuten tosi hyvä tuuri ja löysin haluamani 160cm sängynrungon käytettynä ihan minun läheltä! Keittiöön pitäisi bongailla jostain baarituoleja ja kunhan olen 100% terve, käyn etsimässä niitä läheisistä vintage-myymälöistä sekä mm. kierrätyskeskuksesta ja muista hyväntekeväisyyskirppiksiltä. Haluisin niin ostaa ne käytettynä, joten toivotaan, että sopivat ja sopivan hintaiset löytyisi pian.

Päädyin oleskelutilassa roosan sävyiseen kontrastiseinään ja ensiksi mietin, onko se vähän too much, mutta lopulta tulin tulokseen, että minun asunto, minun sisustus ja teen just niinkuin itse haluan! 😃 Joten roosa seinä it is. Oon salaa siitä aika hirmu innoissani... Muuten olohuoneen sisustus tulee olemaan aika samaa tyyliä, kuin mitä se nyt on ja ainoastaan sävymaailma hieman muuttuu, kun mm. lattialle pääsee Turkista antiikkiliikkeestä ostamani persialainen matto.

Keittiö on avonainen ja sen jakaa olohuoneesta saareke. Valkoiset kaapistot jäävät entiselleen, mutta työtasot vaihtuvat vaaleaan puuhun ja vaihtoon menee lavuaari ja hana sekä kodinkoneet. Riskillä päädyin valkoiseen Silgranit-materiaalia olevaan altaaseen ja nyt peukut pystyy, että se pysyy valkoisena! Hanaksi sen kaveriksi valikoitui todella yksinkertainen musta hana. Nyt keittiö on aika pommi ja se tulee kokemaan todella ison muutoksen, joka muuttaa koko asunnon fiilistä. En malttaisi itsekään odottaa sitä lopputulosta! Keittiöön on myös tulossa aivan ihana valaistusratkaisu, josta olen myös ihan fiiliksissä.

Makuuhuone on todella pieni ja se ei vedä kalusteista oikeastaan kuin sängyn, yöpöydän ja mahdollisesti pienen lipaston. Haluaisin kuitenkin jättää sen mahdollisimman avaraksi ja panostaa siihen, että saan rakennettua uudesta vaatekaapista mahdollisimman toimivan ja sellaisen, että saan koko tilan maksimaaliseen käyttöön. Vaatekaapin oviksi on tulossa yksinkertaiset valkoiset mittatilaus-liukuovet.

Halusin makuuhuoneeseenkin jotain sävyä seiniin ja aion maalata sinne yhden todella puhtaan vihreän kontrastiseinän. Makuuhuoneen ja olohuoneen välissä on nyt isohko oveton aukko ja koska haluan saada hieman enemmän eroa makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen, tulee oviaukkoon mustaprofiiliset lasiovet. Näistä olen niiiiin innoissani ja molemmissa huoneissa ovet tulevat olemaan juuri värillisellä kontrastiseinällä.

Kylpyhuone on myös aika mini ja tällä hetkellä siellä ei ole peilikaappia enempää kalusteita. Kylpyhuoneeseen tulee allaskaappi, uusi peilikaappi ja myös allas ja hana menevät vaihtoon. Altaaksi tulee haaveilemani Woodion Soft40-allas ja mattamusta Tapwellin yksinkertainen hana. Haluaisin vaihtaa kylpyhuoneen lattialaatat, mutta budjetti ei anna mitenkään myöten. Olen nyt hieman kahden vaiheilla annanko lattian vain olla ja pitäisikö kokeilla maalata se kaakelimaalilla valkoiseksi. Ainakaan huonommaksi se ei enää mene, vaikka maali ei olisi ihan justiinsa... Kuulen mielelläni kokemuksia, jos olette maalanneet kaakelimaalilla kylpyhuonetta tai wc:tä!

Sellaiset suunnitelmat. Asuntohan on tosiaan Helsinkiläisittäin pieni, 36m2 kaksio (mutta löytyy oma parveke, jes!), joten pitää olla todella tarkka tilankäytössä. Minulla on muuten Instagramissa oma remontti-highlight, johon lisään asuntoon liittyvät stoorit. Nyt siellä on vasta inspismatskua, mutta ensi viikolla lisään sinne kuvat tyhjästä asunnosta sekä alkaa ensimmäiset remonttifiilistelyt.

Ihanaa lautantai-iltaa! ❤️

Maaliskuun alun kuulumiset

Moi! Mitä kuuluu? Itse onnistuin tulemaan viime viikon loppupuolella kipeäksi ja nyt takana on pari päivää neljän seinän sisällä oletettavaa influenssaa potiessa. Onneksi tänään olo on ollut hieman parempi, eikä koko päivä mennyt nukkuessa tai makuullaan, kuten eilen. Tosi tylsäähän tämä kipeänä oleminen ja varsinkin rauhassa parantelu on, mutta pitää vain olla kärsivällinen ja malttaa olla rauhassa myös sitten, kun olo on lähellä normaalia. Yrittäjänä toki on vähän tylsä, ettei voi täysin keskittyä makoiluun ja sarjojen katsomiseen, koska mm. yhteistöiden deadlineista tulee pitää kiinni. Mielellään niitä ei kuin ihan pakosta siirtele, koska se saattaa johtaa siihen, että putkeen tulisikin todella monta yhteistyötä. Itselle on tärkeää rytmittää yhteistyöt tasaisesti ihan jo siitäkin syystä, että haluan antaa brändille niin sanotusti palstatilaa kunnolla, enkä vain sysätä yhteistöitä ulos eri brändeille peräkkäisinä päivänä.

Tulevan muuton osalta kuuluu toistaiseksi ihan hyvää. Vielä ei ole tullut kamalaa stressiä mm. pakkauksesta, koska asunnossani on todella iisi määrä tavaraa ja muuton välimatkakin noin yksi kilometri. Saan avaimet tulevana sunnuntaina ja ajattelinkin, että pystyn jo ennen varsinaista muuttopäivää käydä viemässä sinne vähitellen tavaroita, jotka ovat menossa vaatehuoneeseen tai joita en välttämättä tarvitse ja jotka säilyvät siististi laatikoissa, vaikka asunnossa remppaa ja maalaa. Sain myös päätettyä kontrastiseinien sävyt ja myönnän, että olen iiiihan vähän kauhuissani, että tuleeko ne toimimaan. Kyseessä on kuitenkin aika puhtaan vihreää makuuhuoneeseen ja vaaleanpunaista olohuoneeseen. Eteiseen sentään tulee vain beigeä, vaikka aluksi meinasin tunkea sinnekin kunnolla väriä joko liilasta tai petroolista. 😃 No ei, hyvä siitä tulee.

Keittiön osalta alkaa olemaan aika selvät suunnitelmat, samoin kylpyhuoneen, mutta makkarin vaatehuonetta tulee vielä vähän suunnitella, kunhan saan purettua vanhat sisukset pois. Tilana se on aika haastava, koska syvyys on vain reilu 40cm, enkä halua alkaa suurentamaan seinän aukkoa. Mutta varmasti sinne saa rakennettua jotain fiksua ja helpompi miettiä, kun siellä ei ole vanhoja hyllyjä ja hahmottaa tilan kokonaan.

Monelle on herättänyt kysymyksiä, että mikä siis tuleva asumiskuvioni on. Käytännössä muutan "omaan" asuntoon ja siksi remppaan sen mieleni mukaan, mutta se ei vielä tule minun omistukseeni, joten maksan siitä vuokraa alkuun. Asuntoahan ei voi toiselle, edes perheenjäsenelle, antaa noin vain lahjaksi, koska siitä joutuu maksamaan lahjaverot. Ja vaikka saisi, en nyt todellakaan aikuisena ihmisenä voisi ottaa tuollaista lahjaa vastaan tai asua ilmaiseksi. Ja koska olen edelleen tuore yrittäjä, en saisi tähän hätään asuntoon lainaa, vaikka se myytäisiin minulle reilusti markkina-arvoa alemmalla summalla. Joten tämä on syy, miksi remppaan asunnon kuin omani, koska ajan myötä se siirtyy minun omistukseeni. Vaikea selittää, mutta ehkä tämä selvensi hieman. 😊

Ylipäätänsä elämässä tuntuu olevan taas sellainen vaihe, että kaikki vaan rullaa eteenpäin. Toisaalta se hieman turhauttaa, vaikka kokonaisvaltaisesti elämäntilanteeni on ihan täydellinen, eikä ole mitään sen ihmeellisempiä murheita. Alkuvuosi meni suuressa odotuksessa ja vaikka nyt on edessä isohko muutos muuton myötä, on silti fiilis tulevasta hieman sellainen, ettei edessä ole mitään kivaa. Aluksi oli tarkoitus mennä huhtikuun alussa Hollantiin, mutta se oli pakko siirtää myöhemmälle työkiireiden vuoksi. Oli myös tarkoitus mennä Italiaan viikoksi tai pariksi huhti-toukokuun vaiheessa, mutta koronavirus siirsi nekin suunnitelmat. Enemmän kuitenkin harmittaa äitini ja isäpuoleni puolesta, joiden oli tarkoitus lähteä sinne jälleen muutamaksi kuukaudeksi heti huhtikuun alussa.

Tietenkään matkustelu ei voi olla ainoa syy sille, että tulossa on jotain "kivaa", mutta ehkä nyt lähitulevaisuuden suunnitelmien puuttuminen turhauttaa normaalia enemmän, koska on jo hetken ollut fiilis, että haluaisin (taas vaihteeksi) jotain uutta elämääni. Toivon kuitenkin, että tämä olo menee ohi sitä myöten, kun pääsen palaamaan normaalimpaan arkeen ja kevät menee eteenpäin. Todella paljon olemme jo jutelleet ystävien kanssa kaikesta kivasta, jota tehdään keväällä ja kesällä, eli nyt pitäisi osata keskittyä enemmän tuon odottamiseen, ei niinkään jonkin ekstran, kuten matkojen. Ja 30-vuotis syntymäpäivänikin ovat noin kolmen kuukauden päästä, eli niitäkin on hyvä alkaa jo edes hieman miettimään!

Koen olevani todella onnekas ja olenkin todella kiitollinen kaikesta, mitä ympärilläni on ja kuinka hyvin asiat ovat tällä hetkellä. Silti vain tasaisin väliajoin tulee hieman tyhjä fiilis ja pieni stressi tulevasta. Talvet menevät jonkinlaisessa selviytymismoodissa kaamosta vastaan taistellessa, mutta valon lisääntyessä fiilis muuttuu. Tarvitsen valoa ja aurinkoa ja itsessään jo se tekee oloni todella hyväksi, mutta samalla alan kokoemaan paineita kesästä. Viime vuonna avasin hieman nolostellen fiiliksiäni siitä, onko kesää ilman parisuhdetta, ja huomaan, että nyt tuo sama fiilis on hiipinyt mieleeni. Kesä on ihana, oli parisuhteessa tai ei, mutta silti nyt kun olen vakiinnuttanut itseni vihdoin johonkin paikkaan, on kesään alkanut liittymään pientä haikeutta ja tietynlaista yksinäisyyttä. Tätä fiilistä on vaikea selittää, mutta ehkä ymmärrätte.

Minun piti kirjoittaa ihan lyhyesti kuulumisia, mutta teksti lähtikin vaihteeksi rönsyilemään. Tästä syystä rakastan kirjoittamista, koska niin usein se vain vie mennessää. Ihan parasta. Nyt jatkan Love is blindin katsomista Netflixistä (jos tämä konsepti tulee Suomeen, hit me up! Olen ihan satavarmasti mukana osallistumassa 😃) ja lepäilyä. Ihanaa tiistai-iltaa!

Kuvat Joanna Suomalainen

Ei hymyilytä

Kaupallinen yhteistyö Plan International Suomi

Tänään naistenpäivänä kävellessäni pitkin Helsingin katuja liikkeiden ja kahviloiden edustalla vilisi kehotuksia. "Muista naistenpäivän kukat". "Kuohuviini ja leivos 10 euroa". "Meiltä naistenpäivän kukat ja suklaat". Entä jos en toivo naistenpäivänä kukkia ja suklaata tai halua olla stereotyyppinen nainen, joka juo sunnuntaisin kuohuviiniä ja syö leivoksia tyttökavereiden kanssa? Entä jos haluan mieluummin tasa-arvoa ja naisten ja miesten välisiin epäkohtiin puuttumista? Tämän takia tänään minua #eihymyilytä.

Plan kampanjoi jälleen tyttöihin ja naisiin kohdistuvia epäkohtia vastaan #eihymyilytä -kampanjalla, jonka tarkoitus on nostaa esiin tyttöjen ja naisten kohtaama epätasa-arvo. Edelleen erityisesti kehittyvissä maissa on räikeät erot tyttöjen ja poikien välisissä oikeuksissa. Edelleen jossakin on normaalia, ettei tyttölapsi pääse kouluun, tytön sukupuolielimet silvotaan tai tytöstä tulee tahtomattaan vaimo alaikäisenä.

Edelleen naisille maksetaan yhtä hyvästä työnteosta vähemmän palkkaa, kuin miehille. Edelleen on olettamus, että nainen jää vauvan kanssa kotiin ja siirtyy sivuun työelämästä. Edelleen koetaan poikkeukselliseksi, jos nainen tienaa kotitaloudessa miestä enemmän. Edelleen naisen valitseminen johtotehtävään on aihe, josta uutisoidaan sukupuolikärjellä. Edelleen on vahvoja stereotypioita siitä, millainen naisen kuuluu olla ja mitä nainen voi tehdä. Tyttöihin ja naisiin kohdistuvat epäkohdat ja epätasa-arvo ei ole vain kehitysmaiden ongelma, vaan yhtä lailla tämä vallitsee edelleen myös länsimaissa. Tästä syystä  Plan kannustaa kaikkia jakamaan oman hymyilemättömän kuvan sosiaalisessa mediassa #eihymyilytä-tunnisteella sekä @plansuomi-merkinnällä ja ottamaan tällä tavalla kantaa tyttöjen ja naisten kohtaamaan epätasa-arvoon. Kampanja kestää tasa-arvon päivään, 19.3. saakka.

#eihymyilytä -kampanjassa keskiössä on valokuvat ja viesti, joka syntyy ilman hymyä. Plan julkaisi tällä viikolla Podcast-jakson, jossa Plan International Suomen pääsihteeri Ossi Heinänen, valokuvaaja Meeri Koutaniemi ja Suomen valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi Sofia Lahti keskustelee aiheesta minkälainen valta ja voima valokuvilla voi olla tyttöjen oikeuksien edistämisessä?

Podcast-jaksosta mieleen jäi erityisesti se, miten naiset on totuttu kuvaamaan - hymyilevinä ja pehmeinä. Hymyilevä nainen on myös kaupallinen ja tekee markkinoinnissa tuotteesta helposti lähestyttävän. Siitä lähtien, kun kameran lyhyempi valotusaika alkoi mahdollistamaan liikkeen, on naiset usein kuvattu sellaisina, joina ne halutaan nähdä. Naisten ja tyttöjen ei kuulu olla kuvissa kovia ja vakavia, vaan kauniita ja hymyileviä. Ehkä äidillisinä tai nuorina ja viattomina. Jakso laittoi minut pitkäksi aikaa miettimään sitä, kuinka suuri vaikutus kuvalla on. Onko suurempi voima valokuvalla hädän keskeltä vai hymytön kuva tytöstä tai naisesta, jolla on voimaa ja keinoja vaikuttaa tasa-arvoisempaan tulevaisuuteen? En tiedä tähän vastausta, mutta molemmilla kuvilla on suuri, pysäyttävä voima.

Podcast-jakson voit kuunnella #eihymyilytä -kampanjasivulta.

Voit edistää näiden epäkohtien ja epätasa-arvon poistumista osallistumalla somessa sukupuolesta riippumatta omalla kuvalla #eihymyilytä -kampanjaan. Toinen hyvä tapa tukea tyttöjen oikeuksia ja olla tyttöjen puolella, on ryhtyä kuukausilahjoituksella Planin Tyttösponssiksi. ❤️

Ihnanaa ja ennen kaikkea tasa-arvoista naistepäivää ihan jokaiselle!

Mietteitä naisellisuudesta ja itsensä ehostamisesta

Kaupallinen yhteistyö Cocopanda.fi

Sanana naisellisuus on mielestäni todella vanhanaikainen, jonka tarkoitus tuntuu olevan naisten asettaminen tietynlaiseen muottiin - olla hento, sievä ja näyttää siltä, miltä naisen kuuluu näyttää. Vanhanaikaisesti ajateltuna ei ole naisellista pukeutua löysiin farkkuihin, leikata lyhyttä tukkaa, harrastaa miehekkäitä lajeja tai ylipäätänsä käyttäytyä miehekkäästi. Naisellisuuteen liitetään myös tiettyjä ulkonäöllisiä piirteitä.

Sanoina naiseus ja naisellisuus ovat täysin vastakohtia, eikä niissä ole mitään samaa. Naisena en koe, että minun tulisi mahtua näihin vanhanaikaisiin muotteihin, mutta miellän silti itseni aika naiselliseksi ainakin sen suhteen, millaisista asioista pidän. Pidän parhaiden puolieni korostamisesta, naisellisista vaatteista ja monista muistakin naisten jutuiksi mielletyistä asioista. Kuitenkin nykyisin koen ne enemmän sukupuolineutraaleiksi asioiksi ja mielestäni on ihan mahtavaa, että sukupuolellamme on entistä vähemmän merkitystä sen kanssa, mistä "saamme" pitää ja mistä emme. Tai miten meidän tulisi käyttäytyä tai miltä näyttää ulospäin.

Sunnuntaina vietetään naistenpäivää, jonka alkuperäinen merkitys on ajan myötä alkanut muuttumaan. Miehiä kehotetaan ostamaan naisille kukkia ja suklaata, vaikka päivän yksi alkuperäisistä tarkoituksista on juuri tasa-arvon edistäminen. Jos naistenpäivä mielletään päiväksi, jolloin miesten tulee muistaa naisia asioilla, joista naisten kuuluu pitää, menee päivän sanoma täysin vastakkaiseen suuntaan. Tulevan naistenpäivän kunniaksi kehotankin ihan jokaista naista olemaan entistä enemmän oma itsensä ja miehiä kohtelemaan naisia tasa-arvoisina. ❤️

Cocopandalla juhlitaan naistenpäivää koko viikonlopun ajan ja lähes koko valikoima on 25 % alennuksessa perjantaista sunnuntaihin. Ja vaikka kyseessä on naistenpäivän kampanja, on alennuksessa yhtä lailla miesten tuotteetkin. Kauneus, ihonhoito ja meikit eivät ole sukupuolisidonnaisia asioita, kuten ei tällaistenkaan kampanjoiden kuulu olla. Juhlitaan naistenpäivää tai ei.

Puhuin tekstin alussa siitä, kuinka miellän itseni naiselliseksi, mutta yhtä suuri merkitys minulle on sillä, että voin olla ulkonäöllisesti myös todella unisex ilman, että se määrittelee minua ihmisenä. Esimerkiksi oma tyylini vaihtelee päivittäin täysin fiiliksen mukaan. Nykyajan naisena olemisessa ihan parasta onkin juuri se, että voimme olla ihan mitä haluamme. Naisina olemme ihan yhtä arvokkaita ollessamme farkuissa ja t-paidassa ilman meikkiä, kuin silloin, jos meillä on päällä mekko ja punatut huulet. Tulee myös muistaa, ettei perinteisestä naisellisuudesta pitämisessä ei ole mitään väärää vaan merkityksellistä on, miten meitä kohdellaan ulkonäön perusteella. Ja jos haluaa naistenpäivänä mieheltä kukkia ja suklaata, on se täysin ok. Tärkein on, että meillä on yhtäläiset oikeudet kuin miehillä.

Itse pidän meikkaamisesta ja laittautumisesta ja erityisesti punatut huulet sekä tuuheat pitkät ripset ovat se minun juttuni ja asia, joka tekee minusta itsevarmemman. Samoin hajuvesillä on iso merkitys siihen, millaiseksi tunnen oloni ja vaihtelen tuoksuja fiiliksen mukaan. Cocopandan kampanjassa on mukana tosiaan lähes koko valikoima ja halusin vinkata sieltä muutamia minun suosikkeja, kuten Laura Mercier Loose Setting Powder, Real Techniques Starter Set ja NYX Professional Makeup Ultimate Multi-Finish -luomiväripaletti (kuvissa ihana Warm Rust).

Tuoksuissa mieltymykseni on joko todella raikas ja kevyt tuoksu, tai sitten mausteinen ja suht voimakas. Mikä pitää jälkimmäisistä, kannattaa laittaa mieleen Hugo Boss The Scent for Her Private Accord Eau De Parfume! En pitänyt ollenkaan alkuperäisestä The Scent- tuoksusta, mutta tämä on todella ihana!

Vinkkaan myös parista minulle uudesta tuotteesta, jotka osoittautuivat molemmat todella hyviksi! Mainitsin aikaisemmin pitäväni tuuheista ja pitkistä ripsistä ja L'Oréal Paris False Lash Bambi Eye Mascara osoittautui ihan super hyväksi! Muovinen harja erottelee ripset nätisti, antaa paljon tuuheutta ja pituutta ja ripsistä saa useammalla kerroksella todella näyttävät. Huulille todella kiva tuote on Makeup Revolution Pout Bomb Plumping Gloss, joka pullistaa huulia kevyesti ja antaa kivan sävyn ja kiillon. Kuvissa minulla on huulilla sävy Peachy ja sävyjä on saatavilla yhteensä kuusi.

Cocopandan naistenpäivän kampanja on voimassa tosiaan koko viikonlopun, sunnuntaihin 8.3. asti. Mikäli mielessä on esimerkiksi omien suosikkien täydentäminen, kannattaa kurkata jos oma suosikki löytyisi tarjouksesta!

Ihanaa viikonloppua! Ja mikäli aihe herätti ajatuksia, jättäkää ihmeessä kommenttia! ❤️

Kiitollinen helmikuun päättymisestä

Huh, maaliskuu! Yleensä helpotus kuukauden vaihtumisesta iskee vain marraskuun vaihtuessa joulukuuhun, mutta tänä vuonna helmikuusta selviytyminen hengissä tuntuu aika pirun hyvältä. Kuukausi ei sinänsä ollut huono, kuten esimerkiksi marraskuut, jolloin koen olevani todella depiksessä ja pelkkä oleminen tuntuu usein aika raskaalta. Nyt helmikuu oli vain niin täynnä kaikkea, rakensin siitä itselleni stressin, koin tunnepuolella paljon tunteita laidasta laitaan ja suurin osa kuukaudesta meni vain sumussa. Joudun oikein pinnistelemään, jos pitää muistaa yksittäisiä tekemiäni asioita viime kuulta. Viime maanantain postauksessa avasinkin fiiliksiä riittämättömyydestä ja siitä, että Istanbulissa olin pitkiin aikoihin rentoutunut ja koin onnellisuutta. Helmikuussa tapahtui ihania juttuja ja oli hauskoja hetkiä, en kiellä sitä, mutta kokonaisuudessaan vain kuukausi oli mitä oli. Liikaa tapahtuneita asioita ja tunteita lyhyelle, 29 päivän, ajanjaksolle.

Viime kuusta oppineen on tässä kuussa pakko opetella olemaan täysin offlinessa töistä ja rauhoittaa viikkoon kokonaisia vapaapäiviä. Vaikka periaatteessa esimerkiksi blogipostauksen kirjoittaminen on minulle tapa rentoutua ja juuri nytkin jäsentelen mielessä pyöriviä asioita sanoiksi, on mieli kuitenkin työtilassa. Maailman huonoin tapani on se, että kiireisinä aikoina uppoudun suorittamaan kokonaisvaltaisesti elämääni ja päivät menevät pitkälti eräänlaisessa aivosumussa. Osaan ja olen oppinut toimimaan todella tehokkaasti ja tunnollisesti tällaisessa mielentilassa, mutta onko se loppujen lopuksi kovin tervettä? Ei, eikä meitä ole tarkoitettu polttamaan itseämme kynttilän molemmista päistä. Toisinaan stressi ja paineen alla olo on hyväksi, muttei liian pitkään jatkuvana. Välillä ihan turhauttaa, koska jauhan tätä samaa kuukaudesta toiseen, mutta jotenkin vain se oman alan häilyvyys työn ja vapaa-ajan välillä on haastavaa. Tiedostaa asian, mutta käytäntöön laittaminen on vaikeaa. En esimerkiksi leikkauksesta toipuessanikaan pitänyt kuin leikkauspäivän ja sen jälkeisen päivän vapaata töistä, koska koin painetta vapaapäivinä kasaantuvista töistä.

Väsymyksen myötä alan aina käyttämään enemmän aikaa hyvinvoinnin miettimiseen ja siihen, mistä olen onnellinen ja mikä tekee minut hyvinvoivaksi. Vielä näin 30 ikävuoden kynnykselläkin toisinaan huvittaa, miten voi olla niin hemmetin vaikeaa pitää itsestään huolta ja kerta toisensa jälkeen kompastuu samoihin kiviin. Kerta toisensa jälkeen haalin liikaa asioita liian lyhyelle ajalle, täytän vapaa-ajan muilla asioilla, kuin levolla ja ajan antamisella itselleni, ja kehosta huolta pitäminen on vähän mitä on. Nytkään en ole kuukauteen harrastanut hyötyliikuntaa enempää mitään treeniä, mutta toisaalta olen siitä ylpeä, että olen laittanut muun muassa kunnon yöunet sen edelle, että olisin väkisin alkukuussa mahduttanut vielä treenitkin tiukkoihin viikkoihin. Nythän en vielä pariin viikkoon saa edes treenata, mutaa tämän niin sanotun pakkolevon jälkeen täytyy alkaa taas palailemaan liikkumisen pariin. Ja oikeastaan odotankin sitä, koska on ihan eri fiilis mennä salille tai ulos liikkumaan, kun valoa on enemmän kuin pari tuntia päivässä. Ehkä sittenkin olen oppinut jotain näiden vuosien aikana - priorisoimaan minulle merkitykselliset ja hyvinvoinnille oleellisemmat asiat liikunnan edelle.

Maaliskuussa aion tehdä monta asiaa toisin, kuin viime kuukausina. Vaikka edessä on tosi paljon hoidettavia asioita, lupaan itselleni, että aion muun muassa nauttia tulevasta remontoinnista (kuinka rentouttavaa tulee olemaan, kun voi vaan laittaa podcastit pyörimään ja keskittyä kalusteiden purkamiseen ja maalaamiseen 🙌), alkavasta keväästä (ei alkanut ihan odotetusti maaliskuun eka, mutta eiköhän tuo räntäsade kohta lopu!) ja ennen kaikkea siitä, että elämässä menee kaikki todella hyvin. Nyt vain pitää jälleen oppia löytämään tasapaino kaikkeen, mitä on meneillään, hengittää ja arvottaa oma aika oikeasti merkityksellisille asioille.

Olenko onnellinen siitä, miten helmikuu meni? Olen ja en. Viime kuussa olisi ollut niin monia aineksia täyteen katastrofiin, mutta kaikki meni paljon oletettua paremmin, kuten matka Istanbuliin. Lisäksi sain pitkistä työpäivistä ja matkustelusta huolimatta annettua aikaa ystäville. Koin myös todella monia onnistumisia kuukauden aikana ja vaikka koinkin paineen vuoksi paljon riittämättömyyttä, täytyy minun olla ylpeä näistä kaikista saavutuksista.

Äh, hitsit tuli taas vähän tylsä fiilis jakaa taas tällaisia ajatuksia blogiin. Toisaalta haluaisin kertoa vain niitä kivoja juttuja, jakaa inspiraatiota ja motivoida, mutta blogi elää niin mukana elämäntilanteessani, etten kykene väkisin tuottamaan sisältöä, jota en voi tehdä täydestä sydämestäni. Toivottavasti te kuitenkin saatte jotain myös tällaisista teksteistä ja fiiliksien jakamisesta. ❤️

Ihanaa sunnuntaita! X