Tulevan muuton osalta kuuluu toistaiseksi ihan hyvƤƤ. VielƤ ei ole tullut kamalaa stressiƤ mm. pakkauksesta, koska asunnossani on todella iisi mƤƤrƤ tavaraa ja muuton vƤlimatkakin noin yksi kilometri. Saan avaimet tulevana sunnuntaina ja ajattelinkin, ettƤ pystyn jo ennen varsinaista muuttopƤivƤƤ kƤydƤ viemƤssƤ sinne vƤhitellen tavaroita, jotka ovat menossa vaatehuoneeseen tai joita en vƤlttƤmƤttƤ tarvitse ja jotka sƤilyvƤt siististi laatikoissa, vaikka asunnossa remppaa ja maalaa. Sain myƶs pƤƤtettyƤ kontrastiseinien sƤvyt ja myƶnnƤn, ettƤ olen iiiihan vƤhƤn kauhuissani, ettƤ tuleeko ne toimimaan. KyseessƤ on kuitenkin aika puhtaan vihreƤƤ makuuhuoneeseen ja vaaleanpunaista olohuoneeseen. Eteiseen sentƤƤn tulee vain beigeƤ, vaikka aluksi meinasin tunkea sinnekin kunnolla vƤriƤ joko liilasta tai petroolista. š No ei, hyvƤ siitƤ tulee.
Keittiƶn osalta alkaa olemaan aika selvƤt suunnitelmat, samoin kylpyhuoneen, mutta makkarin vaatehuonetta tulee vielƤ vƤhƤn suunnitella, kunhan saan purettua vanhat sisukset pois. Tilana se on aika haastava, koska syvyys on vain reilu 40cm, enkƤ halua alkaa suurentamaan seinƤn aukkoa. Mutta varmasti sinne saa rakennettua jotain fiksua ja helpompi miettiƤ, kun siellƤ ei ole vanhoja hyllyjƤ ja hahmottaa tilan kokonaan.
Monelle on herƤttƤnyt kysymyksiƤ, ettƤ mikƤ siis tuleva asumiskuvioni on. KƤytƤnnƶssƤ muutan "omaan" asuntoon ja siksi remppaan sen mieleni mukaan, mutta se ei vielƤ tule minun omistukseeni, joten maksan siitƤ vuokraa alkuun. Asuntoahan ei voi toiselle, edes perheenjƤsenelle, antaa noin vain lahjaksi, koska siitƤ joutuu maksamaan lahjaverot. Ja vaikka saisi, en nyt todellakaan aikuisena ihmisenƤ voisi ottaa tuollaista lahjaa vastaan tai asua ilmaiseksi. Ja koska olen edelleen tuore yrittƤjƤ, en saisi tƤhƤn hƤtƤƤn asuntoon lainaa, vaikka se myytƤisiin minulle reilusti markkina-arvoa alemmalla summalla. Joten tƤmƤ on syy, miksi remppaan asunnon kuin omani, koska ajan myƶtƤ se siirtyy minun omistukseeni. Vaikea selittƤƤ, mutta ehkƤ tƤmƤ selvensi hieman. š
YlipƤƤtƤnsƤ elƤmƤssƤ tuntuu olevan taas sellainen vaihe, ettƤ kaikki vaan rullaa eteenpƤin. Toisaalta se hieman turhauttaa, vaikka kokonaisvaltaisesti elƤmƤntilanteeni on ihan tƤydellinen, eikƤ ole mitƤƤn sen ihmeellisempiƤ murheita. Alkuvuosi meni suuressa odotuksessa ja vaikka nyt on edessƤ isohko muutos muuton myƶtƤ, on silti fiilis tulevasta hieman sellainen, ettei edessƤ ole mitƤƤn kivaa. Aluksi oli tarkoitus mennƤ huhtikuun alussa Hollantiin, mutta se oli pakko siirtƤƤ myƶhemmƤlle tyƶkiireiden vuoksi. Oli myƶs tarkoitus mennƤ Italiaan viikoksi tai pariksi huhti-toukokuun vaiheessa, mutta koronavirus siirsi nekin suunnitelmat. EnemmƤn kuitenkin harmittaa Ƥitini ja isƤpuoleni puolesta, joiden oli tarkoitus lƤhteƤ sinne jƤlleen muutamaksi kuukaudeksi heti huhtikuun alussa.
TietenkƤƤn matkustelu ei voi olla ainoa syy sille, ettƤ tulossa on jotain "kivaa", mutta ehkƤ nyt lƤhitulevaisuuden suunnitelmien puuttuminen turhauttaa normaalia enemmƤn, koska on jo hetken ollut fiilis, ettƤ haluaisin (taas vaihteeksi) jotain uutta elƤmƤƤni. Toivon kuitenkin, ettƤ tƤmƤ olo menee ohi sitƤ myƶten, kun pƤƤsen palaamaan normaalimpaan arkeen ja kevƤt menee eteenpƤin. Todella paljon olemme jo jutelleet ystƤvien kanssa kaikesta kivasta, jota tehdƤƤn kevƤƤllƤ ja kesƤllƤ, eli nyt pitƤisi osata keskittyƤ enemmƤn tuon odottamiseen, ei niinkƤƤn jonkin ekstran, kuten matkojen. Ja 30-vuotis syntymƤpƤivƤnikin ovat noin kolmen kuukauden pƤƤstƤ, eli niitƤkin on hyvƤ alkaa jo edes hieman miettimƤƤn!
Koen olevani todella onnekas ja olenkin todella kiitollinen kaikesta, mitƤ ympƤrillƤni on ja kuinka hyvin asiat ovat tƤllƤ hetkellƤ. Silti vain tasaisin vƤliajoin tulee hieman tyhjƤ fiilis ja pieni stressi tulevasta. Talvet menevƤt jonkinlaisessa selviytymismoodissa kaamosta vastaan taistellessa, mutta valon lisƤƤntyessƤ fiilis muuttuu. Tarvitsen valoa ja aurinkoa ja itsessƤƤn jo se tekee oloni todella hyvƤksi, mutta samalla alan kokoemaan paineita kesƤstƤ. Viime vuonna avasin hieman nolostellen fiiliksiƤni siitƤ, onko kesƤƤ ilman parisuhdetta, ja huomaan, ettƤ nyt tuo sama fiilis on hiipinyt mieleeni. KesƤ on ihana, oli parisuhteessa tai ei, mutta silti nyt kun olen vakiinnuttanut itseni vihdoin johonkin paikkaan, on kesƤƤn alkanut liittymƤƤn pientƤ haikeutta ja tietynlaista yksinƤisyyttƤ. TƤtƤ fiilistƤ on vaikea selittƤƤ, mutta ehkƤ ymmƤrrƤtte.
Minun piti kirjoittaa ihan lyhyesti kuulumisia, mutta teksti lƤhtikin vaihteeksi rƶnsyilemƤƤn. TƤstƤ syystƤ rakastan kirjoittamista, koska niin usein se vain vie mennessƤƤ. Ihan parasta. Nyt jatkan Love is blindin katsomista NetflixistƤ (jos tƤmƤ konsepti tulee Suomeen, hit me up! Olen ihan satavarmasti mukana osallistumassa š) ja lepƤilyƤ. Ihanaa tiistai-iltaa!
Kuvat Joanna Suomalainen
Hei!
VastaaPoistaPitkƤstƤ aikaa lueskelin taas blogiasi. Palaan tƤnne aina tasaisin vƤliajoin, niin samaistuttavaa ja voimaannuttavaa tekstiƤ, kiitos siitƤ:) oletko ajatellut muuttavasi takaisin vielƤ jossain vaiheessa hollaantiin? Ja miksi kyllƤ tai ei:D valmistun vihdoin itse tƤmƤn kuun lopussa (kaikki sormet ja varpaat ristiin) ja minulla on ollut hirveƤ hinku muuttaa hollantiin, kun kƤvin siellƤ ensimmƤisen kerran viime kesƤnƤ. Ahdistaa vain ajatus omasta pƤrjƤƤmisestƤ siellƤ ja tulisinko koskaan saamaan sieltƤ mieluisia tƶitƤ... Stay true to yourself<3