Tunneloukussa
Olen jo useamman viikon pitänyt sisälläni todella paljon asioita ja jättänyt sanomatta jotain sellaista, joka olisi pitänyt sanoa. Mielessä on ollut kasapäin mietteitä ja hetkiä, jotka olisin halunnut kertoa, mutta en vain ole kyennyt päästämään niitä ulos. Monet kerrat olen tuijottanut tyhjää viestikenttää kirjoittamatta yhtään mitään. Olen tuntenut, että ainut henkilö, jonka kanssa olisin halunnut jakaa nämä asiat, ei halua tietää niitä. Varmaksi en voi asiaa todellakaan tietää, mutta pelkkä viestiruutu saa minut jäätymään - en kykene kirjoittamaan sanaakaan. Mistään dramaattisesta ei ole kyse. Voin todella hyvin, olen onnellinen ja henkisellä puolella kaikki on kunnossa. Kyse on ainoastaan niistä arkisista asioista, mietteistä ja kokemuksista, joita tulee vastaan arjessa ja vapaalla. Asioista, joista puhutaan tärkeän ystävän kanssa ja jonka tietää ymmärtävän, olevan tuomitsematta ja keneltä saa neuvoja, kun on epävarma. Tai olevan vilpittömästi onnellinen sinun puolesta. Viim...