Stressivatsan painajainen

idnosto
 Postauksen kuvat otettu 2. huhtikuuta Tallinnan Maarjamäellä.

Hyvää palmusunnuntaita kaikille!Toivottavasto siellä on sujunut viikonloppu kivoissa merkeissä ja ehkä jopa on käynyt pikkunoitia oven takana virpomassa. Hassua muuten, kuinka paljon virpomisperinne on muuttunut ihan viimeisen 15 vuoden aikana. Itse kävin todella pitkään virpomassa ja kuudennen luokan pääsiäinen taisi olla viimeisiä palmusunnuntaita, jolloin ei enää lähdetty kiertämään ovia virpomisvitsojen kanssa. Esimerkiksi koko sinä aikana, kun olen asunut yksin, ei ole oman oveni takana käynyt yhtäkään virpojaa. Alaovemmekin oli päiväsaikaan auki ja viereisissä taloissa asui pieniä lapsia. Harmi sinänsä, sillä itselle ainakin sisarusten ja kavereiden kanssa virpomaan lähtö oli pääsiäisen kohokohtia raeruohon kasvatuksen (ja suklaamunien!) ohella. Viron pääsiäisperinteisiin en ole sen kummemmin perehtynyt, mutta eilen tuli ostettua viehättäviltä virolaisrouvilta urbaanina citynaisena pajunvitsoja kotia koristamaan!

Tämä viikko on mennyt aivan älyttömän nopeasti. Mainitsinkin, että olin maanantaista perjantaihin kouluttautumassa uuteen työhöni Suomessa, joten kotiin palasin vasta perjantaina illalla. Viikko oli todella raskas, koska ala, jolla nyt työskentelen, on itselle täysin uusi. Sisäistettävää on ihan kamalasti, mutta luojan kiitos koulutuksen myötä aloin olemaan entistä enemmän innoissani työstäni ja sen sisällöstä, kuin mitä olin aikaisemmin. Työ on todella monipuolista, inspiroivaa sekä palkitsevaa, jossa on mahdollista kehittyä jatkuvasti. Nyt on sellainen tunne, että loputkin palaset elämäni suhteen ovat loksahdelleet takaisin paikoilleen. Rakastan Tallinnaa, olen saanut jo yhden ihanan ystävän, olen innoissani uudesta työstäni ja odotan arjen pyörhtämistä käyntiin. Tallinna ja tallinnakoti tuntuu kodilta ja sydämessä on jälleen se tunne, että mun on hyvä olla - tässä ja nyt.

Blogiani useamman vuoden lukeneet varmasti muistavat kamppailuni vatsavaivojen kanssa. Oireina on ollut turvotusta ja mahakipua, millon mikäkin ruoka-aine on laukaissut reaktion ja keliakia- sekä laktoosi-intoleranssikokeet ovat olleet negatiivisia. Vaihtoehtona on vain ollut opetalla elämään tämän kanssa ja olla todella varovainen syömieni ruokien kanssa. Tämä viikko oli kuitenkin oikea kauhujen viikko, sillä kroppani lähti reagoimaan ennennäkemättömällä tavalla joka-aamuiseen hotelliaamiaiseen, epätavallisiin lounaisiin sekä omituiseen ruokailuun - uutta ympäristöä unohtamatta.

Maanantaina aamulla olo oli vielä ihan ok, eikä laivalla aikaisin aamulla syömäni buffet-aamiainen tehnyt mitään kovin kamalaa pientä turvotusta sekä vatsassa kuplimista lukuunottamatta. Osasin olla aika varovainen sen kanssa, mitä söin ja lautaselle valikoitui enimmäkseen salaattia, kananmunia, leikkeleitä, marjoja pienellä määrällä rahkaa ja vehnäleseitä ja niin edelleen. Meille kuului koko viikon lounas koulutuspaikan lounasruokalassa ja päivän ruokailut rytmittyivät suurin piirtein niin, että aamiaisen söin noin 07:30-08:30 välillä, lounas yhden aikoihin ja hotellille iltakuuden aikaan päästyä söin illalla jotain kaupasta saatavaa ruokaa. Aamiainen ja varsinkin lounas olivat aina todella runsaita, koska nälkä oli aivan tajuton aamulla sekä lounasaikaan. Lounaalla tarjolla olevat ruoat olivat vielä todella herkullisia ja vaikka jätin kaikki itselle huonoiten sopivat ruoat syömättä, kuten pastat ja leivät, ei vatsani tykännyt tästä yhtään.

Oletettavasti runsas istuminen, todella erilainen ruokailu verrattuna normaaliin ja stressitila kaikesta uudesta laukaisivat jonkin reaktion, että kehoni alkoi keräämään nestettä ihan järkyttäviä määriä. Tiistaina viikonloppuna hyvin kiinni mennyt takkini ei meinannut enää mahtua kiinni, reiteni ja erityisesti pohkeeni turposivat nesteestä kivikoviksi pökkelöiksi ja kaupan päälle vatsani ja koko keskivartaloni lähti turpoamaan aivan muodottomaksi. Keskiviikkona mukanani olleet farkut eivät mahtuneet enää päälle ja jouduinkin pitämään viimeiset kolme päivää jalassa jumppatrikoita. Nesteisyys ei ulottunut ainoastaan keski- ja alavartaloon, vaan sitä kertyi myös kasvoihin. Näytin aivan järkyttävältä ja stressasin, mitä hemmettiä oikein tapahtuu, joka ei luonnollisestikaan helpottanut oloa.

Perjantai-iltana kotiin päästyä olo oli entistä pahempi, eikä esimerkiksi vartalostani löytynyt ollenkaan kaarta lantion ja vyötärön välistä. Vyötärön tilalla oli ulospäin selvästi levenevä kohta ja normaalisti, vielä sunnuntai-iltanankin, löysästi istuvat kotihousuni nuolivat vartaloani. Voitte katsoa kuvan vatsaturvotuksestä täältä (klik). Kävin huvikseni sinä iltana vaa'alla ja paino oli kymmenen kiloa enemmän, kuin viime viikon torstaina, jolloin olin punninnut itseni illalla vaa'an tullessa vastaan muuttolaatikosta. Ei mikään ihme, että penikoita oli särkenyt koko viikon, vaikka kävelyä tuli hädin tuskin 2 000 askelta enemmän päivässä. Umetushan voi nostaa painoa useita kiloja, mutta itse en kärsinyt viikon aikana lainkaan ummetuksesta, vaan vatsa toimi vähän liiankin hyvin.

Ensi viikolla minun pitää hoitaa itselleni oma lääkäri ja ajattelin heti sen saatuani varailla aikaa vastaanotolle, sekä pyytää ainakin maksa-arvojen tarkistuksen. Minulla on ollut jo vuosia maksa-arvot koholla jostain kummallisesta syystä, sillä käytän alkoholia äärimmäisen vähän ja selvästi alle keski-arvon. Maksan tai munuaisten vajaatoiminta voi aiheuttaa nesteen äkillistä kertymistä kehoon, joten haluan varmuudeksi poissulkea, ettei maksa-arvoni ole taas pompanneet koholle. Näiden vatsavaivojen kanssa eläminen on niin helvetin turhauttavaa, mutta onni onnettomuudessa tällaista vastaavaa ei ole koskaan aikaisemmin tapahtunut! Esimerkiksi Meksikon lomalla reilu vuosi sitten kärsin todella pahasta turvotuksesta, mutta ikinä aikaisemmin ei ole kehoni kerännyt nestettä tällä tavalla. Edes pitkät lentomatkat eivät ole keränneet jalkoihini nestettä.

Stressi ja erilainen ruokailu pisti koko kehoni sekaisin ja suoliston koville. Kävin eilen illalla vaa'alla ja nestettä oli poistunut kropasta yli viisi kiloa 24 tunnissa ihan vain sillä, että palasin normaaliin ympäristöön, söin taas "normaaleja" ruokiani tarkasti FODMAP-ruokavaliota seuraten ja ostin suoliston tasapainoituksen tueksi vielä todella tehokasta maitohappobakteeria, Bioteekin Probiootti Compia, sekä Colonic Plus Silica piioksidigeeliä.Lisäksi olen juonut pari kertaa päivässä ennen ruokailua ruokalusikallisen veteen laimennettua omenaviinietikkaa, joka muun muassa auttaa ruoansulatuksessa sekä tasapainottaa mahahappojen määrää. Suoliston parantuminen niin sanotusta shokkitilasta ja tulehtumisesta vie aikaa, mutta nyt pitää vain olla kärsivällinen, noudattaa erityistä tarkkuutta syömisten suhteen ja olla onnellinen siitä, että nesteen kertyminen lakkasi välittömästi, kun palasin takaisin kotiin. Tästä tuli opittua, että stressi on vatsan pahin vihollinen!

Onko teille muille IBS:stä kärsiville tapahtunut vastaavaa nesteen kertymistä tai kerrottavana saman tyyppisiä kauhutarinoita?

Lisää postauksia aiheesta:

You Might Also Like

8 kommenttia

  1. Ikävä kuulla tuosta sun mahasta. Mullakin on jotain ongelmaa, mutta ei tuossa mittakaavassa kyllä turvotusta. Lisäksi mulla on PMS:ään liittyen hirveät suolisto-ongelmat, ilmavaivat, löysyys, nesteilyt, mutta tuo sun kuva oli hurja. Kyllähän näiden kanssa oppii jotenkin elämään, mutta just nuo ruokailut juhlissa ja muissa tilaisuuksissa on hankalia ja sitten vielä kun etukäteen jo jännittää, että mitenhän tässä käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut, että PMS oireet on joillakin todella pahoja, juuri tuossa mittakaavassa, kuin kerroit. Ei ole helppoa olla nainen! :D

      Samaistun niin tuohon stressaamiseen, kun "täytyy" syödä ei-turvallisessa ympäristössä. Ja juuri tuo jännittäminen ja stressaus ennen tilannetta ei luonnollisesti helpota asiaa ollenkaan. Onneksi mm. maidottomuus ja gluteenittomuus on pinnalla, joten meitä vatsavammaisia on ajateltu entistä enemmän :)

      Poista
  2. Jotkut valmisteet, esim vihreä tee kapselit voivat nostaa maksa-arvoja, mulla kävi näin ja siihen loppui ylimääräisten "vitamiinien" yms popsiminen! Tällä hetkellä syön vain d-vitamiinia, kalkkitabl, omega ja maitohappobakt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en olekaan tiennyt tuosta, että vihreä tee-kapselit voivat nostaa maksa-arvoja! Ne eivät ole olleet yli vuoteen käytössä, mutta kuitenkin. Pitää itsekin tutkailla vähän mitä kaikkea tulee aamuisin popsittua, kiitos vinkistä! en ole huomannut yhdistää niiden kohoamista etenkään vitamiineihin :)

      Poista
  3. Tuttua tuo vatsan turpoaminen, mutta nestettä mulle ei ole koskaan kertynyt. Mitään ns. erilaista tai uutta ei uskalla syödä, koska maha voi turvota hetkessä jäätäväksi laatikoksi ja tuntuu, että se pamahtaa hetkenä minä hyvänsä. Kipu on myös sen verran voimakas, että istuminen tai liikkuminen on työlästä. Onneksi tutulla kaavalla syöminen pitää ikävät yllätykset melko hyvin loitolla. Tähän alkaa olla jo niin tottunut etten osaa edes kuvitella millaista olisi voida syödä mitä mieli tekee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nopeasti siihen onneksi sopeutuu, ettei voi laittaa suuhunsa ihan mitä tahansa ilman jälkiseuraamuksia. IKäväähän tämä kuitenkin on, mutta onneksi ei tarvitse kamppailla yksin!

      Poista
  4. Ikävä kuulla oireistasi :/ Kuulostavat tosin kovin tutuilta ja voin samaistua oloosi. Itselläni kävi samantyylinen reaktio Lontoon reissulla, kroppa keräsi valehtelematta 10 kg nestettä ja olo oli reissussa aivan järkyttävä. Nykyään pärjään tiukalla FODMAP-ruokavaliolla, mutta aina, jos "joutuu" syömään normaalista poiketen reissussa, kyläillessä tms. niin kropalla menee aikaa palautua normaalitilaan jopa useampi viikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Voin kuvitella, että meni fiilis lomasta ihan täysin tuon vuoksi :/

      Poista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.