Slider

Mikä on vaikuttajan vastuu?

maanantai 22. lokakuuta 2018

Työni on herättää mielenkiintoa, keskustelua ja viihdettä. Vaikuttaa teihin tavalla tai toisella.

Viime aikoina mielen päällä on ollut meidän vaikuttajien vastuu. Kuinka paljon vastuuta harteillemme voi asettaa ja kuinka paljon meiltä voi vaatia? Miten minä koen oman vastuuni sisällöstä, jota jaan teidän kanssanne? Aihe alkoi pyöriä päässäni erityisen paljon saadessani seuraavan kommentin "Syyskuun kauneussuosikit" kirjoitukseen:

"Moikka! :)
Olen seurannut blogiasi jo vuosia ja olen aina pitänyt siitä erityisesti sinun aitoutesi takia. Viime aikoina olen huomannut, että monet ”tuotepostaukset”, kuten tämä on kokonaan tehty saaduilla tuotteilla. Se on ihan ymmärrettävää, että harvoin tulee ostettua mitään ja testiin pääsee saadut tuotteet, mutta usein tämänkaltaiset postaukset tuntuvat teennäisiltä eikä kovin aidoilta. Siitä syystä harvoin tulee edes klikattua yhteistyöllä tehtyjä postauksia, koska koen, että ne eivät ole kovin ”luotettavia”. Tarkoitukseni ei ole kritisoida sinua, koska olet mielestäni aivan ihana ihminen enkä oikeastaan tiedä mitä haen edes tällä kommentilla, koska yhteistyöt ovat tärkeitä bloggaajalle. Uskon kuitenkin, että muilla lukijoilla voi olla samankaltaisia fiiliksiä, joten ajattelin, että ehkä sinun olisi hyvä tietää asioita näin lukijan näkökulmasta. :)"

Tarkan vastaukseni kommenttiin löytyy kyseisestä postauksesta, mutta tiivistettynä syy, miksi monesti kirjoitan vain saaduista tuotteista, johtuu siitä, että minun on mahdollista pyytää mielenkiintoisia tuotteita maahantuojilta sekä PR-toimistoista. Erityisesti kosmetiikan osalta ostaminen omilla rahoilla on vähentynyt tästä syystä todella paljon. Näkyvyyttä antamieni tuotteiden takana ei ole "pakotusta" tai sopimusta antaa tuotteelle näkyvyyttä. Jos olisi, on asia aina merkattu selkeästi heti tekstin alussa "Yhteistyö" tai "Kaupallinen yhteistyö" maininnalla. Kuitenkin bloggaamisen läpinäkyvyyttä lisätäkseni haluan kantaa vastuuni ja mainita, jos olen saanut tuotteen tai tuotteet pr-näytteenä. Se, että tuote on saatu, ei kuitenkaan poissulje sitä, että tuote ei olisi mielestäni oikeasti hyvä. Kaikista helpointahan minulle olisi vain ottaa tuotteet ja jättää antamatta niille näkyvyyttä.

Olen kiinnostunut kosmetiikasta ja olen onnellinen, että tekemäni työ on mahdollistanut monien tuotteiden kokeilemisen ja hyvistä tuotteista kertomisen myös teille. On kiva jakaa intohimoni teidän kanssa ja itsekin luen mielelläni esimerkiksi blogien tuotearvosteluja, koska saan niistä vinkkejä ja löydän uusia mielenkiintoisia tuotteita. Ihan sama, oliko blogikirjoituksen tuote saatu vai ei.  Luotan siihen, että tuotearvostelu on rehellinen ja vilpitön. Aivan kuten omassanikin blogissa. Te olette lukijoina tämän blogin sydän ja koen vastuuni olla rehellinen. Tämän takia olen esimerkiksi kosmetiikkaan ja muihin terveystuotteisiin liittyvissä yhteistyöehdotuksissa todella tarkka - en voisi koskaan antaa kasvojani tuotteelle, johon en usko itse 100 prosenttisesti.

Blogien kaupallisuuden myötä yhteistöiden eri muodot ovat lisääntyneet ja harvemmin enää edes törmää blogeihin, Instagram- tai muihin someprofiileihin, joissa ei olisi kaupallisuutta jossain muodossa. Kaupallisten yhteistöiden osalta ymmärrän monien lukijoiden fiiliksen teennäisestä kirjoituksesta. Jos viime viikolla kaupallisessa yhteistyössä tehdyssä kirjoituksessa tuote X oli maailman paras ja seuraavalla viikolla kilpailijan lähes vastaava tuote Y on mullistanut elämän, voi alkaa kyseenalaistamaan yhteistöiden aitoutta. Henkilökohtaisesti minua välillä harmittaa joidenkin vaikuttajien kaiken sisällön kaupallistaminen, koska blogin aitous katoaa todella nopeasti, varsinkin, jos koko sisältö on kaupallistettu ja yhteistöitä ei ole tehty luontevasti. Nopeasti koko blogi (tai esimerkiksi Instagram) alkaa vaikuttamaan mainoskatalogilta. Itsekin kamppailen välillä tämän aiheen kanssa ihan normaalien postauksien kanssa. Jos olen juuri sanonut, että esimerkiksi joku kosmetiikkatuote on todella hyvä ja kirjoituksen jälkeen kokeilen toisen merkin vastaavaa, joka on todella hyvä sekin, jään pitkäksi aikaa miettimään, voinko kertoa siitä blogissa. Jos kerron tuotteen Y olevan tosi hyvä, koetaanko mielipiteeni tuotteesta X epäaidoksi? Maailmaan mahtuu miljoonittain todella hyviä tuotteita, mutta siitä huolimatta mietin asiaa todella paljon.

Vaikuttajien vastuuta kaupallisesta sisällöstä on peräänkuulutettu jo vuosia, joka on ihan superi juttu. Pikku hiljaa vaikuttajatyö on kuitenkin mennyt siihen suuntaan, että vastuu tekemästään työstä ei ole enää rajoittautunut eettiseen mainontaan, vaan vastuuta tulee kantaa yhä enemmän siitä, millaisen vaikutuksen omalla käyttäytymisellään luo. Totta kai ihmisen tulee kantaa vastuu tekemisistään sekä sanomisistaan, eikä tietenkään voi elää kuin pellossa, mutta vaikuttajien harteille on kasattu aikamoinen kasa vastuuta. Suurennuslasin alle ovat päässeet elämäntavat ja ulkonäkö ja niiden vaikutus seuraajiin. Esimerkiksi ruoka- ja treenipäiväkirjat sekä "my day" postaukset ja vlogit ovat todella suosittuja, mutta itse vaikuttajalle suuria riskinottoja. Aina, ihan aina, löytyy joku, joka kritisoi ja pahimmassa tapauksessa syyllistää vaikuttajaa vääristyneen mielikuvan luomisesta. Syyllistetään vastuuttomuudesta jakaa sen kaltaista sisältöä. Tai jos vaikuttaja muuttaa ulkonäköään esimerkiksi täyteaineilla, kritisoidaan jälleen vastuuttomasta käytöksestä, jolla voi olla negatiivista vaikutusta nuorten seuraajien ulkonäköpaineisiin. Kunnon oravanpyörä, joka näkyy seuraajien kannalta harmittavana sisällön pinnallistumisena. Ei enää uskalleta jakaa, koska oma vastuu alkaa olemaan meillä vaikuttajilla aika pirun suuri.

***

Vaikka monelle tasapainoilu vaikuttajana olon ja vastuullisuuden välillä voi olla työlästä, on toisaalta mahtavaa, että monet vaikuttajat ovat tiedostaneet vastuunsa ja tuovat esimerkiksi enemmän ilmastoasioita esille kanavissaan. Muistatteko ajat, kun oli aivan normaalia, että blogeissa esiteltiin jokainen uusi ostos ja oikein kannustettiin kuluttamaan vaatekollaasein yhdistettynä mainoslinkkeihin. Nykyään taas toivottaisiin, että vaikuttajien päällä näkyisi useammin samoja vaatekappaleita ja kuluttamiseen suhtauduttaisiin kriittisemmin ja vastuullisesti. Tästä ilmiöstä olen todella innoissani, koska se on näkynyt Second Handiin kannustamisena sekä ekologisten ja eettisten merkkien suosimisella. Myös kotimaisuuteen satsaaminen on pinnalla. Yhdessä vaiheessa huomasin itsekin ajautuneeni siihen ympyrään, että aina täytyisi olla jotain uutta ja kulutuksen pitää näkyä blogissa. Nykyisin en edes ajattele koko asiaa ja ennemmin koen positiivisena asiana, jos kuvissa vilahtaa samat kengät tai housut tai en korosta kulutuksentarvetta. Ylipäätänsä vaatteiden osalta toivon luovani kulutuskriittistä mielikuvaa, enkä esimerkiksi mielelläni tee sponsoroitua vaateyhteistyötä yritysten kanssa. Näihin sopimuksiin usein liittyy velvoite antaa näkyvyyttä tuotteille, joka osallaan luo positiivista mielikuvaa tarpeeseen kuluttaa ja ostaa uutta. Usein tämän kaltaisten yhteistöiden myötä moni vaikuttaja menettää mainetta aidosta sisällöstä, jos "lempivaatteet" päätyvätkin saman tien myyntiin. En kiellä, ettenkö itsekin saisi esimerkiksi hutituotteita kosmetiikan osalta tai ettei silloin tällöin ole mukava saada tai ostaa jotain uutta kaappeihin, mutta viikottaisten sponsoroitujen vaatelähetysten esittelyt eivät ainakaan nostata vaikuttajan pisteitä vastuullisesta kuluttamisesta.


Miten koen oman vastuuni vaikuttajana?

Koen vastuuta ja itselleni on tärkeää olla rehellinen ja se, että sisältöni autenttista. Haluan kaiken jakamani sisällön edustavan arvojani ja persoonaani ja erityisesti kaupallisten yhteistöiden on sovittava brändilleni. Miksi jakaisin teille sisältöä, joka ei ole yhtään minua? Varsinkaan kaupallisessa mielessä. Epäaidon ja minun persoonaani ja blogiin sopimattoman sisällön jakaminen ei antaisi yhtään mitään kellekään - ei minulle, ei teille eikä etenkään yhteistyössä olevalle yritykselle. Haluan myös toimintani olevan läpinäkyvää selkeillä maininnoilla mainoslinkeistä, saaduista tuotteista sekä kaupallisista yhteistöistä. Huijaamalla en pääsisi kovin pitkälle.

Viime aikoina olen nostanut esille enemmän ekologisuutta ja ilmastoasioita, koska tiedä, että tekstejäni lukee tuhannet silmäparit. Koska minulla on mahdollisuus vaikuttaa, haluan myös sen tehdä. Olen nuorena ollut innokas, vastuuton kuluttaja, mutta viimeiset vuodet olen alkanut suhtautumaan kulutuskäyttäytymiseeni kriittisemmin, elämään ylipäätänsä vastuullisemmin ja ennen kaikkea kantamaan oman vastuuni maapallon hyvinvoinnista ja tulevaisuudesta. Olen nostanut näitä asioita esille blogissani, koska ne kiinnostavat minua, mutta myös siksi, että tunnen vastuuta vaikuttajana tuoda esille näitä asioita. Tiedän, että monia vaikuttajia on syytetty tekopyhyydestä, mutta eikö kuitenkin ole tärkeintä, että näille asioille ylipäätänsä annetaan medianäkyvyyttä? Että kannustetaan tekemään edes muutamia vihreämpiä valintoja maapallon hyväksi. Syyllistäminen ei edesauta yhtään mitään tai ketään. Päin vastoin nostaa kynnystä puhua näistä(kään) asioista. On muutenkin älytöntä, että kärjistettynä juuri vaikuttajilta vaaditaan alle 4 000kg CO2e/vuosi hiilijalanjälkeä. Olisi ihanaa, jos se olisi kaikille mahdollista, mutta ei aina vain ole. Itse en esimerkiksi luopuisi yksinasumisesta, lemmikistäni tai satunnaisesta lentämisestä tai kykenisi alkamaan kasvissyöjästä vegaaniksi vain alentaakseni hiilijalanjälkeäni seuraajien paineesta. Kannan vastuuni muilla tavoin, joista olen kertonut blogissanikin.

Elämäntapoihin liittyen en enää halua jakaa mitään tarkkoja ohjeistuksia esimerkiksi laihdutukseen, vaan haluan edustaa ja jakaa nykyisin omaa elämäänikin ohjaavia, kokonaisvaltaisempia vinkkejä hyvinvointiin. Tarkat dieetit ja treeniohjelmat ovat niin menneisyyttä ja kantapään kautta opin itsekin, että hyvinvoinnissa kokonaisvaltaisuus on tärkeintä. En sano teille, että tekemällä asiaa X, olet onnellinen. Jaan teille keinoja ja ajatuksia, jotka voivat edesauttaa hyvinvointianne ja jotka olen itse kokenut toimiviksi. Myöskään kuvien suhteen en halua luoda vääriä mielikuvia kenellekään, vaan olla sosiaalisessa mediassa sitä mitä olen. Imartelevat kuvakulmat toki sallin, mutta Photoshopin ja kauneusfiltterit jätän muille. En koe täydellisyyden tavoittelun edustavan ajatusmaailmaani. Aivan hetki sittenhän oli suuri kohu, kun vaikuttaja Johanna Olsson oli muokannut uuden taustan kuvaan itsestään huonon sään vuoksi. Tuo menee mielestäni jo vähän yli...

Ehkä loppukiteytyksenä mielestäni jokaisen vaikuttajan tulisi vähintään tiedostaa vaikutuksensa ja kantaa siitä vastuu jokaisessa tilanteessa. Suhtautua sisältöonsä kriittisesti ja tarkastella sitä seuraajan tai lukijan näkökulmasta. Mutta me vaikuttajatkin mokaamme ja päästämme sammakoita suustamme, olemmehan ihmisiä siinä missä seuraajatkin. Tällaisissa tilanteissa on erityisen tärkeä kantaa se oma vastuu, pyytää tarvittaessa anteeksi ja korjata tekonsa. Lisäksi toivon vastapainona seuraajilta ymmärrystä vaikuttajaa kohtaan sekä vastuuta omista kommenteista.

Millaisia ajatuksia teissä herättää vaikuttajien harteille asetettu vastuu? Entä tuleeko mieleen tapauksia, jossa vaikuttaja on menettänyt silmissänne uskottavuutta?

Kuvat Jutta

4 kommenttia:

  1. Hyvä kirjoitus. Itse ajattelen kyllä lukijana, että vastuu mun omasta kulutuskäyttäytymisestä on kyllä mulla itselläni. Lueskelen paljon blogeja ja onhan niissä aina kaikkea ihanaa, mitä olisi kiva saada, mutta johan sen järkikin sanoo, että kaikkea ei voi ostaa. En koe, että bloggaajat vaikuttaa sinänsä mun tekemisiin, paitsi toki siinä mielessä, että jos muutenkin olen etsinyt jotain hyvää tuotetta x tai tekisi mieli vaikka uutta luomiväriä, ja sitten joku suosittelee tai esittelee just sitä, niin se voi toimia kuten mainonta yleisestikin. Mutta ehkä nuoremmilla ihmisillä on enemmän painetta, että halutaan ostaa ja kopioida jonkun suosikkibloggaajan elämäntapa kokonaan, eikä muisteta, että se blogikin ja some on vain pieni osa totuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saman asian kanssa me vaikuttajatkin kamppailemme! Seurailen paljon instagrammaajia ja bloggaajia ja kyllä tiedostan, etten voi saada kaikkea, mitä muilla on.

      Tuo on totta, että varmasti tämä suuri kritisointi vaikuttajia kohtaan johtuu varmasti juuri siitä, että nuoremmat seuraavat kokevat tarvetta kopioida vaikuttajan elämäntyyliä, josta paineet aiheutuvat.

      Poista
  2. Tää oli tosi mielenkiintoinen postaus! Kiitos siitä :) Muakin on kiinnostanut ja mietityttänyt tämä aihe. Tai vähän ympäripyöreämmin vaikuttajan ja lukijan suhde, sillä koen, että nykyään kun blogit voi olla hyvinkin kaupallisia niin vastuu on molemmin puolista. Bloggajan vastuuta avasit aika samoin sanoin, mitä omassa mielessä on pyörinyt. Tosin tuosta vaate VS. Kosmetiikka yhteistyöstä olen vähän eri mieltä. Itse mielummin lähtisin nimenomaan vaateyhteistöihin mielummin kuin kosmetiikka. Samoin jos näen vaikka instastoriesin joka aloitetaan "sain valita x yrityksestä muutamat syysvaatteet...", ei se nostata niskakarvoja pystyyn. Päin vastoin. Haluan (ehkä vähän sinisilmäisesti) ajatella, että vaikka vaatteet jäisivätkin kaapin perälle alkuhuuman jälkeen, on ne silti kestävämpi valinta kuin avaamisen jälkeen pilaantumisen aloittava kosmetiikka. Siitä kolikon kääntöpuolesta vielä, eli lukijan vastuusta sen verran, että jokaisen lukijan pitäisi pitää mielestäni jalat maassa ja mieli kylmänä, vaikka blogit tuottaisi päivittäin mainosmateriaalia. Ei kaikkeen tarvitse lähteä mukaan, noteerata tai ostaa. Jokainen on mielestäni vastuussa nimenomaan itse mitä sinne ostoskoriinsa kiikuttaa ja kuinka usein.

    Tulipa myös tässä kirjoittaessa mieleen taannoinen Pepsi mainos, jossa mainostettiin "56 % valitsi makuvertailussa Pepsin toisen sijasta". Todellisuudessa makutestissä oli tarjottu lämmintä colaa ja kylmää Pepsiä. Eli tekee näitä mainosviestejä (vähän kyseenalaisin keinoin ) muutkin kun bloggaajat. Mutta sen haluaisin tietää, että kuinka monta tästäkin mainoskampajasta Facebookissa kohisseista antoi palautetta itse Pepsille asti? Veikkaan, että ei monikaan. Mutta on tuntunut, että bloggaajia on helpompi syyllistää kaupallisuudesta ja kulutuskäyttäytymisistä (ja milloin mistäkin) koska ne on tavallisia ihmisiä. Tässä haluaisin myös nähdä sitä lukijan vastuuta, että ei osoiteltaisiin sormella.

    Tulipas sekavaa ajatuksenjuoksua ja anteeksi katsoin toisella silmällä lätkää, mutta toivottavasti saat kopin tästä hyppivästä ulosannista :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä vaate vs kosmetiikka-asetelma on haastava. Toisaalta kosmetiikan, varsinkin luonnonkosmetiikan, valmistus vie vähemmän luonnonvaroja, kuin vaateteollisuus ja esimerkiksi pakkausmateriaalit ovat usein kierrätettäviä tai jopa biohajoavia. Sama tuotteen sisällön kanssa: helpompi hävittää. Tästä syystä itse olen kritisoivampi vaateyhteistöiden suhteen.

      Jooooo, nyt muistan itsekin tuon Pepsi-keissin! Tuo on todella hyvä pointti, että ehkä juuri sen "ihmisyyden" takia vaikuttajat ovat nyt maalitauluja. Ja todella hyvin tuli pointti perille ;) Kiitos pitkästä ja ajatuksia herättävästä kommentista!

      Poista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela