Dieettikuulumiset - Olenko jo retkahtanut + treenipäiväkirja

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

Dieettiä, tai enemmänkin itseäni niskasta kiinni ottamista, on takana pari viikkoa. Kuulumisia tämän projektin osalta toivottiin, joten ajattelin kirjoitella miten on mennyt ja julkaista parin viikon treenipäiväkirjani.

Miltään dieetiltä tämä ei ole edes tuntunut, koska en ole todellakaan ollut tarkka syömisten suhteen. Viime viikonloppuna tuli herkuteltua lähes koko sunnuntai äidin luona ollessa (Tortilloja, Geishoja ja Pavlovaa, mmmmm) ja  myönnän, että saman viikonlopun lauantaina sorruin ostamaan kotiin jäätelöä (älä mene nälkäisenä kauppaan äläkä varsinkaan mene "mielenkiinnosta" katsomaan, mitä jäätelöitä on loppuviikon tarjouksessa), jota söin iltapalaksi. Tämä viikko sen sijaan on mennyt paljon paremmin, eikä makeanhimo ole päässyt valloilleen. Olen syönyt pääsääntöisesti fiiliksen ja nälän mukaan, eilein tosin mummolassa söin pari palaa kääretorttua sekä pienen pullan, mutta ei se maailmaa kaada. Vaa'alla en ole muistanut käydä koko viikkona, mutta eipä sillä painolla edes ole väliä. Astun vaa'alle, kun siltä tuntuu.

Vaaka on muutenkin normaalipainossa laihduttaessa aika ikävä kaveri, koska painon muutokset eivät ainakaan alun jälkeen ole suuria. Se, miten on esimerkiksi treenannut edellisenä päivänä ja naisilla kuukautiskierto vaikuttavat niin paljon painoon, joten liikaa ei kannata vaa'an numeroa tarkkailla, eikä ainakaan masentua sen takia. Tiedän, ettei tämän viikon aikana ole sen ihmeellisempää muutosta painossa tapahtunut, joten sen takia en ole halunnut ravata vaa'alla. Tietenkin painon tippuminen toimii osallaan motivaattorina, mutta tilanteessani, jossa dieetti ei tosiaankaan ole tiukka, ei vaaka ole se paras motivaattorin lähde.

Kesävaatteiden esillekaivaminen on muuten se kaikista pahin reality check. Muutama viikko sitten kokeilin kaikki varastossa lymyilleet kesävaatteeni läpi ja lähes kaikki shortsit olivat liian tiukkoja pepun kohdalta. Nappi meni sentään kiinni kaikista, mutta suurimman osan kanssa en todellakaan lähtisi ihmisten ilmoille vilkkuvien pakaroiden takia. Toivotaan, että syksyn ja talven aikana takalistoon olisi tarttunut lihasta rasvan lisäksi, mutta veikkaan, että suurin syy on yksinkertaisesti lanteille lisääntyneet, ei-niin-toivotut sentit. No, ei auta muu kuin käydä shortsiostoksilla. Monet shortsit olivat muutenkin pituudeltaan sitä luokkaa, etten enää niin lyhyitä välttämättä edes jalkaani laittaisi. Muutamat kivat kesävaatteet kylläkin hieman harmittaa, koska ne eivät ainakaan vielä istu kovin hyvin. Onneksi kesähän on siis vasta aluillaa, joten pitää seurata tilannetta! Ensi lauantaina on nuorimman pikkuveljeni valmistujaiset, joihin haluaisin laittaa lempimekkoni (näkyy täällä ja täällä), mutta mekko on tällä hetkellä vähän turhan istuva. Jos hikitreenaisin ja söisin minimaalisesti ensi viikon, saisin sen varmasti istumaan paremmin, mutta liikaa vaivaa yhden mekon takia. Puen mieluummin jotain muuta tai kokeilen loppuviikosta, jos ihme olisi tapahtunut ja mekko istuisikin paremmin! Tuo mekko voisi kyllä toimia motivaattorina olla ensi viikko tarkempi ruokien kanssa, vaikka en sitä edes pukisikaan lauantaina. Omasta vaatekaapista löytyvät vaatteet ovat ehdottomasti paras keino tuloksien seurantaan.

Vaikka otan todella chillisti tämän dieetin kanssa, totta kai olen myös malttamaton. Minä, kuten varmasti moni muukin, toivon, että heräisinkin aamulla sen toivomani viisi kiloa solakampana. Toisaalta taas on ihanaa, että osaan ottaa tämän tosi rennosti enkä suhtaudu syömisiin tai vaa'alla käymiseen neuroottisesti. Mielialakin pysyy parempana.

Treenaaminen ei ole ollut minulle vuosiin ongelma ja epämotivoituneinakin päivinä saan itseni helposti treenaamaan. Mainitsin jo aikaisemmin, että olen innostunut juoksemaan ja nyt on tullut käytyä juoksemassa ulkona kerran tai pari viikkoon. Ihan lempparikseni on muodostunut juoksu Hyvinkään Sveitsin ulkoilualueella sijaitseville portaille, vetää 5-10 min porrastreeni ja juosta takaisin kotiin. Nyt lenkkeilyä tulee muutenkin enemmän, koska Lyylin kanssa on pakko ulkoilla. Vauhti on aika hidasta, koska pieni koira ei kävele kovin nopeasti, joten niitä ulkoiluja en ole päiväkirjaani laskenut. Mutta päivittäisiä askeleita koira lisää mukavasti. Jos teen töitä vain kotona, jäävät askeleet harmittavan vähiksi, mutta kauppa- ja salimatkat sekä muut menot Hyvinkään sisälä olen lähes poikkeuksetta tehnyt aina fillaroiden. Asun lähellä keskustaa, mutta aina se muutamienkin minuuttien pyöräily on parempi, kuin ei mitään lisäessäni omaa arkiaktiivisuutta.

Vaikka säät ovat olleet aivan mahtavat, on salitreeni niin lähellä sydäntäni, että edelleen haluan käydä treenaamassa sisällä salilla. Nyt olen treenaillut kaksijakoisella treenillä ja jakanut kroppani vetäviin ja työntäviin lihasryhmiin. Työntävänä päivänä treenaan jalat, rintalihakset, olkapäät ja ojentajat, vetävänä päivänä taas selän, hauikset sekä vielä vatsat. Periaatteessa voisin vielä jakaa jalat niin, että treenaan etureidet työntävänä päivänä ja takareidet vetävänä, mutta palautumisen ja takareisi- sekä pakarapriorisoivan treenin vuoksi teen jalkatreenin vain työntävän treenin ohessa. Juoksu ja porrastreenikin, sekä vetävän päivän maastavedot, kuormittavat reisiä, joten liika on liikaa. Tämä treenijako on tuntunut tällä hetkellä tosi kivalta ja kuuman salin lisäksi hiki on tullut todella hyvin pintaan, koska treeni koostuu suurimmaksi osaksi kuormittavista pääliikkeistä.

Halusin jakaa tähän samaan kahden viikon treenipäiväkirjani. Salilla pyrin käymään neljästi viikossa ja lepopäiviä haluan viikkoon vähintään yhden. Lepopäivät ovat minulle sellaisia, etten harrasta liikuntaa treenimielessä lainkaan, eli en edes reipasta pidempää aamulenkkiä. Koiran kanssa tietenkin ulkoilen ja päivään sisältyy ainakin yksi pidempi lenkki, mutta meno on niin hidasta, ettei siinä edes tule hiki, jotta se vaikuttaisi millään lailla palautumiseen. Päin vastoin on tärkeä lepopäivänäkin olla arkiaktiivinen.

Treenipäiväkirja:

Viikko 20, 14.-20.5.

Maanantai
Juoksu+porrastreeniä 48min

Tiistai
Salitreeni
Vetävät lihasryhmät+vatsa+20min sisäpyöräily

Keskiviikko
Salitreeni
Työntävät lihasryhmät

Torstai
Lepo

Perjantai
Salitreeni
Vetävät lihasryhmät +20min sisäpyöräily

Lauantai
Salitreeni
Työntävät lihasryhmät

Sunnuntai
Lepo

Viikko 21, 21-27.5.

Maanantai
Juoksu + porrastreniä 47min

Tiistai
Juoksu + porrastreeniä 51min

Keskiviikko
Salitreeni
Vetävät lihasryhmät + 20min sisäpyöräily

Torstai
Salitreeni
Työntävät lihasryhmät + 20 min sisäpyöräily

Perjantai
Lepo

Lauantai
Vetävät lihasryhmät + 25 min reipas kävely ulkona

Sunnuntai
Työntävät lihasryhmät

Päiväkirjassa on jo tämän päivän treeni ja aamulla käyn treenaamassa työntävät lihasryhmät. Tänään suuntaan Cristiinan kanssa Porvooseen ja vuoden ensimmäinen Suomessa syöty irtojäätelö tulee sisältymään päivään ihan varmasti! Huomenna voisin ehkä uskaltautua vaa'alle. Saa nähdä muistanko koko asiaa enää huomisaamuna! Pakko muuten vielä hehkuttaa kuvissa olevia Puman lenkkareita, jotka sain perjantaina Puman suomalaisen ambassadorin, Lotta Haralan, julkaisutilaisuudessa. Kenkien malli on "Defy" ja ne tulevat ainakin Puman nettikauppaan myyntiin tämän kuun viimeinen päivä. Nuo ovat ihan super hyvät jalassa ja olen vielä vähän kahden vaiheilla, alanko käyttämään noita salikenkinä puhkitreenattujen Niken lenkkareiden tilalta vai jätänkö ne arkikäyttöön.

Ihanaa sunnuntaita kaikille!

4 kommenttia:

  1. Kiitos postauksesta! Sain tästä motivaatiota itsellenikin vähän kurinpalautukseen ruokien ja liikunnan suhteen, mullakin vähän repsahtanut viime aikoina. Kumma juttu, vaikka tietää että liikunnasta tulee hyvä fiilis niin silti sitä lähtee hakemaan helpommin herkuilla. Montako kertaa minäkin olen vannonut, että en enää ikinä päästä itseäni lihomaan, mutta sitä tosiaan herää siinä vaiheessa kun se 5 kg on tullut lisää ja huomaa että vaatteet ei enää istukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Talvi tuntuu olevan monille haastavaa aikaa ja sitten taas kun tulee kesä, houkuttelee kaikki hauska ja ulkona olo ei-aina-niin-liikunnallisissa-merkeissä salia tai lenkkipolkua enemmän. Mutta onneksi yleensä siinä vaiheessa osaa havahtua, kun lempi farkut eivät meinaakaan mennä kiinni tai vaatteet puristavat :) Toisaalta taas kehon muuttuminen kuuluu vanhenemiseen (tai tuloksiin treenistä), joten ihan aina ei saisi stressata siitäkään, jos vanhat vaatteet puristavat.

      Poista
  2. Luulen että tuo vaa'an pitäminen vähemmässä käytössä on erittäin hyvä ratkaisu, samoin riittävä rentous. Itse henkilökohtaisesti uskon siihen, että herkkuja tulee syötyä vähemmän jos niitä ei kiellä itseltään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mielestäni se, että osaa olla käymättä vaa'alla on merkki terveestä suhteesta kehoonsa. Erityisesti meillä naisilla kun on tapana kriiseillä siitä, mitä vaaka näyttää. Mun on pakko edes hieman "kieltää" herkkuja itseltäni, koska muuten eläisin vain niillä :D Mutta viikoittain niitä siitä huolimatta menee.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela