Kevään aikana muutamissa blogeissa on vilahtanut tekstejä ammateista, joissa ei haluaisi missään nimessä toimia. Mielestäni nuo postaukset ovat olleet hauskoja, joten päätin pohtia kymmenen ammattia, joiden en usko sopivan itselleni ollenkaan.
Pappi
Reagoin todella herkästi muiden ihmisten murheisiin ja suruun sekä iloon. Papin työssä jokaiseen asiakkaaseen tulee varmasti solmittua edes pieni side, joten en voisi tällaisena itkupillinä vollottaa ja yrittää toimittaa seremoniaa esimerkiksi häissä tai hautajaisissa. Saatan myös jäätyä aivan totaalisesti, jos tilanne on todella epämiellyttävä sekä raskas. Hatunnostot kaikille papeille!
Lastentarhanopettaja
En ole kovin lapsirakas ihminen ja jatkuva ympärillä tapahtuva meininki ja säheltäminen saa aika nopeasti pinnani kireälle. Kestäisin ehkä viikon tai pari lastentarhanopettajan työssä.
Host
Vaikka olen koko ikäni tehnyt asiakaspalvelua, en haluaisi tehdä työtä hostina ja suoraan sanottuna nuolla toisten hanureja kellon ympäri. Tietenkin työ voi olla oikeasti aivan erilaista, kuin millaisen kuvan siitä olen saanut. Olen todella topakka siinä vaiheessa, kun koen jonkun henkilön kohtelevan minua tai muita väärin tai törkeästi ilman syytä, joten voisi olla hankala pitää mölyt mahassa.
Konduktööri
Junan käytävien kulkeminen edestakaisin päivästä toiseen kuulostaa yksinkertaisesti todella puuduttavalta. Vaikka asiakaskunta on varmasti niin hyvässä ja huonossa todella värikästä porukkaa!
Ravitola- tai hotellialan työntekijä
a) Stressaisin jatkuvasti ovatko minun valmistamani juomat tai ruoat hyviä b) Minulle todella soveltumattomat työajat c) En jaksaisi katsella humalaisia ihmisiä d) Jatkuva ruokahoukutusten keskellä oleminen e) Veisi mahdollisesti hohdon omilta hotelli- ja ravintolakäynneiltä
Lumenpudottaja
En pidä lainkaan lumesta, kylmästä ta korkeista, vaarallisista paikoista. Pitääkö perustella enempää?
Kriisityöntekijä
En pystyisi kohtaamaan päivästä toiseen muiden ihmisten surua ahdistusta ja pelkoa. Ylipäätänsä sosiaaliala on ollut sellainen, joka ei ole vedonnut minuun koskaan. Ehkä juuri siitä syystä, etten koe olevani sellainen henkilö, joka kestäisi muiden ihmisten vaikeita elämäntilanteita ilman, että se vaikuttaisi minuun henkisesti.
Puhelinmyyjä
Tällä hetkellä teen työtä puhelimitse, joten puhelimessa työskentely ei ole ongelma. Mutta puhelinmyyjä on puhelinmyyjä - en pidä niistä itsekään, joten en haluisi tehdä samaa kiusaa muille.
Keskustelupalstan moderaattori
Ilkeä kommentointi ja törkeät viestit saisivat minut raivon partaalle ja en vain kestäisi liian typerien ihmisten viestejä esimerkiksi asioista, jotka selviäisivät kirjoittamalla saman kysymykset googleen...
Kätilö
Kiukkuinen synnyttävä äiti, mahdollisesti panikoiva puoliso ja vastasyntynyt, huutava vauva. Oh hell no!
Ammattibloggaaja
Bloggaajan työ on todella raskasta ja jatkuvasti pitää olla ideoimassa tulevia postauksia, valppaana ympärillä tapahtuville ärsykkeille, saada tuotettua jotain, vaikka olisi täydellinen kirjoituslukko päällä ja olla innovatiivinen. Alkuvuodesta kirjoitin pari kuukautta työkseni ainoastaan blogia ja vaikka siinä oli puolensa ja nautin bloggaamisesta, koin monet päivät todella stressaaviksi, sillä mieleen ei yksinkertaisesti tullut mitään postaamisen arvoista ideaa tai mielessä olevat ajatukset eivät muotoutuneet teksteiksi. Tai ei vain olisi huvittanut käyttää päivää blogin parissa. Tulevaisuudessa haluan vähentää hieman päätyötäni, jotta saan enemmän aikaa blogille, mutta täysipäiväiseksi bloggaajaksi minusta ei olisi. Poikkeuksen tekisi tietenkin se, jos siihen yhdistyisi samalla enemmän sisällöntuotantoa esimerkiksi yrityksille sekä medialle.
Onko listassani ammatteja, joissa tekään ette mielellänne työskentelisi tai työ, jota te tällä hetkellä teette? Jälkimmäisen kohdalla haluan ehdottomasti kuulla mikä on parasta työssänne!
Musta ei olisi mihinkään lasten kanssa työskentelyyn. En yhtään tykkää lapsista enkä jaksa sitä meteliä, sotkua, jatkuvaa hölpötystä, venkoilua ja muuta epämukavaa. Mikään myyntityö ei myöskään oo mun juttu, inhoan tyrkyttää ihmisille jotain ja myyminen on mun mielestä aina jotenkin kiusallista.
VastaaPoistaMyyntityö on todellakin sellainen, että se jakaa mielipiteitä. Itse pidän kovasti myyntityöstä, mutta kuitenkin inhoan sellaista pakkotuputtamista ja tyrkyttämistä, jota esimerkiksi monet provikkapalkalla työskentelevät tekee :/
PoistaMä en voisi myöskään olla sosiaalialalla esim. just sairaanhoitajana tai kätilönä. Saattaisin pyörtyä jo veren näkemisestä eikä muiden ihmisten piikityskään sovi mulle. Kaikki kunnia kyllä kätilöille, oma kätilöni oli kyllä niin huippu ettei tosikaan.
VastaaPoistaTerveysala, ei sosiaaliala... :)
PoistaItselle ei myöskään sosiaalialan lisäksi sopisi myöskään terveysala. Toisten piikittämisestä ei tulisi mitään saatika, että pitäisi tutkia toisten pissatestejä :D
PoistaOnneksi pissanäytteiden tutkiminen on bioanalyytikon hommaa
Poista:-D
eli ihan hyvä ette ala kiinnosta, koska ei ole mitään tietoa kuka tekee mitäkin :D
PoistaHaha, aika hauska idea. Voin kyllä samaistua moneen! Toi viimeinen kohta yllätti, mutta se on kyllä tärkeetä löytää tasapaino työn ja bloggauksen välille, joka sopii itelle. :)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua!
Charlotta x www.charlottaeve.com
Heh, siksi halusinkin jättää sen viimeiseksi! ;) Kiitos ja ihanaa alkanutta viikkoa sinne! :)
PoistaMusta ei myöskään olisi suurimpaan osaan näistä listan ammateista samojen syiden takia kuin mitä itse luettelit. Aspaa tykkään tehdä tietyssä tasossa, mutta etenkin kätilönä tai puhelinmyyjänä oleminen olisi ihan liikaa itselle. Myöskään Poliisi tai Palomies en myöskään vois olla jo ihan pituuteni ja fyysisen kuntoni takia - en myöskään tahtoisi kohdata niitä asioita jotka he joutuvat ikävän usein kohtaamaan.
VastaaPoistahanna
www.hannamariav.com
Juu, palomies olisi myös itselle todella sopimaton ammatti. Ylipäätänsä kaikki alat, jossa joutuu paljon kohtaamaan toisten surua ei vain sopisi itselle. Varmasti siinä oppii sen tietyn asenteen, ettei mene liikaa omiin tunteisiin, mutta kuitenkin.
PoistaOlen töissä päiväkodissa lastenhoitajana. Parasta on nähdä lasten kasvua, kehitystä ja uusien taitojen oppimista. Yhtenä esimerkkinä maahanmuuttajataustaiset lapset. Meille on tullut monta pientä lasta jotka eivät ole puhuneet sanaakaan suomea eivätkä ymmärtäneet meitä. Se kun näkee, että lapsi alkaa ymmärtää ja tuottaa itse Suomen kieltä meidän ansiosta. Se on aivan parasta!
VastaaPoistaTuo on varmasti todella palkitsevaa! :)
PoistaOlen kätilö, ja vaikka kyseessä todella on kaikkia noita, ei mikään, siis mikään voi omassa työssä olla niin hienoa kuin se, että saa auttaa uuden elämän maailmaan ja ojentaa sen äidin rinnalle! Se on maailman hienointa ja tuntuu joka kerta yhtä upealta. Syntymä on niin alkukantainen, herkkä ja ainutlaatuinen hetki. Olen etuoikeutettu, kun saan olla kätilönä.
VastaaPoistaIhan varmana jokainen terveen lapsen syntymä on kätilöllekin suuri ilo ja koskettava tapahtuma. Puhuttiin juuri viikonloppuna äidin kanssa kätilön työstä ja siitä, kuinka surullista heille voi olla tilanteet, kun lapsen äiti ei esimerkiksi halua nähdä lasta ollenkaan tai saapuu synnytykseen humalassa tai muuta vastaavaa :(
PoistaTotta, ikäviä tilanteita toki on ja tosi surullisia tapauksia myös.. Se on työn varjopuoli. Pääasiassa onneksi tilanne on onnellinen ja iloinen.
PoistaTodella todella mielenkiintoinen postaus! :) ollaan kyllä niin samanlaisia, ei huhhuh nyökyttelin täällä vaan päätäni. :D Saatan pölliä samantapaisen idean omaan blogiini, jos vaan sopii? <3 olet upea!!
VastaaPoistakiva, että samaistuit! Ja saa kopsailla ideaa, itsekin sain kipinän tähän muista blogeista :)
Poista