Hur jag känner mig här i stockholm

tiistai 15. maaliskuuta 2011

Aika harvoin kirjoittelen tuntemuksistani täällä Tukholmassa. Kaikki on todella hyvin, rakastan tätä kaupunkia ja oon onnellinen täällä. Kuitenkin kaipaan hieman Suomeen.

Nyt olen tosi paljon joutunut miettimään tulevaa kesää ja syksyä; mitä aion tehdä, jäänkö tänne ja mitä haluan elämältä. Laitoin viime viikolla haut Suomen kouluihin ja suurin osa kohdistui Turkuun. En tiedä miksi, mutta nyt vaan tuntui siltä, että jos palaan Suomeen, en halua liian lähelle kotia ja kaikkea tuttua. Lisäksi Turussa on monipuoliset opiskelumahdollisuudet, halvempi asua ja ei se kumminkaan kaukana pk-seudusta ole. Aloitin kaiken puhtaalta pöydältä lähtiessäni tänne Ruotsiin, joten miksi palaisin vanhaan jos tulen takaisin Suomeen? Parempi antaa itselleen jälleen kerran uusi alku.

Tarkoitukseni oli hakea tänne Tukholmaan ammattikorkeaan lukemaan kansainväliseksi sisäänostajaksi, mutta se meni puihin koska ei ollut aikaa hoitaa kaikki asioita, sillä halu loppuu siihen kouluun jo huomenna! Lähes kaikkiin kouluihin täällä Ruotsissa haku alkaa vasta tänään. Noh, ensi vuonna sitten jos siltä tuntuu :-) Ajattelin joka tapauksessa hakea opiskelemaan myös tänne Tukholmaan, koska en ole varma haluanko lähteä takaisin Suomeen vai en. Osa minusta haluaisi jäädä koko sydämestäni, mutta toisaalta haluan Suomeen. Haluan pitää kaikki ovet avoinna mahdollisimman kauan.

Syy, joka saa mut kaipaamaan Suomeen, on etten voi ruotsiksi ilmaista itseäni niin monipuolisesti. Sen yhden pojan kanssa, kenet olen pari kertaa maininnut, on todella mukava viettää aikaa ja tykätään toisistamme, mutta itseä ahdistaa välillä kun en saa kerrottua tunteistani kunnolla, sanottua tiettyyn tilanteeseen jotain asiaa, jonka haluaisin, koska en löydä oikeita sanoja tai osaa ilmaista itseäni oikein. On todella jobbigt suunnitella mitä aikoo sanoa, muistaako nyt varmasti kaikki oikeast sanat ja ettei tapahdu mitään väärinymmärryksiä. Muuten ruotsinkieli ei oikeastaan aiheuta ahdistusta, enkä nolostu niin paljon kuin aikaisemmin puhuessani sitä, mutta tilanteet, kun haluaisi sanoa mitä tuntee sisällään ja kommentoida asiaa muullakin tavalla kuin "okej, fårstöd, va synd, va söt du är" tuottavat ahdistusta ja turhautumista. Oon ylipäätänsäkin tosi tunteellinen ihminen ja haluan puhua tunteistani avoimesti, mutta kun siihen ei ole mahdollisuutta, alkaa se ärsyttämään ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin. Ymmärrätte varmaan mitä tarkoitan.

Tänne jäämisessä pelottaa myös se, miten pärjäisin rahallisesti opiskellessani. Tuet täällä ei ole mitkään ruhtinaalliset sekä tietenkin toisin Pipsan tänne. Ruotsissa on laki, ettei koiria saa pitää yli neljää tuntia yksin, vaan ne pitää viedä koiradagikseen. Mistä hemmetistä mä repisin rahaa vielä johonkin koiran päiväkotiin? Onhan se todella hyvä, että on tuollainen laki, mutta ei opiskelijabudjetilla. Suomessa voisin harkita Pipsan lisäksi ottavani jonkun toisenkin koiran meiltä sen seuraksi, mutta Tukholmassa asuessa se ei tulisi kuuloonkaan. Miksei koiria voi laittaa töihin, niinkuin kämppiksen tai poikaystävän! :-D

Kävin äsken ihanassa aurinkoisessa ja keväisessä muutaman asteen lämmössä aamulenkillä ja tuli sellainen olo, etten missään nimessä halua pois ja että tänne mä kuulun. Viihdyn suurkaupungeissa niiden monipuolisuuden ja sen vuoksi, että on helppo olla yksin. Pienissä kaupungeissa asuneena tiedän, ettei kahville, syömään tai elokuviin voi mennä yksin, ellet halua tuntea itseäsi idiootiksi.Tykkään viettää laatuaikaa itseni kanssa, ilman että kukaan vaatii mitään. Saa kuljeskella kaupungilla juuri niinkuin itse haluaa, istua kahville jos siltä tuntuu ja lähteä kotiin milloin huvittaa. Tunnen olevani elossa täällä. Muutenkin rakastan ruotsalaisia ihmisiä. Sitä kuinka sosiaalisia he ovat ja kuinka he suhtautuvat meihin suomalaisiin. Ikinä ei ole baarissa jutunpuutetta kun kertoo olevansa suomalainen ;-) En sano, että Ruotsi ja ruotsalaiset ovat parempia kuin kotimaani, tunnen vain sopivani luonteeltani paremmin tänne. Tunnen olevani täällä kotona ja voisin hyvinkin kuvitella asuvani Ruotsissa koko loppuelämäni, mutta toisaalta taas haluan palata ainoastaan Suomeen. Oon niin hukassa. Once again.

23 kommenttia:

  1. Förstår va du menar... Eikä se ole vain kieli, vaan myös pienet kulttuurierot... Ilmeitä, liikkeitä, toteamuksia jne. tulkitaan maan tavalla. Sen minkä voi lukea toisesta ilman puhettakin Suomessa, ei välttämättä olekaan ulkomailla niin itsestään selvää. Ja jos ei sanoinkaan saa täysin ilmaistua tunteitaan, tuntuu, että itseilmaisu jää jonnekin maan rakoon.

    Tsemppiä siellä oloon! Kyllä ulkomailla olo kuitenkin aina kannattaa! Nauti ajastasi!

    P.S. Åbo rules. ;)

    http://missingsparkles.blogspot.com/

    VastaaPoista
  2. Minna, precis! Ja kaikenlisäksi Tukholmalaiset kundit on ihan kusipäitä. Hyvännäköisiä, mutta tunteettomia paskoja haha :-D

    VastaaPoista
  3. Itsekki hain Turkuun kouluun, kauas kotoa (asun siis Torniossa) ja tarkoituksena on joskus muuttaa ulkomaille, mutta ei vielä! Jotenki en vaan uskalla lähteä vielä pois, vaikka haluttais. Jos sitten opiskeluiden jälkeen? Sen näkee sitten :)

    Tsemppiä sun valintoihin, kielitaito kohentuu parhaiten just siellä ulkomailla asumalla! :)

    VastaaPoista
  4. Hei,
    Mukava lukea tunteistasi. Itse olen kanssa haaveillut että muuta Ruotsiin opiskelemaan. Olen suomessa opiskellut itseni kandi tasolle, mutta haluaisin jatkaa ruotsissa. Olinkin juuri Malmössä pääsykokeissa. Tukholman ja vaikkapa Malmön ero kulttuuurissa on mitä nyt parista päivästä tai viikosta voi sanoa aika lailla erilainen. Mielestäni Tukholmalaiset ovat pinnallisempia kuin pienemmissä kaupungeissa ja itse en viihtyisi yhtään suurkaupungissa. Tuntisin oloni ihan eksyneeksi ja yksinäiseksi.
    Kannattaa siis miettiä myös muita kaupunkeja. Tosin Malmössä ei sitä ruotsin puhetta ymmärrä senkään vertaan koska puhat skoonea.

    VastaaPoista
  5. - varmasti jos jäät sinne pidemmäksi aikaa, niin opit kyllä ruotsin kunnolla, eikä se enää ahdista! Älä siis mieti sitä
    - suomalainen opiskelija voi saada Kelan Suomen opintotukea (jopa korotettua) myös ulkomailla! Et jää Ruotsin tukien varaan
    - muista, että vaikka päättäisit mitä, niin ei senkään tarvitse olla lopullista, suunnitelmia voi aina muuttaa!

    VastaaPoista
  6. Oli mukava lukea sulta vähän perusteellisempaa tekstiä vaihteeksi :) Ymmärrän kyllä tuntemuksiasi (asun itse neljättä vuotta ulkomailla), mutta samalla sanon että mielestäni vaikuttaa siltä kuin oisit ns. antamassa periksi liian helposti. Et ole ollut Ruotsissa kuin muutaman kuukauden ja harmittelet ettet pysty ilmaisemaan itseäsi täydellisesti? Tottakai se ottaa oman aikansa, mutta harjoittelu auttaa! Kieliasian takia en siis muuttaisi vielä takaisin Suomeen...

    Samoin se, ettet ole saanut kaikkia hakuun tarvittavia materiaaleja kokoon ajoissa kertoo mielestäsi hieman motivaatiostasi...miten jaksaisit opiskella jos et jaksa edes hakea? Lisäksi, Ruotsissa opiskellessasi saat suomalaiset opintotuet, joten siinä mielessä "tuet" ovat samat maasta riippumatta :p

    VastaaPoista
  7. Hii mäkin hain tänään Turkuun (ja muuallekin, mut eniten Turkuun) ! :D Toivon niiiiiiin paljon et pääsen johonkin opiskelemaan. Ja et ens syksynä alkais uusi ihana elämä.:D

    VastaaPoista
  8. Mitä hait opiskelemaan turkuun? ;) itse hain Turun kauppakorkeakouluun, ja nyt on 2 kk:n kestävät kurssit jotka maksoivat vähän päälle 1000 euroa, niistä voi olla myös hyötyä siihen että pääsen sinne opiskelemaan. Toivottavasti pääseb! Sillä sinne on niin vaikea päästä, vaikka todistuksen keskiarvo on yli 9 ;/

    VastaaPoista
  9. Uskon, että kaikki kyllä järjestyy jos jumala suo!

    VastaaPoista
  10. Mut voin kertoo et Turku on todella hieno kaupunki ja lähellä Tukholmaa ;) Tsemppiä sulle!

    VastaaPoista
  11. Voimia.. Itse kärsin samoissa mietteissä, olen asunu nyt vähän yli puoli vuotta Arizonasssa. :)

    Sanon vain, että mieti pitkään ja hartaasti, että teet oikean päätöksen. Älä ressaa turhia, vietä paljon omaa aikaa ja mieti sitä mitä oikeasti haluat!

    Oli ihana postaus Mikaela.. Oon lueskellu aikaisempien postausten kommentteja ,jossa on kommentoitu, että sun postaukset on nykyään lyhyitä yms. Nyt tuntuu kuin vanha Mikaela on tullut takaisin, jota olen seuraillut vuoden jo! Kiitos tästä ja ihanaa kevättä :)

    julia

    VastaaPoista
  12. Todella mielenkiintoinen postaus, ja varmasti moni nuori kamppailee samojen asioiden kanssa näin keväisin :) Mutta parempi se niin päin että liikaa vaihtoehtoja kuin ei vaihtoehtoja laisinkaan.

    Ja tärkeää on muistaa, että mihin päätökseen tahansa päädytkin, ei sen tarvi olla lopullista. Jos myöhemmin alkaa tuntua, että joku toinen valinta olisi ollut parempi, niin aina voi muuttaa suunnitelmia :)

    VastaaPoista
  13. Tukholmalaiset kunditko kusipäitä, nejhei! Aikamoista yleistystä tollainen, itse olen ainakin täällä asumisen aikana törmännyt lähinnä mukaviin nuoriin miehiin ja yksi niistä on tarttunut tohon käsipuoleenkiin, en ole varmaan ikinä tavannut yhtä mukavia poikia kuin poikaystäväni ja tämän ystävät ovat!

    VastaaPoista
  14. Oon todellakin samaa mieltä! Itse suomenkielisenä ruotsinkielisessä koulussa ja ympäristössä opiskelu ei aina ole kaikista helpoin vaihtoehto. Tuntuu kuin puolet persoonasta katoaisi samalla kun vaihtaa kielen suomesta ruotsiin.. Tsemppiä sinne, kokemuksesta voin sanoa, että helpottaa ajan myötä :)

    VastaaPoista
  15. mihin hait opiskelemaan turussa? :)

    VastaaPoista
  16. No, vaikka nyt päätyisitkin takaisin Suomeen, niin Tukholma pysyy siellä! Oot niin nuori, että sulla on kyllä aikaa :) Voit mennä vaikka vuodeksi vaihtoon Tukholmaan tai sitten opiskelujen jälkeen sinne töihin. Toisaalta jos haluat jäädä Tukholmaan, keksit siihenkin varmasti keinot. Suomen opintotuenhan saa ulkomaillekin... Eikä ihan varmasti kaikki ruotsalaisetkaan vie koiriaan dagikseen työpäivän ajaksi :D

    VastaaPoista
  17. "- suomalainen opiskelija voi saada Kelan Suomen opintotukea (jopa korotettua) myös ulkomailla! Et jää Ruotsin tukien varaan"

    Opintotki tulee kyllä Suomesta, mutta vain opintolainan voi saada korotettuna, jos opiskelee ulkomailla :)

    Tukholmalaiset miehet... tell me about it! No onneks on niitä kivojakin tullut vastaan mut musta täällä on enemmän niitä basic jerk -tyyppejä :D

    VastaaPoista
  18. Oon itse asunut parissakin eri maassa Suomen lisäksi ja tohon kieliasiaan liittyen, niin omasta mielestäni ei tavallaan ikinä voi päästä siihen kieleen samalla tavalla sisään kuin omaan äidinkieleensä. Puhun ranskaa ja englanti erittäin sujuvasti, mutta silti vaikka monet sävyerot ymmärtääkin, on suomea puhuessa ihan erilainen meininki. Se on vaan se äidinkieli <3 ja siitä ei pääse mihinkään.

    VastaaPoista
  19. pakko kysyä tosta kansainvälisen sisäänostajan koulutuksesta, onko se koulu ihan ruotsinkielinen? oisin kiinnostunu tosta alasta mut ainakaan tietääkseni suomessa ei oo mitään sinne päinkään ja toisaalta oon melko huono ruotsissa vaikka sen kirjotanki että en tiiä miten onnistuisin pääsee kyseiseen kouluun:D

    VastaaPoista
  20. Jos tuutu Turkuun niin haluan ehdottomasti tutustuttaa sut tähän kaupunkiin! ;)

    VastaaPoista
  21. haha ei sun tarvi sun koiraa viedä mihinkää hunddagikseen. Ja sellaista lakia ei ole täällä vaan se on suositus että käyttää koiraansa joka 6 tunti ulkona :> Niin ei mitään hätää sun koiran suhteen ainakaa :P

    VastaaPoista
  22. Tosi kiva nähdä sulta pitkästä pitkästä aikaa tällasta postausta - erittäin hyvä teksti :-).
    Kuulostaa, että lähdit etsimään itseäsi Ruotsista, mutta löysitkin itseni vain enemmän hukasta, mutta sulla on aikaa löytää itseni ja hukata itsesi vielä monta kertaa. Kaikkea hyvää Mikaela !

    VastaaPoista
  23. Moikka! Löysin sun blogin itseasiassa vasta tänään ja mun on aivan pakko kommentoida! Muutaman kerran Ruotsissa, Tukholmassa vierailleena se maa on vienyt sydämeni. IHmiset ihmettelevät "miksi ihmeessä haluat ruotsiin??!!" aina kun sanon haluavani au pairiksi Ruotsiin.. Olen miettinyt että valmistuttuani lähtisinkin, haluan vaihtelua ja muutosta. Ja Ruotsi on maa, josta tykkään, aivan sama mitä muut ajattelee.. Inhottavaa hirveästi ihmiset joillaon paljon ennakkoluuloja ruotsalaisia ja ruotsia kohtaan koska itselläni niitä ei ole. Yksi asia minua kuitenkin au pairiksi lähdössä pelottaa, koulussa olin hyvä ruotsissa mutta nyt kun olen miettinyt en osaa kuitenkaan puhua sitä juuri ollenkaan :D Niin hassulta kuin se kuulostaakin, siinä se yksi syy ruotsiin lähtemiseen 'haluan oppia puhumaan sujuvasti toista kotimaista kieltämme' ja sitä ei opi muuten kuin Ruotsiin menemällä, eihän? On kiva lukea jonkun toisen kokemuksia au pairiudesta Ruotsissa koska se tosissaan on oma seuravaa toteutettava unelmani! :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela