Luonnonkosmetiikan suosikkeja ja uusia, mielenkiintoisia tuttavuuksia

Kaupallinen yhteistyö House of Organic

Hiphei, tänään starttasivat House of Organicin luonnonkosmetiikkapäivät ja koko loppuviikon tarjoukseen tulee päivittäin uusia tuotteita. Ihan hullua, että vielä muutama vuosi en käyttänyt lähes lainkaan luonnonkosmetiikkaa, mutta nykyään käyttämistäni kauneustuotteista reippaasti yli puolet on luonnonkosmetiikan tuotteita ja jäljelle jäävästäkin osasta huomattava osa mahdollisimman luonnollisia. Ja ihoni ei ole muuten koskaan voinut näin hyvin sitä ennen, kun aloin kosteuttamaan sitä oikein huolella ja lisäsin todella paljon hellävaraisia, mahdollisimman luonnollisia tuotteita ihonhoitooni! Ihoni ei ole täydellinen, mutta se on heleä, kosteutettu ja pienellä peitolla ja meikkauksella todella kauniissa kunnossa.

Tosiaan luonnonkosmetiikkapäivien aikana tarjouksessa on päivittäin reippaat sata tuotetta ja uusia tarjouksia tosiaan tulee päivittäin keskiviikosta sunnuntaihin. Valkkasin House of Organicin valikoimasta muutamia tuotteita, josta osa on minulle ennestään tuttuja suosikkeja, mutta mielenkiinnosta halusin poimia itselleni testiin muutamia tuotteita, joita en ole kokeillut. Ja House of Organic tosiaan laittoi nämä kaikki tuotteet mukaan luonnonkosmetiikkapäivien tarjouksiin. 🥳 Jos haluat kurkata kaikki viikon tarjoukset nyt, luonnonkosmetiikkapäivien kuvaston löydät täältä.

Kotimaisen Flow Cosmeticin tuotteita olen käyttänyt todella paljon ja hetki sitten brändin ilmettä hieman uudistettiin sekä valikoimaan tuli paljon uusia tuotteita. Erityisesti Flow Cosmeticin vartalo- ja hiustuotteet ovat suosikkejani ja poimin tarjouksiin mukaan aromaterapeuttisen Tourmaline -vartalokuorinnan (tarjouksessa perjantaina) sekä super ihanan Coconut Milk -hiusnaamion, jota olen jo käyttänut yhden purkillisen (tarjouksessa jo tänään, keskiviikkona).

BYBI Beautyn tuotteita ja Weledan Skin Food -sarjan tuotteita on minulla aina käytössä. Jo vuosien takainen suosikkini Weleda Skin Food -yleisvoide (tarjouksessa perjantaina) löytyy aina yöpöydältäni. Käytän sitä muun muassa iltaisin paksuna kerroksena huuliin sekä jalkapohjien karheisiin kohtiin, kyynärpäihin ja kuiviin rystysiin. Ihan paras ja tätä ilman en vain voisi elää! BYBI Beautylta taas vastaan ei ole tullut yhtäkään hutia ja kylppärin kaapistani paikkansa on vakiinnuttanut erityisesti Bacuchiol Booster (tarjouksessa lauantaina). Ja pakko hehkuttaa hetki sitten myyntiin tullutta uutta BYBIn kirkastavaa C-Caf Cream -päivävoidetta (tarjouksessa tänään, keskiviikkona), joka sisältää kofeiinia, c-vitaminia ja probiootteja.

Yksi huulisuosikkini, joka tuli minulle tutuksi vuoden 2018 luonnonkosmetiikkapäivien aikana, on  100% Pure Lip & Cheek -voidepuna (tarjouksessa sunnuntaina). Voide antaa sävyttäväksi huulivoiteeksi todella intensiivisen sävyn huulille ja toimii erinomaisesti myös poskilla voidemaisena poskipunana. Ja jos kaipaa todella kosteuttavaa huulirasvaa, on suositukseni ehdottomasti HURRAW! Moon Balm -huulirasva (tarjouksessa sunnuntaina), jota käytän päivisin, vaikka se on tarkoitettu huulien yövoiteeksi.

Muutama House of Organicin valikoiman tuote on kiinnostanut minua jo pidempään ja nyt päätin tilailla ne vihdoin kokeiluun. Kestohöyliä, kuten Geisha Shaveria (tämä on muuten tarjouksessa lauantaina!), olen hehkuttanut jo suositellut jo pitkään. Tämän innoittamana tilasin kokeiluun Geisha Shaverin oman Geisha Shaver Soap Rose -sheivaussaippuan (tarjouksessa lauantaina). Vielä en ole ennättänyt testaamaan tätä, mutta vaikuttaa todella hyvältä ja vielä valmistettu Suomessa!

Egyptian Magic all Purpose Skin Cream -voide (tarjouksessa torstaina) on houkutellut jo pitkään (hei, tätä hehkuttaa mm. Madonna! Ei voi olla huono 😃) ja vihdoin tämä purkki päätyi näppeihini. So far, mitä olen hieman tuotetta kokeillut, tämä vaikuttaa todella hyvältä ja tuote tulee olemaan todella riittoisa, koska koostumus on kiinteä balm. Rakastan kaikkia yleisvoiteita ja tätähän voi tosiaan käyttää aina raskausarvista vaippaihottumaan, liukuvoiteeksi, meikinpoistoon, palovammoihin ja kasvonaamiona. Veikkaan, että tästä tulee suosikkini!

En enää mielelläni käytä kotivalkaisutuotteita, mutta Ben & Anna Xylitol hampaidenvalkaisujauhe (tarjouksessa sunnuntaina) alkoi kiinnostamaan, koska se on luonnollinen ja perustuu aktiivihiilen värjäymiä poistavaan vaikutukseen. Ehdin jo kerran kokeilemaan tätä ja vaikuttaa oikein hyvältä! Myös purkki on todella jättimäinen, eli tästä riittää todella moneen käyttökertaan. Myös pakkaus on täysin kierrätettävä, kuten muidenkin Ben & Anna -tuotteiden tapaan!

Ehdinkin jo mainita, että rakastan voiteita, joita voi käyttää vaikka mihin. Tästä syystä PurO3 Otsonoitu oliiviöljy (tarjouksessa perjantaina) on myöskin kiinnostanut minua jo pitkään. Monivaikutteinen teho perustuu otsonoidun oliiviöljyn antimikrobiseen vaikutukseen, joka tappaa sieniä, bakteereita ja viruksia. Lisäksi ihon hapensaanti tehostuu jolloin ihokudos uusiutuu nopeammin. PurO3 -voide sopii akneen, psoriakseen ja couperosaan ja sitä voi käyttää näpyille, pigmenttiläiskille, rypyille, haavoille ja juonteille. Lisäksi se rauhoittaa ihoärsytyksiä, punakkuutta ja ötökän puremia. Tätä alan testailemaan mielenkiinnolla ja erityisesti kesällä tämä pääsee varmasti ahkeraan käyttöön hyttysen puremiin ja auringon ärsyttämälle iholle.

Jos teet luonnonkosmetiikkapäivien aikana ostoksia useana päivänä, kannattaa käyttää koodia YHDISTÄ, jolla saa ilmaiset postikulut sekä tekemäsi tilaukset yhdistyvät automaattisesti yhdeksi paketiksi. Pakettien pakkaus alkaa heti maanantaina 2. maaliskuuta. Suosittelen myös pistämään tilaukseen House of Organicin uutiskirjeen, jolloin saat päivän kaikki tarjoukset suoraan sähköpostiisi sekä jatkossa mm. tiedon jokaviikkoisesta kantistuotteesta. 😊

Ps. Kannattaa kurkata myös Instagramin puolelle, sillä siellä on 50€ lahjakortin arvonta House of Organicin verkkokauppaan!

Onko koskaan tarpeeksi riittävä?

Helmikuu on ollut todella omituinen ja omalla tavallaan raskas. Kuukauteen on kuulunut ihania asioita ja varmasti jonkun ulkopuolisen silmissä kuukauteni on ollut lähes kadehdittava muun muassa matkustelun takia. Oikeasti kuukausi on ollut minulle raskas ja suurimman osan olen voinut huonosti. Tai en sillä tavalla huonossa olossa rypien huonosti, vaan olen ollut todella väsynyt ja monet asiat ovat tuntuneet pakkopullalta ja yhdeltä suorittamiselta. On tapahtunut ihania asioita ja olen huippu innoissani monesta tulevasta jutusta ja sen takia on hieman harmittanut, etten ole pystynyt olemaan näistä asioista todella onnellinen.

Tässä kuussa on tapahtunut paljon, joista osa oli suunniteltua ja osa tapahtui aivan yllättäen. Ehkä raastavin juttu koko kuussa on sen aiheuttama mood swing ja se, miten toisena päivänä olen todella onnellinen ja toisena taas tunnen itseni huonoksi ja riittämättömäksi. Varsinkin ihmissuhteet ovat vetäneet minut ihan äärirajoille ja fiilis on todella ristiriitainen. En koe tuntevani, etten koskaan tapaisi ihanaa tyyppiä, mutta jotenkin päällä on eräänlainen luottamuspula. Pelkään välittää muista tai luoda yhtään mitään odotuksia ihmisten varalle, koska niin monet ihmissuhteet tuntuvat olevan hetkellisiä ja pinnallisia. Ihmisten tapaaminen on minulle helppoa ja tapaan mielelläni ihmisiä pienellä kynnyksellä, mutta siitä huolimatta aina taustalla painaa ajatus kelpaamattomuudesta ja päällä on suojakuori. Minullahan on ollut tosi iso tunnelukko hylätyksi tulemisen pelosta ja ehkä tämä on nyt taas vahvistunut kokemani myötä ja siksi päällä on niin kova suojakuori.

Istanbulissa koin pitkästä aikaa puhdasta onnellisuutta ja olin todella rentoutunut. Nautin siitä, että sain olla uudessa ympäristössä tuntien kuitenkin oloni kotoisaksi ja vaikka vietin yli viikon ilman ystävien seuraa, tunsin itseni vähemmän yksinäiseksi, kuin viimeisten kuukausien aikana. Minulla on todella ihania ystäviä ja niiden suhteen en koe yksinäisyyttä, mutta ehkä kaikki ne ihmissuhteiden epävarmuudet ovat saaneet minut tuntemaan itseni yksinäiseksi, vaikka käytännössä en ole yhtään yksinäinen. Välimatka kaikkeen kotona olevaan ja ihmisiin, joiden kanssa vietän yleensä aikaa, teki hyvää. Nautin myös siitä, että sain olla tavoittamattomissa eikä muut ihmiset asettaneet minulle odotuksia.

Olen tunteiden osalta todella kokonaisvaltainen ihminen ja se miten tunnen ja mikä fiilis minulla on, heijastuu usein kokonaisvaltaisesti elämääni. Se, että ihmissuhteet ovat saaneet minut epävarmaksi ja kokemaan riittämättömyyden tunteita, koen samaa töiden osalta. Nyt on muutamien juttujen osalta menossa sellainen vaihe, että rintaan vain puristaa kaikkien to do -listojen ja minuun asetettujen odotuksien takia. Istanbulissa tämä katosi noin viikoksi, mutta paluuta edeltävänä iltana se fiilis palasi. Viime viikonloppu meni tämän takia todella erikoisessa mielentilassa, enkä pidä itsestäni yhtään tällaisena: en pysty keskittymään mihinkään, olen todella kireä ja läsnäolo on lähes mahdotonta. Minulle on muutenkin nykyään todella vaikeaa olla kykeneväinen 100% läsnäoloon ja ollessani tällaisessa mielentilassa, on  läsnäolo ollut koko alkuvuoden todella vaikeaa. Haluaisin harjoittaa sitä ja oikeasti oppia siinä paremmaksi, mutta nyt on vain niin paljon kaikkea meneillään ja tulossa, etten ole kykeneväinen opettelemaan mitään uutta. Oikeastihan tämä olisi juuri se hetki, kun tällaisen opettelu olisi tärkeää, mutta en vain pysty siihen.

Onneksi kuitenkin kaiken kaikkiaan olo on ihan ok ja muun muassa pystyn nauttimaan työn teosta ja olen fiilistellyt monia onnistumisia, ystävien kanssa vietetystä ajasta ja mieli ei ole jatkuvasti alakuloinen. Kuitenkin pohjalla on pientä melankoliaa, surua ja paineita olla riittävä, eikä kaikki kivat jutut tunnu niin megakivoilta, kuin niiden pitäisi. Tunteet ja omien tuntemuksien hyväksyminen ja käsittely on joskus vaikeaa ja koen, ettei ihmiset osaa koskaan täysin käsitellä omia tunteitaan. Se, miltä mikäkin tunne milloinkin tuntuu, riippuu niin paljon elämäntilanteesta ja sen kokonaisuudesta.

Höh, tulipas masentava teksti heti uuteen viikkoon, vaikka ulkonakin on aivan ihana aurinkoinen sää ja valo piristää. Mutta tänään tällaiset fiilikset ja olen varma, että loppuviikkoa kohden mielialakin kohenee. Tällä hetkellä kalenterin välissä oleva to do -post it lappunen vaan tuntuu ahdistavalta, mutta varmasti sitä myöten, kun juttuja saa viivattua yli, eli mielikään ole enää niin painuksissa.

Ihanaa alkanutta viikkoa! ❤️

Kuvat Uğur Cankurt

Spaces - Unelmapaikka luovaan työskentelyyn

Yhteistyössä Spaces
Jäsenyys saatu yhteistyönä

Luovuin syksyllä omasta toimistosta ja alkutalvi mentiinkin ainoastaan kotona ja kahviloissa töitä tehden. Nautin siitä, että voin päivän aikana vaihtaa työpistettä paikasta toiseen ja valita esimerkiksi kahvilan päivän fiiliksen mukaan. Minähän en saa tehtyä kotona töitä kunnon fokuksella kuin vain aamut ja aamupäivät, eikä loputon istuskelu kahviloissakaan ole pidemmän päälle mukavaa. Pidän siitä, että ympärilläni on ihmisiä ja vähän jotain actionia tehdessäni töitä, vaikka uppoudunkin aina kuulokkeet korvilla ja musiikin soidessa omiin töihini. Kaipaan sitä, että ympärillä tapahtuu jotain ja välillä saa katkaista ajatuksen katselemalla muita ihmisiä tai ikkunan takana olevaa maisemaa.

Voi kuulostaa täydelliseltä, ettei työtä tarvitsisi tehdä koskaan toimistossa tai tietyssä paikassa. Tavallaan se onkin ihan huiman iso etu, mutta tiedättekö mitä. Lopulta alkaa kaipaamaan jotain pysyvyyttä työntekoonkin. Paikkaa, jossa voi täysillä keskittyä työskentelyyn ja johon mennään tekemään ainoastaan töitä. Paikkaa, jossa ei tarvitse olla yksin, mutta saa silti työrauhan ilman keskeytyksiä. Sitten löysin Spaces-konseptin ja vitsit. Olen siitä niin onnellinen ja alla on pian kolme kuukautta Spacesin jäsenyyttä.

Pari vuotta sitten Helsingin Postitaloon avattiin Suomen ensimmäinen Spaces. Spaces on Amsterdamissa syntynyt työtilakonsepti, joka on yrittäjähenkinen, luova työympäristö. Spaces tarjoaa yksittäisille työntekijöille sekä suuremmille tiimeillekin tilan, jossa työskennellä ja verkostoitua. Spaces antaa ihan mahtavat ja inspiroivat puitteet työntekoon ja kaikki Spaces-työtilat on sisustettu todella kauniisti ja persoonallisesti. Viime vuoden puolella avattiin Helsingin toinen Spaces Bulevardille ja uusimpana juuri avattiin kolmas Triplaan.

En enää ehkä haluaisi sitoutua omaan toimistotilaan, ainakaan tällä hetkellä, joten Spaces on ollut minulle ihan täydellinen valinta. Minua kiehtoi ajatus työympäristöstä, joka ei ole kuitenkaan sidottu yhteen ja samaan toimipisteeseen tai työpöytään. Toisinaan teen töitä Spacesin tiloissa sohvalla, joskus pöydän ääressä muiden ympäröimänä ja joskus uppoudun keskittymistä vaativassa työssä omaan loossiin. Yleensä minut löytää työn touhusta Bulevardin toimipisteestä, mutta Spacesin jäsenenä on pääsy toimistoaikoina kaikkiin Spaces Business Clubeihin maailmanlaajuisesti. Lisäksi oma jäsenyys on mahdollista räätälöidä tarpeisiin sopivasti - halutessaan on mahdollista lisätä jäsenyyteen esimerkiksi oma työpöytä.

Spacesissa todella hyvien työskentelytilojen lisäksi plussaa on viimeiseen asti mietityt yksityiskohdat. Tiloissa on muun muassa lukittavia kaappeja, joihin omat tavarat voi jättää siksi aikaa, kun livahtaa esimerkiksi kesken päivän treenaamaan, tapaamiseen tai lounaalle. Lisäksi kaikille jäsenille on tarjolla nopea wifi, keittiö vapaaseen käyttöön, puhelinkoppeja puheluiden yksityisyyden säilyttämiseen sekä mahdollisuus varata kokoushuone muutamaksi tunniksi tai koko päiväksi. Miljöönä pidän Spacesilla siitä, että jokainen tila on hieman erilainen ja valitsenkin aina työspotin fiiliksen mukaan. Ja ainiin! Mikäli omaan työhön liittyy postitusta, tarjoaa Spaces jäsenilleen myös postinkäsittelyn!

Vastaanotossa on aina toimistoaikoina henkilökuntaa ja vaikka sisälle pääseekin vain toimistoaikoina, on ihan huippua kaltaiselleni usein niin sanottua lepakkovuoroa tekevälle se, että töitä saa arkisin jäädä tekemään myöhään iltaan, vaikka henkilökunta on jo poistunut.

En kyllä keksi mitään negatiivista sanottavaa tästä konseptista. Mielestäni tällaiset jaetut, coworking-tilat ovat nykypäivää ja Spaces on saanut vastattua monien eri alojejn tekijöiden tarpeisiin. Pidän myös Spacesissa siitä, että tarkoitus ei ole vain tarjota tila työskentelyyn, vaan halutaan aidosti rakentaa yhteisöllisyyttä. Spaces järjestää jäsenilleen bisnestapahtumia, puhujia ja verkostoitumislounaita. Ihan huippua!

Spacesiin pääsee tutustumaan päivän ajaksi veloituksetta ja suosittelen ihan ehdottomasti hyödyntämään tämän mahiksen, jos työtila on ollut mietinnässä. Suosittelen tätä ihan täydestä sydämestäni ja vilpittömästi, sillä koko yhteistyö Spacesin kanssa oli lähtöisin minun aloitteesta. 😊

Oletteko te kokeilleet näitä jaettuja työtiloja? Entä oliko Spaces jo ennestään tuttu?

Kuvat Joanna Suomalainen

Istanbul puhelimen kameran rullasta

Moikka! Mulla on mennyt todella rennosti koko Istanbulin matka ja vaikka otin kameran mukaan, en ole koko matkan aikana kaivanut sitä kertaakan pois suojalaukusta. Olen sen sijaan keskittynyt fiilistelemään kaupunkia katseella, sekä silloin tällöin napannut muutamia puhelinkuvia. Ja vitsit, Istanbul on ihana! Nähtävää riittäisi todella pitkäksi aikaa, ihmiset ovat todella ystävällisiä, ruoka hyvää ja edullista ja muutenkin kaupunki on todella kaunis ja siisti. Jotenkin vain päivä toisensa jälkeen tämä kulttuurien yhteentörmäys muun muassa arkkitehtuurin osalta pysäyttää. Ihana paikka ja suosittelen Istanbulia matkakohteena. Ihan pikkuisen jopa mielessä on pyörinyt, että vitsit kun voisi jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. Onneksi aina pääsee takaisin.

En tee Istanbulista mitään erityistä, erillistä matkapostausta, mutta halusin edes yhden postauksen keskittyä ainoastaan tämän kaupungin kauneuteen. Olen käynyt useissa kaupungeissa ja nähnyt mielettömiä paikkoja, mutta pitkästä aikaa Istabul oli sellainen vau-efektin aiheuttava kaupunki. Tämä on vain niin sekoitus kaikkea mahdollista ja mielestäni on kiehtovaa, kuinka yksi kaupunki voi olla sekoitus prameita, ihan mielettömiä moskeijoita ja samalla vieressä voi olla elämää tuhansia vuosia nähnyt ränsistynyt rakennus. En ole koskaan ollut sellaisen viimeisen päälle laitetun ystävä, joten ehkä siksi juuri ihastun tällaisiin kohteisiin.

Alla on muutamia viikon aikana napattuja puhelinkuvia, jotka ovat vilahtaneet myös Instagramin stooreissa. 😊

 Istanbul on täynnä kauniita moskeijoita. Tässä yksi niistä lukuisista. / Hagia Sophia oli ihan mielettömän kaunis! Juuri, kuin kaikissa kuvissa.

 Tykkään bongailla nättiä arkkitehtuuria. Tämä oli jotenkin hauska! / Elämäni paras meze-lautanen. ❤️

 Tätä näkymää olen katsellut jo viikon mun Airbnb:n ikkunasta ❤️ Ihana "kotikatu". / Kahvilaan kävellessä matkalla silmiin osui tämä paikka. Nätti, vaikkei ole tietoa mikä se oli.

 Oli pakko käydä kurkkaamassa Grand Bazaar. Hitsi, tuolta olisi saanut mitä tahansa, mikä vain tulee mieleen! / Söpö koira ❤️

 Bongailuja kesken ympäriinsä kävelyn. / Lähikahvila ja vuoden eka terassilounas!

 Galata Tower. Oli pakko napata kuva, kun kerta kävelin ohi. / Istanbul on TÄYNNÄ kissoja. Tässä yksi.

Istanbul ylhäältä. Hitsit tämä paikka on iso! / Ihana sateenvarjokuja. Tällaisia koristeellisia kujia on Istanbulissa paljon.

Nyt lähden syömään illallista ja sitten nukkumaan. Tänään tuli käveltyä aika paljon ympäri kaupunkia ja tehtyä aamu ja aamupäivä töitä, joten uni tulee varmasti tänään aikaisin. Ihanaa tiistai-iltaa sinne!

Ystävyydestä ja yksinäisyydestä

Moikka ja ihanaa sunnuntaita! Ja hyvää ystävänpäivää näin jälkikäteen. Minun piti jo eilen päivittää blogia, mutta jotenkin ajatukset eivät vain muuntautuneet sanoiksi. Uusi yritys tänään.

Tällä viikolla mielessä on pyörinyt perjantaisen ystävänpäivän myötä ystävyys, mutta samalla myös yksinäisyys. Olen lähes koko ikäni kokenut olevani jollain tapaa usein ulkopuolinen ja täyden luottamuksen ystävyyssuhteiden rakentaminen on tuntunut vaikealta. Oikeastaan pahin yksinäisyys tuli vasta aikuisiällä poukkoilevien opintojen ja tiheän muuttamisen myötä. Sain aina ystäviä, mutta monet niistä olivat "lounasystäviä" ja lähinnä ihmisiä, joiden kanssa vietin aikaa ainoastaan suunnitellusti. Vuosia elämästäni puuttui ihminen, kenelle laitan viestiä, kun jotain hauskaa tapahtuu tai kun mieli ei ole siellä korkeimmalla. Nyt kun mietin tätä asiaa, ehkä juuri se ulkopuolisuuden tunne on saanut minut aina jatkamaan blogin kirjoittamista. Pystyn jäsentelemään tunteeni parhaiten tekstin muodossa ja olen aina kokenut, että joku kuuntelee ja ymmärtää, vaikka fyysisesti elämässäni ei ole läheistä ihmistä - ja se joku olette olleet te. Kiitos teille kaikille lukijoille. ❤️

Ihan tekstin alkukappaleissa haluan sanoa, että aikuisenakin voi löytää sydänystäviä. Minulla on muutama läheinen ystävä, joihin tutustuin jo yläasteella, mutta elämäntilanteet muuttuvat ja aikuisuuden myötä yhteisen ajan järjestäminen hankaloituu. Itse koin erityisesti Helsinkiin muuton jälkeen, että ystävyyssuhde säilyi, mutta yksinäisyys jäi, eikä ympärillä ollut oikein ketään, kenen kanssa viettäisin vapaa-aikaa. Kuitenkin viime kesänä elämääni tuli erityinen ystävä, joka täydentää minut. Ystävien löytämisen eteen tulee tehdä työtä ja trust me, se on yhtä uuvuttavaa kuin deittailu, mutta se kannattaa. Kävin monilla "ystävätreffeillä", mutta oikean tullessa vastaan, kaikki vain toimii - aivan kuten parisuhdettakin etsiessä. Tulee vain olla avoin, ennakkoluuloton ja kärsivällinen. Ja parhaimmassa tapauksessa uusi ystävä saattaa tulla elämään aivan yllättäenkin tai löytyä vanhoista tutuista. Minulle kävi myös näin ja olen siitä todella onnellinen.

En ole mikään ystävänpäivä-tyyppi ja aika harvoin vietän sitä mitenkään erityisesti - maksimissaan ehkä käyn syömässä tai teen jotain muuta ystävän tai ystävien kanssa. Viime perjantaina kuitenkin minuun iski todella kovaa fomo ja tuntui, että missaan kaiken. Olisi ollut ihania pr-tilaisuuksia ystävänpäivän kunniaksi, olisin halunnut nähdä ystäviäni tai yhden henkilön. Olisin halunnut olla jollain tapaa edes ystävieni lähellä, enkä tuhansien kilometrien päässä. En ollut pitkään aikaan tuntenut itseäni yhtä yksinäiseksi, kuin perjantaina. Ja mitä tein koko päivänä? Lähinnä nukuin ja katsoin Netflixiä ja tunsin, että olen koko maailman yksinäisin ihminen ja kaikki muut tekee jotain kivaa. Mielessä pyöri kaikki epäonnistuneet ihmissuhteet, tunsin itseni huonoksi ja epäonnistuneeksi ja täysin varmaksi siitä, että ehkä minut on tarkoitettu olemaan ikuisesti yksin. Okei, nyt tämä jo vähän hymyilyttää, kun kirjoitan sen tekstiksi, mutta uskokaa minua, perjantaina ei naurattanut ollenkaan! 😃 Huhheijaa, aina osaa yllättyä miten mieli heittelee ja huonot päivät saattavat viedä täysin pohjamutiin.

Veikkaan, että tämän viikon vaihteleviin fiiliksiin on vaikuttanut myös minuun kohdistuneet Jodel-keskustelut ja vaikka tiedän, ettei saisi välittää, joskus ne iskevät todella syvälle. Voisin poistaa Jodelin puhelimestani, mutta en pysty, koska koen silloin menettäväni lopullisesti kontrollin minusta käytäviin keskusteluihin. Moni Jodelia käyttävä varmasti tietää, että kaikki siellä oleva ei todellakaan ole totta, tai asiaa on vähintään liioiteltu tai väritetty, mutta voin rehellisesti myöntää, että kyllä ne valheellisetkin ja väritetyt keskustelut satuttavat. Monesti tekisi mieli oikaista, mutta en tee sitä, koska se tuntuu turhalta itsensä puolustelulta. Hitsit, tuntuu niin utopistiselta, että jollain tapaa julkisuudessa olevien tulee kestää tällaista ilman mitään keinoa puolustautua tai suojella itseään ilman, että juttu mahdollisesti paisuisi ennestäänkin. Jodelissa on paljon hyvää, mutta vastapainona myös paljon negatiivisuutta ja muihin ihmisiin kohdistuvaa keskustelua, joka oikeasti satuttaa. Tällä viikolla onkin pyörinyt paljon myötätuntoisuus muita ihmisiä kohtaan ja se, että me kaikki olemme virheellisiä.

Pakko vielä tähän loppuun palata ystävyys-teemaan. Muistan, että kirjoitin joskus muutamia vuosia sitten siitä, etten kaipaa ainakaan uusia ystäviä elämääni. Nyt paljon asiaa miettineenä ja erilaista ystävyyttä, mutta myös yksinäisyyttä, kokeneena voin myöntää, että tuolloin täytin ystävien puuttumisesta johtuvan kolon treenaamisella. Luulin, että ihminen pärjää hyvin itsekseenkin, mutta oli niin syvällä siinä kaikessa kuplassa, eikä se ollut tervettä. Ihminen kaipaa ystäviä, ei välttämättä montaa, mutta ainakin yhden. Ja se voi olla ystävä somessa tai fyysinen, paljon läsnä oleva ystävä. Nyt, kun elämässäni on vilpitöntä ystävyyttä, olen oppinut arvostamaan sitä ja vaalimaan kaikkea, jota se tuo minulle.

Hei ihanaa sunnuntaita ja palataan ensi kerralla jonkin keveämmän parissa! ❤️

Vinkit tehokkaaseen, mutta ympäristöystävälliseen tahranpoistoon

Kaupallinen yhteistyö Lumme

Sinnikkäät likatahrat ovat niin raivostuttavia. Itsellä päänvaivaa ei aiheuta pahemmin mm. hiki- tai ruokatahrat, mutta sen sijaan meikki- ja itseruskettavasta aiheutuvat tahrat venyttävät usein hermoni ihan äärimmilleen. On muuten pikkuisen turhauttavaa, kun uudelle (miksi muuten tahriutuvat vaatteet ovat aina uusia???) vaatteelle tipahtaa pisara meikkivoidetta, joka ei muuten lähde pois kovin helposti. Ei ainakaan ilman konepesua, jos silloinkaan.

Kirjoittelin viime vuoden puolella yhteistyössä Lummen kanssa ympäristöystävällisestä pyykinpesusta sekä vaatehuollosta, johon osana kuuluu muun muassa matalat pesulämpötilat. Usein käyttövaatepyykille riittää varsin hyvin 30 asteen pesulämpötila, mutta mikäli vaatteessa on vähänkään sinnikkäämpi tahra, voi olla aika varma, että pyykkiä kuivumaan ripustaessa tahra komeilee edelleen paikoillaan. Minusta ainakin tuntuu todella typerältä nostaa koko koneellisen pesulämpötilaa, sillä ei ole mitään järkeä pestä koko koneellista korkeammassa lämpötilassa vain yhden vaatteen tai parin tahran takia. Tai vaihtoehtoisesti vahvemmalla pesuaineella.

Jotta tahran saisi pois normaalin pyykin seassa, normaalilla pesulämpötilalla ja hellävaraisilla pesuaineilla, tulee tahra esikäsitellä tahranpoistoaineella. Aika monet tahranpoistajat sisältävät paljon kemikaaleja tai valkaisuainetta, joten olin ihan fiiliksissä, kun Lummelta tuli myyntiin hellävarainen, ympäristöystävällinen ja Joutsenmerkitty tahranpoistaja. Byeeeee sinnikkäät meikkitahrat!

Lumme Tahranpoistajan PowerLiftSystemTM poistaa tahran vaatteista kangasta vahingoittamatta ja on tehokas jo 30 asteessa. Myös tahranpoistajan pakkauksessa on huomioitu ympäristö muidenkin Lumme-tuotteiden tapaan ja pullo on valmistettu 100 % kierrätetystä muovista ja sen voi kierrättää muovinkierrätykseen. Lumme Tahranpoistaja on Vegan Society -sertifioitu, eikä sitä ole testattu eläimillä, eikä se sisällä lainkaan eläinperäisiä ainesosia. Hintaa tahranpoistajalla on about 5 euroa.

Jaan tähän samaan vielä muistarina tahranpoiston ABC:n. Ainakin minä olen juuri se tyyppi, joka heittää tahraisen vaatteen liian usein vain pyykkikoriin toivoen, että tahra maagisesti katoasi, vaikka se ehtisi pinttymään vaatteeseen ja pesen sen normaalisti pyykissä jopa viikonkin päästä.😁 Ei näin, vaan muistutan vielä kerran itsellenikin nämä säännöt tahranpoistoon:

Esikäsittele tahra
Tahraiset vaatteet olisi hyvä aina esikäsitellä tahranpoistoaineella tai sappisaippualla. Esimerkiksi Lumme Tahranpoistajaa suihkautetaan suoraan tahralle ja annetaan vaikuttaa viitisen minuuttia ennen varsinaista pesua.

Älä ole kuin Mikaela, ja jätä tahraa pinttymään.
Tahranpoistossa valttia on nopeus! Mitä nopeammin tartut tuumasta toimeen tahranpoistossa ja käsittelet tahran heti, sitä suuremmalla todennäköisyydellä se ei jää päänvaivaksi pesun jälkeen.

Käytä vaatteiden tekstiileille sopivia ja hellävaraisia tahranpoistajia.
Vääränlaisilla aineilla tai muun muassa liikaa tahraa hangatessa tahra saattaa vain levitä entisestään tai käsiteltävä kangas kärsiä.

Jos ekologinen pyykkäys sekä vaatehuolto yleisesti kiinnostaa enemmän, kannattaa kurkata myös tämä postaus!

Onko teillä jäänyt mieleen joitain tahroihin liittyviä kauhutarinoita?

Kuulumisia ja tulevista muutoksista

Hei ihanaa launtaita! Tämä viikko ehti mennä aikamoisella vauhdilla ja viimeisimmät päivät olen viettänyt Espanjassa. Isäni täytti juuri pyöreitä  ja minä ja pikkuveljeni lennettiin tänne synttäreiden viettoon. Vaikka tämä oli aika nopea pyörähdys, oli kiva tulla tänne pitkästä aikaa. Viime kerta, kun olen ollut täällä isäni asunnolla, oli asuessani Hollannissa, kesällä 2016! Hopsan, aika ehti pikkuisen vierähtämään viime käynnistä 😄

Viime aikoina on ollut suht kiire töiden kanssa, mutta muuten mulle kuuluu sitä perinteistä "ihan hyvää". Toisaalta tuntuu, ettei mitään ihmeellistä ole tapahtunut, mutta oikeastaan viime aikoina on tapahtunut todella paljon kaikkea. Ensimmäisenä pakko mainita, että ensi kuussa minulla on edessä muutto! Tämä koko juttu tuli aika shokkina, koska rakastan nykyistä vuokra-asuntoani, enkä ollut ajatellut poismuuttoa ennen, kuin ostan oman asunnon joskus vuoden-parin sisällä. Viikko sitten sain tietää, että meidän perheen sisältä vapautuu yksi sijoitusasunto Ullanlinnasta, johon saisin muuttaa samalla vuokralla, kuin mitä maksan nyt asunnostani.

Pari päivää mietin asiaa, mutta päädyin muuttamaan, koska asunto on kaksio, todella kivalla paikalla Ullanlinnassa (ensiki tosin koin kriisiä muutosta "kauemmas" keskustasta, joka on kaksi sporapysäkkiä pidemmälle 😅) ja saan remontoida asunnon mieleisekseni. Eli remppa- ja sisustusjuttuja on luvassa paljon tämän kevään aikana! Tämän työkaaoksen keskelle ajatus muutosta ja remontista tuntui todella ahdistavalta ja asialta, jota en todellakaan halua tehdä, mutta nyt olen jo todella innoissani. Toki olo on vähän haikea, koska nykyinen kotini on ensimmäinen asumani asunto,, jota olen todella rakastanut. Ja tuntuu vähän haikealta muuttaa Punavuoresta Ullanlinnan puolelle. Nämä ovat monen korvaan todella mitättömiä "ongelmia", mutta aina muutoksen keskellä tulee mietittyä asioita laidasta laitaan.

Muuta ihmeellistä ei tähän hätään kuulu. Todella paljon mieli pyörii tulevassa ja on ollut aika vaikea keskittyä tähän hetkeen. Tällaiset ajanjaksot arjessa on aika stressaavia ja itse sorrun nopeasti siihen, että joko vain suoritan kaikkea, tai ahdistun, enkä saa mitenkään fiksusti asioita aikaiseksi, vaan puurran kaiken kasaan vasta, kun on ihan pakko ja dedikset painaa päälle. Äh, milloin oppisi toimimaan fiksusti ja jäsennellysti stressin keskellä? Tuskin koskaan...

Tänään lennän takaisin Suomeen ja tiistaina lähden reiluksi viikoksi Turkin Istanbuliin. Eli edessä on pari tehokasta päivää ja sitten ollaan taas toisissa maisemissa jonkin aikaa. Istanbulista paluun jälkeen pääseekin jo pikkuhiljaa kunnon remppa- ja muuttomoodiin. Teen jossain välissä postauksen, millaista sisustusta olen suunnitellut ennen kunnollisia postauksia itse rempasta ja sisustuksesta. 😊

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

Rakkaimpien turvaaminen - Miksi hankin koiravakuutuksen?

Kaupallinen yhteistyö Agria Eläinvakuutus

Aina silloin tällöin täällä bloginkin puolella vilahtaa hurmaava Toyvillakoirani Lyyli, joka on ehkä maailman paras koira. Lyyli on ihmisrakas, sosiaalinen, utelias ja todella rohkea, emmekä käy yhdelläkään lenkillä ilman, että Lyylin on pakko päästä moikkaamaan muita koiria tai ihmisiä. Hitsit. Vielä reilun kahdenkin vuoden jälkeen jaksan iloita siitä, kuinka hyvä tuuri minulla kävi pennun suhteen!

Lyyli on äitini kasvattipentu ja se tuli minulle vasta puolen vuoden ikäisenä. Perheemme elämä pyörii paljon koirien ympärillä, mutta en ollut koskaan aikaisemmin omistanut omaa koiraa. Ensikertalaisena koiran tulo hieman jännitti, mutta onneksi kaikki meni hyvin ja todella helposti. Jo ennen Lyylin tuloa pohdin paljon koiravakuutusta, mutta jotenkin se vain jäi. Lyyli ei kuitenkaan ollut mikään ihan pieni pentu, vaan hyvinvoiva ja terve, toisinaan tosin pentumaisen rasittava, pikkuneiti. Tässä vaiheessa on hyvä mainita, että olen se tyyppi, joka paasaa vakuutusten tärkeydestä ja kaikkeen varautumisesta, mutta silti vain se koiran vakuuttaminen jäi.

Muutettuani Helsinkiin reilu 1,5 vuotta sitten, tuli kuvioihin mukaan vilkkaammat kadut ja koirapuistot. Muutenkin Lyyli kulkee paljon pitkin viikkoa mukanani ja olemme monen lähikahvilan vakiokasvoja. Vaikka voisi kuvitella, että mitä enemmän vietän päivisin aikaa koirani kanssa, usein jopa vuorokauden kaikki tunnit, sitä vähemmän stressaisin, että jotain käy. Minulle kävi täysin päinvastoin ja molempien käsien sormet eivät edes riitä laskemaan kuinka monta kertaa olen ollut sydän kurkussa ja peläten, että Lyyli satuttaa itsensä. Läheltä piti-tilanteita on ollut aika paljon ja erityisesti paniikkia aiheuttaa hetket, kun ei ole yhtään mitään tietoa mikä on vikana koiran ollessa esimerkiksi pahoinvoiva.

Yhteistyössä Agria Eläinvakuutuksen kanssa poistettiin minulta yksi stressitekijä ja vakuutimme Lyylin Agria Koirarotuvakuutuksella. Ette arvaakaan kuinka iso kivi vierähti sydämeltäni, koska jatkossa ei tarvitse huolehtia siitä, etten voisi antaa parasta hoitoa lemmikilleni. Fiksuintahan olisi ottaa koiralle vakuutus jo pentuna, ennen 4 kuukauden ikää, jolloin Agria Koiravakuutus korvaa ehtojen mukaisesti myös muun muassa irtoamattomien maitohampaiden poiston, purentavian oikaisun, nivelsairaudet ja piilevät viat. Onneksi Agrialla koiran voi vakuuttaa ilman yläikärajaa ja saada siitä huolimatta todella kattavan turvan omalle koiralle.

Agria Koirarotuvakuutus on hoitokuluvakuutus, jonka nimi ja hinta määräytyvät koiran rodun mukaan. Agria Koirarotuvakuutus kattaa koiran sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuvat eläinlääkärin hoitokulut vakuutuksessa olevan korvausmäärän mukaisesti, joka voi olla 3 000 € tai 6 000 € per vakuutuskausi. Lisäksi hoitokuluvakuutuksessa on mukana mahdollisuus ilmaiseen videokonsultaatioon FirstVetin eläinlääkärille, jonka kautta saa nopeasti, lähes vuorokauden ympäri, neuvoja ja hoito-ohjeita, jos koiralla tai kissalla on jotain sairauden tai tapaturman oireita. FirstVet-videokonsultaation kuulumisesta vakuutukseen olen todella onnellinen, koska olen muutaman kerran ollut ihan paniikissa Lyylin tullessa yllättäen pahoinvoivaksi ja kerran pikkuisen kurkkuun jäi luusta jokin pieni pala. Muun muassa näissä tilanteissa olisin antanut mitä tahansa, että olisin voinut kysyä neuvoa eläinlääkäriltä tai pahimmassa tapauksessa viedä Lyylin suoraan lähimmälle eläinklinikalle, joissa on käytössä Agrian suorakorvauspalvelu. Ja näitä klinikoita on yli 100! Agria Koirarotuvakuutukseen kuuluu myös koiran rodusta riippuen kuntoutusta 300 € tai 600 € arvosta vakuutuskautta kohti ja Lyylillä olevaan Agria toyvillakoira-vakuutukseen tämä turva kuuluu.

Koirarotuvakuutuksen turvaa on mahdollista laajentaa lisävakuutuksilla ja koin tärkeäksi laajentaa Lyylin vakuutusta Agria Vastuu-lisällä, joka korvaa henkilö- tai esinevahingot, jotka vakuutettu koira on suoraan aiheuttanut toiselle osapuolelle vakuutuksen voimassaoloaikana. Vaikka Lyyli on kiltti ja ihmisrakas, koskaan ei voi olla täysin varma, miten koira reagoi missäkin tilanteessa. Sairaudesta tai tapaturmasta aiheutuvien eläinlääkärin hoitokulujen lisäksi Agrian Koirarotuvakuutusta voi täydentää Vastuu-lisän lisäksi muun muassa henkivakuutuksella ja seuraavilla lisäturvilla: Kasvattajille suunnatulla Jalostus Henki- ja Jalostus Hoitokulu -lisäturvilla ja käytännön työssä tai virallisessa kilpailutoiminnassa käytettävälle koiralle suunnatulla Hyötykäyttö-lisäturvalla. Toistaiseksi minulla ei ole suunnitelmissa teettää Lyylillä pentuja, mutta jos tämä tulee ajankohtaiseksi, pystyn halutessani täydentämään Koirarotuvakuutusta myöhemmin Jalostus Henki- tai Jalostus Hoitokulu-lisäturvalla.

Syy, miksi halusin vakuuttaa koirani nimenomaan Agria Eläinvakuutuksen kautta on, että Agria tarjoaa tarvittaessa todella laajan turvan koiralle ja eläinvakuutuksiin erikoistuneena vakuutusyhtiönä luotan siihen, että vahingon sattuessa Lyylin hyvinvointi on etusijalla. Koska lemmikit ovat pääosassa Agrian toiminnassa, vuosittain Agria järjestää Agria Koirakävely-hyväntekeväisyystapahtuman ja Suomen Kennelliitolla ja Agria Eläinvakuutuksella on yhteinen aktiviteettirahasto, josta myönnetään vuosittain varoja sopimusosapuolten yhteistyössä päättämiin kohteisiin. Lisäksi Agrian sivuilta on myös paljon hyödyllisiä artikkeleita lemmikinomistajille ja koira-aiheisia artikkeleita voi kurkata Koira-välilehdeltä.

Agrian kautta vakuutuksen hoito on todella helppoa ja pystyn hallinnoimaan Lyylin vakuutusta omilla sivuillani, jossa on tiedot mm. vakuutuksen kattavuudesta, rajoituksista, omavastuusta sekä ajankohtaiset tiedot korvaussummasta, joka vakuutuksessa on vielä käytettävissä kyseisellä vakuutuskaudella. Myös vahinkoilmoituksen voi tehdä nopeasti omien sivujen kautta ja samaan paikkaan tulee myös vakuutukseen liittyvät asiakirjat.

Teemme tämän vuoden aikana Agria Eläinvakuutuksen kanssa tiivistä yhteistyötä ja Lyylin kuulumisia tulee olemaan blogin sekä Instagramin puolella jatkossa enemmän. Olen todella innoissani tästä yhteistyöstä ja toivottavasti myös te odotatte innolla tulevia koirajuttuja!

Mikä tilanne teillä on lemmikin vakuuttamisen kanssa?

Kuvat Anton Varho