Syyspahoinvointia

Hitsi en yhtään tykkää tästä kaamoksen alusta. Väsyttää, silmän aluset ovat tummemmat, kuin kuukausiin ja energiaa menee huomattavasti enemmän kaikkien päivittäisten asioiden hoitamiseen. Jotenkin tänä vuonna kaamosmasennus on iskenyt päälle tavallista vahvemmin ja aiemmin. Vielä ei edes eletä sitä pimeintä ja harmainta aikaa, mutta pakko sanoa, että jo nyt tuntuu pahalta. Kaipaan valoa ja pidempiä päiviä.

En pidä itsessäni yhtään siitä piirteestä, että mielen alakuloisuus heijastuu minulla välittömästi ruokailutottumusten huonontumiseen. Jep, karkkia on mennyt p a l j o n ja muutenkin on tullut syötyä mitä sattuu ja todella epäsäännöllisesti. Erityisesti pahaksi tavaksi on tullut illallisen korvaaminen karkilla tai muulla makealla, vaikka juuri nyt olisi tärkeä ravita kehoa monipuolisesti. Jotenkin vain se päivän päätteeksi sohvan nurkassa löhöily karkkikippi käden ulottuvilla tuntuu niin hyvältä ja lohdulliselta. Sokerikierre on niin pirun inhottava, koska ainakin minulla se menee siihen, että ajattelen sitä ihan koko ajan. Nytkin olen aamusta asti miettinyt, että haluan käydä ostamassa irtokarkkeja illaksi ja mielessä pyörii vain ne hemmetin karkit! Turhauttavaa. Ja ihan oikeasti, miksi kaupatkin laittavat jatkuvasti jotain irttaritarjouksia? Selkeästi suomalaisten heikko kohta on huomattu ja päätetty oikein yllyttää ihmisiä koukuttamaan itsensä sokeriin 😅 Tai minuun tämä ainakin toimii, koska päivien lyhentyessä moninkertaistan saman tien karkin syömiseni.

Yksi tässä vuodenajassa turhauttavin asia on se, kun tietää täysin mistä alakulo ja väsymys johtuu, muttei silti pysty välttämään sitä. Energiaa on niin paljon vähemmän ja tuntuu, kuin päivistä olisi napattu useampi tunti pois. Muutenkin syksyn mittaan on tuntunut, ettei päivissä ole tarpeeksi tunteja työntekoon ja nyt on olo, että niitä on normaaliakin vielä vähemmän. Kaamoksen alussa itsellä on aina vaikeuksia saada mitään aikaiseksi enää sen jälkeen, kun päivänvalo loppuu. Jotenkin kroppa ja mieli viestii, että on aika rauhoittua ja pian mennä nukkumaan. Sama on heijastunut pimeisiin aamuihin. Siinä missä vielä hetki sitten heräsin ilman kelloa seitsemän kieppeillä, nyt olen monena aamuna herännyt vasta kahdeksalta soivaan herätyskelloon.

Juuri nyt olisi tärkeää pitää kiinni samoista rutiineista, joita noudattaa parempina aikoina. Pitää mielestä ja kehosta oikein hyvää huolta, noudattaa säännöllistä rytmiä, vaikka aamuisin sängystä ylös nouseminen tuntuisikin vaikeammalta. Harrastaa hikiliikuntaa edes kerran ta pari kertaa viikossa, ulkoilla ja rentoutua muullakin tavalla, kuin ruutua tuijottaen. Panostaa edes hieman omaan ulkonäköön, vaikka tekisi mieli pukeutua koko viikko samaan jättineuleeseen, farkkuihin ja piilottaa likaiset hiukset tiukalle ponnarille. Muutenkin ajatus on vaikea pitää kasassa ja se karkailee ja harhailee. Fiilis, kun ei oikein pysty keskittymään täysin johonkin, on inhottava. Jollain tapaa jatkuvasti on vähän sellainen fiilis, ettei tekisi parhaintaan.

Toisaalta tässä vuodenajassa on puolensakin. Olen aikaisemminkin maininnut siitä, miten melankolia ja epäonnistumiset antavat perspektiiviä elämään. Ilman tätä aikaa ei osaisi iloita ensilumen tuomasta valosta tai kevään ensimmäisestä havahtumisesta siihen, että iltakuudelta on vielä valoisaa. Jos joskus ei fyysisessä hyvinvoinnissa retkahtaisi väärälle puolelle, ei muistaisi, kuinka hyvältä kokonaisvaltainen hyvä olo tuntuu.

Aina hyvinvointi ei kiinnosta ja se on ihan ok. Juuri nyt illat kotona, kynttilöiden polttaminen, oma kotisohva ja karkit tuntuvat yhtä hyvältä, kuin pitkä, lämmin halaus. Jossain vaiheessa on kuitenkin pystyttävä luopumaan siitä mukavuuden tunteesta ja toivottaa pirteämpi arki ja hyvinvoivempi keho tervetulleeksi. Mielestäni on sallittua hieman jopa velloa melankoliassa ja lohduttautua parhaalla näkemällään tavalla, kunhan on valmis luopumaan siitä tunteesta jossain vaiheessa. Ajoittain saa väsyttää ja olla elämättä terveellisesti, mutta se ei saa jäädä päälle. On tärkeää sisällyttää viikkoihin myös mukavaa tekemistä ystävien ja läheisten kanssa ja hoivata omaa mieltä sosiaalisuuden balanssilla. ❤️

Ihanaa perjantaita kaikille ja jos tekee mieli viettää ilta sohvalla irttareiden kanssa, antaa mennä!

Kuvat Joanna Suomalainen