Slider

Elokuisia mietteitä

sunnuntai 25. elokuuta 2019


Kivikauppa on pyörinyt mielessäni jo useamman viikon ja pitkästä aikaa on ollut olo, että siellä voisi olla uusi kivi minulle. Koen todella kausittaista ja vaihtelevaa kiinnostusta astrologiaan ja esimerkiksi kiviä kohtaan. Tai jatkuvasti nämä asiat ovat läsnä elämässäni, mutta ajoittain huomaan tutkailevani tarkemmin tähtikarttaa, pyöritteleväni useammin omia kiviäni sormissani ja huomioivani enemmän henkistä hyvinvointiani muun muassa tekemällä läsnäoloharjoituksia.

Viime viikkoina olen kohdannut paljon huomaavaisuutta niin lähellä olevilta, kuin tuntemattomiltakin ihmisiltä, joka on ajanut siihen, että olen ollut entistä huomaavaisempi myös itsekin. Nää pienet asiat, joita ei edes odota muilta, piristää niin paljon!

Elokuun oivallus on ollut, ettei kaikessa tarvitse olla hyvä. Haluaisin olla hyvä vastaamaan viesteihin välittömästi, hyvä tekemään ruokaa, hyvä lähtemään aina ajoissa kaikkialle, hyvä siinä ja tuossa. Mutta ei mun tarvi ja oon vastapainona hyvä monessa muussa asiassa, mutta kaikkea ei tarvitse osata. Ei edes kohtalaisesti.

Elokuun alussa koin ristiriitaisia fiiliksiä loman jälkeisestä töihin paluusta. Pidän työstäni, siis ihan älyttömän paljon, mutta pari loman jälkeistä viikkoa olivat todella tahmaisia, enkä saanut työnteosta samanlaista nautintoa, kuin yleensä. Tämä tuntui todella pahalta ja ristiriitaiselta, koska en voisi kuvitella parempaa työtilannetta. Onneksi työnteko alkoi rullaamaan ja kait tuo vain on ihan normaalia pitkän loman jälkeen, vaikka kuinka pitäisi työstään?


Kävin lauantaina keskustelua siitä, kuinka eri elämäntilanteissa ikäiseni tai suht samanikäiset henkilöt ovat. Monet ovat olleet naimisissa jo vuosia ja perustaneet perheen, joillakin on pitkä, vuosien työura samalla työnantajalla, jotkut ovat jo ehtineet eroamaan ja joillakin on pitkiä ja vakavia parisuhteita taustalla, vaikka lopulta olisikin erottu. Olen monet kerrat kirjoittanut siitä, että tulisi vain elää omannäköistä elämää ja olla vertailematta omaa tilannetta muiden tilanteisiin. Ainoa, joka merkitsee, on se, että viihtyy omassa elämässään ja eilen sanoinkin ääneen, etten voisi kuvitellakaan olevani missään toisessa elämäntilanteessa. Tämä on juuri nyt hyvä.

Olen viime aikoina osannut olla paljon avoimempi tunteistani, pystynyt näyttämään tunteitani ja ottamaan puheeksi mielessäni pyöriviä asioita. Olen myös uskaltanut olla haavoittuvampi uusien ihmisten seurassa ja näyttää todellisen itseni nopeammin. Varmaan viime syksyn vaikea ajanjakso on askel kerrallaan opettanut minut avautumaan painavista asioista aikaisemmin, eikä vasta sitten, kun kaikki tuntuu jo romahtaneen tai kun olen viettänyt viikkokausia unettomia öitä yksin murehtien ja miettien. Tämä on myös tietynlaista itsekkyyttä, jolla haluaa edistää omaa hyvää oloa - eikä todellakaan huonossa mielessä!

Elokuun aikana olen nauranut ja pitänyt hauskaa monien uusien ihmisten kanssa ja solminut ystävyyssuhteita. Päivittäin minut saa hymyilemään ajatus siitä, millaisiin ihmisiin olen muun muassa työni puolesta saanut tutustua, kuinka paljon muiden samanhenkisten ihmisten energia antaa minulle ja samalla olen pystynyt punnitsemaan ihmissuhteen tärkeyttä muutamaan ihmiseen. Vaikka joku olisi kuinka kiva ja mukava, mutta en koe saavani tasavertaista kohtelua, ei sellaista ihmistä kannata yrittää miellyttää tai edes pitään sen lähempänä, kuin on pakko.

Näillä mietteillä laitetaan tämä viikko pakettiin. Ihanaa sunnuntai-iltaa! ❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela