Slider

Ajatuksia alkoholista

torstai 8. elokuuta 2019

Taisin olla 13, kun vedin ensimmäiset rehelliset kännini 2000-luvun alkupuolella. Huh, aivan älyttömän nuori, nyt kun alkaa ajattelemaan asiaa! Hämmentävää, miten tuolloin tuntui olevan normaalia, että viimeistään yläasteella hengaillaan viikonloppuisin ulkona alkoholin ja humalan ympäröimänä. Nykyään tämä ei taida olla aivan niin yleistä ja kunnolliset humalanhakuiset alkoholikokeilut ovat tainneet jäädä vanhemmalle iälle, joka on ainoastaan mahtava asia. Karmii edes ajatella, että kokeilin ensimmäisen kerran salaa tupakkaakin ollessani viidesluokkalainen heppatyttö. Mitä isommat tytöt tallilla edellä, sitä me nuoremmat likat perässä...

En ole varma olenko ikinä kunnolla avannut historiaani alkoholin käytöstä. Olen onnekas, ettei alkoholinkäyttöni ole missään vaiheessa niin sanotusti lähtenyt käsistä ja vietin aika rauhallista opiskelijaelämääkin. Vaikka ensimmäiset alkoholikokeiluni olivatkin yläasteella, en yläasteen lopulla, enkä lukion ensimmäisillä luokilla juonut oikeastaan lainkaan. Yhdessä vaiheessa minulla oli jopa todella negatiivinen suhtautuminen alkoholiin ja jollain tapaa aristin humalaisia ihmisiä. Tälle ei ollut taustalla mitään selkeää syytä - en vain tuntenut itseäni turvalliseksi humalaisten joukossa.

Lukion loppua kohti ja tietysti täysi-ikäistyttyäni alkoholi tuli mukaan kuvioihin eri tavalla ja kävin lähes viikoittain baarissa. Vaikka halusin tuolloin lähteä aina baariin, hassua oli, että join alkoholia todella harvoin, enkä edes yhden juoman vertaa. Jossain vaiheessa homma alkoi hieman muuttua, kuvioihin tuli Tukholmaan Au pairiksi lähtö, Stureplanin kosteat illat ja sieltä palattuani aloitin opiskelijaelämän, johon juhliminen kuului vahvasti. Reilu parikymppisenä elämä oli niin huoletonta, joten energiaa riitti opintojen ja pienen osa-aikatyön ohessa todellakin baareissa ja approilla käymiseen. Jos nyt muistelee tuota aikaa, ei ehkä ihan niin lujaa olisi tarvinut mennä, mutta enpä kyllä kadu mitään. Silloin oli hauskaa, homma pysyi hallussa ja opinnot etenivät, joten mikäs siinä. Eli Hyvinkään yöelämä sekä muinoinen Helsingin Namu olivat tuttuja paikkoja! 😄

 Koen olevani onnekas, koska minulle on annettu nuoruudessani sopivan tiukka, mutta kuitenkin salliva alkoholikasvatus. Myönnän, että alaikäisenä sain kyllä kuulla alkoholinkäytöstä, jos jäin siitä kiinni, mutta täysi-ikäistyttyäni vanhempieni ei ole tarvinnut missään vaiheessa puuttua minun ja alkoholin suhteeseen - saimme käyttää alkoholia kotonamme vanhempien ollessa siellä, kutsua kavereita istumaan iltaa ja pitää bileitä. Rajana vain oli, että kaikki pysyy hallinnassa ja jokaisella on turvallista. Tästä olen todella onnellinen, koska uskon, että perheemme niin sanottu salliva suhtautuminen alkoholiin on luonut minun ja alkoholin välille tasapainoisen suhteen. Alkoholi ei ole ollut minulle koskaan tabu, johon minulla olisi ollut niin sanottu kielletyn hedelmän houkutus.

Meillä perheessä on aina juotu alhoholia illallisen ohessa siitä huolimatta, ketä pöytäseurueeseen kuuluu. Yhdessä vaiheessa, kun vedin "terveellisyyden" täysin ääripäähän ja rajoitin muun muassa ruokavaliotani, en käyttänyt alkoholia lähes lainkaan - maksimissaan pieni 12cl lasillinen illallisen ohessa ja that´s it. Tuolloin ajatusmaailmani oli niin kieroutunut ja olin todella syvällä omassa treeni- ja ruokavaliokuplassani, että koin todella kovaa morkkista, jos olisin juonut pientä lasillista enemmän. Olihan alkoholi myös ainoastaan tyhjiä kaloreita ja treeniä rajoittavaa. Terveelliset elämäntavat ja täysi alkoholittomuus ovat hienoja asioita, mutta tässäkin voi mennä yli. Tuolloin en vain tajunnut kuinka onneton oikeastaan olin, kun elin rajottautunutta elämää kieltäytyen monista illanvietoista ystävieni kanssa. Aamulenkit ja seuraavan päivän salitreeni painoi kupissa enemmän, kuin sosiaalinen elämä.

Alholista kirjoittaminen tuli mieleen, koska viimeisen vuoden aikana suhteeni alkoholiin on ollut erilainen, kuin aikaisemmin. Ennen koin vielä usein morkkiksia pitkistä illoista ja tyhjentyneistä viinipulloista, mutta nykyisin yhdistän  alkoholin mukaviin hetkiin muiden kanssa - en morkkikseen, kuten ennen. Esimerkiksi tämä kesä on ollut minun mittakaavalla tavallista kosteampi ja viini sekä drinkit ovat kuuluneet lasillisen tai useamman muodossa jokaiseen viikkooni. Alholista, erityisesti viinistä, on tullut osa itseni hemmottelua ja yhdistän sen hetkiin, kun olen todella rentoutunut ja onnellinen. Hetket eivät ole hyviä siksi, että olisi alkoholia, vaan hetket tekevät minut onnelliseksi, koska saan olla minulle tärkeiden ihmisten seurassa, nauttia illasta ja juoda lasillisen tai useamman. Toki mukavaa olisi varmasti ilman alkoholiakin, mutta hyvästä ruoasta ja juomasta nauttivana haluan saada koko paketin. Esimerkiksi viime viikolla alkoholia meni useampi lasillinen kolmena päivänä putkeen ja eilen puolikas viinipullollinen illallisen ohessa. Olen varma, että joku pitää sitä runsaana alkoholinkäyttönä, mutta minulle jokainen ilta oli erityinen. Edelleen korostan, että olisin nauttinut olostani myös ilman alkoholia, mutta kiva ravintola, seura ja hyvät viinit ja drinkit tekivät illoista erityisen mukavia.

Ehkä se, että olen kasvanut "tissuttelun" keskellä (okei tuo kuulostaa aika pahalta 😅) ja viini on kuulunut illalliselle viikonpäivästä riippumatta, jos siltä tuntuu, en koe nyt omatunnon pistosta siitä, että viikon sisään on ollut vähemmän alholittomia iltoja, kuin alkoholilla maustettuja. Illat eivät ole olleet humalanhakuisia ja en itse asiassa edes pidä vahvasta humalatilasta - ihan jos siksi, että minulle tulee todella helposti paha olo. Mutta pidän kyllä siitä tunteesta, kun alla on pari lasillista mietoa alkoholia. Ehkä suhteeni alkoholiin on normatiivisen hedonistinen? Haluan saada siitä mielihyvän, mutten kontrollin kadottamista tai huonoa oloa, eli negatiivista, mielipahaa tuottavaa puolta. En koe, että elämänlaatuni yllpito vaatisi alkoholin käytön, mutta en koe tarvetta luopuakaan siitä, koska se tuo minulle enemmän iloa, kuin negatiivisuutta.

Tällaisia kepeitä mietteitä alkoholista. Mikä on teidän suhtautumisenne alkoholiin ja sen käyttöön?

Kuvauspaikkana toimi Albertinkadulla Vimman
myymälän yhteydessä oleva Nord Coffee

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela