5 x Mielen päällä

tiistai 14. toukokuuta 2019


Aikaisemmin olen ajatellut, etten ole kunnianhimoinen, vaan enemmän mukavuudenhaluinen ja vähään tyytyvä. Nyt, mitä enemmän työni ja työmääräni korreloituu suoraan tuloihini, olen löytänyt itsestäni aivan uutta kunnianhimoa ja jatkuvasti mielessä pyörii uusia ideoita, joita olisi kiva tehdä. Mielenkiinnolla seuraan mihin tämä elämänvaihe tulee minut viemään!

Samaan aikaan, kun oma kunnianhimo on kasvanut, sitä enemmän olen huomannut tuntevani oloni jollain tapaa epämiellyttäväksi ihmisten seurassa, joilla ei ole samaa halua kehittää itseään ja tehdä asioita oman mukavuusalueen ulkopuolella. Tässä on hyvätkin puolet, sillä vietän nykyään suurimman osan ajastani ihmisten kanssa, jotka innostavat minua ja vievät minua eteenpäin, mutta samalla olen ollut surullinen, koska olen kokenut etääntyneeni muutamasta ihmisestä. Tässä tuntemuksessa on todella paljon ristiriitaa, koska tavallaan olen priorisoinut elämääni keskittymällä ihmisiin, jotka antavat minulle enemmän, mutta samalla harmittaa, kun ihmisiä poistuu omasta lähipiiristä. Äh, tästä ei saanut varmaan mitään tolkkua!

Kalenterointi ja suunnittelu on kivaa, mutta olen alkanut opettelemaan suunnitelmista poikkeamista. Minulla on huono tapa suunnitella asioita aivan liikaa ja jos joku kysyisi, osaisin varmasti kertoa mitä tulen tekemään päivän jokaisena minuuttina. Elämäni on aika rutinoitunutta ja välillä suunnitelmien mahdollinen muuttuminen on aiheuttanut minussa lähinnä ahdistusta.  Mitä jos muutakin suunnitelmani, mutta alkuperäinen suunnitelma olisi sittenkin ollut parempi? Huomaan usein perustelevani kaikia valintojani sillä, että ensimmäinen idea ja valinta on aina paras (pätee ainakin monivalintakysymyksiin!). Alkuperäistä muuttamalla voi päätyä annoskateuteen, huonoihin bileisiin tai liian lyhyisiin yöuniin. Huolellinen suunnittelu ja priorisointi takaavat sujuvan arjen, hyvät yöunet ja sen, että jokainen syömäsi annos on onnistunut - vähemmän huteja ja epämukavuutta. Olen hieman tuudittautunut siihen, että JOMO (=joy of missing out) on aika kiva vaihtoehto, mutta nyt olen pakottanut itseni menemään arjessani enemmän mukavuusalueen ulkopuolelle muunkin, kuin vain työasioiden suhteen.

Olen miettinyt todella paljon tulevaa kesää ja hitsit, en millään malttaisi odottaa kesän starttaamista! Suunnitelmissa on lomailla normaalia enemmän, mökkeillä, nauttia kesähesasta sekä lähteä ainakin vajaaksi pariksi viikoksi tyttöjen reissulle Italiaan. Kesä, loma ja lomasuunnitelmat pyörivät paljon mielessä. Tuskinpa olen ainoa?

Vime aikoina olen pohtinut mukavuutta. Tällä hetkellä elämäni on todella mukavaa ja menee hyvin. Herään joka päivä inspiroituneena, arki ei ärsytä ja sunnuntaisin en pode smondayta. Maanantait ei vituta eikä perjantaihin tarvitse laskea tunteja. Mukava elämä ja kiva työtilanne on herättänyt minussa pientä häpeää ja niin sanotun huijarisyndrooman. Kirjoitin tästä jo parilla lauseella Instagramiinkin, että olen havahtunut tuntemuksiin siitä, olenko varmasti tarpeeksi ammattitaitoinen ollakseni tässä elämäntilanteessa varsinkin työn suhteen? Onko elämäni oikeastaan vain ollut hyvää tuuria ja liuta onnistumisia ilman oikeaa osaamista? Miksi koko ajan kokee suoriutuneensa "ihan hyvin" vaikka oikeasti teki erinomaista työtä? Myös kynnys puhua työstä muiden kanssa on kasvanut sen myötä, mitä enemmän pidän työstäni.


Voi apua, tässä tekstissä ei ole mitään pointtia, mutta nämä asiat ovat pyörineet mielessä viime aikoina. Monta kertaa teki mieli vain deletoida koko tekstikenttä, mutta ehkä te saatte jotain irti myös tällaisesta ajatuksenvirrasta. Kivaa tiistain jatkoa!

2 kommenttia:

  1. Liittyen tohon vikaan kappaleeseen: mun mielestä sun blogin taso on noussut ihan valtavasti ja sun kuvat ym. jutut on nykyään tosi ammattimaisen ja tyylikkään näköisiä, mutta kuitenkin ilman että ne ois liian sliipatun ja mainoskuvien näkösiä. Osaat mun mielestä yhdistää hienosti ammattimaisuuden ja arjen rosoisuuden sun tekemiseen, mikä tekee sun blogista helpommin lähestyttävän ja samaistuttavan. Oo vaan rohkeesti ylpee ja iloinen siitä mitä teet ja oot saavuttanut, koska ainakin näin ulkopuolisen näkökulmasta oot sen ihan omalla kehitykselläs ja työlläs ansainnut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi vitsi, kiitos ihan kamalasti <3 ja pahoittelut toooodella viivästyneestä vastauksesta!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela