Slider

Seitsemän kauneussyntiäni

keskiviikko 30. tammikuuta 2019

Käytän paljon aikaa ihonhoitoon ja jollain tapa päivittäin suorittamani aamun ja illan kauneusrutiini on todella meditatiivinen hetki. Pesen kasvot, analysoin mitä tuotteita ihoni juuri sillä hetkellä tarvitsee, näyttääko ihoni kostealta, pitäisikö laittaa jokin naamio, haluanko meikin alle heleyttävää ja todella ravitsevaa kosteuvoidetta ja niin edelleen. Ja arvatkaa mitä. Suoritan tuon rutiinin aikaisimpinakin aamuina sekä iltoina, joina nukkumaanmeno on venynyt pikkutuneille asti. Rauhoittuakseen jotkut lukevat kirjaa tai päivän lehden hiljaisuudessa, toiset tekevät nopean joogan ja jotkut tekevät esimerkiksi aamun rutiinit tiukalla minuuttiaikataululla. Mikää tavoista ei ole väärä ja kaikilla on omat tapansa. Minulla se on ajatuksen kohdistaminen intohimooni - ihonhoitoon ja ihonhoitotuotteisiin ja samalla pystyä kerrankin keskittymään yhteen asiaan kerralla.

Tuon alustuksen jälkeen vähän hävettää paljastaa, että vaikka ihonhoito on intohimoni, olen ihan super laiska monissa itsestäänselvissä kauneuteen liittyvissä jutuissa. Esimerkiksi kannan mukanani laukussa melkein aina kosteuttavaa kasvosuihketta (tärkeää huolehtia ihon kosteustasapainosta varsinkin kuivassa sisäilmassa!), mutta rokkaan koko päivän (tai siis useita päiviä...) lähes kokonaan kynsiltä kuluneissa kynsilakoissa. No hei, ei kaikkea voi tehdä täydellisesti! Halusinkin paljastaa teille minun seitsemän kauneussyntiäni, joihin en vain saa tiedostamisesta huolimatta tehtyä muutosta.

Jalkojen rasvauksen laiminlyöminen on asia, jonka hallitsen täydellisesti. En muutenkaan oikein pidä jaloista tai niihin koskemisesta (hyi yök toisen henkilön varpaisiin koskeminen!), joten omien jalkojen hoitaminen ei ihan hirveästi kiinnosta. Toisinaan pakon edestä innostun hetkeksi rasvaamaan jalkapohjia säännöllisesti, mutta tätä tapahtuu todella harvoin. Olen kuitenkin hieman kateellinen niille, joilla on täydellisen hoidetut jalat.

Olen äärimmäisen laiska epiloimaan, sheivaamaan ja nyppimään karvojani. Reilu vuosi sitten tehty epilaattorin ostaminen ja totuttelu säärien ja kainaloiden epiloimiseen on ollut kunnon lifesaver, koska en todellakaan jaksaisi sheivailla viikottain enkä myöskään laittaa isoa summaa rahaa säännölliseen sokeroimisessa käyntiin. Talven parhaita juttuja on ehdottomasti se, että karvojen voi antaa kasvaa huolettomammin ja treenatessa käytän vain pitkähihaisia paitoja. Ah, ihan best! Lämpimillä keleillä olen meinaa harva se kerta lähtenyt treenaamaan esimerkiksi selkää tai olkapäivä mukava sänki kainalossani... Ja ette muuten arvaa, kuinka monesta kuvasta olen siistinyt Photoshopilla rehottavia kulmakarvoja!

Kynteni ovat oikeastaan aina edes hieman epäsiistit. Erityisesti kynsilakan poisto on inhokkini ja jos olen innostunut lakkaamaan käsien kynnet, poistan kynsilakat vasta pakon edestä eli esimerkiksi ennen tärkeää tapaamista. Tätä pohjustinkin hieman jo postauksen alussa. Tästä syystä olen useimmiten ilman lakattuja kynsiä. Poikkeuksen tekee varpaankynnet, mutta niissä on aina ihan kammottavat, todella kuluneet lakat. Helposti menee pari kuukautta samoilla varpaankynsissä olevilla kynsilakoilla! Lisäksi olen laiska rasvaamaan ja hoitamaan kynsinauhoja ja kynteni ovat usein epätasaisesti viilatut tai leikatut.

Omistan useita kymmeniä huuli- tai huulimeikkituotteita. Tämä on meikeistä kaikista suurin paheeni ja useimmat omistamistani huulipunista ovat todella saman sävyisiä, eli punertavia tai koralliin taittavia huulipunia ja huulitinttejä. Argh, en vain pääse tästä paheesta eroon! Käytän kyllä huulipunaa tai sävyttävää huulirasvaa päivittäin, joten suurin osa on säännöllisessä käytössä, mutta ei niitä nyt herranjumala tarvitse olla useita kymmeniä!

Käytän jatkuvasti itseruskettavaa, enkä edes jaksa olla sen levittämisessä kovin tarkka. Olen kyllä ihan ammattilainen mikä tulee itseruskettaviin, mutta omalla kohdalla laiminlyön jatkuvasti ihon kuorimisen ennen itseruskettavan levittämistä, en suojaa kuivia kohtia kehossa vaseliinilla tai rasvalla, enkä poista vanhaa itseruskettavakerrosta säännöllisesti. Suurin syy tähän laiskuuteen on varmasti se, että ihoni luonnollinen sävy on jopa talvisin keskivertoa tummempi ja pohjasävy sellainen, että itseruskettavat niin sanotusti uppoavat omaan ihooni todella hyvin. Luojan kiitos, koska voisin olla aika läikikäs tapaus, jos ihoni olisi luonnostaan todella vaalea...

Lämpökäsittelen todella paljon hiuksiani. Oikeastaan lähes päivittäin käytän muotoilurautaa tai lämpöharjaa hiuksiini. Hiustenpidennykset tekevät sen, että ne näyttävät paremmilta, kun niitä on edes hieman siistinyt, mutta ei tiuha lämpökäsittely ole kovin hellävaraista hiuksille. Onnneksi olen sentään tarkka muotoilutuotteiden käytöstä, lämpötiloista, joilla käsittelen hiukset, en pese hiuksia kovin usein ja hiuksiakin värjään useimmiten vain 3-5 kuukauden välein.

Epäpuhtauksien nyppiminen on liian ihanaa, enkä ikinä pysty pitämään sormia erossa näppylöistä. Ihoni on vielä todella herkkä arpeutumaan ja tästä kaikesta kivasta nyppimisestä ja puristelusta on nuoruuden aknejälkien lisäksi muistoja pieniä arpia pitkin kasvoja. En muuten suosittele ostamaan mustapääpinsettejä, jos epäpuhtauksien kimppuun käyminen on teidän pahe. Ne ovat meinaan aivan parhaat finnien ja mustapäiden räpeltämiseen, ettei koskaan meinaa malttaa lopettaa!


Siinä ne ovat. Minun seitsemän kauneussyntiäni ja kauneudenhoidon akilleen kantapääni. Olisi ihan mahtavaa kuulla teidän kauneussyntejä sekä tietenkin, jos pystytte samaistumaan joihinkin näistä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela