Niitä oikeita kuulumisia

torstai 7. syyskuuta 2017

Syyskuu on hurahtanut vauhdilla käyntiin ja kesälle on saanut heittää heipat. Kevyemmät toppatakitkin ovat jo päässeet käyttöön (käytin kylläkin kevytuntuvatakkia koko kesän viileinä aamuina...) ja viime viikonloppuna tein syyssiivouksen vaatekaappiin, siirsin kesävaatteet odottamaan ensi vuoden lämpöä ja muhkeat neuleet sekä syksyiset kengät tuli kaivettua laatikoista käyttöön. Moi moi kesän kepeys, keveys ja värit, tervetuloa melankolisuus, murretut sävyt ja pimeät illat.

idnosto
Joka syksy olen kohta jo kyllästymiseen saakka kertonut siitä, että itselle syksy on uuden alun ja puhdistumisen aikaa. Kesällä itse jos kullakin tulee helposti elettyä YOLO - asenteella, ollaan laiskoja, juhlitaan liikaa, salikortti laitetaan jäähylle ja tehdään asioita, joista ei todellakaan kerrota äidille. Viimeistään elokuun vaihduttua syyskuuksi saa onneksi huokaista, ryhdistäytyä ja rauhoittua. Monille syksy tarkoittaa uutta koulupaikkaa tai mahdollisesti välivuoden alkua,  laihdutus- tai vähintään puhdistuskuuria, uudessa työpaikassa aloittamista tai jopa halua vaihtaa työpaikkaa - elokuu ja syyskuu ovatkin rekryjen suhteen vuoden suosituimmat kuukaudet. Oma ulkokuori, tyyli ja jopa koko elämä tuntuu kaipaavan jotain muutosta ja uudistusta kesän jäljiltä. Itse ainakin sorrun siihen, että sykyisin tekisi mieli tehdä kaikkia aika radikaalejakin muutoksia, jotka eivät olisi välttämättä tullut lainkaan mieleeni vielä keväällä - tai edes viime kuussa. En tiedä mikä siinä on, mutta jotenkin kesän jälkeen minulle tulee halu jättää kesä kauas taakse, nollata ja olla uusi parempi minä. Rakastan kesää ja lämpöä ja odotan sitä joka vuosi, mutta silti tuntuu jollain tapaa lohdulliselta, kun se on ohi. Syksyisin olo on seesteisempi ja rauhallisempi ja itsetutkiskelulle on enemmän aikaa. En koe, että koko ajan pitäisi olla menossa ja tehdä jotain, vaan saa keskittyä enemmän itseensä.

Tänä vuonna kesän loppuminen tuntui erityisen hyvältä. Takana oli raskas kevät ja kesä sisältäen Tallinnassa asumiseen tottumisen, huolta perheenjäsenistä ja pitkiä työviikkoja. Käytännössä en tehnyt koko kesänä mitään muuta, kuin töitä, sillä energiaa riitti vain töihin ja pakottamalla vapaapäivinä jaksoim edes vähän nähdä kavereita. Heinäkuun puolessa välissä huomasin alkavani olemaan jo niin väsynyt, ettei mikään enää kiinnostanut ja kaikki energia meni työpäivän aikana. Rehellisesti sanottuna en nauttinut viime kesästä lainkaan. Suurin syy tuohon väsymykseen oli työaika, joka vaatii sen, että aikataulutan jokaisen päiväni. Nautin kyllä työstäni sekä työnteosta ja töissä oleminen tuntuu mielekkäältä, mutta tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on mennyt todella häilyväksi. Olin (ja olen edelleenkin) aina töistä kotona vasta puoli yhdeksältä illalla, joten siinä ne kaikki päivät menivätkin - töissä ja yksin illalla. Vapaapäivät asioilla juosten ja rästijuttuja tehden. Tiedän, että joillakin on vieläkin hankalammat työajat, mutta väsyminen ja vuorokausirytmi ovat niin henkilökohtaisia asioita, joita ei pysty vertailemaan kovin helposti. Omalla kohdalla työaikani on haaste, meni kauan, ennen kuin kehtasin myöntää kenellekään, että hei, olen ihan hemmetin väsynyt. Työasioiden suhteen olen tunnollinen ja tarkka, joten hävetti sanoa ääneen, etten olekaan superihminen, joka jaksaa aina.

Pelastukseni oli ehdottomasti äärimmäisen ymmärtäväinen ja hyvä esimieheni, joka oli enemmän kuin ymmärtäväinen sen suhteen, että säännöllinen 11:45-20:15 työaika on todella haastava jo pelkästään arkisten asioiden hoitamisen suhteen. Kerrottuani esimiehelleni olevani todella väsynyt, oli helpottavaa kuulla juuri hänen suustaan, että jokainen väsyy joskus eikä siinä ole mitään hävettävää. Työasioita en sen enempää halua avata, mutta koska ainakaan toistaiseksi ei ole mahdollisuutta tehdä edes muutamaa aamuvuoroa kuukaudessa, päädyin siihen, että marraskuusta lähtien teen 4,5 työpäivää viikossa viiden kahdeksantuntisen työpäivän sijasta. Näin saan yhden ekstra-aamupäivän viikkoihini tai vaihtoehtoisesti voin tehdä kuussa pari viikkoa viittä täyttä työpäivää ja pari viikkoa neljäpäiväistä työpäivää. Neljän tunnin vähentäminen viikossa ei näy palkassa liikaa ja samalla se antaa minulle mahdollisuuden työskennellä enemmän blogin parissa.

Olen todella kiitollinen ymmärtäväisestä esimiehestä, koska oli iso askel kertoa asiasta. Herään jo nyt arkiaamuisin ennen seitsemää, jotta kerkeän tekemään jotain ennen töiden alkua, joten ratkaisuna ei olisi toiminut vain se, että herään aikaisemmin - kaikkialla kun ei pysty asioimaan silloin aamuneljältä. Voin muuten sen verran paljastaa, että mielessä on pyörinyt viime aikoina paljon töiden painottamista freelancer - töihin ja yrityksen perustamiseen tänne Viroon. Tällä hetkellä kaikki on vielä niin mind map- ja mindstorming- tasolla, etten kerro tarkkoja suunnitelmia - ne kun eivät ole itsellenikään vielä täysin selviä. Mutta joka tapauksessa olen todella innoissani tästä kaikesta ja vaikka en ole haaveillut yrittäjänä toimimisesta, tuntuu mahdollinen tuleva pienimuotoinen "puuhailu" tämän työn ohella sellaiselta, joka voisi olla juuri se oma juttu. Jos tämä kaikki ottaa tuulta alleen, on minulla mahdollista vähentää nykyisessä työssäni vielä enemmän tunteja, jolloin voisin tehdä tasapainoisesti töitä yrittäjänä sekä toimistossa.

Mulla on ihan kiva elämä, vaikka kesällä ei siltä todellakaan tuntunut.

Tällä hetkellä olo on paljon parempi ja syksyn teemani tulee olemaan positiivisuus. Viime viikkoina olen unohtanut sen tärkeimmän elämänohjeeni, eli sen, että aivan jokaisesta tavallisestakin arkipäivästä pitää löytää jotain, josta on kiitollinen ja onnellinen - osata nauttia siitä aivan tavallisesta arjesta. Haastavan työajan lisäksi mieltä painoi kesän surkeat säät ja stressi sekä ajatukset siitä, että haluan vain pois Tallinnasta. Alakuloinen mieliala laukaisi pahan herkkukierteen ja silloin, kun suusta menee 80% moskaa ja 20% terveellistä ruokaa, ei olotila jo pelkän fyysisen hyvinvoinnin suhteen ole optimaalisin. Ja omalla kohdalla se "moska" ei ole suklaapäällysteisiä riisikakkuja vaan sitä ehtaa suklaata, jäätelöä, valkoista jauhoa ja rasvaa. Onneksi loman jälkeen sain napattua itseä niskasta kiinni ja sanottua stopin tuolle typerälle ruoalla lohduttautumiselle, josta jäi muistoksi muutama rasvakilo, muttei mitään muuta.

Jo pelkkä ravitsevaan ruokaan palaaminen ja pöhöttyneen ulkonäön poistuminen auttoivat parantamaan mielialaa. Kaiken lisäksi tässä syksyllä on kaikkea kivaa tiedossa, kuten paljon erilaisia tapahtua täällä Tallinnassa, muutaman viikon päästä olevat tupaantuliaiseni (hieman myöhässä...), joiden järjestämisestä olen innoissani, marraskuussa lähden Roomaan, jonne pyysin matkaseurakseni isoäitini ja jouluunkaan on enää alle neljä kuukautta. Lupaan itselleni, että tämän vuoden neljästä viimeisestä kuukaudesta aion ottaa kaiken irti, olla onnellinen siitä kaikesta, jota minulla on ja olla toiveikas tulevaisuuden suhteen. Mulla on ihan kiva elämä, vaikka kesällä ei siltä todellakaan tuntunut.

Millaisia ajatuksia teissä herättää syksyn tulo? Harmittaako kesän päättyminen vai tuntuuko sen taakse jääminen hyvältä?


Ps. Ellokselta saa vielä tänään 30% alennusta oman valikoiman normaalihintaisista tuotteista. Koodi koskee vaatteita, asusteita ja kodin tuotteita. Käytä koodi 365528 kassalla
Koti Image Banner 728 x 90

8 kommenttia:

  1. Syksy on lempparein vuodenaikani! Jostain syystä silloin tuntuu, että kaikki on mahdollista ja on niin kaunistakin! Tällä hetkellä istun viltin alla parvekkeella kaakao kädessä <3 Parasta!

    Oikein tehty, kun sanoit väsymyksestä esimiehelle ja sait extravapaan samalla, koska eihän 4h/vko näy palkassa juurikaan, mutta antaa itselle niin paljon enemmän aikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu syksy on niin ihana! Tänäänkin ollut niin kaunis syyssää :) Tuo on totta, että pari työpäivää vähemmän kuussa ei ole palkallisesti, varsinkaan verojen jne, jälkeen kovin vaikuttava tekijä. Ja aikaa ei voi mitata rahassa.

      Poista
  2. Kiva että jo parempi fiilis, mukavaa syksyä! :)

    VastaaPoista
  3. Moi Mikaela. Olen sun kanssa samassa työpaikassa täällä toisella puolella (sun nimi tuli kerran sattumalta töissä vastaan) ja nostan hattua sulle, että jaksat tehdä tätä työtä pelkässä iltatiimissä. Tää työ ei ole kaikista helpoin joten ymmärrettävää tuo kertomasi väsymys. Tsemppiä ja hyvää syksyä!

    VastaaPoista
  4. Ihan ekaksi haluan sanoa, että ihan mahtavaa, että sait järjestettyä itsellesi vähän lisää vapaa-aikaa. Hyvä ja ymmärtävä esimies on niin iso asia! :)

    Mulle syksy on aina ollut ankeaa aikaa, mutta iän myötä se on tullut aina vain vaikeammaksi jaksaa. Joulukuu on suorastaan ahdistava, mutta vuoden vaihtuessa alkaa taas toivo paremmasta voittaa. Olen niin kevät- ja kesäihminen kuin vaan olla voi ja vedän ne ajat aina ihan täysillä nauttien, oli sää mikä tahansa! Nyt olen koittanut hämätä itseäni ja olla edes ajattelematta, että kesä olisi ohi. Säiden puolestahan ei suurta muutosta ole ollut. Haha :D No joo, ei kesä nyt niin kylmä ollut eikä varsinkaan sateinen. Nautin kesästä niin paljon ja tää kesä on ollut yksi parhaista ever!

    Meillä kesät on myös työn puolesta hektisiä, koska olen maatalousyrittäjä. Jostain syystä jaksan itse kesällä vaan ihan käsittämättömän paljon ja varsinkin jättimäisellä kahvimäärällä pysyn liikkeessä kuin ikiliikkuja. Ymmärrän kyllä, että on ihan eri asia tehdä töitä yrittäjänä kuin olla työssä vieraalla. En itsekään jaksanut tehdä yhtä paljon ja helposti töitä aikoinaan vieraalla ollessani kuin mitä nyt. Jaksamisen rajoja ei pidä hävetä, se on meidän oma suojelumekanismi, että kroppa hälyttää, kun alkaa rajat paukkua.

    Tsemppiä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itse taas sorrun masistelemaan ja kiukuttelemaan, jos kesällä on huono sää, enkä osaa nauttia ja fiilisellä sitä, että on kesä. Syksyllä taas se huono sää ei harmita niin paljon ja on ihan kivakin olla kotona, kun ulkona sataa vettä ja myrskyää :) Talvea kylläkin vihaan sekä lunta ja pakkasta!

      Tuo on täysin totta, että itsentä elättäen töitä jaksaa tehdä vaikka 24/7 ja tekeekin mielellään, koska kaikki se panos menee täysin omaan pussiin. Toiselle töitä tehdessä motivaation kanssa joutuu aivan eri tavalla kamppailemaan.

      Ihanaa syksyä!

      -M

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela