TB to Mexico: Jukatanin niemimaa ja Chichén Itzá

maanantai 28. maaliskuuta 2016

Heippa! Miten siellä puolen ruutua on pääsiäinen sujunut? Itse tein perjantaina töitä, mutta nämä viimeisimmät kolme päivää olen saanut ottaa rennosti. Eilisen suunnitelmat meni harmikseni uusiksi, mutta tänään onneksi ollaan jo terveiden kirjoissa. Söin lauantaina myöhään illalla 450g kreikkalaistyylistä jogurttia ja siitä lähtien, yli 24 tuntia, kärsin todella pahoista vatsakivuista. Eilen olo oli niin kamala, että jouduin perumaan kaikki suunnitelmani. Makoilin koko päivän sängyssä vatsakivut seuranani eikä tullut kuuloonkaan lähteä minnekään. Tänään onneksi olo oli parempi ja sain puuhailtua normaaleja juttuja. Ostin tänään muuten uuden Sonyn järjestelmäkameran, joten kiinnostaako teitä postaus kamerasta?

En ole todella pitkiin aikoihin käyttänyt maitotuotteita suurissa määrin, yleensä maksimissaan puoli desiä kerralla ja ainoat maitoproteiinia sisältävät tuotteet ovat olleet heraproteiini ja toisinaan kaseiiniproteiini (n. 10g jauhetta kerralla heraproteiinin kanssa). Vatsavaivoja on ollut viime kuukausina todella paljon ja olen joutunut aika tarkasti katsomaan mitä syön. Pikkuhiljaa monet oireet ovat menneet pahemmiksi ja esimerkiksi Meksikossa yhteiselo vatsan kanssa oli ihan kauheaa. Vatsa ei toiminut tai kaikki tuli ulos suoraan, turvotti ja sattui, eikä meinannut enää uskaltaa syödä yhtään ulkona. Söin tästä syystä suurimman osan lomasta tonnikalaa, avokadoja ja maissikakkuja, jotta olo olisi edes vähän parempi. Jouduin myös ostamaan monia eri lääkkeitä, jotta selviäisin vatsaoireiden kanssa.

Olen itseasiassa ollut hieman stressaantunutkin näiden oireiden takia, koska se rajoittaa sosiaalista elämää todella paljon. Ahdistaa syödä muualla, kuin kotona ja joudun vähän välttelemään kaikkia syömistilanteita. Tuokaan ei paranna yhtään näitä vaivoja, koska vatsa reagoi stressiin. Jos syön "hyvin" omia ruokiani ei ole mitään oireita. Tiedän todella hyvin mitkä aiheuttavat vatsavaivoja, mutta ilman niin sanottua diagnoosia tämä on todella ahdistavaa. Hävettää kieltäytyä syömästä jotain, kun syyksi ei voi sanoa allergiaa tai sairautta ja monet pitävät minua vain epäkohteliaana tai nirsona. Alan oikeasti harkitsemaan kunnolla lääkärin puoleen kääntymistä. Hollannin sairasvakuutukseni ilmeisesti korvaa todella hyvin kaikkia tutkimuksia ja sairaskuluja, joten saisin hyödynnettyä sitä. Täytyy tällä viikolla soitella kotilääkärille ja katsoa miten käy.
Heh, mukavat avautumiset suolen- ja vatsantoiminnastani heti alkuun! Nyt kuitenkin postauksen oikeaan aiheeseen, eli palataan kuukausi taaksepäin ja Meksikon aurinkoon. Teimme matkan aikana yhden retken, joka suuntautui Unescon maailmanperintökohteisiin kuuluvaan Chichen Itzaan. Otimme koko päivän kestävän valmisretken, johon kuului myös yhdessä Cenotessa sekä Valladolidin kaupungissa vieralut, bussikuljetukset, oppaat sekä buffee-lounas. Me maksoimme tuosta retkestä muistaakseni n. 55 USD. Kerroin jo tässä postauksessa noista retkistä ja niiden hankkimisesta.
Aamu starttasi seitsemän jälkeen, kun meidät noudettiin hotelliltamme, josta siirryimme busseille. Siitä lähdimme kaikkien saavuttua kohti ensimmäistä pysähdystä, joka oli yksi Cenote-luolista. Cenote on maan alla sijaitseva jokiverkosto, joka sijaitsee Yacatanin niemimaalla. Teimme tuonne vajaan tunnin pysähdyksen, joka oli sopiva aika käydä uimassa sekä ottamassa valokuvia.
Ensimmäisen pysähdyksen jälkeen menimme lounaalle, joka sijaitsi aivan Cenoten lähellä. Siitä matka jatkui kohti retken pääkohdetta, Chichén Itzáa. Chichén Itzá on Maya-kulttuuriin liittyvä temppelikaupunki, jolla on noin tuhatvuotinen historia. Sen enempää en ala historiaa avaamaan, mutta oppaamme oli todella hyvä ja koko Maya-kulttuurin sekä Chichén Itzán historia oli todella mielenkiintoinen ja osittain todella karmaiseva kaikkine uhrauksineen. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan, jos se ei ole itselle entuudestaan tuttu.

Chichén Itzássa meillä oli ensimmäiseksi opastettu kierros. Kuten jo mainitsin, oppaamme oli todella hyvä ja sai kaikki pauloihinsa kertoessaan paikan ja Maya-kulttuurin historiasta. Paikka oli todella vaikuttava ja kiehtova yhdistettynä värikkääseen historiaan ja faktoihin temppelistä. Ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka! Opastetun kierroksen jälkeen oli vielä vajaa tunti aikaa tutustua paikkaan itsekseen ennen busseille suuntaamista,
 Takana oli jo pitkä päivä, joten pysähdyimme kolmannessa kohteessa vain nopeasti. Valladolid on Yacatanissa oleva vanha perinteinen Meksikolainen kaupunki. Paikka ei ole turistikohde, joten tunnelma on aivan eri luokkaa verrattuna esimerkiksi Playa Del Carmeniin, jossa olimme. Päänähtävyyksiin kuuluu alla olevassa kuvassa oleva San Cervacion kirkko.
Paikka oli todella viehättävä, mutta retkiväsymyksen ja lyhyen vierailun vuoksi en osaa paikasta kuvia kummemmin kertoa. Eli nämä muutamat kuvat puhukoot puolestaan! Väsymys myös alkaa painaa päälle, joten sen piikkiin myöskin. Eli naamapesulle ja nukkumaan. Palaillaan! X

12 kommenttia:

  1. Vatsa ongelmat on kyllä niin syvältä. Ois niin ihanaa syödä mitä vaan. Itellä IBS jonka kanssa kotioloissa pärjään hyvin, mutta pelkään olla yli vuorokauden kotoa pois, mikä sulkee aikalailla matkustelun pois. Pelosta ja huonoista kokemusta muodostuu sitten noidankehä ettei se oikea ruoka väärässä ympäristössä saakaan vatsaa toimimaan :D

    Meksiko ois kyllä siisti mesta käydä. Itseä ainakin kiehtoo paljon noi intiaani jutut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei! Kummasti alkanut arvostamaan sitä, kun nuorempana pystyi syömään mitä tahansa ilman, että tuntui yhtään missään :(

      Poista
  2. Tiedän niin mistä puhut vatsavaivojesi kanssa. Itse olen vuosia kärsinyt ärtyneestä paksusuolesta, jonka päivittäistä toimintaa EI VOI mitenkään ennustaa. Ei siis mitään ruoka-aineherkkyyksiä ihan muutamia juttuja lukuunottamatta tai mitään muutakaan tietoa minkä pohjalta maha aina sekoaa, eli jokainen päivä on kuin noppaa heittäisi. Pöllömpikin ymmärtää, että tietyt jutut alkaa stressaamaan jo hyvissä ajoin, jos on vaikka tärkeä seminaari tai pitkä matkustuspäivä edessä ja vatsa voi olla ja usein onkin aivan skitso. Tänään voi tulla jäätäviä vatsakramppeja, jonka seurauksena suoli tyhjenee vesihuuhtelun kaltaisesti kokonaan ja siten taas kivasti vastapainona voi huomenna alkaa parin viikon ummetus ja hirveät ilmavaivat ja mahakivut. Joskus voi tulla molempia saman päivän aikana! :D Puhumattakaan sivuilmiöistä, kuten siitä, että jos väännät ripulia 15 kertaa päivässä usean päivän ajan, alkaa perse siitä kyllä muillakin tavoin ilmoittaa: peräpukamat, kivut, ihon arkuus jne. Luetten ihan kaikki vaivat tähän, koska fuck it. Sellasta ripuloivan prinsessan elämää tämän kanssa elo on. Olen niin saatanan kypsä :D Monilla ihmisillä tuntuu olevan sellainen mahantoiminta, että he puhuvat, että "en minä ainakaan viitsi töissä käydä kakalla, minä sitten pidätän kotiin asti" tai "en kehtaa käydä vieraillessa vessassa" tai mitä ikinä. Joo kuulkaa mä käyn paskalla just sillon ku hätä tulee meinaan oireet menee entistä pahemmaksi jos en sitä tee. Kaverien, tuttavien, kauppakeskuksien, työpaikkojen and you name it vessat on tullu kyllä "korkattua". Joku jaksaisi varmaan ressata ja häpeillä, mutta minä en enää kun maha on mitä on ja vatsavammat ja vessassakäynti on muutenkin aivan liian tabusoitua. Kaikki me paskalla käydään.

    Mutta joo, kurjia juttuja kaiken kaikkiaan. Minulla tulee aina välillä parempia kausia, jolloin jotkut ruoka-aineet saattavat parantaa mahan oloa kuten esimerkiksi vaalea leipä (juu, monilla ärtyneen paksusuolen sairastajilla asia on yleensä ihan tosinpäin). Kausi saattaa jatkua päivistä jopa kuukausiin, mutta aina tulee paha kausi sen jälkeen ja aina se on hieman erilainen kuin edeltäjänsä: aina jotakin kivaa uutta kiusaannuttavaa vivahdetta ilmenee. Ei tästä paskasta (kirjaimellisesti) selviä kuin huumorilla. :----) Nyt on aika hemmetin paha kausi meneillään, mutta ehkä se tuosta kesäksi taas vaihtuisi vaikka vartiksi hieman paremmaksi... Ja jos yhtään lohduttaa, niin meitä on monia, todella monia, jotka kärsitään samoista jutuista. Toiset vaan peittelee niitä paremmin. Minulla itselläni asiaan liittyy myös todella suurta ahdistusta kuten sinulla, koska oireet ovat sosiaalisesti niin rajoittavia. Yleensä puhunkin ihan suuni puhtaaksi jos oireet vaivaavat ja sanon sosiaalisessa tilanteessa, että voi olla että meitsi häipyy riu´ulle hyvin vikkelään. Tietysti on monia tilanteita kun näin ei ole sosiaalisesti korrektia tehdä. Noh mutta, vielä ei ole kertaakaan tullut paskat housuun, mutta uskoisin, että sekin päivä vielä eletään joskus, hehheh... Eli so far so good ja eteenpäin sano mummo lumessa.

    Tsemppiä mahavaivoihin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha I feel you! Itse kuulun myös tuohon kastiin, että jos vessaan pitää päästä, kumpi hätä tahansa, niin todellakin menen ja hoidan asiani. Jos siirrän hätää, niin tiedän, että sitten ollaankin tukossa seuraavat päivät. Ja niin totta, kaikki käy kakalla ja jos joku ei julkisissa vessoissa siedä esimerkiksi sitä pientä hajua, niin voi miettiä onko vika sittenkin itsessä vai siinä, joka pitää huolta suolistostaan. Pidättäminen on epäterveellistä! ;-)

      Itse puhun kanssa kavereilleni vatsan toiminnastani ja siksi myös täällä blogissakin mainitsen asiasta, koska se on mieltä painava asia. Huomaa, että on tulossa vanhaksi, kun ei edes hävetä mainita asiasta :-D Hurjasti tsemppiä sullekin noihin vaivoihin!

      Poista
  3. sen siitä saa ku syö vaan jtn tiettyjä harvoja juttuja (sun dieetit kuulostaa niin suppeilta, ja paljon tärkeitä ruoka-aineita/vitamiineja jää varmasti puuttumaan) eikä kroppa saa sitä mitä oikeasti tarvitsee. kannattais ihan oman terveyden kannalta miettiä, josko se ei oliskaa niin kamalaa syödä normiruokaa kohtuudella. tuo sinun laihduttaminen vie susta kaikki mehut, toivottavasti tajuat sen itse. näytit paljon paremmalta ennenku alotit ton jatkuvan laihdutustouhun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vitamiinintarpeen täytän ruuan lisäksi vitamiinilisillä, joten puutoksesta ei tarvitse olla huolissaan. Kiitos kuitenkin huolenpidosta!

      Poista
  4. Joillain toimii maitohappobakteerit. Paras kaveri kärsi samasta vaivasta, stressaavissa tilanteissa vatsa lauloi ja meni hetkessä sekaisin. Hyvänä esimerkkinä koulu ja kokeet. Maitohappobakteereja syömällä sai vatsan toimivaksi ja tilanne helpotti,edelleen syö Maitohappobakteereja päivittäin.
    Kannattaa kokeilla, suomalaisista Rela taitaa olla tutkituin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meksikossa en syönyt ensimmäisinä päivinä maitohappobakteereja, koska unohdin ne kotiin. Sitä ennen päivittäisessä käytössä on ollut jo ikuisuuden laadukkaat maitohappobakteerit sekä Molkosan :)

      Poista
  5. Ensin joku tuote millä saat vatsan kuntoon. Suosittelen lämpimästi esim. siliceaa (https://www.hyvinvoinnin.fi/silicea-vatsa-suolistogeeli ). Kokemuksesta voin sanoa, että yhden itselle väärän raaka-aineen syönti voi riittää siihen, että suolisto menee niin huonoon kuntoon, että yhtäkkiä mikään ei tunnu sopivan.
    Sitten vahva maitohappo. Esim. rela on oikesiin mahaongelmiin sama, kun vetelis nallekarkkeja.
    Siliceaa saa apteekista ja luontaistuotekaupasta, maitohapot kannattaa ehdottomasti käydä ostamassa luontaistuotekaupasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuosta Siliceasta olen lukenut pari kertaa. Pitää ehkä ottaa se vihdoin kokeiluun, kun Molkosankin loppui. Kiitos muistutuksesta!

      Mulla on käytössä Puritan's Priden Probiotic Acidophilus, joka on jääkaapissa avaamisen jälkeen säilytettävä maitohappobakteeri eli laadukkaampi valmiste. Ja olen samaa mieltä tuosta Relasta! Ylihinnoiteltu ja -arvostettu tuote.

      Poista
  6. Mulla jeesaili maitohappobakteerit. Nyt olen ilman niitä ja kokeilen josko pellavansiemenrouhe auttais. Jos onkin vaan kuitujen puutetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten yllä olevaan kommenttiin vastasin, niin maitohappobakteerit on käytössä ja pellavansiemenrouhetta on mennyt kesästä asti 1rkl joka aamu. Käytän myös psylliumia iltaisin iltapuurossa n. 1rkl, joten kuitua tulee riittävästi sen lisäksi, että syön kasviksiakin varmaan lähemmäs kilon verran päivässä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela