Lenkkarirakkautta ja koti-ikävää


 Moikka! Pidetään pieni tauko Berliinin kuvista. Matkan shoppailuja en sen enempää ala esittelemään, mutta yksi ostos on vain ihan pakko esitellä bloginkin puolella. Instagramissa olenkin jo hehkuttanut ostosta. Rakastan lenkkareita ja usein ne toimivat eniten käyttäminäni jalkineina Conversejen ja rentojen nilkkureiden rinnalla.

Olen pitkään karsastanut Nike Air-malleja ja jostain syystä ne ovat näyttäneet hassuilta omassa jalassani. Air Maxeista en kuitenkaan edelleenkään pidä, mutta pikkuhiljaa haalimieni lenkkareitten pohjan paksuus on alkanut lähestyä useampaa senttiä. Ehkä ensi vuonna olen päässyt jo niihin Maxeihin asti ;-D



Toisiksi viimeisenä matkapäivänäni kiertelin muun muassa Niken flagship storessa ja parissa Footlockerissa. Silmiini pisti Nike Air Huarache-malli, jota mallailin useassa värissä. Kengät jäivät kuitekin kauppaan, koska en ollut ihan varma ovatko nämä ihan karseat vai törkeän makeet. Pääsin takaisin hotellille ja kengät kaiversivat mieltä todella paljon. Googlailin näitä kenkiä, selailin Pinterestiä ja Instagramia. Ei vitsi, mun on pakko saada noi kengät. Footlocker, jossa olin kokeillut näitä kenkiä oli sunnuntaisin kiinni, mutta onnekseni Mall of Berlinin Footlockerissa oli vielä näistä kengistä parista väristä oikeaa kokoa jäljellä.


Nää on niiiiiiin makeet! Siitä tiedän että nämä olivat nappiostos, koska en millään raaskisi käyttää näitä :-D Eilen sentään puin Ikean reissulle nämä jalkaan, mutta tässä kotona en ole halunnut käyttää näitä. Mulle tulee todella usein uusien ostoksien kanssa sama juttu, että panttaan uusia vaatteita ja kenkiä jopa viikkoja kaapissa etteivät ne likaannu käytössä?!?! Hölmö mikä hölmö :-) Näiden kenkien tarkka malli on Nike Air Huarache Print ja maksoivat Saksan Footlockerissa 119euroa. Nämä ovat muuten todella pientä kokoa. Käytän normaalisti Niken kengistä kokoa 40, mutta nämä ovat kokoa 41 ja eivät yhtään liian isot. Eli jos alatte tilailemaan netistä, niin ottakaa suosiolla kokoa isompi :-)


Tehdään tästä kunnon sekapostaus ja loppuun vähän tämän hetkisiä fiiliksiä. Olen viimeisen viikon aikana potenut isoa koti-ikävää. Pimenevät päivät vaikuttavat mielialaani todella paljon ja syksyisin koen aina jossain vaiheessa pienen depiskauden. Ilmeisesti sen hetki on nyt. Olen jutellut viimeisen viikon aikana paljon perheeni kanssa ja havahtunut joka päivä, kuinka kova ikävä mulla on. Joululoma kotona Suomessa lähestyy koko ajan ja odotan sitä ihan kamalasti. Ihana päästä oman perheen luokse ja viettää kunnolla aikaa heidän kanssaan. Lisäksi minusta on tulossa ihan näillä näppäimillä täti pienelle tytölle enkä malta odottaa sitä, että pääsen  nyt marraskuussa piipahtamaan parin päivän visiitille katsomaan lasta. Jos siis vauva päättää syntyä aikataulussa! Olen odottanut kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä kun saan vihdoin puhelun, että pikkuinen on syntynyt.

Olen jouluihminen ja se tarkoittaa minulle aina perheen parissa olemista. Jouluvalojen ja -koristeiden ilmestyminen katukuvaan ja kauppoihin on varmasti tehnyt tehtävänsä tälle koti-ikävälle. Lapset ovat myös tottuneet minuun enemmän ja erityisesti vanhempi pojista kokeilee kanssani rajojaan. Vieraskoreus on hävinnyt kokonaan ja hankalia hetkiä on tullut ja tulee olemaan. Ihan normaalia tuo tietenkin on lasten kanssa, mutta vaikuttaa sekin omaan mielialaan. Vaikka osaan enemmän hollantia päivä päivältä ja kommunikointi on tällä hetkellä suhteellisen helppoa, hankalissa tilanteissa on yhteisen kielen puuttuminen haasteellista. Eli ei tämä Au pairina oleminen ole ihan ruusuilla tanssimista! Pidän kuitenkin työstäni, perheestä ja lapsista, joten sinnikkäästi vaan eteenpäin.

Eiköhän nämä fiilikset haihdu pian pois. Viimeistään siinä vaiheessa, kun olen saanut tehtyä ensimmäisen pienen visiitin Suomeen ja pääsen näkemään perhettä iloisen perhetapahtuman merkeissä. Rakastan Hollantia ja Berliinistä kotiuduttaessani tuli olo, että ihana olla kotona. Tunnen Hollannin kodikseni ja minun on hyvä olla täällä. Perhe on kuitenkin aina perhe, jota on luonnollista ikävöidä. Olet sitten lapsi tai aikuinen. Onneksi viime päivinä olen saanut aurinkoterapiaa kauniista syyssäästä ja lämpötila on ollut illallakin lähellä kymmentä astetta. Viikonloppuna lämpötilan pitäisi kohota reilusti yli +15 asteeseen ja auringon paistaa pilvettömältä taivaalta. Pidetään peukkuja, että säätiedotteet eivät muutu :-)

Nyt pakko alkaa pukemaan päälle ja valmistautumaan työpäivän alkuun. Seuraavassa postauksessa on taas Berliinijuttuja, että saadaan reissu pakettiin mahdollisimman pian!

You Might Also Like

0 kommenttia

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.