Kuulumisia

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014


Heippa! Ajattelin pitkästä aikaa tulla vähän höpöttelemään yleisiä kuulumisia. Hetkeen en olekaan niitä teille kirjoitellut ja kaikenlaista on ollut meneillään, joten ihan hyvä saada tässä samalla vähän omaakin päätä purettua.
 
Yleisesti mulle kuuluu ihan hyvää. Tämä viikko on ollut aika kiireinen, kun on ollut kaikkea puuhaa ja tämä viikonloppu meni aivan hujauksessa. Perjantaina kävin töiden jälkeen pyörähtämässä kotona, josta suuntasin yökylään illemmalla Cristiinalle. Lauantaina jouduin heräilemään aikaisin Myrtsin kirppikselle myymään Emilian kanssa ja siitä selvitytymisen jälkeen käytiin vielä Cristiinan kanssa shoppailemassa reilu pari tuntia Jumbossa. Kotiin päästyä kävin vielä tekemässä jalkatreenin salilla, joten uni tuli eilen todella aikaisin ja nukuin viime yönä kunnon yhdeksän tunnin yöunet. Tänään olen siivoillut kotona, kävin Willassa vielä pyörähtämässä parissa kaupassa ja ruokakaupassa, rentouduin ja tässä illalla oli yhteistreenit Markon kanssa. Oli taas niin kiva treenata toisen käskytettävänä, kun ollut muutaman viikon tauko yhteistreeneistä :-)


Parin viikon takaisen salittoman hermoloman ansiosta treeni on taas maistunut ja tänään Markon kanssa juteltiin myös vähän treenin lomassa, että mitä muutoksia tullaan tekemään lähiaikoina treeneihin ja ruokavalioon. Oletettavasti laitetaan nyt vielä toukokuuksi kalorit vähän alemmaksi ja tehdään viimeinen loppurykäisy ennen kesää dieettiin, jonka jälkeen nostellaan vähän kaloreita ja hiilareita. Ja aerobiset saattaa nyt vähentyä, josta en valita ;-) Kesän haluaisinkin mennä tosiaan hieman rennommin, esimerkiksi cheat meal parin viikon välein tai jotain sinne päin, joten hyvin jaksaisi yhden tuollaisen lyhyen rykäisyn pienemmillä kaloreilla tehdä. Käydään ruokapäiväkirjoja ja InBody-mittauksia tulevalla viikolla läpi ajan kanssa ja sitten tiedän tarkkaan mikä on suunnitelma.

Juteltiin myös siitä, miten ihminen kehittyy treenaajana. Olen oppinut treenin aikana keskittämään fokukseni pelkästään treeniin, sarjojen ja toistojen aikana keskittymään ja kohdistaman ajatuksen treenattavaan lihakseen, kiinnitän huomiota liikkeiden puhtauteen ja siihen, että ne menevät varmasti haluttuun paikkaan, enkä vain revittele isoimmilla mahdollisilla painoilla. Mieluummin tiputan painoja ja teen liikkeet puhtaasti sekä hallitusti, kuin treenaan lihaksen sijaan liikettä. Myöskin oman kehon kuuntelemisen taito on kehittynyt mulle todella hyväksi. Tiedostan milloin pitää höllätä, milloin kyse on vain laiskuudesta ja onko esimerkiksi jokin jumi tai särky peräisin domsseista vai jostain muusta. Olen todella kiitollinen, että olen oppinut treenaamaan "oikein" näin varhaisessa vaiheessa ja haluan kehittää itseäni koko ajan :-)


Siinä oli treenikuulumisia. Mulla on itseasiassa aikamoiset muutokset tulossa elämään ihan näillä näppäimillä. Neljä kuukautta työharjoittelun alkamisesta on pian hurahtanut ja keskiviikkona mulla on viimeisen päivä siellä. Ensimmäinen toukokuuta lähtien jään viimeisimmän tiedon mukaan aivan tyhjänpäälle, koska mulla ei ole työpaikkaa. Tiesin jo harjoitteluun mennessä, että Vilaan joudutaan palkkaamaan uusi työntekijä mun tilalle, vaikkakin sopimus sinne on edelleen voimassa. Tästä syystä en ole varma, onko mulla yhtään töitä siellä enää harjoitteluni loputtua, ellei tarvita tuuraajaa.

Olen hakenut moneen paikkaan töihin ja käynyt parissa haastattelussa, mutta ei ole sitten onnistanut. Lisäksi oma ajatusmaailmani oli niin naurettava ja kapeakatseinen vielä muutama viikko sitten ja hoin vaan, että en varmana hae mihinkään kaupan kassalle, koska enhän mä nyt sellaista työtä voi mennä tekemään. Kuinka tyhmä ihminen oikeasti voi olla? :-D Tällä hetkellä taloustilanne on todella surkea, työt ovat kiven alla eikä todellakaan voi valita mihin haluaa töihin. Herranjestas, en kuitenkaan ole koulutukseltani mikään lääkäri tai vastaava, joten ehkä vaatemyyjän työtä tehnyt voi mennä kaupan kassalle? Ja ei sekään ole varmaa onko tähdet oikeassa linjassa ja pääseekö sinnekään töihin. Olen todella vihainen itselleni, koska missasin todella monta kassamyyjän hakua Hyvinkäältä tuon pelkän lapsellisen ajatukseni vuoksi. No, onneksi lähipaikkakunnille on vielä ollut hakuja, joten häntä koipienvälissä naputtelin tällä viikolla työhakemuksia niihin.


Pienoinen paniikki alkoi omasta pärjäämisestä tässä viimeisen parin viikon aikana nostaa päätään ja onneksi havahduin tässä vaiheessa, että miksen muka voisi hakea kaupan kassalle töihin. Ei siinä ole mitään noloa tai hävettävää. Olen kyllä laskeskellutkin, että tulisin hätätapauksessa toimeen koko kesän säästöillä, lomapalkalla, jonka saan Vilasta, blogituloilla sekä jos pyytäisin syntymäpäivälahjaksi rahaa. Kuitenkin sumplimista, stressiä ja kikkailua se aiheuttaisi, joten mielelläni löytäisin työn, jossa olisi edes se yksi vuoro viikossa. Eli tällä hetkellä olen sillä asenteella, että kaikki työ on tärkeää ja olen kiitollinen, jos edes muutaman tunnin viikossa pääsisi tekemään töitä jonnekin. Kyllähän neljän kuukauden lomailu voisi olla ihan kivaa vaihtelua, mutta olen tottunut tekemään paljon töitä, joten voisi käydä aika vähän pitkäksi. Joten eikun peukut ja varpaat ristiin, että mua onnistaa jonkin työpaikan kanssa :-) Onneksi perheeni on tukenut mua murheeni kanssa ja tsempanneet niinä hetkinä, kun olen tuntenut itseni ihan surkeaksi ja lannistuneeksi. Nyt ei auta muu kuin pysyä positiivisena, toiveikkaana ja aktiivisesti hakea töitä. Millainen työtilanne teillä on kesäksi?

Vaikka työrintamalla on vähän harmaita pilviä, voin kaikenkaikkiaan hyvin. Viimeinen kuukausi on ollut todella stressaava, mutta kyllä aina kaikki selviää ja kääntyy parhain päin :-) Ja ainakaan näillä näkymin mitään työtä ei ole heti kun harjoittelu loppuu, joten saan pienen loman siihen väliin. Saa rauhassa miettiä asioita, katsella töitä, treenata (jee!) sekä viettää aikaa perheen ja ystävien kanssa. ei kuulosta yhtään hassummalta!

Nyt pikkuhiljaa nukkumaan ja aamulla reippaana salille. Mulla on huomenna aamupäivällä alaviisaudenhampaiden poisto (hkiva alotus uudelle viikolle :-D), joten lepoa on tulossa päivä-pari ainakin. Onneksi aika ei ole kamalan aikaisin, niin kerkeää hyvin käydä salilla ennen sitä :-) Hyvää yötä!

11 kommenttia:

  1. Toivottavasti työasiat selkiytyy mahdollisimman pian :) Mä oon niin kateellinen kaikille työssäkäyville ihmisille, kun ite oon viidettä vuotta sairaslomalla selkäongelmien takia. En tosin oo tuosta työnhausta oo niin kateellinen, mutta osaan kyllä samaistua noihin rahaongelmiin.

    Emmi L.

    VastaaPoista
  2. Äh, on surkea työtilanne. Opiskelen alalle joka hyödyntää tosi paljon kesäisin ilmaisia harjottelijoita. Viime kesänä vielä "alennuin" pienempi palkkaiseen hommaan (josta poiki kyllä lisää töitä ja etenemistä töissä) mutta nyt oon taas ykkösruudussa. Pk-seudulle pitäisi poikaystävän töiden perässä muuttaa ainakin kesäksi mutta ei huvita kun mitään töitä ei oo löytynyt :(

    Tsemppiä siis sullekin! Mulla on takana teinivuodet kaupan kassalla ja kieltämättä ei houkuta mennä takaisin, koska on päässyt kokeilemaan oman alan töitä. Ehkä munkin pitää nyt sitten vaan miettiä että hyvä jos saan jotakin!

    Vitsit en ole sulle kommentoinut moniin vuosiin, mutta pakko huomauttaa että näytät niin timmiltä! Ja vaikutat muutenkin niin tasapainoiselta ja iloiselta nykyään, toivottavasti olet!

    VastaaPoista
  3. Mä valmistuin 2 vuotta sitten kaupan alalle ja merkonomiksi eikä työpaikkoja tosiaankaan ole liikaa tällä hetkellä tarjolla. Koulussa kävin 3-4 pitkää työharjoittelua läpi, hyvän koulun muutenkin ja sain hyvät arvosanat ja kuvittelin, että kun valmistun niin saan töitä kaupan alalta helposti. Toisin kävi, monet työhakemukset tehty eikä mitään. Valitettavasti totuus on vain se, että ne joilla ei todellakaan ole mitään kaupan alan koulutusta ja opiskelevat tyyliin lääkäriksi tai eivät opiskele mitään eikä ole opiskellut itselleen mitään ammattia niin tekevät kaupassa töitä jos ymmärsit mitä tarkoitan. Mä tunnen paljon ihmisiä jotka opiskelevat itseään lääkäriksi tai vastaavasti heillä ei ole mitään ammattia ja ovat töissä kaupassa(ymmärrän tietenkin, että heidänkin pitää saada rahaa) kun taas mä joka opiskelin itseni kaupan alalle niin en päässyt kauppaan töihin(tarkoitan nyt elintarvike ja vaatekauppihin).

    Olen onneksi onnekas, että sain muita merkonomin töitä(koulutukseeni liittyvää) ja olen tällä hetkellä hyvässä vakkariduunissa. Tällä hetkellä kun ei saa valittaa, kunhan töitä on!:)

    VastaaPoista
  4. Tälläset kuulumispostaukset on hei tosi kivoja :) Pidän sun puolesta peukut pystyssä että saat töitä! Ja tsemppiä myös viisurin poistoon!

    VastaaPoista
  5. Noi työjutut on kyllä täälläkin ollut aika pinnalla.
    Itse en oman alan töitä tule saamaan ennenkuin valmistun (kasvatustieteen kandiksi), joten samojen kesätyöpaikkojen perässä olen kuin 15-vuotiaat :D
    Töitä hakiessa rajasin, etten halua siivota tai tehdä puhelinmyyntiä. Noo kuinkas kävikään kun puoli vahingossa sain paikan telemarkkinointi-yrityksestä. Ei siinä 4kuukauden hakemisen jälkeen auttanut kuin suostua. Hieman kyllä nauroin itseäni, kuinka hölmösti olin ajatellut, sillä työn saanti kesäksi on poistanut paljon stressiä.
    Tsempit työnhakuun!

    VastaaPoista
  6. Minä olen ollut syyskuusta asti työttömänä ja on todella ahdistavaa kun täytyy laskea kaikki menot ja tulemiset..Saahan sitä työkkäristä tukea ihan mukavasti,mutta on se noloa olla mielestäni työtön :( Kaikkialle olen hakenut ja toivon saavani töitä mutta kun työpaikat ovat niin vähissä niin minkäs tekee..

    VastaaPoista
  7. Mulla on kanssa aivan samanlainen tilanne, olen ollut erikoiskaupan alalle (sisustusliikkeessä) töissä mutta he eivät tarvinneet kesätyöntekijää joten nyt itsekin etsin kesätöitä. Kävin parissa vaateliikeessä haastattelussa jotka paljastuivatkin sitten sellaisiksi extramyyjiä etsiviksi, tottakai se olisi parempi kuin mitään mutta mielummin tienaan kesällä edes tietyn verran, kun opintotukeakaan ei saa. Oman alan duuneja en saanut (johdon assari) ja minäkin "laskin" rimaa että kai se on kauppaan haettava, huoh. Olisin niin mielelläni jossain toimistotyössä kerryttämässä kokemusta mutta eipä ole tullut sellaisia vastaan.

    VastaaPoista
  8. Itsekkin olen työskennellyt vaatekaupassa ja nyt kesäksi menen kaupankassalle. Pakko myöntää, että en itekkää osannut arvostaa sitä työtä hirveästi ja ajattelin, että pääsen heittämällä, mutta ryhmähaastattelussa selvisi, että tuhat muutakin haluaa kaupankassalle. :D Eli ensin hakijoista valittiin ryhmähaastatteluun tulevat ja siitä jos pääsi jatkoon, oli vielä yksilöhaastattelut. En olis ikinä uskonut, että kaupankassalle on oikeasti niin vaikea päästä! Nyt olen tosi tyytyväinen että pääsin, saan nimittäin todennäköisesti jatkaa myös syksyllä opintojen ohella!

    VastaaPoista
  9. Joo työtilanne kusee myös täällä..

    VastaaPoista
  10. Jep työpaikat on todella tiukassa! Kannattaa siis olla todella tyytyväinen jos pääsee kaupan kassalle töihin. :) Itse olen siivoushommissa kesän ja vaikka työ ei ole kovin herkkua olen silti tyytyväinen että jotain töitä sain. Ilman kesätyötä en olisi opiskelijana pärjännyt, koska opintotukeakaan ei kesällä tule. Tsemppiä sulle työnhakuun! :) Kyllä me siivoojat ja kaupan kassat tehdään myös kovaa työtä ja kukas muu ihmisille möis ruuan ja pitäis paikat siistinä jos ei meitä olis.. ;)

    VastaaPoista
  11. Mikaela: Työttömänä toisaalta ehtii esimerkiksi tuunata LinkedIn-profiilinsa kuntoon, asiantuntijatyöhön tähtäävälle se alkaa nykyään olla välttämättömyys ja siellä voi hyvin markkinoida itseään ja osaamistaan. Myös puhelimen käteen ottaminen ja kiinnostaviin paikkoihin soittelu tuottaa välillä tulosta, kokemusta on. Tsemppiä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela