Jotain uutta ja saikkukiukuttelua


Nyt se sairaus iski sitten kunnolla päälle eilen aamuna :-( Heräsin ihan hirveään kurkkukipuun, ääntä ei lähtenyt, korvia särki ja olo oli ihan kamala. Puoli tunti pähkäilin aamulla menenkö vielä töihin vai jäänkö kotiin, mutta olo paheni kun vähänkin liikuin, eli ilmoitus töihin, että pakko olla kotona ainakin se päivä ja läääriaika varaukseen Terveystaloon. Tuttu ystäväni nielitulehdus sieltä jälleen kerran paljastui ja määrättiin antibioottikuuri sekä kolme päivää sairaslomaa. Tällä kertaa sain mulle aikaisemmin käyttämättömän antibiootin, joka otetaan kerran päivässä kolmen päivän ajan, mutta vaikuttaa kehossa jopa about viikon. Ihan kiva, niin ei tarvitse napsia lääkkeitä montaa kertaa päivässä ja usean päivän ajan. Mullahan on nielutulehduksia ollut muutaman vuoden ajan noin 2-3 kertaa vuodessa ja vuosi sitten oli sellainen kiva kolme kuukautta kestävä ja koko ajan uusiutuva tulehdus. Kyselin lääkärissä nielurisojen leikkauksesta, mutta lääkäri sanoi, että pitäisi yleensä olla tauti sen viisi kertaa vuodessa ja sekin lääkärin päätettävissä. Pitää joka tapauksessa yrittää ottaa tästä selvää, meinaa ei ole kovin mukavaa kun tietää, että ainakin loppukesästä ja lopputalvesta iskee tämä sairaus. Joudun vielä ikäväkseni huomenna mennä käymään ihmistenilmoilla Keravalla tentissä, joten toivottavasti olo on sen verran hyvä, etten kuole sinne matkalla. Harmittaa tää kipeily myöskin, kun tänään ja huomenna olisi ollut pari todella paljon odottamaani blogitilaisuutta, mutta minkäs voit jos sairastuu :-(

Nyt pikkuhiljaa olo on helpottunut, kurkku ei enää ole niin kamalan kipeä paitsi aamulla herätessä, mutta veto on poissa ja limaa kertyy. Toivotaan, että huomenna olo olisi jo niin hyvä, että pääsisin perjantaina töihin ja lauantaina voisi käydä tekemässä jo kevyen treenin tai edes aamuaerobisen. Kuitenkaan kuumetta ei koko aikana ole ollut ja kysyin lääkäriltä myös tuosta alilämmöstä. Ei kuulemma ole mitään vaarallista, vaikka menee alle 36 ja pahempi on, jos kehon lämpötila nousee. Eli kun kurkkua ei enää särje, voin päivän-parin päästä siitä aloittaa kevyen treenaamisen, jos olo on hyvä.

Ihan kamalaa järki vs. tunteet taisto menossa tämän sairastamisen ja treenikiellon vuoksi. Olen masistellut siitä sunnuntaista lähtien kun ei pääse treenaamaan, suututtaa, kiukuttaa, itkettää, raivoan ja kiroan itsekseni ääneen tälle taudille (neljän seinän sisällä sentään, ettei kukaan kuule tai näe :-D) ja tuskailen, että kaikki lihakset häviävät ja olen ihan rapakunnossa kun pääsen taas salille. Olen lukenut artikkeleita, että ennen sairautta edeltäneen suorituskyvyn saavuttamiseen voi mennä viikkoja jne. Ei saisi kiusata itseä tuollaisilla :-D

Kävin viime perjantaina Anttilassa hakemassa itselleni uuden syväpuhdistavan kasvonaamion vanhentuneiden tilalle sekä samalla tarttui mukaan 3kpl paketti "puhelinlankaponnareita" Invisibobbleta 5eurolla.


Olen noita puhelinlankaponnareita käyttänyt yli vuoden, mutta vasta muutaman viimeisimmän kuukauden aikana olen ottanut ne ahkerampaan käyttöön. Mulla on ennestään ollut Glitteriltä vastaavanlaiset värikkäät ponnarit, mutta ne ovat todella paksut ja isot. Ostin joku aika sitten H&m:ältä ohuempia, mutta pidempiä ja ne ovat olleet parempia. Kuitenkin saatavilla ei ollut mustia eikä ruskeita, mutta salilla ne ovat menneet. Nämä muuten pitää ponnarin tai nutturan juuri siellä minne sen laitat, eikä se lähde löystymään tai valumaan. Kympin tuote treenaamiseen :-)

Nyt silmiini osui nämä invisibobblet ja siellä oli saatavana myös tummanruskeita, joten päätin napata 5euroa maksavan paketin kassalle. Nämä ovat todella pikkuisia, mutta menevät helposti kolme kertaa paksunkin tukan ympärille. Tutkimusta tehtyäni, huomasin että nämä palautuvat H&m:än ja Glitterin vastaaviin verrattuna hyvin takaisin muotoonsa. Glitterin ja H&m:n ponnarit venähtävät ensimmäisen käytön jälkeen ja eivät kunnolla enää palaudu siihen alkuperäiseen muotoon. Eipä se tosin kamalasti haitannut käyttöä, mutta silti. Nämä ovat myös kapeampia ja pienempiä ja samalla huomaamattomampia :-) Jos on nämä ponnarit olleet ostoslistalla, kannattaa pyörähtää kurkkaamassa Anttilasta!

 Nyt jatkan kiukuttelua, lepäämistä ja huomiseen tenttiin lukemista. Kivaa keskiviikkoiltaa kaikille :-)

You Might Also Like

25 kommenttia

  1. Kipeänä ollaan täälläkin.. :/ Angiina.. Eli melko samanlaisia oireita, paitsi itselläni on ollut myös kovaa kuumetta. Olen myös harmitellut kovasti treenien puolesta, sillä ne taitavat jäädä ainakin tämän viikon osalta. :////

    Kuume alkaa olla laskemaan päin, mutta tämä kurkkukipu.. Auts.. :D

    Paranemisia! <3

    - Karolina

    VastaaPoista
  2. Ei tätä sun blogias enää jaksa.....oo nyt helvetti tyytyväinen että sulla ei oo ton vakavampaa sairautta.... nyt on muutama muukin flunssassa tällä hetkellä... bimbo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anteeksi, mutta mitä hemmettiä? Kai Mikaela saa nyt omassa blogissaan kirjoittaa mitä haluaa ja jos hänellä on flunssa niin kai hän saa siitä kirjoittaa. En tiedä miksi pitää alkaa muita haukkumaan enkä tiedä mikä Mikaelasta bimbon muka tekee.

      Poista
  3. voi jestas.. sulla on pikku flunssa etkä pariin päivään pääse treenaamaan. ok, tiedän että ärsyttää niinkun muakin ärsyttäisi mut herranjumala oikeasti.. olet terve ihminen ja kykeneväinen treenaamaan, olisit onnellinen siitä. kaikki ei ole. on sairasta itkeä parin päivän treenikiellon takia, kannattaisi lopettaa toi touhu ennenku menee liiallisuuksiin

    VastaaPoista
  4. Nielutulehdus on kyllä sen verta "vakava" juttu, että kantsii levätä ja juoda nesteitä ihan hurjan hyvin. :( Se on inhottava tauti ja varsinkin jos se uusiutuu noin usein kun sulla. Paranemisia!

    VastaaPoista
  5. oot kyllä ihan vitun ärsyttävä :D

    VastaaPoista
  6. Siis hetkinen. Ihmistä ei saisi masentaa, kun ei voi tehdä jotain itselle todella tärkeää asiaa? Ihan yhtälailla saa harmittaa kun jos olisi esimerkiksi lomamatkalla kipeänä, vaikka uusia matkoja tulee aina. Tai ei pääsisi osallistumaan vaikka paljon odotetulle keikalle. Onko ihminen silloinkin ärsyttävä, jos kiukuttaa ja ärsyttää?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi jumalauta, ootko sä ihan tyhmä?
      treenaaminen on ihan normaali arkipäivän asia. ei sitä voi verrata johonkin lomamatkaan :D tai siis, jos oot odottanu lomamatkaa tai tärkeää keikkaa vaikka puoli vuotta ja sairastut just sen kynnyksellä, niin sillon on ihan ymmärrettävää vähän olla surullinen.
      mutta se että sä saat itkupotkuraivarit siitä ettet pääse pariin päivään treenaamaan (jota teet terveenä melkein joka päivä) EI ole mitenkään normaalia, se tekee susta ärsyttävän ruikuttajan :-D



      Poista
    2. "suututtaa, kiukuttaa, itkettää, raivoan ja kiroan itsekseni ääneen..."
      kai sä ymmärrät että tollainen reaktio ei kuulosta kovin terveeltä? normaali ihminen hyväksyy asian ja lepää pari päivää kun on kipeä ja ottaa rennosti, eikä ITKE ja RAIVOA tollasen asian takia!!

      Poista
    3. Anonyymi ei ilmeisesti pidä itseään mitenkään ärsyttävänä ruikuttajana? Kai sitä nyt omaan blogiinsa saa kirjoittaa mistä tahansa. Mulle ainakin oma terveys ja hyvinvointi ovat todella tärkeitä asioita, ja pienikin nuha voi välillä itkettää, suututtaa, masentaa tai kiukuttaakin, ja välillä kiroan kotona itsekseni vielä mitättömämpiakin asioita.

      Niin ja omaa logiikkaasi soveltaen: Blogikirjoituksen lukeminen on normaali arkipäivän asia. Se että sä saat tollasia kohtauksia siitä kun toisen teksti ei miellytä, ei ole mitenkään normaalin ihmisen käytöstä. Normaali ihminen hyväksyy tekstin (ja kirjoittajan tunteet), tai jättää lukematta ja siirtyy toiselle sivustolle, eikä ITKE ja RAIVOA kommenteissa anonyyminä.

      Poista
    4. Taitaa entinen syömishäiriö nostaa päätään...

      Poista
    5. todella hienosti sovellettu logiikka ano 22:52, mutta tuossa ei itseasiassa ollut mitään logiikkaa :D mähän en ole itkennyt enkä raivonnut, kommentoin vaan asiaa. sitä varten se kommenttiboksi on. tietenkin mä HYVÄKSYN tekstin, ei se sitä tarkoita jos on eri mieltä että ei hyväksy mitä Mikaela kirjoittaa? voi hyvä jumala :D

      Poista
    6. Anteeksi että muotoilin asiani hiukan väärin. En tarkoittanut, että et hyväksy tekstiä (sillä eihän kirjoittaja hyväksytä tekstejä lukijoillaan), vaan lähinnä tekstin sanomaa, eli tässä tapauksessa kirjoittajan tuntemuksia. Jotenkin oletin kokoajan, että anonyymi 20:40 ja 20:42 ovat sama henkilö, vaikka mitään aihetta tällaiselle olettamukselle ei ollut. Olitpa kumpi tahansa anonyymi, et varmaan osaa kuvitella, miltä kirjoittamasi kommentti näyttää ulkopuolisen silmin. Se ei välttämättä vaikuta suoraan mainitulta itkulta tai raivolta (näin kommentoin aiemmin, koska tosiaan tyhmyyksissäni kuvittelin, että molempien kommenttien takana oli sama henkilö), vaan epäasialliselta, negatiivisuutta ja mielipahaa välitävältä viestiltä. Eli tosiaan arkikielen sanat ruikutus, valitus, itku, lievä raivo jne kuvaavat viestiäsi oikein hyvin.

      Kyllä itsellänikin välillä blogeja lukiessa herää sellaisia ajatuksia, että kirjoittaja valittaa kyllä nyt ihan turhasta. Asiaa voi kommentoida (kyllä, sitä varten kommenttiboksi on), mutta mielestäni se pitää tehdä asiallisesti, eikä haukkua toista tyhmäksi heti ensimmäisessä lauseessa (niinkuin anonyymi 20:40 teki). Olen kuitenkin sitä mieltä, että mieleltään tasapainoinen henkilö ei kommentoi toisen tunteita, vaikka joku niistä avoimesti kirjoittaisikin. Tunteiden osalta tässä maailmassa ei ole oikeaa eikä väärää, vaan jokainen kohtaa asiat omalla yksilöllisellä tavallaan. Lisäksi jälkimmäinen anonyymi antaa olettaa, että kirjoittajan tunteet eivät ole "normaalin" ihmisen tunteiden kaltaisia, ja haukkuu näin epäsuorasti kirjoittajaa epänormaaliksi.

      Nyt voin varmaan jättää kommenttien kommentoimisen ja kommentoida itse asiaa, kun en sitä viimeksi tajunnut tehdä :D Ymmärrän turhautumisesi Mikaela, urheilijana oon tosiaan monesti joutunut toteamaan ton, että se saavutettu kunto ikään kuin katoaa jonnekki sairauden aikana... mut ei ne lihakset nyt kuitenkaan mihinkään häviä muutamassa päivässä, vaikka siltä tuntuiskin :) Jos jotain positiivista lähtis hakemaan, niin ainakin sairastelun jälkeen on motivaatiota treenata taas! Noi nielurisajutut ei ole mulle kovin tuttuja, mutta kyllä kai sitä luulis, että esimerkiksi työelämän kannalta ois parempi jos ne sais leikattua ja kärsis kerralla sen sairasloman, verrattuna siis siihen että joutuisi vähän väliä napsimaan antibiootteja ja pitämään muutaman päivän sairaslomia... :/

      Poista
  7. ymmärrä kyllä hyvin sua. kyllä mua ainaki veeituttais, varsinkin KUN JUST on päässyt treenin makuun, niin leikki pitäs jättää kesken..mikä ihmeen negatiivinen asenne kaikilla on täällä. :D

    VastaaPoista
  8. Moikka, onko tuo naamio toimiva? Itselläni haussa jokin tehokas tuote.

    VastaaPoista
  9. Minä sain viime viikolla lähetteen nielurisaleikkaukseen - kahdeksan antibioottikuuria nielutulehduksiin kahden vuoden sisällä + kolme muuta pöpöä joissa nielunviljelyt näytti puhtailta mutta oli peitteitä, kuumetta jne. Kauheesti se lääkäri pelotteli tolla leikkauksella, että on aikuisilla iso ja kivulias operaatio :/ kahden viikon sairausloma posahtaa automaattisesti ja herkästi kuulemma joutuu sitäkin jatkamaan, sekä 10% komplikaatioriski. Että oli oikein rauhoittava lääkärikäynti - NOT. Mutta parempi näin kuin popsia vähän väliä antibiootteja ja taistella kuumeisena, plääh.

    Mutta tsemppiä! Kannattaa toki kysellä vielä tarkemmin että mikä on ns. virallinen poistoleikkauksen indikaatio, jos vaikka sullakin ois mahiksia!

    Ja näihin anonyymien kommentteihin: HAH, taitaa heidän elämän suurin ongelma olla jonkun toisen ongelma? Kyllä, elämässä on vakavampiakin asioita kuin antibioottikierre, eiköhän se ole sanomattakin selvää, mutta eiköhän jokainen saa silti murehtia sitä rikkinäistä lempimukia tai järkkyä tyvikasvua ihan niin paljon kuin sielu sietää. Ei se ole keneltäkään muulta pois :) peace!!

    VastaaPoista
  10. Elä huoli, ei ne lihakset viikon tai parinkaan levolla mihinkään katoa! Ota nyt levon ja palautumisen kannalta, sitten terveenä taas jaksaa innolla treenata kun on kerennyt kerätä motivaatiota :). Puolikuntoisena treenaamalla lisää myös riskiä taudin uusiutumiselle.
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  11. Hei Mikaela ja kiitos kivasta blogistasi, diggailen kovasti :) Mulla on kysymys joka ei liity mitenkään tähän postaukseen, mutta ajattelin että voisit tietää tästä asiasta jotain. Eli oon ymmärtänyt että käytät tai ainakin oot käyttänyt klipsipidennyksiä joskus ja olet myös reissannut paljon ulkomailla. minä täällä pähkäilen sellaisen asian kanssa, että olemme mieheni kanssa lähdössä tässä keväällä Espanjan lämpöön ja itse tuoreena klipsien käyttäjänä pohdin että saako näiden pidennysten kanssa mennä lentokoneeseen ja että piippaako/hälyttääkö ne mahdollisesti tarkastuksessa? :D Olisin tosi kiitollinen jos saisin tähän pieneen mutta askarruttavan asiaan jonkun vastauksen.. :) terkuin, Saga

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei mulla ainakaan oo koskaan hälyttäny:D Ja jos portit hälyttää,niin nehän vaan kopeloi sut ja thats it

      Poista
  12. Suosittelen kyllä niitä risojen leikkausta! Siis jos vaan "pääset" siihen leikkaukseen. Mulla leikattiin vuosi sitten, olin 21v. Ja vaikka muokin peloteltiin että tosi kipee tulee olemaan kun näin aikuisiällä ne leikataan. Mutta ei se ollut ollenkaan niin paha! (: Ei se kurkku kauaa ollut kipeä.. Pari - kolme päivää söin niitä kipulääkkeitä ja se siintä. Tosin kahteen viikkoon ei pystynyt kiinteää ruokaa syömään oli se kurkku sen verran arka ja tuvoksissa.

    VastaaPoista
  13. Moi!
    Ite kävin tossa reilu vuosi sitten YTHS:ltä hakemassa lähetteen nielurisaleikkaukseen. Mulla ei niinkään ollu noita nielutulehduksia, mut about 4-5 kertaa vuodessa sellasia kunnon flunssia missä kurkku kipee (joskus meni ääni ihan kokonaan), hirvee yskä ja nuha, mut ei mitään kuumetta sun muuta. Mut ne sit aina kestiki monia viikkoja/jopa kuukausia. Eli todella v:mäisiä, ku ei periaattees oo "kunnolla kipee", mut sit kuitenki on ihan vetämätön kokoajan. No mullahan siis oli hirveen isot nielurisat, et ne varmaan just niitä pöpöjä kuitenki keräs.

    No tosiaan viime maaliskuussa kävin siellä leikkauksessa. Joo toki se kaks viikkoo sen leikkauksen jälkeen oli aivan helvettiä (joo tosi rohkasevaa :D), en pystyny käytännössä ees juomaan ilman et sattu ihan sikana. MUTTA sen jälkeen, ku kärsin sen kaks viikkoo, en oo ollu about KERTAAKAAN kipee. Mitä nyt ihan pientä nuhaa ja yskää flunssakaudella, mut ei mitään sellasta et olis pitäny olla poissa mistään tai olla treenaamatta. Joten jos sulla vaan on sellanen mahollisuutta, niin suosittelen :) Ei se loppupeleissä oo ku sen kaks viikkoo sun elämästä ja vaikka se tuntuuki sillon tosi pitkältä ni se kuitenki helpottaa elämää huomattavasti!

    Ja siis ite ainaki sain sen lähetteen suunnilleen vaan kun pyysin :P oli kuulema tarpeeks oireita ja kuulema ne ois pitäny kuitenki ennemmin tai myöhemmin poistaa. Ite kävin leikkauksessa kunnallisella puolella, ettei tullu ees kovin kalliiks :)

    VastaaPoista
  14. Ostin muutama viikko sitten myöskin H&M:n puhelinlankaponnareita, tosi hyvät ja pysyy päässä:) Alkuun mietin, että onko nää ihan humpuukia ja mahtavatko pysyä päässä. Pitää käydä ostamassa myös ruskeita/mustia, alkaa välillä nuo värikkäät kyllästyttää.
    Paranemisia sinne! :>

    VastaaPoista
  15. Huhhuh taas mitä kommentoijia. Kyllä ihmistä saa suututtaa, raivostuttaa ja itkettääkkin se ettei pääse treenaamaan. Itselläni ainakin näin käy sairastumisien aikana. Nää jotka väittää että sun syömishäiriö alkaa muka nostaa päätään niin haluu vaan musertaa sua. Ehkä ne ite on sellasia jotka ei liikuntaa harrasta ja elämäntavat on muutenkin epäterveelliset. Mua ottaa ihan suunnattomasti päähän jos ei pääse treenaamaan, se on kuitenkin se pieni henkireikä kaiken stressin keskellä, saa purettua ärsyyntymistään ja saa vähän muuta ajateltavaa. Mun treenaajakavereissa on moniakin jotka vetää itkupotkuraivarit jos treenit jää välistä sairastumisen tai loukkaantumisen takia. TIETENKIN. Meille se on iso osa arkea, tykätään siitä eikä haluta missaa treenejä!!!!!!
    Joten te mitääntietämättömät anonyymit, lopettakaa ite toi ruikuttaminen ja hankkikaa jotain tekemistä:))
    Mikaela, heads up ja pikaista paranemista, toivottavasti oot taas kohta takas treenaamassa, muista parantua ensin kuitenkin kunnolla! Oot mieletön mimmi!

    VastaaPoista
  16. Itselleni muuten tehtiin vuosi sitten kita-ja nielurisaleikkaus, molemmat siis samalla leikkauskerralla poistettiin. Kannattaa mennä, vaikka kokemus (toipuminen) vie pitkään ja kivut oli aika rajut, mutta en ole sen jälkeen ollut juurikaan kipeä, eikä ole ollut kurkun kanssa niin paljon ongelmia, kun ennen.

    Tässä blogikirjoitukseni aiheesta, jos kiinnostaa lukea siitä leikkauksesta kertomukseni:
    http://blogilana.blogspot.fi/2014/01/kita-ja-nielurisaleikkaus.html

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.