HIUKSET KUOSIIN 9 MINUUTISSA


Mut valittiin mukaan Indiedaysin sekä OBH Nordican 9 minuutin haaste-kampanjaan, jossa ideana muutamalla bloggaajalla itseni lisäksi on ratkaista arkinen hiuspulma Magic Style Brush'lla ja selvitä hiustenlaitosta käyttämällä siihen vain yhdeksän minuuttia. Mahdotonta? Ei ole ;-)

Olen löytänyt itsestäni aamutreenaajan ja usein suuntaankin salilta suoraan töihin. Tällöin aikaa ei ole hukattavaksi ja laittutumiseen salin jälkeen varaan yleensä vain puolisen tuntia suihkuineen kaikkineen, jotta saisin aamu-unisena nukkua mahdollisimman pitkään ennen salille suuntaamista. Lisäksi kummankin, kihartimen ja suoristusraudan raahaaminen salille on todella rasittavaa, on todella mahtavaa että Magic Style Brush'n ansiosta tarvitsee kotoa ottaa vain yksi hiustenmuotoilulaite mukaan :-) Tämä tutorial tosin on kuvattu ihan kotioloissa, mutta muuten hoidan salin jälkeisen laittautumisen aina salilla.

Lähtötilanteeni on yleensä tälläinen pelkän hiusten kuivaamisen jälkeen. Tukka on taipuisa ja pidennysten vuoksi myös aika pörröinen.


Valitsin haasteeseen käytettäväksi paksuimman eli 45mm Magic Style Brush'ia, joka soveltuu erityisesti pitkille hiuksille.


 Aloitin silottamalla päälihiukset sekä kohottamalla tyveä, eli pieni osio kerrallaan harjan ympärille, nostetaan tyvestä ja vedetään kääntämällä vähän latvoja sisäänpäin. Tajusitteko? :-D

 

Kun sain päälihiukset käsiteltyä sileiksi aloitin hiusten kihartamisen kevyille laineille kierrittämällä osioita harjan ympärille sekä ihan vain kääntämällä latvoja haluttuun suuntaan.


 Ja lopputulos :-) Hiuksista tuli sileämmät ja latvoissa on kaunista lainetta.


Ja arvatkaa mitä? Teillä lukijoilla on myös mahdollisuus voittaa itsellenne haluamanne kokoinen Magic Style Brush Indiedaysin ja OBH Nordican kampanjasivulla. Jokaista kokoa arvotaan yksi kappale osallistujen kesken. Lisäksi minä sain kunnian arpoa teille lukijoille yhden 45mm eli saman suuruisen harjan, kuin mitä itse käytin :-) Blogini kisaan voitte osallistua kertomalla kommenttiboxiin mikä oli teidän pahin hiuskatastrofinne. Muistattehan jättää kommenttiin myös sähköpostiosoitteenne. Blogini kisaan voitte osallistua sunnuntaihin 8.12. klo 23:59 asti. Lisäksi OBH Nordicasta voi tykätä facebookissa täällä.




Muistakaa käydä osallistumassa myös kamppissivun kilpailuun sekä katsomaan myös muiden mukana olevien bloggaajien haasteet!

You Might Also Like

76 kommenttia

  1. Permanentti. Voi luoja se oli kamala. Olin kuin lammas noin puoli vuotta kunnes leikkasin sen pois...
    ullaahop@hotmail.com

    VastaaPoista
  2. Lähdin juhlimaan pikkujouluja ja valmistauduin kihartamalla piikkisuorat hiukseni kunnon hollywood kiharoille. Kun päästiin juhlapaikalle hiukset olivat lätsähtäneet ja piikkisuorina lumisateen takia :D

    VastaaPoista
  3. Ainiin s-posti unohtui eli tuokkoella@gmail.com

    VastaaPoista
  4. Mulla oli ennen kokonaan mustaksi värjätyt hiukset, mutta halusin sekaan vaaleaa. Tein kokonaisuudessaan varmaan parikymmentä värinpoistoa hiusten päälliosaan, sellaiseen tupsuun joka laskeutui sitten tasaisesti hiuksia auki pidettäessä. Kerran kyllästyin tupsuun ja halusin takaisin kokomustat hiukset. Vedin värin päähän ja lopputulos oli, että tää tupsuosio KATKES kokonaan! Hiukset oli kärsineet niin paljon siitä värinpoistosta että kaikki meni poikki. Siihen ei auttanut muu kuin kasvattaa uudet hiukset.
    /Karsu

    karita.perala@gmail.com

    VastaaPoista
  5. Pahin hiuskatastrofi oli ehdottomasti se, kun parisen vuotta sitten menin laittamaan supervaalennettuun platinablondiin hiukseen "hiekanvaaleaa" sävytettä ja kuljinkin sitten parisen viikkoa melkein tummanruskeilla hiuksilla... Never again!

    -Anette
    anet-tee@hotmail.com

    VastaaPoista
  6. Mahonginruskealla kotivärillä värjäämisen tuloksena hiuksista tumman violetit, just ennen koulun päättäreitä. Jäi ainoaksi kerraksi sen värin kanssa!
    cute_sohvi@hotmail.com

    VastaaPoista
  7. Pahin hiuskatastrofi oli taatusti se kun kaupanväreillä yritin blondata hiukset... hiuksista lähti varmaan värjäyksen aikana 10 senttiä ja niistä tuli aivan haperot...

    janina.kettunen@outlook.com

    VastaaPoista
  8. Värjäsin joskus aivan mustaksi mun hiukset, se sai mut näyttämään tosi kalpeelta ( muutenkin oli jo tosi kalpea iho anemian seurauksena ). Onneksi tajusin jossain vaiheessa ottaa värinpoiston ja palata ruskeaan :D

    riesapelle@hotmail.com

    VastaaPoista
  9. Mun hiukset on yhtä katastrofia, mutta pahin on varmaan kun vedin ruskean värin blondattuihin hiuksiin - vihreähän siitä tuli :D

    keppsu@gmail.com

    VastaaPoista
  10. Permanentti, samantien kun homma oli valmis tajusin mitä olin mennyt hiuksilleni tekemään. No ei siinä mitään, vuoden päästä tein permanentin uudestaan, ja ihan yhtä hirveä se silloinkin oli. Hiukset pilattu pariksi vuodeksi kokonaan :D
    No nyt vuoden verran hiukseni on ollut hyväkuntoiset, kivan mittaset ja muutenkin vaan kivat. Meninpä ja vaalensin kuukausi sitten hiukseni. Aina ollut tummat hiukset ja vaaleat ei sovi ollenkaan :D onneksi ensi viikolla saan näistä taas tummat
    roosa.stahl@hotmail.com

    VastaaPoista
  11. Pahin hiuskatastrofi oli se, kun ennen tärkeää tapaamista olinkin kaupungilla liian aikaisin. Päätinpä sitten mennä lämmittelemään itseäni vaatekaupoille, ja löysin hienoja akryylineuleita. Sovituskoppiinpa päädyin, ja kun akryylirätit vedin pääni yli -- hiukset räjähtivät isoksi, sähköiseksi palloksi. Jakaus meni ihan piloille, näytin muutenkin ihan pöllämystyneeltä. Hiuslakatkaan ei auttaneet siihen sähköisyyteen.
    Silloin olisin voinu vajota maan alle.

    heroinsixx@hotmail.com

    VastaaPoista
  12. Hiuskatastrofeja riittää :) Pahin ehkä se, kun mustasta vaalensin raita-aineella alimmat hiukset ihan vaaleiksi, ja vaalennetut hiukset katkesivat kaikki. Minulla oli vielä todella pitkät hiukset niihin aikoihin. Nyt olen lopettanut värjäyksen kokonaan, ja siksi hiukset ovat melko kiillottomat. Auttaiskohan tämä harja siihen? cf_shine at hotmail. com

    VastaaPoista
  13. Mulle kävi tossa muutama vuos takaperin (n.16v) sillai et sain jotenkin pyöritettyä kamman mun etuhiusten ympärille ihan ylös otsaan saakka a se yllätysyllätys jäi siihen jumiin eikä sitä saatu mitenkään irti vaikka mitä keinoja yritettiin ja lopputulos oli sitten se että jouduin sen leikkaamaan irti ja mulla oli sitten semmonen puoleenotsaan yltävä ja ylöspäin sojottava hapsu ja siinä sitten yritin monta kuukautta ja onneks se sitten loppujen lopuks kasvo pois :D

    rebekka.ratiaa@gmail.com

    VastaaPoista
  14. Typerät extempore ideat hiusten suhteen, jotka on aina alkanut kaduttamaan :D Esim hetken mielijohteesta värjäykset, leikkaukset jne...

    nina.antila@gmail.com

    VastaaPoista
  15. Hmm kyllä se tais olla ala-asteella permis ja kun ei sitä osannu sillon ees hoitaa niin.. :P yök
    Onneks lähti kasvattamalla pois, mutta kaikkee sitä kans tulee tehtyä!

    0452572582@netti.fi

    VastaaPoista
  16. Pahin hius katastrofi, perinteinen "haluan mustat hiukset vaaleiksi päivässä" :D
    Muutaman värinpoiston ja blondauksen jälkeen puolet päällimmäisistä hiuksista tipahti väriä pestessä suihkun lattialle ja loppu tukka oli niin purkkaa.. huh huh tästä siis aikaa 7-8 vuotta ja voin kertoa ettei koskaan enää :D
    tuopeh@hotmail.com

    VastaaPoista
  17. Pahin hiuskatasrofi oli se kun viitisen vuotta sitten lähdettiin kaverin kanssa kaivariin viettämään vappua. Hiukset kiharalle ja menoksi. Ehdittiin olla paikalla ehkä noin puoli tuntia, kunnes joku urpo päätti testata ostamaansa vappu jotain väritöhnää meihin ja ruiskauttikin aimo suihkauksen sellaista kakan väristä moussemaista tahnaa suoraan meitin päähän. Pesumahdollisuutta ei ollu pariin ensimmäiseen tuntiin ja sainkin kuulla muutamaan otteeseen kuinka kivat kakkakiekurat mun päästäni roikkuu :>>> jes
    Satusj@gmail.com

    VastaaPoista
  18. Pahin hiuskatastrofi varmaan oli se kun leikkasin todella pitkät hiukseni aivan lyhyeksi "poikatukaksi". Se ei sopinut mulle yhtään, mutta onneksi hiukset kasvaa takaisin ja nyt taas on pitkät hiukset. Toiseksi pahin taisi olla pari kuukautta sitten vaalensin ensimmäistä kertaa hiuksiani ja se oli totaalinen katastrofi. Hiukset ovat karheat ja aina pesun jälkeen on suuri tuppo kädessä kun pesee hiukset. Olen yrittänyt saada niitä öljyllä paremmaksi ja nyt hiukset näyttävät saaneen hieman elinvoimaa.

    riina.m@luukku.com

    VastaaPoista
  19. kun leikkasin ite latvoja liikaa ja epätasaisesti.. :D

    heli--@hotmail.com

    VastaaPoista
  20. Pahin hiuskatastrofini on värinpoisto pari päivää ennen ylppäreitä.. Muistona kuvissa "ihanat" epätoivoisesti kiharalle laitettu oranssikeltainen purkka-heinäpehko, joka pilkottaa yo-hatun alta.. :D

    tikkanenkaro@gmail.com

    VastaaPoista
  21. Hiuskatastrofejahan löytyy, blondailut ja tärkeänä juhlapäivänä aivan päin pyllyä menneet hiukset :D Ala-asteella olin myös tahtonut äitiltä permanentin, näin jälkeen päin ajateltuna se ei todellakaan näyttänyt hyvältä. Kerran myös pienenä halusin raitoja, ja koska en saanut niitä heti, päätin tehdä ne sinisellä tussilla jonka jälkeen napsin ne hiustupsut heti pois :-D
    juulins@luukku.com

    VastaaPoista
  22. Ensimäinen hiuspidennykseni, joka tehtiin letitys-hiusnauhaompelu menetelmällä täysin tumpeloina ja osaamattomina varmaan 7 vuotta sitten. Teoriassa toimi, mutta se kuka laittoi ne minulle, ei osannut tehdä sitä päätämyötämenevää lettiä (kas, mikä sattuu olemaan aika olennainen asia tuossa lettimenetelmässä!!) No, illalla piti olla nätti niin jonkunnäköinen lettisykerökasa saatiin aikaiseksi johon ommeltiin hiukset kiinni . Maltoin pitää niitä hiuksia tovin, koska ne olivat kauniit mutta pikkuhiljaa isoksi rastaksi muuttuva tukka sai eräänä päivänä minut suorannaiseen paniikkiin (ihan oikeasti, mulla tuli itku-paniikki) kun en saanut niitä lettejä auki. Tekotukka oli myös rastoittunut omieni joukkoon, joten repiminen teki semikipeää. Leikkasin itselleni kaljun läntin sitten takaraivoon siinä kauhunvallassa, en muista itkinkö enemmän sitä rastaa vai kaljua läikkää.... Huhhuh. Vieläkin selkäpiitä karmii.

    VastaaPoista
  23. Lukion koulukuvauspäivä... Halusin kerrankin onnistuneet koulukuvat ja heräsin melkein kolme tuntia ennen koulun alkua laittautumaan ja laittamaan kiharoita. Lopputulos olikin ihan hieno, mutta eipä paljoa naurattanut kun pääsin koululle. Sateenvarjo ei paljonkaan tuulessa ja sateessa suojannut ja hiukseni olivat suorat ja klimpissä hiuslakasta. Empä sitten ottanut yksilövalokuvia ollenkaan... :D tanjatanjuskaa@gmail.com

    VastaaPoista
  24. Pahin oli silloin, kun värjäsin vaaleanruskeasta hiukset punaiseksi ja kampaaja lyhensi ne polkaksi, auts! fevejii@gmail.com

    VastaaPoista
  25. Pahinta on ollut vaalennuskierre noin 14-vuotiaana, sillä yhä hiuksistä näkee sen jäljet.
    panic-@hotmail.com

    VastaaPoista
  26. Musta tuntuu, että joka aamu mun hiukset on katastrofaaliset, mutta pahin oli kun olin unohtanut hiusvärin pöydälle käytettynä kun tarkoituksena oli värjätä hiukset ja päätin sitte seuraavana päivänä värjätä juurikasvun piiloon ja siitä juurikasvusta tuli vihree. Sen jälkee oli tarkoitus lähteä juhlimaan kavereitten kanssa ja niinpä lähin vihreen juuren kanssa.... kyllä hävetti. Kaiken huipuks pääsin vasta seuraavana päivänä ostamaan uuden värin.. :D katja-kokkonen@hotmail.com

    VastaaPoista
  27. Pahin hiuskatastrofi oli niiden blondaus joskus yläasteella. Tukka oli keltainen ja kuiva, eikä vaaleat hiukset sovi mulle muutenkaan yhtään :D

    reijaleppanen@hotmail.com

    VastaaPoista
  28. Pahin hiuskatastrofi oli niiden blondaus joskus yläasteella. Tukka oli keltainen ja kuiva, eikä blondi muutenkaan sovi mulle yhtään :D

    reijaleppanen@hotmail.com

    VastaaPoista
  29. Pahin hiukskatastrofi oli kun keksin kuudennella luokalla värjätä otsahiukseni kirkkaan pinkiksi :D Lilaakin on tullut kokeiltua, mutta onneksi nykyään tajuan pysyä kaukana shokkiväreistä!
    laura-kinnari@hotmail.com

    VastaaPoista
  30. Täällä myöskin pahin hiuskatastrofi oli blondaus.. hiukset ohenivat ja olivat todella huonossa kunnossa värjäyksen jälkeen.
    ninatoivone@gmail.com

    VastaaPoista
  31. Mulla oli ennen tosi sileet hiukset. Ei tullu takkuja ja hiukset oli tosi hyvässä kunnossa. Sitten päätin vaalentaa tumman ruskeesta kaupan väreillä vaaleeks. Juttu alko sillä että onnistuttiin kaverin kanssa ostamaan vaalee väri, vaikka piti ostaa vaalennus. Se ensin päähän ja mietittiin miks ei mitään tapahdu. Sitten kaupasta hakemaan vaalennusta ja vaalentamaan ja sen jälkeen joku vaalee väri päähän. Sen jälkeen kun en ikinä tehny asiaa loppuun kampaajalla, oli mulla jonkin aikaa sellanen oranssin keltanen hirvitys. Sen jälkeen halusin takas tummat. Vaalennus yrityksen jälkeen nykyään mun hiuksiin tulee takkuja helposti ja ne on huonommassa kunnossa kun ennen vaalennus yritystä.

    nasu.94@hotmail.com

    VastaaPoista
  32. Pahin hiuskatastrofi oli, kun keksin leikata hiuksia itse keittiösaksilla. No eihän niistä hyvät tulleet... :D
    - Laura

    laurakaroliina@luukku.com

    VastaaPoista
  33. Pahin moka ehdottomasti tapahtui ylä-asteella, kun pahimmassa kapinaiässä keksin leikata irokeesin (jota kaduin heti). Sain aika monta vuotta kasvatella hiuksia sen jälkeen..

    l.kestila@netti.fi

    VastaaPoista
  34. Pahin hiusmoka on varmaankin noin 6-7 vuotta sitten tapahtunut täydellinen hiuskatastrofi :-D Olin ollut vuodepotilaana noin viikon enkä jaksanut silloin laittaa hiuksia sen kummemmin, ja pidin viikon putkeen oudosti vängättyä nutturaa. Eipä tietenkään 11-12 vuotiaana tullut ajatteelleeksi että tukkaan saattaa ilmentyä takku kun pitää samaa nutturaa nukkuessa viikon putkeen..Järkytykseksi nutturan alta paljastui kirjaimellisesti jalkapallon kokoinen rastaksi muodostunut takku. Tuloksetta siinä yritettiin äidin kanssa yhdessä sitä pöheikköä selvitellä, ja lopulta päädyttiin ajanvarauksetta lähimpään kampaamoon että voisivat tehdä asialle jotain. Tapaus oli näköjään toivoton, joten jouduttiin leikkaamaan puoliselkään asti ulottuva paksu tukka lyhyeksi polkkatukaksi. Oli siinä itkemistä, mutta nopeasti se kasvoi sitten olkapäihin ulottuvaksi :-) Onneksi en tuon ikäsenä vielä ollut kovin kriittinen ulkonäön suhteen, nykyään tollanen tilanne olis todellakin ollut vähintään täydellinen hiuskatastrofi :-D
    marsipaani.possu@hotmail.com

    VastaaPoista
  35. Oon lähes aina ollut pitkätukkainen. 15-vuotiaana halusin sitten lyhyemmät hiukset ja menin kampaajalle. Lopputuloksena kerrostamaton valtava peikontukka, ja lisäksi se etuhiuksiin haluttu raita olla siellä jossain sen kasan alla eikä ollenkaan siinä päällä. Se oli itselleni ainakin hirveämpi kokemus kuin yksikään blondaus sessio.

    anu.ko[at]windowslive.com

    VastaaPoista
  36. Pahin kämmi on yläaste-ikäisenä, mustasta vaaleaksi yritys kotona. Sellanen kiva oranssi tuli värinpoiston ja blondauksen jälkeen :D

    khanel@windowslive.com

    VastaaPoista
  37. Mun pahin katastrofi on tainnu olla punaisten hiusten mahdollisimman nopea vaalentaminen kyllästymisen jälkeen.. Menetin varmaan puolet paksuudesta ja pituudesta. :-D

    Tällä hetkellä musta tuntuu myös tän hetkinen tilanne pieneltä maailmanlopulta, sillä leikkasin etuhiukset hetken mielijohteesta ja ens viikolla mulla on valmistujaisjuhla kun saan myös lakin päähän...

    jettapeipi@hotmail.com

    VastaaPoista
  38. Perus blondaus ruskeasta vaaleaksi on pahin tähän astinen katastrofini. Se oranssinkeltainen oli niin järkyttävä, että istuin ensin kotona 1,5h lattialla pipo päässä itkien kunnes soitin ääni väristen kampaamoon ja tilasin ajan seuraavalle päivälle, Tukkaa raidoitettiin nätimmäksi mutta se myös viikkoa myöhemmin piti leikata polkkaan :D Onneksi tästä on jo 5 vuotta mutta kirpaisee edelleen :D emppuliisan@suomi24.fi

    VastaaPoista
  39. Moi! Pahin hiuskatastrofi? Ei tarvii edes miettiä. En unohda sitä koskaan :D Olin 18-vuotias ja lähdössä ystäväni ylppäreihin. Eräs kaverini lupasi laittaa hiukseni lämpörullilla ja ennen aloitusta kaverin vessassa käytin tukkaani styling moussea, ja kaverini tokaisikin, että laitatpa sä paljon sitä. No että pysyisi kunnolla!! Kun otettiin rullia päästä, mun tukka oli kuin voissa olisi uittanut. Olin käyttänyt vahingossa SKINmoussea, jotain kosteusainetta. Damned. Ketä edes omistaa tuollaista :D Eikun kotiin suihkuun ja myöhästyin juhlista melkolailla :) Eihän tolle voinut kun nauraa! Tosta lähtien oon lukenut purkkien kyljet aiiiiika huolellisesti. Ps. Oon niin kuolannut tätä arvottavaa tuotetta, että huh huh.
    katariina.levanen@hotmail.com

    VastaaPoista
  40. Pahin hiuskatastrofini oli kun erehdyin värjäämään vaaleat hiukseni tummanruskeiksi. Tulos oli ihan järkyttävä. Siinä sitten seuraavana päivänä kampaamossa laitettiin värinpoisto ja vaalennuskin taidettiin laittaa kahteen kertaan ennen kuin lopputulos oli siedettävä. Ja hiukset oli kyllä aika heikossa kunnossa sen jälkeen...

    loiste88@gmail.com

    VastaaPoista
  41. Mulle ei oo onneks sattunu mitään superkarseaa hiuskatastrofia, mutta ehkä yksi on ylitse muiden. Leikkasin yläasteella puoli tuntia ennen kouluun menoa itselleni otsiksen, eikä mulla ollut mitään aineita, millä saisin sen aseteltua edes jotenkin siedettävästi. Kuljin muutaman viikon etuhiukset vedettynä ylös, sillä mulle ei silloin millään muotoa sopinut se lyhyt otsis :D taijjja@gmail.com

    VastaaPoista
  42. pahin hiuskatastrofini on ollut se, kun pienenä alle kouluikäisenä tyttönä menin hieman liian innokkaasti tutkiskelemaan kynttilää ylhäältä päin... sinne katosi tämän tytön otsatukka aika nopeasti :---D muuta vahinkoa ei onneksi sattunut! featherboah@gmail.com

    VastaaPoista
  43. Mulla näitä hiuskatastrofeja on moniamonia! Pahin taitaa kuitenkin olla se kun kävin ensimmäistä ja viimeistä kertaa ihan ammattilais kampaajalla.. Äitini on aina ihan aina leikannut ja värjännyt pienestä asti mun hiukset, kun on aikanaan itsekkin tehnyt töitä parturi-kampaajana. Teini-iässä sitten ku kaikki kaverit kävi ammattikampaajilla niin olihan sitä itsekkin päästävä "kun kaikki muutkin". Aikani kun olin kinunnu niin äiti totesi että ite saan maksaa käyntini ja että sitten on turha tulla itkien takasin jos en tykkää. No sitten kampaajalle ja tietty pakko saada pitkästä tukasta lyhyt. Kampaajalle sanoin, että suoristan joka aamu tukkani ja haluan semmosen revityn tukan, kampaaja leikkasi sieltä täältä ja alkoi ilmakihartimella pöyhiin tukkaa johon yritin sitten sanoa että kun mä tykkään enemmän suorasta tukasta niin kampaaja totes "joo mut tää on tämmönen hiustyyli et tää laitetaan näin" tyydyin kohtaloon ja katoin peilistä kun muhkee mummukampaus alko kohoomaan. Lähin kampaajalta huppu päässä ja soitin tippalinssissä äitille, että äkkiä kotiin. Suoristettiin tukka ja se näytti AIVAN prinssi rohkean tukalta. Äiti sitten korjaili ja siitä tulikin loppujen lopuksi juuri sellainen kun olin halunnut. En ole vielä tähän 21 vuoden ikään kun kerran käynyt kampaajalla, enkä ajatellut käydäkkään..

    saara.suvisuo@gmail.com

    VastaaPoista
  44. Mitään järkyttäviä värikatastrofeja minulle ei ole käynyt, mutta en unohda ikinä sitä, kun olin mummin luona yötä n.5-vuotiaana ja mummin luona otin aina purkan suuhun kun olin menossa nukkumaan. Siinä sitten iltasatua kuunnellessa mupelsin purkkaa vaikka mummi sanoi, että nyt laita se purkka sivuun, ettet unissasi siihen tukehdu. No...en totellut ja jatkoin mupeltamista ja siinä silmien lupsatessa oli purkka tipahtanut hiuksiin. Iltasadun loputtua mummi oli tarkistamassa, että onko purkka nyt pois suusta ja siinä sitten huomasi, että purkka oli sotkeutunut tukkaan. Ei auttanut muu kun ottaa fiskarsit kauniiseen kätöseen ja napsasta pikku-Lindan tukasta järkyttvänä kokoinen tuppo pois. Tuli suru puseroon ja olin aivan kauhuissani, koska seuraavana päivänä oli päiväkodissa kuvaukset. Saatiinpa ikuistettua tämäkin :D

    inta91@hotmail.com

    VastaaPoista
  45. Pahin hiuskatastrofi oli kun about 17 vuotiaana värjäsin kaupan blondilla värillä hiukseni, ensimmäisen värjäyksen jälkeen lopputulos ei ollut mielestäni vielä tarpeeksi vaalea joten päätin värjätä myös toiseen otteeseen vaalealla... noh ei olisi kannattanut. Pestessäni väriä pois hiuksia irtosi tupoittain lavuaariin ja ensimmäisellä harjauksella harja oli täysi hiuksiani, hiuksista lähti varmaan puolet pituudesta ja paksuudesta ja muistan kuinka vaan itkin järkytyksestä :D Loputulos oli kusenkeltaiset hiukset ja erittäin kärsineet sellaiset. Onneksi tarinalla olikin onnellinen loppu kun pääsin heti seuraavana päivänä kampaajalle jossa väri saatiin tasainen vaaleaksi ja tehohoidoilla hiuksetkin parempaan kuntoon :D

    VastaaPoista
  46. No pahin mulla oli viime kesänä, kun yhtäkkiä huomasin hiusta irtoavan kamalia määriä! Aina suihkussa, hiuksia harjatessa ja föönatessa käteen jäi tuppo hiuksia, jotka lähtivät ihan juuresta asti. Aloitin biotiinin syönnin, mutta en huomannut itselläni mitään vaikutusta siitä. Lääkärit tutkivat asiaa, mutta mitään ei ole vieläkään selvinnyt. Hiustenlähtö on onneksi vähän jo rauhottunut, ja loppujenlopuksi syy oli varmaankin stressi.. Aika yleistä kuulemma. Joku puoli vuotta kestää tämmöinen sykli jos sellainen on tullakseen, jonka jälkeen hiusten pitäisi palautua normaaliin kuntoonsa seuraavan vuoden aikana. :) Parempi fiilis kyllä jo, kun huomaa, että uuttakin hiusta kasvaa! Pahinta tässä hommassa vaan oli, kun hiusten kasvu on niin hidasta, niin mitään nopeita ratkaisuja oli turha odottaa! :D elkalin @ utu.fi

    VastaaPoista
  47. Olin pitkään haaveillut permanentista pitkiin hiuksiini. Kävin sen sitten kamaapajalla laita
    ttamassa mutta ei olisi pitänyt, mikä katatstrofi. Ne näyttivät ihan hirveiltä kuin linnunpesältä koska hiukset olivat aivan kuivat kuin hamppua. Myöskään kiharat eivät näyttäneet kivoilta, liian säkkyrät. Jouduin sitten joka aamu suoristelemaan ja käyttäämään kaiken maailman
    aineita. Voi luoja sitä aikaa ei tule ikävä. :D

    meri.lehtonen93@gmail.com

    VastaaPoista
  48. Kauan, kauan sitten olin värjännyt pitkät vaaleat hiukset tummiksi ja halusin ne takaisin vaaleiksi. Äitini kanssa ostettiin sitten värinpoisto. Ja kaameahan siitä tuli. Eli ei muuta kuin kampaajalta aika ja hiukset takaisin tummiksi. :)

    pearl77@hotmail.fi

    VastaaPoista
  49. Hmmm ei mulle tuu kyllä mitään varsinaista katastrofia mieleen, koska kaikkee pitää aina kokeilla :D Mutta kerran kävin yhdellä opiskelijalla leikkauttamassa hiuksia ja hän ymmärsi aivan väärin kuinka paljon halusin pituudesta pois. Mun 5 cm oli hänelle lähemmäs 15 cm. Olin kauhuissani, mutta loppujen lopuksi tykkäsin lyhyemmästä tukasta.

    maya87(a)netti.fi

    VastaaPoista
  50. Kiharretut hiukset ja vesisade... lopputuloksen kostean ilman suoristamat hiukset

    suvi@bastu.net

    VastaaPoista
  51. Noin pari vuotta sitten kokeilin äitini luona sellaista pyöretää hiusharjaa. No ei siinä mitään, se jäi todella tiukasti mun hiuksiin kiinni, vaikka hain äitin apuun yrittää ottaa sitä pois. Loppujenlopuksi itku kurkussa käskin äitin leikata sen pois. Seurauksena ihan sairaan lyhyet ja hapsottavat hiukset päälaelta. Seuraavan puolivuotta käytin sellaista kampausta, missä etutukka vedetään ns. taakse pään yli. huhuh kylmät väreet tulee kun ees mietin tätä :D

    marlaruusu@luukku.com

    VastaaPoista
  52. Muutama vuosi sitten kävin kampaajalla ja kampaaja ehdotti minulle tasaisen otsatukan leikkaamista sivuotsiksen sijasta. Suostuin, mutta painotin ettei otsatukka saa olla liian lyhyt. Kampaaja sanoi tietävänsä tarkalleen, millainen minulle sopii. Kampaaja leikkasi otsatukasta epäsymmetrisen, eli niin, että se oli toiselta puolelta pidempi kuin toiselta ja pidemmällä puolella se roikkui silmillä ja toisella puolella kulmakarvan yläpuolella. Lähdin itku kurkussa kampaajalta ja kotona leikkasin otsatukan itse tasaisemmaksi, voit kuvitella lopputuloksen... :-D

    E.S.
    eine_87@hotmail.com

    VastaaPoista
  53. Kerran päätin kosteutta aina ah, niin ihanan kuivia ja hamppuisia hiuksiani rypsiöljyllä. No pesin suihkussa reuhkani kyllä pari kertaa shampoolla, mutta seuraavana aamuna tyvi oli kammottavan rasvainen=D Kuivashampoo oli sitten tietysti lopussa ja sain kulkea koko päivän ahdistuneena likaisista hiuksistani.
    Tuo harja olisi kyllä aivan täydellinen tähän lattanaan, ohueen ja kiillottomaan reuhkaan!
    elle.ahola@hotmail.fi

    VastaaPoista
  54. Ehdottomasti pahin mokani oli se, kun 18 vuotiaana tummensin blondit hiukseni kotivärillä mustiksi (lue metsänvihreiksi). Siitä alkoi kauhea värishow, joka kesti n. 2kk, jotta vihdoinkin saavutin halutun sävyn. Arvata saattaa missä kunnossa tukka olikin sen jälkeen. Nyt vasta viiden vuoden jälkeen olen saanut tukan hyv'ään kuntoon ja pituuteen.
    Tuo harja sopisi erittäin hyvin tukalleni, johon tyykkään muutenkin tehdä laiteina suoristusraudalla :)
    silja.makinen@suomi24.fi

    VastaaPoista
  55. Mulla oli kerran eräs tärkeä meno ja päätin edellisenä iltana kokeilla uutta hoitoainesuihketta hiuksilleni ja aamulla hiukset olivat sen takia lähmäiset kuin niitä ei olisi pesty kuukauteen ja aivan hirveät.
    meikinloppu@gmail.com

    VastaaPoista
  56. Ehdottomasti pahin hiusmokani oli mennä kampaajalle leikkauttamaan ja värjäyttämään hiukseni mustaksi pinkeillä yksityiskohdilla. Kampaaja kysyi useaan otteeseen miten paljon saa mistäkin napsia pois ja kerroin kyllä omasta mielestäni todella selvästi mitä halusin, oli kuvakin mukana. Värjäys onnistui paremmin kuin hyvin, mutta leikkauksessa mentiinkin niin paljon metsään että kuljin pipo/huppu päässä hyvin pitkän ajan kampaajakäynnin jälkeen. Kampaajani kysyi josko leikattaisiin vähän lyhyemmäksi korvien päältä, joka oli minulle aivan ok. Siinä vaiheessa kun hiustenleikkuukone laitettiin päälle alkoi jo hirvittää. Lopputulos olikin sitten siili molemmilta puolilta päätä. Pahimmaksi hiuskatastrofikseni kutsun tätä siitä syystä että en uskaltanut itse sanoa kampaajalle heti siinä vaiheessa kun hän konetta kaiveli laatikosta että nyt taitaa mennä liian lyhyeksi, samasta syystä myös pulitin reissusta 105 € vaikka olinkin kovin epätyytyväinen lopputulokseen. Tästä katastrofista on jo onneksi melkein seitsemän vuotta aikaa ja nyt oma tukka on pitkä ja sellaisena saa pysyä tuhansien pidennyksien sun muiden säätöjen jälkeen!
    jessica.laaperi@hotmail.fi

    VastaaPoista
  57. hanskubansku@luukku.com

    Mun pahin hiuskatastrofi oli, ja on edelleen se, että mulla alkoi kasvaa HARMAITA HIUKSIA kun olin 20-vuotias. Ihan vähän vaan, satunnaisesti eri kohdissa, mutta kirkkaan valkoharmaita! Eikä ne oo siitä mihinkään ikinä lähtemässä. Tummanruskeat hiukset. Noloa...

    VastaaPoista
  58. hanna.i@hotmail.fi
    Oma pahin hiusmokani oli ehkä joskus ala-asteella, kun päätin värjätä hiukseni. Kävin ostamassa kaupasta äidin kanssa ruskeaa hiusväriä. Paketissa luki "mahonginruskea". Merkki oli ehkä kaikista halvin. No, värjäyksen ja pesun jälkeen paljastui karu totuus: ei niistä ruskeita tullut, vaan kirkkaan, porkkanan oranssit. :") Lisäksi sarjaan kuuluu myös useita nuoruuden ajan hiustenvärjäyksiä, kun hiukset oli tummat, mutta minäpä vaaleahipiäisenä en tajunnut värjätä myös kulmia.. :D

    VastaaPoista
  59. Inhottavin "mokani" on melko yleinen omalla kohdallani.. Ja liittyykin hiusten kihartamiseen. Usein kiireessä en ehdi kovin tunnollisesti vääntämään kiharoita tasaisesti jokapuolelle. Kerran kouluun päästyäni katsoin peilistä, että toinen etuosa oli jäänyt kokonaan suoraksi ja näytti todella typerältä. Yritin suoristaa toistakin puolta, mutta turhaan. Menin sen päivän sitten puoliksi kiharretuilla hiuksilla.
    hanna.vaalio@gmail.com

    VastaaPoista
  60. Pahin hiusmokani on varmaankin se klassisin moka, joka jokaisen pitää itse kokeilla ennen kuin uskoo sen olevan kuolleena syntynyt idea: permanentti. Keksin teini-ikäisenä, että kun hiusten suoristaminen on niin vaivalloinen operaatio, hankinpa oikein kiharat hiukset - niitähän ei tarvitse laittaa ammuisin ollenkaan, eihän? Kuningasajatukseni kruunasi se ikävä tosiasia, että vaikka permanentti tehtiin isoilla rullilla, luonnonkihara tukkani päätti että semi-afro olisikin hauska lopputulos. Sanomattikin kai selvää, että en katsele rippikuvaani erityisen mielelläni.

    johonka@gmail.com

    VastaaPoista
  61. Karmein hiusmokani on liilanvärinen tukka, joka ei sopimut mulle:-D
    minnalai4@gmail.com

    VastaaPoista
  62. Pahin hiusmoka jonka muistan on se, kun menin nuorempana partuuriin leikkauttamaan tukkani. Tuolloin minulla oli pitkälle alaselkään ulottuvat hiukset ja halusin niitä hieman lyhyemmiksi. Joko kerroin toiveeni väärin tai sitten parturi ei oikein ymmärtänyt mitä halusin ja lopulta poistuin parturista olkapäille ulottuvilla hiuksilla.. Tuon jälkeen en ole parturiin mennytkään enkä haluakaan. Kammo jäi. :(

    katja.glitterland@gmail.com

    VastaaPoista
  63. Mulla on ollu nyt jo kolme vuotta suorat otsahiukset, ja mun pahin hiusmokani on se, kun menin parturiin sillon pari vuotta sitten hiukan tasoittamaan otsahiuksia, niin se leikkaskin sitten näistä kunnolla pituutta pois ja sitte mulle tuli semmoset puoleen otsaan asti pitkät etuhiukset... Sen jälkeen oon ite aina parin viikon välein tasottanu näitä etuhiuksia ! :D

    jatta.pietil@hotmail.com

    VastaaPoista
  64. Kaksi sanaa: kotitekoiset rastat..... :D
    mona.skarp(a)gmail.com

    VastaaPoista
  65. Pahin hiuskatastrofini taitaa olla itsetehdyt huppuraidat, raitoja tuli aivan liika ja pää näytti tosi rumasti blondatulta. maria.laine7@gmail.com

    VastaaPoista
  66. Pahin hiusmokani oli kun kampaajani ei oikein ymmärtänyt oikein tahtoani. minulla oli lähes mustat hiukset pitkät hiukset ja olisin halunnut taakse hiusten välistä tulevan vaaleaman osion hiukan luomaan piristystä muuten tasaisen tylsään kampaukseen. Kampausta piti muuttaa leikkaamalla hiukan olkapäitä pidemmäksi kerrostettuna. Minulla oli mukana kuvat sekä hiusten väristä että leikkauksesta. Lopputulos oli kaikkea muuta kun mitä toivoin : keskellä takaraivoa/päälakea valkoinen läntti joka tummissa hiuksissa näytti lähinnä pälvikaljulta, sekä kunnon polkkampaus. Kaiken huippuna kaverit päätti nimetä sen linnunpaska-kampaukseksi, noh sitä se kyllä lähinnä näyttikin... Eipä oo siellä tullu käytyä enää sen jälkee pahemmin ja edelleen koitan kasvattaa hiuksia takasin ku ne sillon vedettiin niin lyhyeks ettei ylettyny edes olkapäihin (siitä 2v aikaa). :D suvi.sinisiipi@gmail.com

    VastaaPoista
  67. Pahin hiuskatastrofi on nuorena koettu, joka edelleen kummittelee mielessäni :D Oli kesä, olin alottamassa syksyllä yläasteen ja halusin saada itselleni hiukan aikuisempaa lookkia. Minulla oli pitkät, melkein alaselkään ulottuvat hiukset. Menin parturille ja pyysin saada kerrostetun, hiukan yli olkapäiden ulottuvan tukan. Poistuin parturista leukaan asti ulottuvalla polkalla itkuisena... En tiedä ymmärsikö parturi pyyntöni väärin (mulla oli vielä mukana kuva hiuksista!!) vai oliko hän täysin ammattitaidoton, mutta sen jälkeen en uskaltanut kahteen vuoteen käydä parturissa :D Ja nykyäänkin käyn aika harvakseltaan, ei ole kovin suuri luotto partureita kohtaan, vaikka tapahtuneesta on 8 vuotta! :D
    annaleena-@hotmail.com

    VastaaPoista
  68. Pahinta oli kun hiukset jäivät kampaan kiinni ja ne piti repiä irti :/


    marieronen96@hotmail.com

    VastaaPoista
  69. Lukion ensimmäisellä luokalla minulla oli ruskeat olkapäille asti menevät hiukset. Halusin kovasti jotain muutosta tai väriä, mutta koska asuin jo itsenäisesti minulla ei oikein ollut rahaa. Ystäväni näki mainoksen missä haettiin hiusmalleja ja missä sai ilmaisen hiusleikkuun ja värin. Ilmottauduin mukaan innossani! Väri tehtiin ensin mikä oli haalean violetti, väri ei mielyttänyt, mutta ajattelin että voisin värjätä sen pois. Illalla leikkuu tehtiin yleisön edessä ja pidättelin itkuani, kun katselin hiuksien tippuvan lattialle. Shown jälkeen, kun sain nähdä itseni peilistä, minulla oli korvien yläpuolella koko pään ympäri menevä pottakampaus! Näytin ihan muumien HEMULILTA! Itkin hiuksieni perään pitkään ja jostain syystä kuljin kaksi kuukautta pipo aina päässä. Ei ikinä enään hiusmalliksi!
    anna.mulcahy@hotmail.com

    VastaaPoista
  70. joskus seiskaluokalla äiti käski ottaa permanentin koska sanoi sen sopivan mun nopeasti rasvottuviin hiuksiin, ja minähän silloin pienenä sitä kuuntelin. kaduin päätöstä jo samana päivänä lähtiessäni tanssiharkkoihin! kyllä hävetti, ja pitkään! pidin siitä lähtien hiukset AINA ponnarilla, vaikka ennen tapahtumaa tykkäsin pitää hiuksiani auki. mulla kesti noin 3 vuotta ennenkun sain viimeiset kiharat pitkistä hiuksistani poisleikattua, enkä taatusti enää samaan sorru!
    jessica.tuorila@hotmail.com

    VastaaPoista
  71. Pahin hiuskatastrofini tapahtuu joka kerta, kun yritän kihartaa hiuksiani; kiharat eivät millään meinaa tarttua pitkiin hiuksiini kaikista muotoilutuotteista huolimatta, ja ne vähätkin laineet ehtii lässähtää ennen kuin bileet pääsevät edes kunnolla käyntiin. Lopputulos on siis järkyttävän näköinen.
    elzustar@hotmail.com

    VastaaPoista
  72. mulla on aina ollut tosi paksut hiukset, ja kesät oli ala-asteikäiselle yhtä tuskaa, samoin tukan peseminen. siispä sain huikeen idean leikata tukan lyhyeksi! 9v noora meni siis kampaajalle ja käski leikatata koko letin pois. ja niin tehtiin.. lopputulos oli pojan näköinen kolmosluokkalainne tyttö. kaverit ei tunnistanu, sukulaiset luuli tuntemattomaks pojaks ja koulussa kiusattiin :D tukka on kasvanu kiitettävästi takaisin, mutta eipä tässä kiharat pysy kahta minuuttia. jospa magic brushilla voisi onnistua:P

    VastaaPoista
  73. Itse leikattu otsatukka... Tuli epätasainen, joten leikkasin vähän lisääj a vielä vähän lisää. Lopputuloksenhan voi arvata.

    VastaaPoista
  74. moi, koskas voittaja valitaan? :)

    VastaaPoista
  75. Sinulla on samanlaiset huulet kuin tuksulla. Tukka kyllä on hieno.

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.