Velaton 2013


Olen pitkään pohtinut erään itselle hieman arasta aiheesta kirjoittamista ja nyt päätin vihdoin rohkaistua ja jakaa tarinani. Kyseessä on raha. Toisin sanoen lainattu sellainen. Halusin kirjoittaa omista veloistani, jotka ovat tällä hetkellä taakkanani. Velkaa olen tämän reilun viisi vuotisen täysi-ikäisyyteni aikana kerännyt jonkun verran ja pikaisten laskemieni mukaan mulla on osamaksuvelkaa yhteensä sellaiset 2200euroa kolmeen eri paikkaan. Luottokorttia en edes omista, joten nuo kaikki ovat nettishoppailusta kertynyt. Ei mikään järjetön summa, mutta ikävähän tuota on lyhennellä ja korot juoksevat koko ajan. Tuon summan lyhentämiseen mulla menee kuukaudessa sellaiset 300euroa ja siihen päälle vielä kaikki muut laskut. Velkaa osamaksuissa kiinni oli vielä tuossa esimerkiksi vuosi-puol sitten lähes tuplasti, mutta olen hammasta purren maksanut niitä pois kuukausittain niin isoilla summilla, kun tili on antanut myöten. Kauhunhetkeni koin viime keväänä, kun laskuja oli maksettavana melkein 600eurolla ja koko kuun tulot olivat 700euroa. Pelkät osamaksulaskut olivat tuosta 600eurosta noin 400euroa. Mitä jos jossain vaiheessa elämääni tienaisinkin kuussa vain tuon verran, laskut veisivät lähes koko summan palkasta, pitäisi elääkin jotenkin ja entä jos kävisikin jotain, johon tarvitsen sillä hetkellä rahaa, kuten paha sairastuminen tai jokin välttämätön kuten jääkaappi menisi rikki. Mitä silloin tekisin. Tiedän, että perheeni tukisi mua tilanteessa, mutta silti. Entä jos näin ei olisikaan.


Mikä on mun velkojen tarina? No niinkin yksinkertainen, että vaatteet on kivoja ja materia toi onnellisuutta. Täytettyäni 18-vuotta, tajusin että nyt pystyn "ostamaan" vaatteita netistä ilman rahaa ja siitä se kierre alkoi. Viikottain tuli klikattua muutama kiva mekko, parit kivat kengät, paita tuolta ja housut tuolta-tyylillä vaatteita kotiin. Lisäksi nettishoppailu oli ajanvietettä, piristi huonoina päivinä, tunsin onnellisuutta klikattuani tilaa-nappia ja fiilis postista haettuja paketteja avaessa ja uusia vaatteita kokeilleissa oli todella hyvä. Koukutuin noiden kolmen edellä mainitun asian tuomaan mielihyvään ja morkkis iski vasta laskun tipahtaessa postilaatikkoon. Silloin vasta tajusi, millä summilla netistä tuli sinä kuussa vaatteita ostettua.

Pikkuhiljaa vuosien aikana ne summat alkavat kasvamaan ja samalla myöskin lainan kuukausittainen minimi lyhennyssumma kipuaa koko ajan ylemmäs. Yht äkkiä pitääkin kuukausittain maksaa useampi satanen asioista, joita ei enää välttämättä edes omista. En siis elä mitään pikavippi-elämää, en edes ikinä voisi kutellakaan ottavani sellaista lainaa. Sekä kaikki kodin jutut, kuten telkkari, huonekalut, puhelin, muu elektroniikka, auto, merkkilaukut yms sekä matkat ja arkielämä on ihan "oikealla" rahalla kustannettu. Paheeni on ollut netistä vaatteiden tilaaminen ja huomaamatta niistä on ajattelematta sen enempää kertynyt suurempia summia maksettavaa vuosien aikana. Viimeisen vuoden olen todella ottanut itseäni niskasta kiinni ja olen vähentänyt nettishoppailua todella paljon. Laskulla tosin olen usein nykyäänkin ostanut netistä ihan vain sen takia, jos tuote ei olekaan hyvä niin ei ole tarvinnut odotella rahoja. Nyt olen aina maksanut netistä tilattujen vaatteiden laskun heti eräpäivänä pois vaikka kuinka se osiin jakaminen houkuttaisi ja laittaa se tilillä oleva raha johonkin muuhun.


Meni vuosia kun kukaan perheenjäsenistäni tiesi summaa, jonka olen velkaa nettishoppailusta ja vasta viimeisen vuoden aikana olen kehdannut puhunut ongelmastani ja velastani ystävilleni. Nyt olen havahtunut siihen, kuinka rumasti sanottuna perseestä ja hukkaan heitettyä rahaa tuo 300e kuukausittain on ja päätin, että tämän vuoden aikana olen puhtailla tuosta reilun parin tonnin velasta. Ensimmäinen etappi on päästä vittumaisimmasta vihollisestani, Klarnan 1200e osamaksuvelasta eroo. Korot ovat tuolla puljulla aivan tajuttomat ja tuntuu, ettei tuo vain lyhene ikinä. Niinpä päätin maksaa tuon paholaisen pois kokonaan heinä- ja elokuun aikana tulevilla palkoilla ja aion myös oikeasti onnistua siinä. Lisäksi samalla lupaan, ettei mun postilaatikosta tipahda enää tulevaisuudessakaan yhtäkään Klarnan laskua.

Mulla on myös ollut ongelmia ylipäätänsä shoppailun kanssa. Ennen en osannut poistua shoppailureissulta ostamatta mitään, kaupoissa kiertely oli mieluisinta ajanvietettä ja lukiossa lintsasin toisinaan vikan tunnin ja lähdin käymään Lahdessa tai Helsingissä shoppailemassa, jos illalla oli menoa eikä koulun jälkeen enää kerennyt. Kaapissa oli joka toisessa vaatteessa tagit tallella ja ne päätyivät lopulta kirppiskasaan käyttämättöminä, laitoin mieluummin rahani uusiin vaatteisiin kuin esimerkiksi ulkona syömiseen kavereiden kanssa, lainailin välillä rahaa veljiltäni ihan vaan että voisin käydä ostamassa pari paitaa. Myönnän, että shoppailen edelleenkin paljon, mutta tilanne ei ole noin paha. Osaan poistua kaupasta ostamatta mitään, harkitsen noin sata kertaa enemmän vaatteen ostoa, säilytän kuitit ja uudet vaatteet pidän tallessa alkuperäisessä pussissa laput kiinni niin kauan, kunnes aion sitä ensimmäisen kerran käyttää. Lisäksi olen oppinut kokeilemaan vaatteet vielä kertaalleen ostamisen jälkeen kotona ennen kuitin hävittämistä tai lappujen irrottamista. Jostain syystä usein kotona vaate näyttää aivan erilaiselta kuin kaupan sovituskopissa ja tajuaa vasta kunnolla, tuleeko sitä käytettyä ja onko se oikeasti kiva. Jos tuntuu epävarmalta, käyn palauttamassa vaatteen, ettei se jää pyörimään tuonne kaappiin kuten monilla on ollut tapana. Lisäksi enää en lainaa rahaa perheeltäni shoppailuun ja ostan mieluummin kaupasta ruokaa sillä viimeisellä 15eurolla ennen palkkapäivää uuden vaatteen sijasta.


Olen huomannut nauttivani elämästä enemmän kun olen pikku hiljaa alkanut "parantua" ongelmastani, myöntänyt sen itselleni ja alkanut tekemään jotain asian eteen. Enää en paikkaa negatiivisia tunteita shoppailulla (okei, on hätätapauksia kun kaupoissa kiertely on parasta terapiaa), osaan sanoa ei ostohimolle ja olen keksinyt elämääni muitakin aktiviteetteja ajan tappamiseen kuin kaupoissa kiertely tai nettishoppailu. En myöskään piilottele ostoksiani läheisiltäni enkä tunne morkkista, kun taas tuli ostettua jotain. Kait myöskin tämä vanhentuminen ja samalla viisastuminen sekä realistisuuden lisääntyminen on ollut yksi merkittävä tekijä tässä asiassa :-) Oli syy mikä tahansa, olen onnellinen että herätys tapahtui nyt eikä vasta siinä 10 000euron paikkeilla.

Halusin kirjoittaa aiheesta, koska uskon etten ole ainoa joka kamppailee tämän ongelman kanssa ja häpeilee asiaa. Kuitenkin asialla on kuitenkin se positiivinenkin puoli, että tästä voi päästä eroon. Se vaatii elämäntapamuutosta, kärsivällisyyttä, tukea ja päättäväisyyttä samalla tavalla, kuin esimerkiksi tupakoinnin lopettaminenkin. Nyt olen kuitenkin päättänyt onnistua ja olen osamaksuvelaton vuoden 2013 loppuun mennessä.

You Might Also Like

44 kommenttia

  1. Tosi rohkea kirjoitus! Tsemppiä Mikaela!

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa, että uskallat puhua aiheesta, joka on varmasti osa monenkin arkea, mutta siitä ei pahemmin puhuta. Olen myös itse kamppaillut saman ongelman kanssa - tai itseasiassa kasa osamaksulaskuja möllöttää edelleenkin pöydällä. Huomaan välillä vieläkin itse ajautuneeni eri nettikauppoihin ja klikanneeni hirveän kasan tavaraa ostoskoriin, mutta viime tingassa aina osaa ajatella onko järkeä kasvattaa laskuja entisestään. Osamaksut on vaan ihan liian helppo keino saada tavaraa muka "ilmaiseksi" :S

    VastaaPoista
  3. Rohkea veto että uskalsit kirjoittaa aiheesta.
    Et todellakaan ole ainut joka on tuskaillut klarnan tili laskujen kanssa jotka itse tietysti tyhmyyksissään tuli aiheutettua.
    Suuri houkutus tänä päivänä tulee juurikin blogeista missä mainostetaan tilaamaan milloin mistäkin, toinen toistaan ihanampia vaatteita, niin jäin itsekin siihen velaksi osto- kehään.
    Luojan kiitos havahduin puoli vuotta sitten ja kohta on velka pois maksettu enkä ikinä enää halua postilaatikossani nähdäkkään laskua firmalta nimeltä klarna :(

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa että kirjoitit tästä! Ihailtavaa rehellisyyttä ja jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  5. Hieno homma ja rohkeaa ottaa asia puheeksi! Tsemppiä!

    VastaaPoista
  6. Vau, tosi rohkeaa että kirjoitit aiheesta! Osamaksuvelat on varmasti jonkinasteinen tabu, josta ei pahemmin hiiskuta. Valtavasti tsemppiä!

    VastaaPoista
  7. Tsemppia Mikaela.upein kirjoitus.teemme elämässä virheitä ja niistä me opimme.hyvät jatkot Sulle!

    VastaaPoista
  8. Onko sulla luottotiedot menny?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvät luottotiedot oli viime keväänä tarkastaessa, eli ei ole mennyt:-)

      Poista
  9. Upea kirjoitus,Mikaela.me kaikki teemme virheitä,oppiaaksemme asioita tekemään oikein,tai sitten teemme niitä niin monta kertaa,kunnes jokin tai joku tipauttaa meidät siitä kuplasta maanpinnalle.Tsemppiä!!!

    VastaaPoista
  10. Tosi mahtavaa että uskalsit kirjoittaa aiheesta! Mä pelkään että monilla nuorilla on sama ongelma :S Mä itse olen aina ottanut sen periaatteen, että en osta mitään velaksi, mutta tiedän lähipiiristä ihmisiä, joiden on ollut pakko tehdä niin (esim. jos tietokone hajoaa ja on pakko opiskelujen takia saada uusi jne..). Shoppailuun syntyy varmasti helposti sellanen pelottava riippuvuus, ja tuntuu että jotain uutta on pakko saada koko ajan. Shoppailuriippuvuudesta ja siitä johtuvista veloista ei kuitenkaan puhuta yhtään niin paljon kun esim. peliriippuvuudesta. Onneksi uskalsit ottaa asian esille!

    VastaaPoista
  11. Kiitos rehellisestä postauksesta :) oot rohkea kun uskallat myöntää ongelman ja puhua siitä :)

    VastaaPoista
  12. Tää oli todella rohkea ja hyvä kirjoitus - mulla on itselläni sama ongelma, enkä koskaan uskaltais myöntää sitä kenellekään. Mun summat ei pyöri niin suurissa summissa kun sun, mulla on sitä velkaa yhteensä noin 500e, mutta osa-aikatyössä ollessa ja ilman tukia eläessä sitä ei oo kivaa maksella pois...

    Mäkin jäin just siihen koukuun, kun saa "ilmaseksi" tavaraa. Tuli hyvä fiilis ku on oli klikannut tuotteet kassalta ja tilausvahvistuksen ilmestyessä sähköpostiin, ja vielä parempi fiilis oli kun pääsi käsiksi niihin tuotteisiin. Fiilis kuitenki laski aika nopeesti kun Klarnan ja H&M:n laskupino alko kasvaa pöydällä.... Mäkin oon tehnyt itselleni sen lupauksen, että maksan nuo velat pois tämän vuoden loppuun mennessä enkä enää tilaa ellen ole 100% varma kyvystäni maksaa vaatteet.

    Ihana että uskalsit ottaa tän aiheen puheeksi, toivon todellakin että saat maksettua velkasi pois!

    VastaaPoista
  13. Upeaa rohkeutta! Hieno postaus arasta aiheesta. :) <3

    VastaaPoista
  14. Tosi rohkea postaus!

    Itse olen samassa veneessä, että nettikauppoihin velkaa on 500e paikkeilla ja sitten toinen aivan äärimmäisen paha eli pikavippikierre. Elämäni suurin virhe oli ottaa ensimmäinen vippi vuosi sitten.. siihen jää niin helposti koukkuun. Tilille kuin tupsahtaisi tyhjästä "ilmaista" rahaa. Eihän sitä tajunnut vasta kuin laskujen tipahtaessa postiluukusta. Pikavippejä yhteensä 2000e ja luottotiedot mennyt. Toisaalta en harmittele luottotietojen menetystä, sillä nyt tähän laskulla tilaamiseen tuli todellakin stoppi, mikä tosin olisi pitänyt tulla jo aikoja sitten.

    VastaaPoista
  15. Ite kans säntillisyydellä oon saanu Klarna-laskuni nyt 80euroon ja se tarkotus maksaa kokonaan veke ens kuussa. En malta odotella sitä tunnetta! :D
    Se tuntuu vaan niin helpolta, että "tilaa nyt, maksa joulukuussa" mutta totuus on, että se lasku kuitenki AINA tulee jossain vaiheessa vastaan ja se on pakko maksaa. Nyt oon opetellu tilaamaan netistä vain, jos pystyn maksamaan sen myös pankkisiirrolla heti.

    Hieno ja esimerkillinen postaus! Tämä varmasti herättelee monia. Uskon, että velkasi on piankin jo maksettu pois ja uutta vaatevelkaa ei enää tuu :)

    Ikisinkku-blogi

    VastaaPoista
  16. On ihan mahtavaa, että jaoit tän. Oon lukenu sun blogia melkein yhtäjaksosesti vuodesta 2008 ja muistan edelleen kun kerroit joskus kuinka paljon sulla menee rahaa vaatteisiin ja taisit sanoa itseäsi hieman ostoriippuvaiseksi. Mun mielestä on hyvin rohkeaa puhua blogissa tälläsestä aiheesta, jota pidetään yleensä muotiblogien kääntöpuolena. On myös ihana nähdä kuinka sanot, että vaikka tiedät että perheesi tukisi sinua, haluat selvitä itse. Mä uskon suhun hyvin paljon, että saat lyhennettyä tuon laskun asettamassasi ajassa! Tsemppiä, oot ihana! :)

    VastaaPoista
  17. klarna, collector, h&m, elllos tili... tuttuja kaikki!harmittaa ihan pirusti, että osamaksuihin on jäänyt koukkuun. useita vuosia olen ehtinyt velkaannuttaa itseäni ja nyt on n. 1600e jäljellä maksettavaa. ei näin. mutta aivan kuten sinä, olen onneksi havahtunut shoppailuriippuvuuteeni ja nyt maksanut niin suuria summia pois kuin mahdollista, tavoitteena myöskin olla ensi vuoteen mennessä ilman velkaa. :) tsemppiä!!!!

    VastaaPoista
  18. Rohkea ja rehellinen postaus, hienoa :)!

    VastaaPoista
  19. Elokuvissa ongelmat ratkeavat aina kuin taikaiskusta (esim. Himoshoppaaja), mutta tosielämässä ei ihan käy niin vaan rahat velkojen maksuun on revittävä jostain. Eiköhän meistä kaikista ole kiva ostella enkä tiedä ketään, kuka ei nauttisi siitä tunteesta, kun ostaa ainakin jotain pientä kivaa.... Ja netistä ostaminen on liian koukuttavaa... Tunnistan nuo sinun kirjoittamat tuntemuksesi hyvin ja tiedän paljon ihmisiä (=naisia), jotka jättävät jotain oikeasti tärkeää ostamatta, että saavat uudet kengät, jotka vinguttavat Visaa ja sitten yrittävät haalia lisätöitä, että saavat laskut maksetuksi. Minulla oli opiskeluaikana erittäin tiukkaa taloudellisesti ja pärjäsin, kun nostin rahat tililtä kuukauden alussa)ja käytin vain käteistä. Näin konkreettisesti, miten paljon rahaa kuluu. Hienoa, että olet ymmärtänyt ongelmasi ja tarttunut siihen hyvissä ajoin sekä myös kirjoittanut tästä vaietusta aiheesta! Nautitaan elämästä ja sen tarjoamista ei-materialistisista iloista - ne ovat pysyvämpiä kuin rahalla ostetut :)

    VastaaPoista
  20. Muistan vielä ajan, kun tässä blogissa oli kommenttipuolella paljon ärhäkkää keskustelua sun rahankäytöstä. Tästä syystä nostan hattua tälle postaukselle! :) monessa blogissa kuitenkin uuden tavaran hankkiminen on se blogin kantava voima. mielestäni on hyvä, että katsotaan välillä myös kolikon kääntöpuolta eli kuinka paljon jatkuva ostoksilla käyminen voi kustantaa. itselläni oli parin vuoden ajan tällainen ongelma: muutin maalta pääkaupunkiseudulle ja jollain tavalla hullaannuin siitä, että vaatekaupat olivat ihan kilometrin kävelymatkan päässä! parin vuoden aikana tuli ostettua vaatteita ihan liikaa ja useat päätyivät kirpparille joko käyttämättöminä tai kerran käytettyinä. Shoppailu tuntui vaan täyttävän sen tyhjän aukon, minkä toiselle paikkakunnalle muuttaminen oli saanut aikaan. Onneksi kuitenkin ymmärsin parin vuoden päästä muutosta, että nyt on aika pistää vaatekaappi järjestykseen ja lopettaa jokaviikkoinen shoppailu. nyt olenkin enemmän sitä mieltä, että olen onnellisempi, jos kaapissa on vaan ne muutamat vaatteet, joista oikeasti pitää ja joiden tietää sopivan :)

    VastaaPoista
  21. Todellakin hyvä juttu, että teit tämmöisen kirjoituksen sillä moni muu joka samanlaisessa tilanteessa on voi saada tästä apua ja huomata, ettei ole ainut asian kanssa!
    On oikeasti niin ihailtavaa kuinka avoimesti kerroit tästä ja muutenkin jostain asioista aikoinaan olet blogissasi kertonut ! Senpä takia sinä ja tämä blogi olette ihania, en voisi kuvitellakaan ettenkö lukisi tätä blogia aina kun uusi postaus tulee, vaikka aina sitä kommenttia en laitakkaan, niin kuitenkin kaikki postauksen luen läpi :) ! Kiitos Mikaela kun jaksat pitää omanlaistasi blogia ja paljon tsemppiä tuleviin koitoksiin olkoon se sitten tuo velan maksu tai joku muu <3

    VastaaPoista
  22. HYVÄ MIKAELA!! Tsemppiä, oot rohkee, kun uskalsit kirjottaa tästä aiheesta. Arvostan :)

    VastaaPoista
  23. Tsemppiä Mikaela loppujenkin velkojen maksuun! Rohkea nainen olet, kun uskallat omista raha-asioistasi kirjoittaa näin avoimesti ja tuoda esiin tuota blogimaailman kääntöpuolta. Niinhän se on, että tosi rakkailta tuntuvat semmoiset vaatteet/asusteet, jotka on todella harkiten ostanut ja joista oikeasti tykkää!

    VastaaPoista
  24. voisit laittaa tänne blogiisi tilinumerosi, niin me lukijat voisimme auttaa! muutamastakin eurosta kertyisi mukava summa usealta lahjoittajalta! :)

    VastaaPoista
  25. Tykkään lukea sun blogia just sen takia, kun uskallat kirjoittaa aroistakin aiheista! Todella hyvä postaus. Tsemppiä loppujen velkojen kanssa ja kivaa loppukesää sulle! :-)

    VastaaPoista
  26. Samaa mieltä olen ylläolevien kommenttien kanssa, rohkeaa kirjoittaa arasta aiheesta!
    Itse olen myöskin samassa tilanteessa, n. 2000e velkaa ja tänä vuonna olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja maksellut isoja summia pois. Vaikutat tosi ihanalta ihmiseltä ja blogisi on niin aito :) Jatka samaan malliin ja tsemppiä velkojen maksuun, kyllä tästä vielä selvitään! ;) Ihanaa kesää<3

    VastaaPoista
  27. Tuttu tarina, mulla tilanne ryöstäytyi vielä pahemmin käsistä. 18 vuotiaana kaiki tilit auki, ellos, h&m, käyttöluotto, visa. Mitä ikinä sainkaan. Tulot oli suht pienet, mutta menot sitäkin suuremmat. No sinne ulosottoonhan velkoja sitten 13kpl meni pari vuotta sitten. Onneksi! Tuli stoppi osamaksuostoille. Enää yks kuukausi ulosottoa jäljellä ja sitten veloista vapaa :) On kyllä uskomaton tunne, kun tilistä menee enää se vuokra+netti+sähkölaskut eikä mitään muuta laskunmaksuja säännöllisesti. Harmittaa vaan se kulujen määrä, mitä olen turhaan maksanut.. mutta otan ne oppirahoina.

    Tosi rohkea kirjoitus! :) Onnea loppuvelkojen maksuun.

    VastaaPoista
  28. Hyvä postaus! :)

    Oon huomannu, et sillon kun esim. H&M:n velan on maksanut kokonaan pois niin sillon tilaamista miettii huomattavasti enemmän ku silloin, kun siellä vaikka on jo 100 euron velka. Puhumattakaan siitä, jos jokin tavara toimitetaan myöhemmin ja siihen toimitukseen voi viellä tilata lisää eikä tarvi maksaa postikuluja. :P

    Oottelen tällä hetkellä useemmasta paikasta tilauksiani, mutta kunhan saan ne (ja toivottavasti palautan osan tuotteista :D) yritän olla ostamatta nettikaupoista mitään ennen kuin olen saanut velkani maksettua. Tai en ainakaan osamaksulla osta mitään! Klarna on kyllä todellakin vihollinen! Harmi vaan, että sinnekin on velkaa yli 200 tällä hetkellä niin en voi kerralla maksaa sitä tuloillani pois. :P

    Tsemppia loppuvelkojen maksuun, varmasti onnistut! :)

    VastaaPoista
  29. Oli rohkeaa puhua ääneen vaikeasta asiasta joka on varmasti monen muunkin kohdalla ajankohtainen. Itsellä ei ole velkoja, mutta olen tunnollinen laskujen maksaja ja osaan samaistua siihen pahaan oloon mikä veloista tulee. Paljon tsemppiä!:)

    VastaaPoista
  30. Moi! Hieno ja rohkea postaus. Hommassa voi kokeilla esimerkiksi joka kuu vaikka vain viidenkympin pistämistä syrjään. Velkojen maksun jälkeen siitä kertyy vuodessa jo 600 euron rahasto yllättävien menojen lyhentämiseen.

    VastaaPoista
  31. Ahh, ihanaa, en oo täällä maailmassa yksin :D eihän tää hauska asia oo ja oon myös parisenvuotta ollu aikamoisssa osamaksujen/velkojen kierteessä. Liian helpolla tulee painettua netissä kamaa ostoskoriin ja tilattua, silloinhan vaate tuntuu ilmaiselta ja ajattelee että kuukauslyhennys ei tunnu missään...kuitenkin kun paikkoja on monia ja osamaksutilin raja nousee, nousee kuukauslyhennysmaksutkin ja sitten niistä kertyy kiva summa maksettavaksi joka kuukausi. Ja Klarna on näistä kyllä se pahamaineisin! Oon tehnyt itselleni selväks, että enään ei tilailla laskulla, vaan heti pankkikortilla/nettisiirrolla! Tää vähentää shoppailua huomattavasti netissä ;)

    rolssi.blogspot.com

    VastaaPoista
  32. Rohkea teksti! Omalla kaverilla tuntuu olevan samanlainen tilanne, joka ei tietääkseni vielä ole mennyt velkoihin asti. Osaisitko neuvoa, miten puhua shoppailuriippuvuudesta hänelle? Asia on tosiaan arka, varmaan moni lukija on sinunkin kohdalla miettinyt tätä mahdollisuutta, mutta jotenkin Se ongelma pitäisi itse tiedostaa ensin? Tsemppiä!

    VastaaPoista
  33. Todella hienoa että " heräsit" nyt etkä viimeinen päivä. Korjausliike kurssissa kipeloittaa aikansa, mutta tulevana Uutena Vuonna olet oman kukkarosi herra, Onnea Sinulle! Se tuntuu makeelle..

    VastaaPoista
  34. Kiva kun avauduit tästä. Itse en ole saanut kuin max muutaman satasen osamaksuvelat aikaiseksi, mutta silti koen, että shoppailen aivan liikaa.. melkein joka viikko jotain "käteisellä" rahalla. Nyt olen alkanut tekemään samalla tavalla kun sinä, että kun ostan jotain, säästän aina kuitit ja jätän sen vaatteen vielä pussukkaan odottamaan lappuineen ja mietin tarkkaan haluanko tuon pitää ja onko vaate kiva. Osan olen palauttanut takaisin. Shoppailusta en aio kokonaan silti luopua, se on edelleen yksi elämän suurista iloistani, ja on vuosikausia ollut jo lauantaipäivien "perinne"..yritän nyt vähän järkeistää tätä shoppailua. Ainiin..olen alkuvuodesta pitänyt exceliä vaateostoksistani. Sen excelin näkeminen on herättänyt tosi paljon, että käytänkö todellakin näin paljon rahaa shoppailuun, suosittelen tätä sullekin :)

    VastaaPoista
  35. Rohkeasti kirjoitettu tälläisestä aiheesta! Monikaan ei varmasti uskaltais:) Mutta hyvä, että oon saanu asioita jo järjestykseen ja sulla on suunnitelmat velkojen maksamiseksi pois. Ite oon onneks oppinut siihen, että jos tilaan netistä jotain, niin maksan sen heti, jos oon vähintään 95% varma, että tulen pitämään tuotteen. Jos en oo varma, niin tilaan laskulla, mutta maksan sen yleensä heti, kun oon päättänyt, että otan tämän, enkä oota eräpäivään asti.

    VastaaPoista
  36. Todella hienoa ja rohkeaa sinulta, että kirjoitit tästä aiheesta! Nykyään kuluttaminen ja shoppailu korostuvat aivan kaikkialla ihan eri tavalla kuin esim. omassa nuoruudessani 90-luvun alkupuolella ja siksi uskon, ettet ole ainoa nuori, joka on painiskelee tämän tilanteen kanssa. Kuten totesit, kaikilla eivät esim. vanhemmat pysty auttamaan hädän hetkellä taloudellisesti. Toivon, että tämä kirjoitus avaisi myös kohtalotovereittesi silmiä, mutta ennen kaikkiea toivon, että sinä saat raha-asiat hallintaan. Ja varmasti saatkin tällä asenteellasi! Toivotan sinulle mukavaa loppukesää ja alkavaa syksyä!!!

    VastaaPoista
  37. Hyvä kirjoitus, upeaa, että avauduit :)
    Itsekin kamppailin osamaksujen kanssa monta vuotta, mun suurin vihollinen oli H&M. Muistan, että maksoin sitä ehkä kympin kuussa ja kun laskuja aina vaan tuli, aloin maksamaan kahtakymppiä, kolmeakin, että saisin laskupinon pienemmäksi. Viimeinen niitti oli, kun sain laskun, jossa luki, että olen vielä velkaa jotain 40€ ja maksoin sen pois ja ajattelin, että JEE nyt se on maksettu! Meni pari viikkoa, niin sain laskun H&M:ltä. Koska olin 100% varma, että olin jo velkani maksanut, soitin asiakaspalveluun. Ilmeisesti ne olisivat halunneet vielä, että olisin maksanut viimeiseen maksuun kuuluvia korkoja, paperilaskuja ja jotain. Sanoin ihan suoraan, että mä en enää ala mitään maksamaan (lasku oli ehkä joku 5€), maksoin viimeksi lopun velkani. Ilmeisesti yrittivät siis vielä kusettaa multa roposia.
    Hyvä idea on tosiaan se, että sen viimeisen 15€ mieluummin käyttää hyvään ruokaan kuin "ihan kivaan" mekkoon! :):)
    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  38. Se on totta, että Klarnalla on ihan vittumaiset korot! Toiseksi ne ei edes osaa lähettää järkeenkäyviä laskuja, vaan ne lähettää aina vaan jotain soopaa, missä hädin tuskin lukee kaupan nimeä mistä oot tuotteen tilannut...

    VastaaPoista
  39. Olet todella rohkea, toivon sinulle kaikkea hyvää! Olen itse velaton, mutta uskon että rohkeutesi inspiroi muita samassa tilanteessa olevia. On myös ihanaa, että tuot jotain uutta muoti- ja lifestyleblogeihin, sillä niissä kieltämättä ei näitä aiheita näy kovin usein.

    VastaaPoista
  40. juu entäs kun velka alkaa olee 30.000 se on mun saldo loppuelämän riesa ja mistään en saa enään hyvää oloakaan

    VastaaPoista
  41. Tosi rohkea ja aivan mahtava postaus! Itselläni alkoi osamaksu kierre jokunen vuosi sitten, kun kaveri vinkkasi sivuston josta pystyy tilata aivan mahtavia vaatteita Klarnan laskulla.. Siitäpä sitten innostuin ja joka kuukausi tuli pari kertaa tilailtua vaatteita (tietenkin osamaksulla, koska se silloin kuulosti niin hyvältä).. Tänä vuonna huomasin, että laskun yhteissumma alkaa hipoa lähemmäks 1000 euroa ja pikavippejä on tullut oteltua, koska saamani palkka ei riitä velkojen maksamiseen ja elämiseen. Eilen uskalsin myöntää kaverilleni ongelmistani ja hän oli ensimmäinen jolle asiasta kerroin. Edes poikaystäväni ei tiennyt totuutta. Kaverini sai minut järkiini ja käski minua myöntämään ongelmani ja pyytämään apua.. Ja niin tein, kerroin asiasta isälleni joka lupasi auttaa ja kas kummaa, sain rahat jolla saan maksettua Klarna tilini tyhjäksi.. Iso taakka putosi sydämeltäni, koska uskalsin myöntää ongelmani ja sain apua. Enää on pikavipit maksettavana, mutta niistä selviän itse. Rakkaat ihmiset, älkää pelätkö myöntää ongelmianne! Apua saa, kunhan sitä pyytää.

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.