Mitä kuuluu?

En ole hetkeen kertonut sen kummemmin kuulumisiani. Kello on puoli kaksi, mutten vaan jotenkin saa mieltä tyhjäksi, että voisin alkaa nukkumaan. Ärsyttävää, kun väsyttää ihan kamalasti ja huomenna pitäis mennä nukkumaan todella aikaisin, koska kentälle lähtö on keskiviikkona puoli viisi aamulla :s No, koneessa voi onneksi nukkua.

Mutta mitä mulle kuuluu? En itseasiassa tällä hetkellä oikein tiedä itsekään. Kaikki on super hyvin; on lomaa koulusta, on tullut lomailtua kunnolla ja yksi on juuri edessä, kesälle on kivoja suunnitelmia, töissä menee hyvin ja muutenkin kaikki on kunnossa. Täydellisesti oikeestaan ja välillä havahtuu siihen, miten elämä voi olla näin helppoa. Silti mulle on viime viikkoina tullut pakottava tarve muuttaa jotain mun elämässä. En vain kestä tätä samaa päivästä toiseen ja kait mun luonne on sellainen, että pitää koko ajan olla jotain meneillään tai jokin vähän vinksallaan :-D Olen katsellut asuntoja Espoosta ja Helsingistä, leikitellyt ajatuksella muuttaa yhden tai parin kaverin kanssa kimppakämppään, miettinyt Turkuun tai jonnekin muualle rannikolle muuttoa, jopa koulun keskeyttämistä ja takaisin Tukholmaan lähtöä. Nyt myös jostain syystä päässä on pyörinyt Espanjaan töihin hetkeksi muuttamista tai viime kesänä lähes toteutunutta muutaman viikon baarissa työskentelemistä välimerellä.

Miten muutamassa viikossa on voinut saada pään taas näin pyörryksiin? Hassua kuinka hukassa ihminen voi olla, vaikkei siihen ole mitään aihetta! En taas voi ymmärtää ihmismieltä. Ehkä mua vaan pelottaa tuntea näin, kun pitäisi jo tavallaan tietää mitä haluaa. Tiedän, mitä haluan elämältäni ja tulevaisuudeltani, muttei niiden aika ole vielä. Yleensä reagoin itkemällä ja masistelemassa tälläsiin fiiliksiin. Nyt oon vaan naureskellut itselleni, että mitä mulle taas on tapahtunut :-D Kesän tulo kait saanut mut ihan sekaisin.

Olen kyllä niin tuon Espanjan loman tarpeessa. Aion maata viikon auringossa, lukea kirjoja, viettää aikaa itekseni ja miettiä asioita. Ehkä loman jälkeen olen taas "normaali". Sen näkee sitten.