Ajatuksia

by - 10/06/2011 12:30:00 ap.


Hejsan! Mulla meni maanantai ja tiistai sängyssä makoillessa ja Gossip girlin kolmasta tuottaria katsoessa, joten siksi on ollu vähän hiljaisempaa täällä blogin puolella. Tänään kävin parilla istumassa Mallan kanssa ja vaihtamassa alkuviikon kuulumiset. Tasan viikon päästä tähän aikaan olen laivassa matkalla Suomeen. Äidin vanhemmat tulee tänne risteilylle, joten tulen samalla heidän kanssa kotiin. Nyt oon ollut täällä jo sen viis viikkoa ja aika on mennyt ihan tajuttoman nopeasti.

Mulla on viime aikoina ollut ihan tajuton ikävä kotiin. Kaipaan ihan kamalasti perhettä, Pipsaa ja omaa kotia. Tykkään asua täällä, mutta silti kaipaan sitä omaa rauhaa jota oma koti tuo. Kirjoitin joku aikaa sitten, että aion muuttaa tänne Ruotsiin lähiaikoina, mutta enää en ole niin varma. Mulla on kaikki niin hyvin Suomessa, joten miksi alottaisin kaikki ihan pohjalta täällä Ruotsissa. Nyt vaan tuntuu siltä, että mun on hyvä olla Suomessa vaikka täälläkin on omat hyvät puolensa. Ja vaikka kuinka hassulta tää kuulostaa, niin mua on alkanut ärsyttää asua isossa kaupungissa. Lidingö on todella ihana, mutta ärsyttää jos pitää käydä perus ostoksilla keskustassa niin heti on keskellä tungosta, ellei tee sitä aamupäivästä. Viikonloput on ihan helvettiä ja silloin yritänkin välttää kaikkia kauppoja. Vaikka Tukholmakin on aika pieni paikka ja täällä törmää samoihin ihmisiin, mutta silti tää tuntuu vähän turhan isolta. Rakastan kävellä pitkin katuja, katsella ihmisiä ja nautin suurkaupungista, mutta ei sitäkään jaksa joka päivä. Hyvinkää tuntuu itselle sopivan kokoiselta ja jos haluan ihmisten keskelle, voin lähteä Helsinkiin. Olisihan se tietenkin heti toista, jos asuisi jossain Tukholman reunalla, mutta silti. Nyt vaan haluan palata Suomeen, mutta musta nyt ei koskaan tiedä mitä päähäni saan. Voi olla että kuukauden päästä olen taas täällä Ruotsissa :-D

Toinen asia joka painaa mieltä, on mun ulkonäkö. Mulle on tullut Ruotsiin tulon jälkeen kiloja, koska ruokavalio muuttui niin paljon ja rutiinit meni taas ihan uusiksi. Oon perus mussuttaja, että jos ei oo muuta tekemistä, syön. Kotona sitä oli niin helppo rajottaa, koska ei ikinä ollut kaapissa muroja, leipää tai muuta sellaista helppoa ruokaa. Ja oon lähes koko kesän ollut syömättä ylimääräisiä hiilareita, joten niiden uudelleen aloittaminen nostaa painoa nopsaa ainakin omassa tapauksessa. Eikä urheilussa ole ollut mitään muutosta. Täällä vielä syön paljon pastaa, koska se on nopea tehdä mulle ja Noralle koulun jälkeen. Onneksi Suomeen palatessa saan taas palattua tavalliseen ruokavalioon ja nopsaa nämä tulleet kilot varmaan lähtevätkin. Muutenkin pitäis aloittaa joku harrastus yhden kaverin kanssa, niin pääsee taas kesän laiskottelun jälkeen urheilun makuun. Inhottaa, kun tää vaikuttaa mun mielialaan niin paljon.


Pläääh, tällästä taas pyörii päässä. Onneksi Suomeen paluun jälkeen saa taas selkoa, mitä haluan tehdä :-)

You May Also Like

13 kommenttia

  1. hei toi on muuten niin totta, että mikäli on ollut kauan syömättä mitään ylimääräsiä hiilareita, tuntuu että kaikki mitä on saanu pois tulee jonain rakettina takas! Lähteeköhän ne "uudestaan jättämällä" ne? En oo vielä sitä kokenut, mut ny yritetään, haha.

    VastaaPoista
  2. Mä vähän epäilen, että tuleeko sun ajatuksiin koskaan mitään selvää linjaa. Tai siis meinaan että en usko että tuut koskaan olemaan varma siitä että kummassa maassa haluat asua.

    Oot kuitenkin siellä Ruotsissa asunut jo pitemmän aikaa, ja jos vähänkin tuntuu että ei tää oo mun juttu niin keskityt välillä muihin asioihin ja sitten mietit sitä Ruotsia uudelleen.

    En tiiä mikä tässä Suomessa on, mut en mä pystyis lähtemään edes vaihto-oppilaaks :D

    VastaaPoista
  3. sit, joo en tajuu mikä siinä on! Toivottavasti toimii tää, että vähentää uudestaan :-)

    rosa, suomessa on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta niin on myös ruotsissakin. ehkä tää tosiaan selvittää mun ajatuksia hetkeksi kun tuun takas suomeen :-)

    VastaaPoista
  4. vaikuttaa pian että masennut..tsemppiä!!

    VastaaPoista
  5. fandango, kyllä mua välillä mietityttää, että nostaako masennus taas päätään. Toivotaan ettei :)

    VastaaPoista
  6. Tiedän tuon tunteen kahden maan välille jämähtämisestä. Olen asunut USA:ssa 7 vuotta, enkä tunne oloani täysin kotoisaksi enää kummassakaan maassa. Onneksi Ruotsi on kuitenkin ihan naapurissa niin ei tule niin kauhea välimatka! Tsemppiä- kyllä ne kilotkin saa taas kuriin kun kroppa tottuu pois tuosta mullistuksesta mikä tuli hiilareitten uudelleen aloittamisesta. :)

    VastaaPoista
  7. muista, että kaikista tärkeintä on että oot onnellinen :)

    VastaaPoista
  8. Vaikutat todella sympaattiselta ihmiseltä. Tiedän ton tunteen, kun ei oikein löydä paikkaansa, eikä tiedä mitä tekisi itsensä/elämänsä kanssa.

    Toivotan sulle kaunista ja mukavaa syksyä :)

    VastaaPoista
  9. Höh, mitä ajatuksia :(
    Onneksi kaikella on kuitenkin tarkoituksensa ja minkään päätöksen ei tartte olla lopullinen! Sulla on oikeus muuttaa mieltäsi vaikka sata kertaa, jokaisesta oppii jotain uutta!

    Koska olet palailemassa Suomeen? Oletko ajatellut jäädä kotikotiin asustelemaan vai mennä Hyvinkään asuntoon?

    Tsemppiä!

    VastaaPoista
  10. mäntsälässä sun ei varmaan kauheesti kannata ihmisten ilmoilla naamas näyttää :)

    VastaaPoista
  11. karma, jep, se on hyvä ettei tarvitse toiselle puolelle maapalloa aina matkustaa. mutta eiköhän me vielä joskus keksitä missä meidän on hyvä olla :-)

    anonyymi, yritän! :)

    anonyymi, kiitos samoin! <3

    calluna, totta! tuun ensi viikon torstai-aamuna. Ja ihan hyvinkäälle olen menossa :)

    anonyymi, öö okei? minkäköhän takia? :-D

    VastaaPoista
  12. Tsemppiä sulle Mikaela!<3Kyllä se oma paikka löytyy ja asiat järjestyy ajan myötä. Ihanaa syksyä!=)

    VastaaPoista
  13. ihanaa kun oot alkanu taas avaamaan elämääsi tänne :) tykkään lukea sun juttuja, oot ihana <3

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.