Slider

Don't know where I belong

sunnuntai 28. elokuuta 2011


Pakko taas purkaa sitä kaikkea, mitä päässä pyörii tällä hetkellä. Jotenkin koko ajan on ihan tyhmä olo ja mietin jatkuvasti missä haluan olla. Täällä Suomessa vai Ruotsissa. Kaipaan Ruotsiin, mutta jättäisin samalla todella paljon taakseni jos päädyn siihen ratkaisuun että lähden pysyvästi sinne. Haluisin, että täällä Suomessa olisi jokin, joka saisi mut 110% varmaksi, etten halua lähteä pois täältä. Turhaudun kamalan helposti ja tuntuu etten vaan löydä sitä elämän punaista lankaa.

Haluisin jonkun tosi kivan työn täältä suomesta, niin ehkä tää haahuilu loppuis. Toisaalta taas oon tosissani miettinyt, että karkaisin vuoden vaihteessa kokonaan Tukholmaan, hankkisin työpaikan ja muuttaisin omaan asuntoon ja samalla luopuisin kokonaan asunnosta Suomessa. Tukholmassa olisi mahdollista opiskella sitä sisäänostoa yrkehögskolanissa, josta olen aikaisemminkin puhunut ja se tuntuu edelleen siltä, mitä haluan todella paljon opiskella ja tehdä työkseni. Mikään ei estä mua tekemästä tota ja tässä olisi aikaa sopivasti valmistella sinne lähtöä, hankkia asuntoa, töitä ja hoitaa käytännön asiat kuntoon. Mutta osa musta haluaisi jäädä Suomeen, viihdyn Hyvinkäällä, on asunto ja kaikki on hyvin ja helppoa. Ärsyttää kun elämässä ei oo mitään, mikä pakottaisi mut johonkin suuntaan. Mulla on liikaa aikaa haahuilla, miettiä mitä tässä tekisi. Pitäisi tarttua unelmiin, elää ja mennä kun on vielä nuori ja olla miettimättä liikaa tulevaisuutta. Mutta mitä sitten tehdään, kun haluaisi revetä joka suuntaan?

10 kommenttia:

  1. Mä sanoisin et Tukholma. Jos siellä kaikki ei menekään suunnitelmien mukaan voit (varmaankin) palata aina tänne, sillä täällä sulla on perhe, ystävät jne jotka ottaa sut kuitenkin aina bäkkii. (Oon ainaki saanu sellasen kuvan että sulla on ihan normaali rakastava perhe :D).

    Jos et lähde, vietät varmasti mukavaa elämää Suomessa mutta tavaraivoon voi jäädä sellanen "oisko sittenki pitäny lähtee" -ajatus kummittelemaan, joka pysyy siellä sun koko loppuelämän ajan!

    Näin mä sanoisin =)

    VastaaPoista
  2. Sä kuulut ruotsiin! seuraa unelmias! eihän se tarkota ettet tuu suomeen enää koskaan, voithan aina tulla suomessa käymään ja yhteydenpitovälineitä on monia! Toteuta unelmas!

    VastaaPoista
  3. Mä oon sitä mieltä että jos ihan tosissaa haluat lähtee Ruotsiin ja alkaa rakentaan tulevaisuutta siellä niin mene ja ELÄ UNELMAAS.

    Voin kuvitella että on vaikeeta lähtee paikasta joka on se koti ja jossa kaikki on okei, mutta sitten myöhemmin tulee kuitenkin ajatelleeks että ''olis sillon pitäny ku oli vielä nuori''. Kaikki sanoo näin, mutta se on totuus. Joka on ihan hemmetin ärsyttävää.

    Mikaela! Ihan totta! Lähde ja elä unelmaas. Lähde opiskeleen. Se on muutama vuosi(en tiiä kuinka monen vuoden opiskelut on kyseessä) ja kun oot valmistunu niin katso miltä elämä näyttää sen jälkeen. Kaikki sun ystävät ja perhe tulee vaan oleen ylpeitä susta kun teet sitä mitä rakastat. Ja Suomi on ihan kivenheiton päässä :DD Elämässä kaikki tuppaa jotenkin järjestyyn :DD

    VastaaPoista
  4. Mäkin sanoisin, että muutat vaan sinne Tukholmaan, nimittäin ainahan sieltä on helppo muutta takaisin Suomeen. Nythän sulla olisi just hyvä sauma lähteä Ruotsiin! Muutaman vuoden kuluttua se voi olla hankalampaa. :)

    VastaaPoista
  5. Nyt pakkaa kimpsut ja kampsut ja ota riski ja mene Ruotsiin! Sun kirjotuksissas jo näkyy miten paljon sitä kaipaat ni hiihdä jo :'D<3

    VastaaPoista
  6. Pakko sanoa vaan tää: kuuntele sun sydämesi ääntä! hehe ihana klisee mut hyvä nainen, elät vaan kerran ja sulla on nyt niin priima sauma lähtee ruotsiin että antaa palaa! toivon todella että lähdet koska musta tuntuu että se on se mitä haluat:) pääsee sieltä poiskin jos se ei olekaan sun juttusi.

    VastaaPoista
  7. Joku viisas on joskus sanonut "Koti on siellä missä sydän on", jos sä viihdyt parhaiten Ruotsissa niin mene ja seuraa sitä unelmaa!
    T. toinen Ruotsiin muutosta unelmoiva

    VastaaPoista
  8. Nyt hyvä ihminen otat ja repäiset ja lähdet sinne Tukholmaan! Mieti mikä mahdollisuus tuo on ja Tukholmassa sulle voi tapahtua/tulla eteen vaikkamitä hienoa ja ainahan suomeen pääsee takaisin. Joten hyödynnä tilaisuutesi nyt kun olet vielä nuori! =) Tsemppiä valintaan!

    VastaaPoista
  9. Suosittelen kans kuuntelemaan sydämesi ääntä :) Jos mieli tekee ruotsiin, anna palaa. Aina voi tulla takaisin. Ite painiskelen vähän saman asian kanssa, missä haluaisin asua, missä työskennellä, kyllästyn kaikkeen tosi nopeeta. Oon tullu siihen tulokseen että tarviisin vaan miehen joka sais mun elämän tasapainoon eikä tarttis kokoajan miettii mihin kuulun tai mitä haluan tehdä :D

    VastaaPoista
  10. Eksyin pitkästä aikaa lukemaan blogiasi, ja täytyy sanoa, että samassa jamassa ollaan. Kirjotin keväällä ylioppilaaksi, sain opiskelupaikan, mutta alalta, jolle en välttämättä halua, joten pistin paikan jäähylle vuoden ajaksi. Palasin itseasiassa tänään New Yorkista kuukauden reissulta, ja mun sydän jäi sinne. Vähän niinkuin sulla Tukholmaan. Tosin mulla on nyt ongelma, voisin hakea töitä vuodeksi ja katsoa keväällä mille alalle haen, voisin lähteä britteihin tai juurikin Tukholmaan au pairiksi ja katsoa jälleen keväällä uudelleen. Mullakaan ei ole mitään, mikä pakottaisi mun elämän tiettyyn suuntaan - tietysti voisin ottaa ja mennä opiskelemaan alaa jota en välttämättä halua opiskella ja elämä liikkuisi sen mukaan - mutta toisaalta haluan toteuttaa unelmia, kuten lähteä ulkomaille ja oppia puhumaan enkkua tai ruotsia hyvin ja lähteä ulkomaille sitten joskus ehkä pysyvästi.

    Mutta sanoisin sulle, että punnitse vaihtoehtoja ja valitse se, mikä tuntuu parhaalta ja helpottavimmalta :---)

    sori pienimuotoinen romaani !

    VastaaPoista

kiitos kommentista!

Kaikki asialliset kommentit julkaistaan.

Theme Designed By Hello Manhattan

Copyright

Copyright Mikaela Koskela